Miten joidenkin lapsilla voi olla keskiarvo yli 9?

Vierailija kirjoitti:

Entä musiikki ja kuvaamataito

Mun tytöllä oli nekin kymppejä peruskoulun päättötodistuksessa. Hänen keskiarvonsa oli 9,8. Liikunta oli 8. Hän oli siihenkin erittäin tyytyväinen, kun se oli koko peruskouluajan ollut 7.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut saavat suorittamala ja pänttääämällä mutta jotkut ovat yksinkertaisesti lahjakkaita ja taitavia, he saavat ysejä ja kymppejä helposti. Joillekin on vain annettu tällä saralla enemmän.

Kuinka ihmeessä voi nykyaikana saada kympin? Itselläni oli muutama kymppi mieliaineistani, mutta sen ajan vaatimukset eivät olleet yhtä kovat kuin nykyään.

Lapseni alkoi soittaa ensimmäistä instrumenttiaan kolmevuotiaana päivittäin harjoitellen ja osaa soittaa kuutta instrumenttia. Aikaa kuluu musiikkia harrastaessa niin paljon, että voi todeta koulun ulkopuolellakin musiikkia harrastaneen konsertteine päivineen. Teoriakokeet aina kymppejä ja musiikin numero aina ysi.

Helposti. Liikunta oli 8 ja käsityö 7, kovasta yrittämisestä huolimatta. Muista aineista 10 tai 9. Sillä saa yli 9 keskiarvon.

Nimenomaan on muutakin elämää kuin koulu. Fiksuimmat harrastavat. Ja jos ei ole erityislapsi, pystyy aivan hyvin saamaan yli ysin keskiarvon. Lukion päättötodistuksen keskiarvo on tietenkin paljon tärkeämpi.

Kenties lievä autismi? Itse olen tutkitusti älykkäämpi kuin 75% ihmisistä, mutta itseäni kiinnosti kouluikäisenä lähinnä taide ja viihde, ja keskiarvo oli hädin tuskin 7 (toki rennosti, täysin ilman eforttia). Kympin tytöt ovat harvoin kovin fiksuja tai luovia. Hyviä vaimoja heistä toki tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No höpö höpö. Mulla oli aikanaan koko peruskoulun ajan keskiarvo yli 9 ja lukiossa jotain 8.5-9 välille. Ihan tavallinen tyyppi olin. Sellainen, joka välitti koulumenestyksestä, mutta ei ylimäärästä stressanu, oli myös niitä kavereita ja harrastuksia.

Itselläni oli lukion päästötodistuksen ka 9,7. Muutamat ysit harmitti kyllä. Oli paljon muuta elämää kuin koulu. Tytär kirjoitti keväällä keskiarvo vain 9,3. Koulu haittasi harrastuksia, mutta eihän sillä väliä kun nykyisin ei keskiarvo vaikuta mihinkään. Kirjoitukset ratkaisee. Toiset oppii helposti, lahjattomat joutuu näkemään vaivaa.

Minulla oli lukion päättötodistus 9,6 ja yo-kirjoituksissa julmettu rivi laudatureita, mutta näin kyllä vaivaa niiden eteen.

Vierailija kirjoitti:

On lapsia, joille opiskelu on helppoa. Kuunnellaan tunnilla, tehdään tehtävät, luetaan kokeeseen. Tuo kokeisiin luku voi tarkoittaa yhden illan 2-3 h kertausta.

Aikaa jää todella paljon muuhun.

Juurikin näin. Itse pärjäsin kouluajan kuuntelemalla ja tekemällä tehtvät, menestyin kokeissa. Minulla on hyvä muisti. Lapset ovat samanlaisia. Meillä ei ole päntätty, koealueen läpikäyminen edellisenä iltana on riittänyt.

Uskon että lahjakkuus on periytyvä ominaisuus.

Käsitöissä olin hyvä ja oon edelleen.

Masa 49v.

Vierailija kirjoitti:

Entä liikunta ja käsityöt

Ka. 9,5

Liikunta 9 samoin käsityöt, kuvaamataito ja musiikki.

On myös opettajista kiinni. Osa antaa 9- ja 8.5 kokeista 9 vaikka tunnilla ei tee mitään, osa 8. Samoin jotkut vaatii 10 todella kiinnostusta aiheeseen ja jos sitä ei ole ei 10- kokeesta riitä.

Omat lapset näitä oikein hyviä.

Toinen yläkoulussa 9.8 ka ja toinen lukiossa 9.5 ka. Ei ole varsinaisia harrastuksia, mutta liikkuvat jne. Kavereita on, mutta aika vähän viettävät niiden kanssa aikaa koulun ulkopuolella. Lukiolainen tekee kouluhommia joka päivä 2-3 tuntia, yläkoululainen ehkä puoli tuntia.

Toimivat tuolla tavalla ilman patistamista. En tiedä mistä johtuu. Itse otin koulut rennosti ja opiskelin ensimmäistä kertaa vasta yo:n pääsykokeisiin, puoliso taisi kyllä panostaa enemmän. Aina olemme kyllä painottaneet koulun ja opiskelun merkitystä.

Mutta kyllä se paikka yhteiskunnasta löytyy vähän huonommallakin todistuksella, ei se ole mikään menestyksen mittari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On lapsia, joille opiskelu on helppoa. Kuunnellaan tunnilla, tehdään tehtävät, luetaan kokeeseen. Tuo kokeisiin luku voi tarkoittaa yhden illan 2-3 h kertausta.

Aikaa jää todella paljon muuhun.

Juurikin näin. Itse pärjäsin kouluajan kuuntelemalla ja tekemällä tehtvät, menestyin kokeissa. Minulla on hyvä muisti. Lapset ovat samanlaisia. Meillä ei ole päntätty, koealueen läpikäyminen edellisenä iltana on riittänyt.

Uskon että lahjakkuus on periytyvä ominaisuus.

Koulumenestys lahjakkuutta :D! Kirjoittele uudestaan kun sinä tai kersasi olette tehneet esim. taiteen saralla jotain tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Entä musiikki ja kuvaamataito

Entä tunneälyoppi ja keittiöspykologia?

Meidän mukulalla oli tänään saadussa todistuksessa keskiarvo 9,7 eikä se edes lue kokeisiin.

Kuuntelee tunnilla ja tekee pikaisesti läksyt. Siinä hänen panostuksensa kouluun. Eli aikaa todellakin on vaikka kuinka paljon muihin hommiin.

Toiset vain omaksuvat asioita helpommin ja toisilla pää on umpiluuta johon ei pure katuporakaan.

Lukion päättötodistuksen keskiarvoa ei tarvitse mihinkään korkeakouluun eli siis yliopistoon tai ammattikorkeakouluun hakiessa. Jos hakee lukion jälkeen amikseen, voi vaikuttaa tai ulkomaille. Valtaosa ylioppilaista hakee korkeakouluihin, joihin valtaosa valitaan yo-todistuksen arvosanoilla.

Peruskoulun päättöarvionti on valitettavan epätasaista, vaikka opetushallitus on antanutkin kriteereitä. Toisessa koulussa samalla osaamisella voi saada kiitettävän, toisessa tyydyttävän. Joskus esim. jollain on ollut vaikka enkussa ysi, muttei pääse lukion ekasta kurssista läpi.

Itse kuuluin aikanaan noihin kympin tyttöihin. Peruskoulusta 9,9 ja lukiosta 9,7. Pitkä matikka pudotti, kun heitin sen lopulta ranttaliksi. Oikikseen kun halusin ja meninkin ekalla yrityksellä. 

Mulle numerot tuli ihan lukemalla ja pänttäämällä. Sen vuoksi oikis ei ollut järkytys tenttikirjamäärän ja -sivun kanssa. Olin tottunut lukemaan. Valmistuin -97

By the way - musiikkikin oli 10, vaikka lauluääntä minulla ei todellakaan ole. Korvasin sen teoriakokeilla ja koska verbaalisesti lahjakas, niin sanoitin biisejä niille paremmin laulaville ja valmiisiin melodioihin. 

Kuvaamataito myös 10, vaikka en hääppönen piirtelijä ole. Siinäkin oli teoriaa, jolla kompensoin. Tosin olin kuviksen omalaatuisen opettajan suosikki, niin taisin saada hieman turhan helposti tuon kympin. Paljon parempi piirtäjäkaverini ei saanu kuin 8, mitä ihmettelin suuresti. 

Liikunta myös 10. Sitä en sinällään ihmettele, kun kokeilin kaikkea laidasta laitaan (karatesta lentopalloon, uinnista ratsastukseen jne.)

Fatalji

En ikänä tehnyt koulussa oikein mitään. Peruskoulussa se riitti yli 9 keskiarvoon, lukiossa yli 8 keskiarvoon. Kirjoitin keskinkertaisesti. Yliopiston pääsykokeisiin sitten luin ja pääsin valintakoekiintiössä haluamaani paikkaan. En tiedä olisiko hienompaa jos olisi päntännyt kouluaikana itselleni hienot paperit, mene ja tiedä, lopputulema luultavasti sama, kielitaito ehkä olisi vähän parempi.

Vierailija kirjoitti:

On myös opettajista kiinni. Osa antaa 9- ja 8.5 kokeista 9 vaikka tunnilla ei tee mitään, osa 8. Samoin jotkut vaatii 10 todella kiinnostusta aiheeseen ja jos sitä ei ole ei 10- kokeesta riitä.

Tyttö sai kokeista 8.5, 9+ ja 9.5 ja todistuksessa 8. Ainoa kasi koko todistuksessa, loput 9 ja yks 10.

Lapsillamme on ka:t yli 9 tai oikeammin yli 9,5. Ovat tehneet läksynsä, lukeneet kokeita varten  ja ovat keskimääräistä älykkäämpiä. Uteliaita ja kiinnostuneita oppimaan.  

Lapsemme ovat yhtä älykkäitä kuin vanhemmatkin, mutta me emme vain saaneet yhtä hyviä todistuksia koko ajan. Aloitimme ka 7,5 ja siitä paransimme 8,5 - yli 9 välille. Tsemppasimme päättötodistuksemme hyviksi ilman matalammin koulutettujen vanhempiemme apua. Saimme hyvät jatkoopintopaikat.

Lapsemme taas ovat aina saaneet tukea meiltä. Lapsistamme voi tulla toisen polven akateemisia. Lapsillamme on varaa olla rentoja, päämäärätietoisia, arvonsa tuntevia, uskaltavat sanoa helpommin ei tai epäonnistua, tunnustaa sen ja olla jopa luovia.  Me olimme enemmän perfektionisteja ja koimme ,että vain täydellisellä suorittamisella voimme menestyä. Meitä käytti hyväkseen kultalusikka suussaan syntyneet etuilemalla ohitsemme suhteilla. Jouduimme opettelemaan miten käyttäytyä luokkanousun tuomassa ympäristössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun pojalla peruskoulussa 9,4, lukiossa laski 9,1:een. Ihan tavallinen lapsi, mutta muisti hyvä ja lahjakas sekä kielissä että matikassa. Saattoi lukea koealueen kerran ja saada silti 9-10 numeroksi. Kuulemma hyvä kuuntelemaan tunnilla. Teki vain annetut läksyt ja luki kokeisiin, ei siihen mitään ihmeellistä pänttäämistä tarvittu. Itsellä oli 8,5 samalla tekniikalla, mutta mulla ei ole niin hyvä muisti. Kylläpä tuolla pojalla yliopisto-opinnot on viivästyneet, kun ei millään opi siihen, että siellä pitää opiskella ja tehdä töitä ihan toisella tavalla. Ei riitä enää, että tekee tehtävät ja lukee koealueen kerran läpi. Eka vuosi meni hyvin vielä samalla tavalla, mutta sitten alkoi lipsua ja nyt opiskellut jo kuusi vuotta etenemättä kuin puoleen väliin. Toki tekee töitä samalla, mikä viivästyttää osaltaan.

Tämä on se lahjakkaamman ongelma ettei opi tekemään järjestelmällisesti töitä menestyksen eteen. Myöhemmässä opiskelussa sen joutuu sitten oppimaan kantapään kautta.

Lahjakas ei joidu tuollaista oppimaan kantapään kautta, mikä se sellainen lahjakas olisi? Järjestelmällisen työn oppii nopeasti, kun sille tulee tarve.