Miten ns hyvät tyypit voivat olla vapaina?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopivia kumppaneita pitkään parisuhteeseen ei ole kauheasti tarjolla. Olen vapaaehtoisesti lapseton, ja todella moni ikähaarukkani naisista on etsimässä tulevalle lapselleen isää. Lisäksi naisen pitäisi ymmärtää taiteen päälle, olla hauskaa seuraa, nauttia alistumisesta seksissä ja olla laiha.

Ja jos joku ihmettelee, miksi pitää olla laiha, niin olen kyllä käynyt treffeillä kaiken muotoisten naisten kanssa, mutta mikään ei sytytä samalla lailla kuin tikkumaisen laiha, pienirintainen nainen. Olen päätynyt siihen ajatukseen, että olisi epäreilua naista kohtaan olla suhteessa, jossa hänen vartalotyyppinsä ei ole ihanteeni.

Olet oikeastaan ihana mies kun uskallat sanoa tämän ääneen. Moni mies esittää tykkäävänsä muista kuin rinnattomista alipainoisista vain, koska he tietävät etteivät he saisi enää pllua yhdeltäkään, jos he lähtisivät valikoimaan, laihoja naisia kun on niin vähän. Ihanteesi on samanlainen kuin kaikilla miehillä, sitä ei vaan saa sanoa ääneen. Itse olen isorintainen 170/70 nainen, yritän pudottaa painoa n. 25-30kg ja sen jälkeen aion mennä rintojenpoistoleikkaukseen.

Eiköhän kaikille tyypeille ole omat ystävänsä. Minä pidän laihoista ja pienirintaisista, mutta monelle "thicc" on ihan ehdoton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopivia kumppaneita pitkään parisuhteeseen ei ole kauheasti tarjolla. Olen vapaaehtoisesti lapseton, ja todella moni ikähaarukkani naisista on etsimässä tulevalle lapselleen isää. Lisäksi naisen pitäisi ymmärtää taiteen päälle, olla hauskaa seuraa, nauttia alistumisesta seksissä ja olla laiha.

Ja jos joku ihmettelee, miksi pitää olla laiha, niin olen kyllä käynyt treffeillä kaiken muotoisten naisten kanssa, mutta mikään ei sytytä samalla lailla kuin tikkumaisen laiha, pienirintainen nainen. Olen päätynyt siihen ajatukseen, että olisi epäreilua naista kohtaan olla suhteessa, jossa hänen vartalotyyppinsä ei ole ihanteeni.

Olet oikeastaan ihana mies kun uskallat sanoa tämän ääneen. Moni mies esittää tykkäävänsä muista kuin rinnattomista alipainoisista vain, koska he tietävät etteivät he saisi enää pllua yhdeltäkään, jos he lähtisivät valikoimaan, laihoja naisia kun on niin vähän. Ihanteesi on samanlainen kuin kaikilla miehillä, sitä ei vaan saa sanoa ääneen. Itse olen isorintainen 170/70 nainen, yritän pudottaa painoa n. 25-30kg ja sen jälkeen aion mennä rintojenpoistoleikkaukseen.

Kai tämä on trolli? Muuten oli kyllä harhaiset setit.

M/40

Etköhän sinä itse ole trolli. ”M40” mies sinä et ainakaan ole. Muuten olisit samaa mieltä kanssani.

En ole samaa mieltä kanssasi. Ensimmäinen seikka, joka täytyy ottaa huomioon, on että miehet ovat huomattavasti vähemmän nirsoja. Yksinkertaisesti naisen tissien koolla tai millään muullakaan ruumiinosalla ei ole juurikaan väliä, koska miehet eivät nirsoile. En tiedä mistä se on keksitty että miehille ulkonäkö merkkaisi enemmän kuin naisille, kun jokainen joka vähän tarkkailee sukupuolten käyttäytymistä pariutumisasioissa, voi havaita että miehet eivät ole ulkonäkökeskeisempi sukupuoli.

Ja jos nyt unohdetaan tuo, ettei miehet edes välitä ulkonäöstä yhtä paljoa kuin naiset, niin sittenkin tissitön nainen ei kyllä ole suosituin. Jos pitäisi veikata, niin erilaisista tisseistä suosituin nainen on se, jolla on hiukan keskimääräistä isommat, kiinteät rinnat, samalla kun nainen itse ei ole läski vaikka mikään superhoikkakaan ei tarvitse olla.

M/40

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopivia kumppaneita pitkään parisuhteeseen ei ole kauheasti tarjolla. Olen vapaaehtoisesti lapseton, ja todella moni ikähaarukkani naisista on etsimässä tulevalle lapselleen isää. Lisäksi naisen pitäisi ymmärtää taiteen päälle, olla hauskaa seuraa, nauttia alistumisesta seksissä ja olla laiha.

Ja jos joku ihmettelee, miksi pitää olla laiha, niin olen kyllä käynyt treffeillä kaiken muotoisten naisten kanssa, mutta mikään ei sytytä samalla lailla kuin tikkumaisen laiha, pienirintainen nainen. Olen päätynyt siihen ajatukseen, että olisi epäreilua naista kohtaan olla suhteessa, jossa hänen vartalotyyppinsä ei ole ihanteeni.

Olet oikeastaan ihana mies kun uskallat sanoa tämän ääneen. Moni mies esittää tykkäävänsä muista kuin rinnattomista alipainoisista vain, koska he tietävät etteivät he saisi enää pllua yhdeltäkään, jos he lähtisivät valikoimaan, laihoja naisia kun on niin vähän. Ihanteesi on samanlainen kuin kaikilla miehillä, sitä ei vaan saa sanoa ääneen. Itse olen isorintainen 170/70 nainen, yritän pudottaa painoa n. 25-30kg ja sen jälkeen aion mennä rintojenpoistoleikkaukseen.

Eiköhän kaikille tyypeille ole omat ystävänsä. Minä pidän laihoista ja pienirintaisista, mutta monelle "thicc" on ihan ehdoton.

Ei ole mitään ”thicc” naisista pitäviä miehiä, on vain miehiä, jotka tyytyvät niihin. Jokainen mies ottaisi ensisijaisesti laihan ja pienirintaisen jos vain voisi.

Vierailija kirjoitti:

Sopivia kumppaneita pitkään parisuhteeseen ei ole kauheasti tarjolla. Olen vapaaehtoisesti lapseton, ja todella moni ikähaarukkani naisista on etsimässä tulevalle lapselleen isää. Lisäksi naisen pitäisi ymmärtää taiteen päälle, olla hauskaa seuraa, nauttia alistumisesta seksissä ja olla laiha.

Sovin kuvaukseesi muuten, ja olen vela, mutta "nauttia alistumisesta"? Tarkoittaako tuo että pitää teeskennellä nauttivansa kun mies satuttaa tai aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten valtavirtapornossa? Yritin pitkään miellyttää tällaista haluavia miehiä, mutta sitten totesin että olen aivan normaali ja terve, kun nautin siitä että minulle tehdään hyvää - ja en nauti kun tehdään pahaa. Seksuaalisuuteni suorastaan puhkesi kukkaan tämä asenteen otettuani. Mutta kun lakkasin pitämästä jälkimmäisen tyypin edustajia hyvinä kumppaniehdokkaina, olen todennut että aika vähän niitä hyviä taitaa olla vapaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kunnon tyyppinä erosin toisesta kunnon tyypistä, koska lapsihaaveet eivät kohdanneet. Ei kunnontyyppiys auta, jos ei olla yhteensopivia.

Tämä on varmaan se yleisin pareja jakava juttu nykyään.

Pitäisi melkein olla omat seuranhakunsa perhehakuisille ja sitten veloille. Ehkä näitä tuleekin.

Kaksi paikkaa tiedän missä voi hakea veloja. Tulokset oli aika laihoja, ekassa paikassa sain huikeat 2 mätsiä ja tässä toisessa yhden. En huolinut en tiedä vastausta joten epäilen velojen olevan vähemmistönä :(

Minä olen vela, mutta kun olin OKCupidissa, ei minulla lukenut profiilissa, etten halua lapsia. En halunnut, että tuo tieto näkyy kaikille, joilla on linkki profiiliini. Mätsikysynyksistä tuo kyllä kävi ilmi, jos toinen oli vastannut samaan.

Joten en pidä noita lukujasi luotettavina. Moni jättää kohdan tyhjäksi.

En lähde treffeille en tiedä/tyhjien kanssa. Enkä ala erikseen kyselemään. Monilla en tiedä on lopulta muuttunut jooksi.

Valinta tuokin. Itse olisin joutunut tyytymään ylipainoiseen koiraharrastajaan, jos olisin tuolla kriteerillä deittini poiminut.

Kuka puhui mitään tyytymisestä? Pystyn olemaan ilmankin. Sanoin vain ettei velalle seuranhaku ole välttämättä niin helppoa.

Et sinä itsellesi sitä ainakaan helpommaksi tee noilla rajauksilla. Jätät parhaat ulkopuolelle.

Entä sitten? Omapa on asiani.

Vierailija kirjoitti:

Rehellisesti sanottuna naiset eivät etsi pääasiassa hyviä tyyppejä vaan naiset etsii kipinöitä ja kemiaa ja ovat valmiita joustamaan siitä että onko toinen hyvä tyyppi vai ei.

Hyville tyypeille annetaan pakit sanoilla "vaikutat mukavalta mutta.." ja naiset roikkuvat panomiehissä koska "minkäs sitä tunteilleen voi".

Jos et miehenä herätä "tunteita" niin et ole mitään naisen silmissä.

Kommenttisi perusteella et ole hyvä tyyppi vaan passiivis-aggressiivinen katkero, joten miksi vastasit? Ihan näin rehellisesti sanottuna.

Vierailija kirjoitti:

Olen vapaa ja hyvä tyyppi siksi, etten löydä ketään yhtä hyvää tyyppiä kuin minä. Ei siis ole kyse siitä, että en kelpaisi niille, joita yritän, vaan en kerta kaikkiaan ole elämässäni kohdannut yhtään ihmistä, jonka kanssa voisin kuvitella jaksavani parisuhdetta. En halua pienentää itseäni, ja sitä joutuisin väistämättä tekemään jos ryhtyisin suhteeseen kenen tahansa kanssa.

Minulla on vähän samaa vaivaa, mutta eri paketissa. 

Olen kyllä löytänyt parikin kertaa miehen, jonka kanssa olisin voinut olla vaikka lopun elämän. Ensimmäisen kanssa suhde päättyi eriäviin lapsitoiveisiin, toisen kanssa välimatkaan ja hänen elämäntilanteensa aiheuttamiin valtaviin haasteisiin. Molemmat todella hyviä tyyppejä ja varsin poikkeuksellisia monella tavalla. Tämä on aiheuttanut sen, että tulevankin kumppanin olisi oltava vähintään yhtä poikkeuksellinen, jotta en kokisi eläväni jonkinlaisen jämäpalan kanssa. Sehän ei olisi reilua minulle eikä miehelle.

En ole aloittanut uusia etsintöjä vielä, mutta ennakoin että haastavaa tulee olemaan löytää kumppani, josta aidosti kiinnostuisin näiden eksieni jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Parisuhde=vaivaa ja ongelmia.

On muuten totta, että asia voi olla näinkin. Tästä ei puhuta juurikaan. Nuorena seurustelu oli ihanaa yhdessäoloa. Nyt vanhempana tuntuu että eletään vaan omia elämiämme erillisinä ihmisinä. No kai avioon kuuluu erilaisia vaiheita. Toivottavasti ei erilleen kasvaminen.....

Sellainen kumppani joka tukee, kannattelee ja on sydänystävä. Siinä on paketti, jota ei niin vaan saakaan. Vai onko teillä jollakin tällainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopivia kumppaneita pitkään parisuhteeseen ei ole kauheasti tarjolla. Olen vapaaehtoisesti lapseton, ja todella moni ikähaarukkani naisista on etsimässä tulevalle lapselleen isää. Lisäksi naisen pitäisi ymmärtää taiteen päälle, olla hauskaa seuraa, nauttia alistumisesta seksissä ja olla laiha.

Sovin kuvaukseesi muuten, ja olen vela, mutta "nauttia alistumisesta"? Tarkoittaako tuo että pitää teeskennellä nauttivansa kun mies satuttaa tai aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten valtavirtapornossa? Yritin pitkään miellyttää tällaista haluavia miehiä, mutta sitten totesin että olen aivan normaali ja terve, kun nautin siitä että minulle tehdään hyvää - ja en nauti kun tehdään pahaa. Seksuaalisuuteni suorastaan puhkesi kukkaan tämä asenteen otettuani. Mutta kun lakkasin pitämästä jälkimmäisen tyypin edustajia hyvinä kumppaniehdokkaina, olen todennut että aika vähän niitä hyviä taitaa olla vapaana.

Minäkin sovin aloittajan kuvaukseen muilta kuin seksin osalta, olen nimittäin itse ohjissa alusta loppuun. En välitä satuttamisesta (sm yms), mutta tilanne noin muuten on tasan tarkkaan minun johtamani. Miehillä ei ole mitään osaamista tyydyttää minua ilman ohjeita.

Tämä onkin osoittautunut todella ongelmalliseksi. Nekin, jotka luulevat haluavansa tulla sängyssä ohjailtaviksi, ovat pyrkineet viemään tositilanteessa. Kai se on niin kuin tanssiessakin, että kun omaksuu tietyn roolin, siitä on vaikea päästä irti. Itse muuten vien tanssiessakin, aina.

Sivusta

Hyviä naisia jotka eivät ole koskaan menneet naimisiin on vaikka kuinka paljon. Heillä saattaa olla maisteritutkinto ja kaksi lasta eri miehen kanssa. He ovat olleet ahkeria ja innokkaita elämää kohtaan.

Joku suhde saattoi olla traumaattinen, jokin työpaikka saattoi lisätä pahaa oloa. Siitä tuli noidankehä. Pärjäävä, sinnikäs ja herkkä ahdistuu ja kynnys hakea töitä nousee koska odotusarvo on aika korkealla. On vaikea laskea tasoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopivia kumppaneita pitkään parisuhteeseen ei ole kauheasti tarjolla. Olen vapaaehtoisesti lapseton, ja todella moni ikähaarukkani naisista on etsimässä tulevalle lapselleen isää. Lisäksi naisen pitäisi ymmärtää taiteen päälle, olla hauskaa seuraa, nauttia alistumisesta seksissä ja olla laiha.

Sovin kuvaukseesi muuten, ja olen vela, mutta "nauttia alistumisesta"? Tarkoittaako tuo että pitää teeskennellä nauttivansa kun mies satuttaa tai aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten valtavirtapornossa? Yritin pitkään miellyttää tällaista haluavia miehiä, mutta sitten totesin että olen aivan normaali ja terve, kun nautin siitä että minulle tehdään hyvää - ja en nauti kun tehdään pahaa. Seksuaalisuuteni suorastaan puhkesi kukkaan tämä asenteen otettuani. Mutta kun lakkasin pitämästä jälkimmäisen tyypin edustajia hyvinä kumppaniehdokkaina, olen todennut että aika vähän niitä hyviä taitaa olla vapaana.

No todellakin!! Alistua ei tarvitse, isket vaan omat toiveesi rohkeasti pöydälle.

Minä olen hyvä tyyppi; ystävällinen, fiksu, hyvintoimeentuleva, maisteri, 175/65, urheilullinen, hassuttelija, rento, kiva yms., klassisen kaunis. Mies petti ja jätti. Elämäni hirvein vuosi ollut, kun elämä romahti eron myötä hetkellisesti. Pikkuhiljaa kokoan itseäni ja elämääni, MUTTA parisuhteeseen en enää halua koskaan, vaikka elämää, jos hyvin käy, puolet vielä jäljellä. En halua kokea samaa erohelvettiä enää uudestaan. Vain itseeni voin luottaa 100%, ketään en enää päästä sotkemaan mun elämää. Tämä lupaus itselleni tuo helpotuksen tunteen. Näin on parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopivia kumppaneita pitkään parisuhteeseen ei ole kauheasti tarjolla. Olen vapaaehtoisesti lapseton, ja todella moni ikähaarukkani naisista on etsimässä tulevalle lapselleen isää. Lisäksi naisen pitäisi ymmärtää taiteen päälle, olla hauskaa seuraa, nauttia alistumisesta seksissä ja olla laiha.

Nauttia alistumisesta seksissä??

Alistujat on aina jotenkin jo valmiiksi haavoilla, joku voi luulla että uudelleen alistuminen jotenkin korjaisi aiemmat huonot kokemukset, mutta niin ei tietenkään tapahdu.

Et oikeasti ole ansainnut kenenkään ystävyyttä.

Tuota sanotaan trauman toistoksi, toistamispakoksi.

Ihminen toistaa jotain tuskaa, mitä ei ymmärrä ja jonka juuret ovat usein lapsuudessa (unohdettuna, ainakin tunnepitoisesti). Ja tätähän ns paskat suhteet ovat täynnä. Roikutaan toisessa, kun ei muutakaan osata, vaikka rakkaus on vain pelkkä tyhjä sana.

Alistetun hermosto voi olla sillä tavalla vioittunut että on vain passiivinen ja lamaantuu. Voi olla jopa psykosomaattisia vaivoja. Dominoivan/narsistin hermosto on aktiivinen, ja kun toinen ei osaa olla samalla tavalla, päätellään että "masokisti" nauttisi olostaan.

(Ehkä jossain roolileikeissä joku muu vaikka muuten menestynyt voi nauttia, mutta se on eri asia).

Jo lapsena kynnysmatoksi lyöty ei kuitenkaan tarvitsisi enää yhtään kiusattuna olemista.

Tietysti syöksykierteessä ja pohjalla on jo aivan turta ja passiivinen pahan armoilla. Se ei kuitenkaan ole tahallista vaan loppuunajetun ainoa keino selvitä päivästä toiseen. On toistamispakkoa, Tukholmasyndroomaa tai trauma bond.

Alistettu ei kuitenkaan pohjimmiltaan tarvisi alistettuna olemista, vaan välittävää kumppanuutta.

Älkää olettako että "masokisti" on itse hakeutunut poljettavaksi, vaan taustalla voi olla mitä traagisin ihmiskohtalo.

Vierailija kirjoitti:

Sopivia kumppaneita pitkään parisuhteeseen ei ole kauheasti tarjolla. Olen vapaaehtoisesti lapseton, ja todella moni ikähaarukkani naisista on etsimässä tulevalle lapselleen isää. Lisäksi naisen pitäisi ymmärtää taiteen päälle, olla hauskaa seuraa, nauttia alistumisesta seksissä ja olla laiha.

Seksin lisäksi haluat kontrolloida toisen painoakin?

Muuten, taide on samanlainen abstraktio kuin uskontokin ja vetää väittelynhaluisia meluajia, narsisteja jotka voi kiivaillen osoittaa oman paremman tietonsa, aiheesta mitä ei voi millään yhteismitalla arvioida.

Omaa ääntään rakastavan jankkaajan loputon kehä.

Paljon pahaa on tehty taiteen ja uskonnon(tulkinnan) ja "boheemiuden" varjolla.

Itse tiedän kaveripiiristäni pari "hyvää tyyppiä" jotka ovat ihan omasta vapaasta tahdosta vapaina.

Ikää 40+, maisterin paperit, vaki-työpaikka, 5000+ tulot, säännöllinen elämä, ei päihdeongelmia jne.

Joskus kysäissyt naisasioista, vastaus on ollut luokkaa: "Tässä ei nyt hyvää kesää, golfin peluuta yms. naisilla pilata." tai "Hei. Tässä lähdetään nyt Panamaan ihan just. Luuletko, että tässä nyt jotain naista tarvitaan sotkemaan.".

Että silleen.

Vierailija kirjoitti:

Itse tiedän kaveripiiristäni pari "hyvää tyyppiä" jotka ovat ihan omasta vapaasta tahdosta vapaina.

Ikää 40+, maisterin paperit, vaki-työpaikka, 5000+ tulot, säännöllinen elämä, ei päihdeongelmia jne.

Joskus kysäissyt naisasioista, vastaus on ollut luokkaa: "Tässä ei nyt hyvää kesää, golfin peluuta yms. naisilla pilata." tai "Hei. Tässä lähdetään nyt Panamaan ihan just. Luuletko, että tässä nyt jotain naista tarvitaan sotkemaan.".

Että silleen.

Edit.

Ja näitä "hyviä tyyppejä" ei todellakaan tulla löytämään mistään deittisaiteilta. Vaikka he sinne jostain mielenhäiriöstä eksyisivätkin, niin päivää pitempään he eivät siellä viihtyisi. Niin kauhealta säätämiseltä tuo seuran hakeminen sille tarkoitetuilta alustoilta tuntuu olevan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tiedän kaveripiiristäni pari "hyvää tyyppiä" jotka ovat ihan omasta vapaasta tahdosta vapaina.

Ikää 40+, maisterin paperit, vaki-työpaikka, 5000+ tulot, säännöllinen elämä, ei päihdeongelmia jne.

Joskus kysäissyt naisasioista, vastaus on ollut luokkaa: "Tässä ei nyt hyvää kesää, golfin peluuta yms. naisilla pilata." tai "Hei. Tässä lähdetään nyt Panamaan ihan just. Luuletko, että tässä nyt jotain naista tarvitaan sotkemaan.".

Että silleen.

Edit.

Ja näitä "hyviä tyyppejä" ei todellakaan tulla löytämään mistään deittisaiteilta. Vaikka he sinne jostain mielenhäiriöstä eksyisivätkin, niin päivää pitempään he eivät siellä viihtyisi. Niin kauhealta säätämiseltä tuo seuran hakeminen sille tarkoitetuilta alustoilta tuntuu olevan.

Naisena, johon pätee täsmälleen samat speksit kuin näihin miehiin, olen niin samoilla linjoilla :) Jotain todella spesiaalia pitää tulla vastaan, että alan yhtään miestä elämääni ottamaan. Enkä todellakaan ole sellaista väen vängällä missään etsimässä, enkä aio mennä. Elän elämääni, joka on erittäin antoisaa ja täyttä näinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen vapaa ja hyvä tyyppi siksi, etten löydä ketään yhtä hyvää tyyppiä kuin minä. Ei siis ole kyse siitä, että en kelpaisi niille, joita yritän, vaan en kerta kaikkiaan ole elämässäni kohdannut yhtään ihmistä, jonka kanssa voisin kuvitella jaksavani parisuhdetta. En halua pienentää itseäni, ja sitä joutuisin väistämättä tekemään jos ryhtyisin suhteeseen kenen tahansa kanssa.

Miksi sinä joudut pienentämään itsesi parisuhteessa mutta monet muut eivät?

Mietipä sitä.

Some people are just too much for others.

Tämä on samaa analogiaa kuin se, että älykkään naisen pitää esittää tyhmempää (tai pitää suunsa kiinni), että kelpaisi miehille

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopivia kumppaneita pitkään parisuhteeseen ei ole kauheasti tarjolla. Olen vapaaehtoisesti lapseton, ja todella moni ikähaarukkani naisista on etsimässä tulevalle lapselleen isää. Lisäksi naisen pitäisi ymmärtää taiteen päälle, olla hauskaa seuraa, nauttia alistumisesta seksissä ja olla laiha.

Sovin kuvaukseesi muuten, ja olen vela, mutta "nauttia alistumisesta"?

Sitä, että nauttii psykologisesti sub/dom-dynamiikasta subin roolissa ja tykkää sellaisista seksuaalisista skenaarioista, joissa hän on vallankäytön kohteena saamassa piiskaa, koulutettavana, opastettavana jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopivia kumppaneita pitkään parisuhteeseen ei ole kauheasti tarjolla. Olen vapaaehtoisesti lapseton, ja todella moni ikähaarukkani naisista on etsimässä tulevalle lapselleen isää. Lisäksi naisen pitäisi ymmärtää taiteen päälle, olla hauskaa seuraa, nauttia alistumisesta seksissä ja olla laiha.

Seksin lisäksi haluat kontrolloida toisen painoakin?

Muuten, taide on samanlainen abstraktio kuin uskontokin ja vetää väittelynhaluisia meluajia, narsisteja jotka voi kiivaillen osoittaa oman paremman tietonsa, aiheesta mitä ei voi millään yhteismitalla arvioida.

Omaa ääntään rakastavan jankkaajan loputon kehä.

Paljon pahaa on tehty taiteen ja uskonnon(tulkinnan) ja "boheemiuden" varjolla.

Hoikkuus ei liity minulla valtaleikkeihin. Se on ihan vain kehotyyppipreferenssi niin kuin kenellä tahansa muullakin.