Lastensa koulumenestyksellä Somessa keulivat äidit

Kyllä lapsesta saa olla ylpeä, mutta on todella tökeröä julkaista todistuksia netissä. Se loukkaa lapsen yksityisyyttä. En ole nähnyt koskaan, että nämä äidit julkaisisivat omia harrastustuloksiaan, työtodistuksiaan tai kehityskeskustelujen arviointeja somessa. Lapsi sen sijaan on kuin näyttelyesine.

Vierailija kirjoitti:

Voi lapsestaan olla ylpeä ja pitää olla, mutta jokainen voi lopulta miettiä mikä lopullinen tarve keulia somessa sillä. Tai ylipäätään kaikella: polkupyörällällä ajamalla oppimisella, lukemaan oppimisella, todistuksella, koulun aloituksella, kävelyyn oppimisella, kaikella materialla. Onko lopulta kyse vain näyttämisen halusta, tarpeesta tulla nähdyksi, tarpeesta kertoa mitä ja millaista elämässään kullakin on. Toisaalta jokainen voi miettiä miksi toisen jakamat asiat ärsyttävät itseään.

Niinpä. Olisi some aika ankea paikka, jos kukaan ei koskaan sinne postaisi onnistumisistaan tai saavutuksistaan tai ilonaiheistaan. 

Vierailija kirjoitti:

Miksei lapsistaan saa iloita?

No ei tietenkään saa koska joku siitä kuitenkin pahoittaa mielensä. Eihän sellainen nyt sovi että iloitsisi lapsensa saavutuksista. Noloa ja moukkamaistahan sellainen on.

Vierailija kirjoitti:

Miten se edes liittyy vanhempiin? Lapsihan ne numerot sai eikä se äiti/isä.

Väitätkö, ettei vanhempien panostuksella ole koulunkäyntiin mitään vaikutusta? Juupajuu

Todella mautonta ja sairasta oman itsensä korostamista. Pitäisi nämä vanhemmat kokonaan bännätä somesta. Aivan järkyttävää.

Ainakin itse käytän somea sukulaisten ja muiden läheisten kanssa yhteydenpitoon. Postasin sinne kuvan lapsesta ruusu kädessä kun eskari on ohitse. Voisin hyvin laittaa todistuksen sinne näkyviin kouluikäisenä jos se olisi lapselle ok. Samat mummot ja tädit ne siellä on kuin puhelimenkin päässä. Ei meillä kaikilla ole some täynnä puolituttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se edes liittyy vanhempiin? Lapsihan ne numerot sai eikä se äiti/isä.

Väitätkö, ettei vanhempien panostuksella ole koulunkäyntiin mitään vaikutusta? Juupajuu

Kyllä ainakin meillä lapset ihan itse koulunsa käyvät.

Ja en tiedä, liittyykö siihen, että olen itse ollut

aikoinani hyvä koulussa, mutta myöskään minulla ei ole tarvetta yhtään kerskaillakseni ulkopuolisille heidän menestystään.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Mua kanssa nolottaa. Ja etenkin kun nää lasten todistuksilla keulijat on itse lähtökohtaisesti olleet niitä joko surkeimpia tai keskitason kiusaajaoppilaita peruskoulussa. No jostakinhan se ilo on revittävä kun ei itse ole pärjännyt.

Eikö silloin juuri ole syytä olla ylpeä ja huudella kirkoilla ja toreilla, että lapsesta tuli onneksi fiksumpi kuin musta koskaan?

Musta on hienoa, että suomalainen vaatimattomuus jää tässä asiassa jalkoihin ja ihmiset hehkuttaa edes lastensa onnistumista. Ovat ylpeitä ja kannustavia vanhempia samalla.

Vierailija kirjoitti:

Miten se edes liittyy vanhempiin? Lapsihan ne numerot sai eikä se äiti/isä.

Säkö et ole lasta jelpannut koulutiellä tai harrastuksissa mitenkään? Sun lapses ansaitsee suurimmat aplodit.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin itse käytän somea sukulaisten ja muiden läheisten kanssa yhteydenpitoon. Postasin sinne kuvan lapsesta ruusu kädessä kun eskari on ohitse. Voisin hyvin laittaa todistuksen sinne näkyviin kouluikäisenä jos se olisi lapselle ok. Samat mummot ja tädit ne siellä on kuin puhelimenkin päässä. Ei meillä kaikilla ole some täynnä puolituttuja.

Vertaillaanko teillä serkuksia toisiinsa? Meillä oli innokas todistusten vertailija käly, jonka innokkuus väheni vasta siinä vaiheessa kun heidän lapsensa todistus ei enää ollutkaan paras serkuista.

Minusta on aika ankea tuo tässä ketjussa näkyvä asenne, että lapsen tekemisistä ei saa ja kannata olla ylpeä. Mahtaa tuntua lapsestakin tosi hyvältä, kun äiti toteaa, että no entäs sitten, että sait pitkän rivin kymppejä. Ei se minulle kuulu. (ja en tarkoita, että pitäisi julkaista todistuksia somessa, mutta omituisia argumentteja tässä on nyt esitetty.)

Vierailija kirjoitti:

Todella mautonta ja sairasta oman itsensä korostamista. Pitäisi nämä vanhemmat kokonaan bännätä somesta. Aivan järkyttävää.

Tai ehkä sun pitäisi lopettaa somettaminen, kun noin paljon järkyttää näinkin pieni asia.

Äitini ei voinut keulia töissä lastensa todistuksilla, kun työkavereiden lapsilla oli ongelmia opiskelussa. Sitten luokkakaverini äiti päätyi samaan työryhmään ja hyvä menestys paljastui.

Ilahtuivatko työkaverit vai epäilivätkö insinööri isäni tekevän läksyjä lastensa kanssa. 😁

"Vähän ihmettelen kuviksen numeroa, kun oli tiputettu kympistä ysiin, mutta onpahan tavoitetta ensi vuodelle, vink, vink" on yhden äidin päivityksessä. 

Toinen kaverini hehkuttaa sitä, että tekivät ison työn ja saivat arvosanat nousemaan (lapsen oma tavoite). Minusta tämä päivitys on paljon mukavampi ja herättää ilontunteita lapsen puolesta, tuo ensimmäinen taas lähinnä ärsyttää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin itse käytän somea sukulaisten ja muiden läheisten kanssa yhteydenpitoon. Postasin sinne kuvan lapsesta ruusu kädessä kun eskari on ohitse. Voisin hyvin laittaa todistuksen sinne näkyviin kouluikäisenä jos se olisi lapselle ok. Samat mummot ja tädit ne siellä on kuin puhelimenkin päässä. Ei meillä kaikilla ole some täynnä puolituttuja.

Vertaillaanko teillä serkuksia toisiinsa? Meillä oli innokas todistusten vertailija käly, jonka innokkuus väheni vasta siinä vaiheessa kun heidän lapsensa todistus ei enää ollutkaan paras serkuista.

Ei vertailla, eikä sisaruksiakaan. Ja silti olen ylpeä jokaisesta ja kuulutan asiaa, joka paikassa. Ensin tosin on lapselta kysytty, että onko ok. On ollut.

ohis

Ylpeä saa ja pitää todistuksista ja saavutuksista olla. 😊

Sen sijaan en IKINÄ laittaisi niitä someen ja lapset onneksi ovat asiasta ehdottoman samaa mieltä. Näkyi olevan joku ilmoittanut keskiarvot yms ja kuvat lapsen todistuksesta. Mietin, että mitähän tuon äidin päässä oikeasti liikkuu 😒

Minun äitini on aina vuolaasti kertonut (ei kylläkään somessa, olen hieman vanhempaa vuosikertaa) olevansa ylpeä koulumenestyksestäni. Itkeä tirautti ylpeydestä, kun lähes kolmikymppisenä pääsin yliopistoon suorittamaan toista (!) maisterintutkintoani. Itse olin iloinen ja tyytyväinen, mutta en tosiaankaan itkenyt, kun lähinnä harrastusmielessä olin toista tutkintoa suunnitellut :D

Olen pitänyt tätä ylpeyden tunnetta äidissäni hieman outona piirteeenä. Kun hän ilmaisee olevansa ylpeä koen, että hän on itseasiassa ylpeä itsestään, ei minusta. Jotenkin ylpeä siitä, että on kasvattanut minusta hyvin pärjäävän. Omasta mielestäni äidilläni ei ole opintomenestykseni kanssa ollut alakoulun jälkeen osaa eikä arpaa. En osaa iloita hänen ylpeydestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateelliset mammat valittaa ja itkee taas täällä, kun omat mukulat saivat heikot arvostelut koulusta.

Nähkää enemmän vaivaa lastenne eteen, niin voitte tekin sitten postailla jotain hyviä juttuja someen koulujen päättöpäivinä.

Siis onko olemassa kateellisempaa kansaa, kuin suomalaiset mammat?

Tyttärellä KA 10. En kuuna päivänä lataisi todistusta someen. Osoittaa todella huonoa makua.

Juurihan laitoit.

Minusta nykyajan somekulttuuri on monessa muussakin jutussa ihan vastakkainen suomalaiselle vaatimattomalle kulttuurille. Hehkutetaanhan myös, miten IHANAA ruokaa laitoin ja kuva mukaan, oltiin niin MAHTAVALLA matkalla, meidän koira on ihan YLISÖPÖ. 

Tänään kyllä saa iloita ja hehkuttaa. Aika ankea maailma joillain, että ei saisi tai että se olisi mautonta. On se mautonta sitten, jos elää lapsen kautta joka päivityksessä. Mutta yksi päivä vuodessa saa ja pitää iloita yhdessä lasten kanssa.