Mitä jos masennuksesta ei paranekaan?
Olen sairastanut masennusta noin 30 vuotta ja tällä hetkellä terapiassa. Minulla ja psykoterapeutilla on eriävä näkemys siitä, voiko tästä parantua. Itse koen ongelmani paisuneen niin suureksi, että tästä en enää selviä. Ongelmana on myös se, että joitain asioita ei voi muuttaa, kuten itseinhon kohteissa luonteenpiirteet/persoona ja ulkonäkö. Juuri siksi pelkään, että en parane koskaan koska nämä asiat ovat juuri sellaisia mitä ei voi muuttaa.
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masentuneet on luusereita. Kunnolliset ihmiset eivät lannistu vastoinkäymisistä.
Ei pitäisi ruokkia trolleja, mutta näin ihan pakko kuitenkin kommentoida. Ei sillä että tuskin kukaan muukaan tuosta loukkaantuisi, mutta saa olla aika päävikainen jos saa nautintoa siitä että haluaa loukata jotain.
Jatketaan.
En ole trolli. Olen oppinut siihen että ihmisiä kuolee ja vaikeuksia tulee jokaiselle kohdalle. Niistä täytyy vaan mennä yli. Inhoan ruikuttajia jotka antavat periksi ja jäävät kotiinsa valittamaan ja elämään muiden rahoilla.
Vastenmielisiä toisten ihmisten hyväksikäyttäjiä.
Itse käyn ihan töissä hankkimassa rahat elämiseeni.
T. kroonisesti masentunut luuseri
Tosi nuorena täällä on porukan masennus alkanut. Varmaan siksikin siitä on vaikea parantua, kun masentuneen identiteetti on omaksuttu niin varhain.
Vierailija kirjoitti:
Ikää nyt 28 ja sairastuin ollessani 14-vuotias. En usko paranevani eikä usko kukaan muukaan. Tän kanssa pitää vain elää. Parempi hyväksyä asia kuin väkisin yrittää hampaat irvessä parantua.
Saitko apua silloin 14 -vuotiaana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masentuneet on luusereita. Kunnolliset ihmiset eivät lannistu vastoinkäymisistä.
Ei pitäisi ruokkia trolleja, mutta näin ihan pakko kuitenkin kommentoida. Ei sillä että tuskin kukaan muukaan tuosta loukkaantuisi, mutta saa olla aika päävikainen jos saa nautintoa siitä että haluaa loukata jotain.
Jatketaan.
En ole trolli. Olen oppinut siihen että ihmisiä kuolee ja vaikeuksia tulee jokaiselle kohdalle. Niistä täytyy vaan mennä yli. Inhoan ruikuttajia jotka antavat periksi ja jäävät kotiinsa valittamaan ja elämään muiden rahoilla.
Vastenmielisiä toisten ihmisten hyväksikäyttäjiä.
Entä minä, jolla alkoi jo vauvana/taaperona? Mulla siis psykoottinen masennus. Ekat muistot on hallusinaatioita. Eipä ollu sillon vielä mitään traumoja/menetyksiä. Synnyin siis ruikuttajana?
Kyllä. Hyvä että tiedostat asian.
Eli sanot, että mielenterveysongelmat on synnynäisiä. Miten niistä siis voi parantua niin, että sinä hyväksyt? Kerro nyt jotain mullistavaa. Eihän sitä tiedä vaikka tekisit lääketieteellisen läpimurron.
Vierailija kirjoitti:
Tosi nuorena täällä on porukan masennus alkanut. Varmaan siksikin siitä on vaikea parantua, kun masentuneen identiteetti on omaksuttu niin varhain.
Tuo on varmasti ihan totta. Itseni on ainakin vaikea enää hahmottaa, millainen on "normaali" olotila, koska masennukseni alkoi jo noin 10-vuotiaana (hankala elämäntilanne, johon en saanut tukea, ja masennus kroonistui pikkuhiljaa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masentuneet on luusereita. Kunnolliset ihmiset eivät lannistu vastoinkäymisistä.
Ei pitäisi ruokkia trolleja, mutta näin ihan pakko kuitenkin kommentoida. Ei sillä että tuskin kukaan muukaan tuosta loukkaantuisi, mutta saa olla aika päävikainen jos saa nautintoa siitä että haluaa loukata jotain.
Jatketaan.
En ole trolli. Olen oppinut siihen että ihmisiä kuolee ja vaikeuksia tulee jokaiselle kohdalle. Niistä täytyy vaan mennä yli. Inhoan ruikuttajia jotka antavat periksi ja jäävät kotiinsa valittamaan ja elämään muiden rahoilla.
Vastenmielisiä toisten ihmisten hyväksikäyttäjiä.
Itse käyn ihan töissä hankkimassa rahat elämiseeni.
T. kroonisesti masentunut luuseri
Täällä toinen kroonisesti masentunut. Suunnittelin eliminoivani itseni jo alle 10-vuotiaana ja sen jälkeen elämä on ollut pelkkää pakkopullaa. Teen nyt neljäkymppisenä töitä yrittäjänä ja viitisen tonnia kuukaudessa jää käpälään tästä huvista. Yritän olla ajattelematta sitä, että elämä on paskaa. Toisaalta minun ei tarvitse pelätä koronaa, kuolevani liikenneonnettomuudessa tai väkivallan uhrina jne. Olisi helpotus, että joku muu päättäisi päiväni eikä esimerkiksi äitini tarvitsisi kohdata sitä surua, että hänen lapsensa ei osannut lainkaan arvostaa saamaansa elämää.
Käykää ulkona juoksemassa, pitäkää huolta syömisestänne. Älkää käyttäkö alkoholia tai muita päihteitä, hukkukaa hyvin. Hankkikaa hyviä ihmissuhteita, olkaa sosiaalisia älkää käpertykö. Taistelkaa älkääkö antako periksi, tulimme tänne verissä päin huutaen kurkku suorana, mutta taistellen, jatkakaa sitä taistelua. Missään ei lukenut elämän olevan kenellekään helppoa ja joillekin se on vielä vaikeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikää nyt 28 ja sairastuin ollessani 14-vuotias. En usko paranevani eikä usko kukaan muukaan. Tän kanssa pitää vain elää. Parempi hyväksyä asia kuin väkisin yrittää hampaat irvessä parantua.
Saitko apua silloin 14 -vuotiaana?
Sain silloin lääkkeet ja psykologille käyntejä. Myöhemmin sitten terapiaa ja lisää lääkkeitä.
Fighter kirjoitti:
Käykää ulkona juoksemassa, pitäkää huolta syömisestänne. Älkää käyttäkö alkoholia tai muita päihteitä, hukkukaa hyvin. Hankkikaa hyviä ihmissuhteita, olkaa sosiaalisia älkää käpertykö. Taistelkaa älkääkö antako periksi, tulimme tänne verissä päin huutaen kurkku suorana, mutta taistellen, jatkakaa sitä taistelua. Missään ei lukenut elämän olevan kenellekään helppoa ja joillekin se on vielä vaikeampaa.
Tehkää näitä asioita jos ne tuntuu hyvältä ja parantaa oloa. Jos ei, niin älkää.
Fighter kirjoitti:
Käykää ulkona juoksemassa, pitäkää huolta syömisestänne. Älkää käyttäkö alkoholia tai muita päihteitä, hukkukaa hyvin. Hankkikaa hyviä ihmissuhteita, olkaa sosiaalisia älkää käpertykö. Taistelkaa älkääkö antako periksi, tulimme tänne verissä päin huutaen kurkku suorana, mutta taistellen, jatkakaa sitä taistelua. Missään ei lukenut elämän olevan kenellekään helppoa ja joillekin se on vielä vaikeampaa.
Ei masentunut jaksa juosta. En minä ainakaan. Voin yrittää hukkua hyvin. Listasta puuttui se ottakaa itseänne niskasta kiinni....
Vierailija kirjoitti:
Fighter kirjoitti:
Käykää ulkona juoksemassa, pitäkää huolta syömisestänne. Älkää käyttäkö alkoholia tai muita päihteitä, hukkukaa hyvin. Hankkikaa hyviä ihmissuhteita, olkaa sosiaalisia älkää käpertykö. Taistelkaa älkääkö antako periksi, tulimme tänne verissä päin huutaen kurkku suorana, mutta taistellen, jatkakaa sitä taistelua. Missään ei lukenut elämän olevan kenellekään helppoa ja joillekin se on vielä vaikeampaa.
Tehkää näitä asioita jos ne tuntuu hyvältä ja parantaa oloa. Jos ei, niin älkää.
Mikä näistä ei auta mielestäsi?
Vierailija kirjoitti:
Fighter kirjoitti:
Käykää ulkona juoksemassa, pitäkää huolta syömisestänne. Älkää käyttäkö alkoholia tai muita päihteitä, hukkukaa hyvin. Hankkikaa hyviä ihmissuhteita, olkaa sosiaalisia älkää käpertykö. Taistelkaa älkääkö antako periksi, tulimme tänne verissä päin huutaen kurkku suorana, mutta taistellen, jatkakaa sitä taistelua. Missään ei lukenut elämän olevan kenellekään helppoa ja joillekin se on vielä vaikeampaa.
Ei masentunut jaksa juosta. En minä ainakaan. Voin yrittää hukkua hyvin. Listasta puuttui se ottakaa itseänne niskasta kiinni....
Masennus on mielentila, fysiikka toimii kunhan lähtee liikkeelle.
Masennus kyllä herkästi uusiutuu vaikka paranee. Pitää tietoisesti kiinnittää huomiota omaan hyvinvointiin koko loppuelämän jos on masennusjakson läpi käynyt ja asettaa rajoja elämässä ihmisille ja asioille jotka kuluttaa voimavaroja. Masennuksesta on mahdollista selvitä ja parantua. Minä selvisin, mutta joudun olemaan varuillani että en sairastu uudelleen. Voimia sinulle<3
Muista hakea myös ammattiapua, tarvitset sitä nyt<3
Harkitsin tänään itsemurhaa työllistymisvaikeuksien takia. Elämä on usein aika vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olet sitä mieltä, että et voi parantua, on hyvin todennäköistä, ettet parannu. Olet jo päättänyt elää masennuksen kanssa loppuelämäsi. Ei sitä puolestasi kukaan pois voi nyppästä.
Haluan tarkentaa, että tarkoitin noilla muuttumattomilla asioilla persoonaani ja ulkokuortani. Niitä en saa muutettua. Tokikaan en tiedä, minkälaista on olla terve ja pullikoinko tietämättäni vastaan periaatteella tuttu helvetti/tuntematon taivas - jos näin niin toivon että pääsen kohti sitä taivasta. Haluan todella tästä sairaudesta eroon, mutta syyt sairauteen ovat stabiilit, sitä tarkoitin.
AP
Psykoterapian tarkoituksena ymmärtääkseni on, että masentuneen suhtautuminen niihin muuttumattomiin huonoihin asioihin muuttuisi. On kai se mahdollista, että sellainen lopputulos saavutetaan.
Ajattelen kuitenkin, että todennäköisemmin masennuksesta parantuu siten, että ajan mittaan, esim. iän karttuessa tai elämänkatsomuksen muuttuessa niiden huonosti olevien muuttumattomien asioiden painoarvo vähenee ja ne siirtyvät elämän periferiaan, ja keskiöön tulee jotain muuta. Tuollaisissa masennustapauksissa masennus voi todellakin parantua.
Esim. joku voi olla masentunut siksi, ettei löytänyt seurustelukumppania ja puolisoa eikä saanut omaa perhettä, mutta ajan mittaan hän saattaa alkaa ymmärtää, ettei se olekaan ihmiselämän suurin tai ainoa tarkoitus, vaan on jotain tärkeämpää. Se tärkeämpi tulee elämän keskiöön ja sen myötä hyviä asioita ja hyvä olo, toiveikkaampi ajatusmaailma.
(On kai olemassa toisenlaistakin masennusta, sellaista jossa asiat ovat hyvin, mutta silti masentaa joidenkin aivokemiallisten juttujen takia, siihen tämä ajatukseni ei tietenkään päde.)
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Harkitsin tänään itsemurhaa työllistymisvaikeuksien takia. Elämä on usein aika vaikeaa.
Minulla on todettu toistuva masennus. Pahimmillaan se on ollut keskivaikea eri otteisiin. En edes osaa ajatella, että tuo ajatus olisi erityisen masentuneen ihmisen ajatus (mutta en silti kerro siitä muille).
Osa työttömistä ei syö lääkkeitä jotka heillä on määrätty.
Te-toimiston tulisi valvoa että työttömät ottavat lääkkeensä
Kyllä. Hyvä että tiedostat asian.