Miten joidenkin lapsilla voi olla keskiarvo yli 9?

Up.

Meillä lasten keskiarvot on olleet 8.6- 9.4. Kukaan ei ole ollut hikari, vähiten tuo 9.4 keskiarvolla kirjoittanut:)

13-16v hän oli ihan aito blondipissis, ihan pahimmasta päästä😂 Läksyt teki välitunnilla pois ettei koulu häirinnyt sosiaalista elämää. 15v lähtien teki 2 työtä koulun ohessa saadakseen omaa rahaa. Hän oli jo 1. luokalta lähtien sellainen "sieni" joka oppi helposti kaiken. Ekan luokan keväällä teki jo 3. luokan matikantehtäviä koulussa aikansa kuluksi.

Peruskoulu on ylihelppo. Ei siellä tarvitse päntätä pärjätäkseen. Itse olin vaikea, uhmakas, kapinoiva, tupakoiva ja silloin tällöin päihteitäkin käyttävä. Arvosanojen pudotuksista huolimatta päättötodistuksen keskiarvo oli 8.8.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun pojalla peruskoulussa 9,4, lukiossa laski 9,1:een. Ihan tavallinen lapsi, mutta muisti hyvä ja lahjakas sekä kielissä että matikassa. Saattoi lukea koealueen kerran ja saada silti 9-10 numeroksi. Kuulemma hyvä kuuntelemaan tunnilla. Teki vain annetut läksyt ja luki kokeisiin, ei siihen mitään ihmeellistä pänttäämistä tarvittu. Itsellä oli 8,5 samalla tekniikalla, mutta mulla ei ole niin hyvä muisti. Kylläpä tuolla pojalla yliopisto-opinnot on viivästyneet, kun ei millään opi siihen, että siellä pitää opiskella ja tehdä töitä ihan toisella tavalla. Ei riitä enää, että tekee tehtävät ja lukee koealueen kerran läpi. Eka vuosi meni hyvin vielä samalla tavalla, mutta sitten alkoi lipsua ja nyt opiskellut jo kuusi vuotta etenemättä kuin puoleen väliin. Toki tekee töitä samalla, mikä viivästyttää osaltaan.

Tämä on se lahjakkaamman ongelma ettei opi tekemään järjestelmällisesti töitä menestyksen eteen. Myöhemmässä opiskelussa sen joutuu sitten oppimaan kantapään kautta.

Ei välttämättä. Mulla oli peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo tasan 10. Lukiossa lukuaineiden keskiarvo 9,8. En mä yliopistossakaan joutunut juurikaan töitä tekemään. Gradusta sain E:n, vaikken lukenut yhtään kirjaa kokonaan sitä varten ja kirjoitin suurimman osan siitä pienessä sievässä :D. Lähestulkoon kaikista kursseista kolmonen (silloin oli asteikko 1-3). Joillekuille opiskelu vaan on helppoa. Mullekin heiteltiin monesta suunnasta noita kommentteja, että "kyllä lukiossa sitten numerot tippuu, kun joutuu töitä tekemään" ja "yliopistossa ei pänttäämättä pärjää". Ai. 

Toki lukiostakin voi kirjoittaa tosi kevyillä ainevalinnoilla samoin kuin yliopistossa opiskella huuhaa humanistiksi. Kyllä esim. Matemaattiset aineet ja luonnontieteet ovat selkeästi vaativempia.

Ysin keskiarvoon riittää, kun keskittyy tunneilla ja tekee läksyt. Mitään ylimääräistä pänttäämistä ei tarvita peruskouluvaiheessa.  Moni lapsi menee siitä, mistä aita on matalin jos annetaan siihen mahdollisuus kotona. Eri asia on ne lapset, joilla ihan oikeasti on oppimisvaikeuksia ja niillä lapsilla 6-7 taso vastaa suheelliseseti normaalilapsen ysinsuoritusta. 

Kun lasta rohkaisee jo pienestä pitäenä ratkaisemaan asioita tai pulmia  leikinomaisesti ihan itse sen sijaan, että vanhempi ratkoisi tai tekisi kaiken heti valmiiksi. Lasta kannattaisi kannustaa lukemaan erilaisia sarjakuvia, kirjoja yms. heti kun lukutaito alkaa kehittymään. Puutteet lukutaidossa vaikuttavat vahvasti oppimistuloksiin ja haittaavat elämää koulun jälkeenkin.

Älä suotta vaivaa päätäsi tällaisilla asioilla vaan keskity niihin lähiöjuttuihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun pojalla peruskoulussa 9,4, lukiossa laski 9,1:een. Ihan tavallinen lapsi, mutta muisti hyvä ja lahjakas sekä kielissä että matikassa. Saattoi lukea koealueen kerran ja saada silti 9-10 numeroksi. Kuulemma hyvä kuuntelemaan tunnilla. Teki vain annetut läksyt ja luki kokeisiin, ei siihen mitään ihmeellistä pänttäämistä tarvittu. Itsellä oli 8,5 samalla tekniikalla, mutta mulla ei ole niin hyvä muisti. Kylläpä tuolla pojalla yliopisto-opinnot on viivästyneet, kun ei millään opi siihen, että siellä pitää opiskella ja tehdä töitä ihan toisella tavalla. Ei riitä enää, että tekee tehtävät ja lukee koealueen kerran läpi. Eka vuosi meni hyvin vielä samalla tavalla, mutta sitten alkoi lipsua ja nyt opiskellut jo kuusi vuotta etenemättä kuin puoleen väliin. Toki tekee töitä samalla, mikä viivästyttää osaltaan.

Tämä on se lahjakkaamman ongelma ettei opi tekemään järjestelmällisesti töitä menestyksen eteen. Myöhemmässä opiskelussa sen joutuu sitten oppimaan kantapään kautta.

Ei välttämättä. Mulla oli peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo tasan 10. Lukiossa lukuaineiden keskiarvo 9,8. En mä yliopistossakaan joutunut juurikaan töitä tekemään. Gradusta sain E:n, vaikken lukenut yhtään kirjaa kokonaan sitä varten ja kirjoitin suurimman osan siitä pienessä sievässä :D. Lähestulkoon kaikista kursseista kolmonen (silloin oli asteikko 1-3). Joillekuille opiskelu vaan on helppoa. Mullekin heiteltiin monesta suunnasta noita kommentteja, että "kyllä lukiossa sitten numerot tippuu, kun joutuu töitä tekemään" ja "yliopistossa ei pänttäämättä pärjää". Ai. 

Toki lukiostakin voi kirjoittaa tosi kevyillä ainevalinnoilla samoin kuin yliopistossa opiskella huuhaa humanistiksi. Kyllä esim. Matemaattiset aineet ja luonnontieteet ovat selkeästi vaativempia.

Happamia, sanoi kettu...

:D

Sun olisi kannattanut keskittyä ainakin äidinkieleen hieman enemmän, niin tietäisit, että oikea muoto on "vaativampia" eikä "vaativempia".

Mulla oli yli ysin keskiarvo, mutta ei se siitä ollut kiinni, kenen lapsi olin. Vanhemmat ovat käyneet vain kansakoulun. Tykkäsin käydä koulua ja halusin jatko-opintoihin.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli yli ysin keskiarvo, mutta ei se siitä ollut kiinni, kenen lapsi olin. Vanhemmat ovat käyneet vain kansakoulun. Tykkäsin käydä koulua ja halusin jatko-opintoihin.

Meidän 60-luvulla syntyneiden keskuudessa ihan yleistä, että vanhemmat ovat käyneet vain kansakoulun, mutta lapset pärjäävät koulussa hyvin. Isänihän oli suorastaan nero. Mutta siihen aikaan koulunkäynnin mahdollisuudet määrittivät varallisuus. Onhan niitä maatalon geenejä rahvaassakin. Minun mummoni oli piika, mutta isoisäni on tietojeni mukaan ollut koulutettu mies, jolle (=jonka suvulle) mummo ei ole ollut tarpeeksi hyvä, vaikka ovat seurustelleet ja olleet kihloissakin. Avioton lapsihan siitä oli tullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun pojalla peruskoulussa 9,4, lukiossa laski 9,1:een. Ihan tavallinen lapsi, mutta muisti hyvä ja lahjakas sekä kielissä että matikassa. Saattoi lukea koealueen kerran ja saada silti 9-10 numeroksi. Kuulemma hyvä kuuntelemaan tunnilla. Teki vain annetut läksyt ja luki kokeisiin, ei siihen mitään ihmeellistä pänttäämistä tarvittu. Itsellä oli 8,5 samalla tekniikalla, mutta mulla ei ole niin hyvä muisti. Kylläpä tuolla pojalla yliopisto-opinnot on viivästyneet, kun ei millään opi siihen, että siellä pitää opiskella ja tehdä töitä ihan toisella tavalla. Ei riitä enää, että tekee tehtävät ja lukee koealueen kerran läpi. Eka vuosi meni hyvin vielä samalla tavalla, mutta sitten alkoi lipsua ja nyt opiskellut jo kuusi vuotta etenemättä kuin puoleen väliin. Toki tekee töitä samalla, mikä viivästyttää osaltaan.

Tämä on se lahjakkaamman ongelma ettei opi tekemään järjestelmällisesti töitä menestyksen eteen. Myöhemmässä opiskelussa sen joutuu sitten oppimaan kantapään kautta.

Allekirjoitan tämän. En väitä olleeni erityisen lahjakas, mutta lukiossakin oli tokarissa pari kertaa vain yksi ysi ja loput kymppejä. Yliopistossa sitten olikin ehjä edessä aluksi, kun ei ymmärtänyt aloittaa lukemista ajoissa. Muutenkin opiskelutekniikka oli hukassa ja hätäpäissäni pänttäsin tenttikirjoja pari päivää ennen tenttiä.

Sama homma.

Meidän 15v poika tekee vain ne välttämättömät koulutehtävät, mutta muistaa kaiken oppitunneilla kuulemansa. Kokeista paukuttaa säännöllisesti 9 tai 10 numeroita. Nyt oli keskiarvo 9,2, vaikka ei mielestäni tee käytännössä mitään läksyjä tai opiskele ylimääräistä.

Mun keskiarvo lukiossa oli 9,7 luin 2 iltaa yhteen kokeeseen.

Minä en ihmettele aloittajan viestiä ollenkaan, kyllä tälläisiä ihmisiä todellakin vielä on, Suomessakin.

Monesti ihmiset elää koko elämänsä omassa kuplassa omanlaisten ihmisten kanssa. Tiedän diplomaatti sukuja, lääkärisukuja, juristisukuja, duunarisukuja, taiteilijasukuja jne. ei ne kukaan näe kukaan kuplansa ulkopuolelle eikä niitä edes kiinnosta nähdä.

Koulumestyksen ihmettelyyn silti suurin syyllinen yhteiskunta, media ja puolueet jotka jaksaa toitottaa  "kaikilla on sama mahdollisuus", "on itsestä kiinni", "jokaisesta voi olla astronautti, lääkäri, matemaatikko, malli, missi, koripalloilija...jne"

Ei voi, koska geenit periytyy

Näissä ketjuissa ärsyttää aina se kympin tyttöjen vähättely, mitä kympin pojat eivät saa. On monenlaista lahjakkuutta, ja se, että numerot ovat tulleet helpolla ja puolivahingossa, ei tarkoita, että olisi jotenkin lahjakkaampi kuin se, joka on opiskellut ahkerasti. Maailma on pullollaan lahjakkuuksia, jotka ovat päätyneet tarttumaan pulloon, kun elämä ei ole taipunut sellaiseksi kuin halusi. Ei riitä, että on taitoa ja kykyä, pitää olla myös keino valjastaa se taito, ja sitä monelta ei löydy. Elämässä ratkaisee koko paketti, ei yksittäinen ominaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun pojalla peruskoulussa 9,4, lukiossa laski 9,1:een. Ihan tavallinen lapsi, mutta muisti hyvä ja lahjakas sekä kielissä että matikassa. Saattoi lukea koealueen kerran ja saada silti 9-10 numeroksi. Kuulemma hyvä kuuntelemaan tunnilla. Teki vain annetut läksyt ja luki kokeisiin, ei siihen mitään ihmeellistä pänttäämistä tarvittu. Itsellä oli 8,5 samalla tekniikalla, mutta mulla ei ole niin hyvä muisti. Kylläpä tuolla pojalla yliopisto-opinnot on viivästyneet, kun ei millään opi siihen, että siellä pitää opiskella ja tehdä töitä ihan toisella tavalla. Ei riitä enää, että tekee tehtävät ja lukee koealueen kerran läpi. Eka vuosi meni hyvin vielä samalla tavalla, mutta sitten alkoi lipsua ja nyt opiskellut jo kuusi vuotta etenemättä kuin puoleen väliin. Toki tekee töitä samalla, mikä viivästyttää osaltaan.

Tämä on se lahjakkaamman ongelma ettei opi tekemään järjestelmällisesti töitä menestyksen eteen. Myöhemmässä opiskelussa sen joutuu sitten oppimaan kantapään kautta.

Allekirjoitan tämän. En väitä olleeni erityisen lahjakas, mutta lukiossakin oli tokarissa pari kertaa vain yksi ysi ja loput kymppejä. Yliopistossa sitten olikin ehjä edessä aluksi, kun ei ymmärtänyt aloittaa lukemista ajoissa. Muutenkin opiskelutekniikka oli hukassa ja hätäpäissäni pänttäsin tenttikirjoja pari päivää ennen tenttiä.

Täällä myös yksi aina aidan matalimmasta kohdasta luistelija. Kävin yliopistossa ehkä kolmasosalla luennoista. Ainoa kurssi mikä testasi yliopistossa oli orgaaninen kemia. Eikä sekään sen vuoksi etten olisi ymmärtänyt reaktioiden lainalaisuuksia, vaan vaillinaisen stereonäkökyvyn vuoksi.

Ei edes vaadi kovin paljon, että saa hyviä arvosanoja. Yleensä näillä hyvillä opiskelijoilla on lisäksi paljonkin elämää, harrastuksia, ystäviä yms. Eivät istu pleikan edessä 12 tuntia päivässä.

Enpä juuri ole nähnyt poikiani tekemässä,läksyjä,tai lukemassa kokeisiin. Paljon harrastuksia, sosiaalisia eli kaikki mahdolliset bileet juhlittu. Molemmilla melkein kymppi lukion päästötodistuksessa ja ällän paperit. Opiskelupaikat saivat heti. Nyt vaan jännityksellä seuraaamme, miten naisasiat kehittyy, vilkasta tuntuu olevan.

Itse olin aika huono oppilas, lukion päättäri 7,3.

Mulla oli pari kaveria, jotka olivat ihan fiksuja mutta he saivat numeroita ylöspäin ihan vain opettajalta vinkumalla. Esim. kokeesta tuli 8 tai 7 mutta kurssiarvosanaksi vinguttiin 9.

Ne on yleensä niitä alemman persoonallisuusasteen omaavia. Niin sanottuja NPC:tä Yleensä tyttöjä, jotka eivät juuri betonisenästä erotu

Inhosin koulua itse, enkä koskaan halunnut lukioon tai yliopistoon. Ihan normiduunarin elämä riittää minulle. Ei ainakaan tarvi esittää mitään mitä ei ole.