Valitsitko alan palkan/työllisyysnäkymien perusteella - miten kävi?
Oletko tyytyväinen nykytilanteeseesi ja nautitko työstä?
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Kuka idiootti valitsee alan noiden perusteella? Minkälainen suhde teillä oikein ihmisinä on itseenne? Varmaan ihan surkea. Ala pitää valita sen mukaan, millaisessa ammatissa oma itse viihtyy, ei tuollaisten ulkoisten asioiden perusteella. Nuo valitsemalla näkee, ettei suhde itseen ole korkeimmalla jalustalla, vaan tarve asettautua pieneksi mutteriksi yhteiskunnan hyväksikäytettäväksi.
Jos siis vaikka perustelee sen, että valitsi alan hyvillä työllisyysnäkymillä siten, että oma itse ei viihdy alalla, jolla olisi epävarmuutta työllistymisessä, sehän on sama kuin myöntää, ettei tee unelmiensa työtä tai sitä kaikkein mieluisinta työtä, jossa yhdistyisivät sekä nautittavuus että hyvä työllisyys. Ellei sitten nauti jostain kuivakasta paskasta.
Itse priorisoin työllisyyden, koska olin jo kouluun hakiessa ehtinyt saada lapsen. Piti siis miettiä muutakin kuin omia unelmia. Luulin ajattelevani järkevästi, mutta ainakaan minulla ei pää kestänyt väärällä alalla. Omalla kohdalla kaikki meni hyvin, sillä työllistyin mukavammalle alalle. Opiskelukavereista pari koki alan myös vääräksi, mutta ovat edelleen jumissa alan töissä.
- 20
Varhaiskasvatuksen opettaja. Vähämpä tiesin mitä työni arki on. Huonompaan suuntaan mennään kokoajan, valmistuin 2008. Tuentarpeiset lapset sijoitettuna normiryhmiin ja yhä enemmän perheitä joiden kotikieli ei ole suomi. Täydet kokemuslisät (10v) ja käteen jää alle 2000e täällä Pohjois-pohjanmaalla. En suosittele alaa kenellekään. Näistä seikoista johtuen työllistyminen todella helppoa.
Palkkataso ja työvoimapula osaajille oli syy kouluttautua. Euroopassa tai muualla maailmasas kielitaitoisille ja osaaville insinööreille ja diplomi-insinööreille töitä, tämän maan palkkatasoa kovemmalla palkalla. Suomalaisia ammattilaisia arvostetaan maailmalla ja monella alalla osaajalla on mahdollisuus tienata vuodessa jopa 5x täkäläistä palkkatasoa enemmän. Olen vaihtanut työpaikkaa neljästi ja lähtenyt ulkomaille töihin paremman tulotason takia. Nyt 15 vuoden työuran jälkeen ja alle 40-vuotiaaana on mahdollisuus vetäytyä työelämästä ja on mahdollisuus elättää itseni ja perheeni kertyneillä säästöillä ja säästöjen avulla tehdyillä sijoituksilla. Työnteko on oikeastaan nykyisin enemmänkin harrastus kuin pakko ja teen töitä enää näyttääkseni lapsille esimerkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Kuka idiootti valitsee alan noiden perusteella? Minkälainen suhde teillä oikein ihmisinä on itseenne? Varmaan ihan surkea. Ala pitää valita sen mukaan, millaisessa ammatissa oma itse viihtyy, ei tuollaisten ulkoisten asioiden perusteella. Nuo valitsemalla näkee, ettei suhde itseen ole korkeimmalla jalustalla, vaan tarve asettautua pieneksi mutteriksi yhteiskunnan hyväksikäytettäväksi.
Jos siis vaikka perustelee sen, että valitsi alan hyvillä työllisyysnäkymillä siten, että oma itse ei viihdy alalla, jolla olisi epävarmuutta työllistymisessä, sehän on sama kuin myöntää, ettei tee unelmiensa työtä tai sitä kaikkein mieluisinta työtä, jossa yhdistyisivät sekä nautittavuus että hyvä työllisyys. Ellei sitten nauti jostain kuivakasta paskasta.
No mitäpä teet kun se oma ala jolle ensin kouluttauduit ei työllistä juuri ollenkaan eikä alalla juuri ole muuta kuin julkisen puolen paikkoja (joihin 100 hakijaa)?
Oletko 18-vuotias vai mikä selittää realismin puutteen?
No entä jos nauttii asioista, joihin tarvitaan rahaa? Silloin ei kannata valita sitä naistutkimusta tms.