Mitkä asiat ovat tulleet sinulle yllätyksenä deittimaailmassa?
En olisi uskonut, että miten paljon moniongelmaisia ihmisiä on tarjolla siellä..
Kommentit (580)
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin monien miesten, miten sen sanoisi, kyynisyys tms. Mä ajattelin deittaillessa (netin kautta siis), että tutustun monenlaisiin ihmisiin, pelkkä profiili ei kerro paljoa jne. Osa miehistä tuntui friikkaavan. Siis keskustelun aloitus saattoi olla jotain "tykkäsitkö vahingossa vai mitä helvettiä" (tosi tylyyn sävyyn). Osa taas jotenkin friikkasi pelkkää keskustelua, siis että mun pitäisi tyyliin sitoutua pelkästään heihin pelkän viestittelyn perusteella. Vähän vaikea selittää, mutta näitä tapauksia oli paljon! Siis ettei osata sellaista ihan tavallista casual tutustumista, vaan heti on jossain määrin sitouduttava, vastattava saman tien jne. Täysin sekopäistä ja luotaantyöntävää!
No sitten niiden kanssa joiden kanssa päädyin treffeille (ei koskaan yllä kuvatunlaisten sekojen kanssa), yllätti miten äkkiä tehtiin päätelmät. Että heti pitäisi olla jokin "kemia". Itselle se aika ujona ihmisenä tuntui välillä todella ärsyttävältä ja typerältä. No onneksi oli myös niitä, jotka osasi tutustua ajan kanssa. Ja lopulta sitten löysin mieheni, joka näki ujouden yms. taakse. Nyt jo useampi vuosi yhdessä, enkä olisi parempaa voinut toivoa.
Oikeastaan olemalla avoin ja pyrkimällä pitämään mielen optimistisena deittimaailman outoudesta ja raadollisuudesta huolimatta voi sieltä netistä jonkun löytääkin. Tuntuu, että tosi moni oli tosi deittiväsyneitä, kyynisiä ja epätoivoisia. Ei kovin viehättävää...
Osalla lukee ihan profiilissakin, että "Vi77u mä oon ihan kypsä tähän nettideittailuun.".
Siitä posi-mielellä eteenpäin. 😀
Alle 30-vuotiaina tinderissä esiintyvien ikäloppujen miesten määrä erityisesti suomessa. Tyyliin joka kolmannen sai swaipata vasemmalle, koska kuvassa oli selkeästi vähintään 40-vuotias setä, eikä 25-vuotias.
Se miten moni mies ei ole etsimässä itselleen sopivaa naista vaan melkein ketä tahansa naista. En meinaa sitä, että kuka vaan kelpaisi mutta aika monelle näyttää riittävän, että on nainen ja ok näköinen. Siihen kriteerit sitten loppuukin. Ei kiinnosta alkaa sellaisen ihmisen kanssa mihinkään, jolle olen vain katseenkestävä nainen. Kyllä pitää olla paljon muitakin syitä.
Se kuinka paljon oksettavia, katkeria, itsekkäitä, valehtelevia ja muita lieroja (miehiä) deittimaailmassa pyörii. Lienee ikuisia sinkkuja onneksi itse ei tarvi noita enää katella. HYH!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilpittömästi ihmettelen tätä miesten valitusta ettei treffiseuraa löydy.
Exäni 45 v., jolla on päihde- ja mielenterveysongelmia taustalla (ja edelleen alko maistuu, mikä näkyy myös pöhöttyneessä, ylipainoisessa ja punakassa ulkomuodossa), on eromme jälkeen ollut ties kuinka monen naisen kanssa. Asunutkin ainakin kahden kanssa. Hän on velkaantunut, rahat on loppu viikkoa ennen tilipäivää ja asuu pienessä vuoka-asunnossa. Tyyli on rähjäinen, tupakkaakin polttaa. Töissä hän kyllä käy ihan hyvässä paikassa.
Mutta aina löytyy nainen kun edellisestä on erottu. Melko epätasapainoisia naisetkin ovat olleet, mutta ei seuran saaminen näytä olevan kuitenkaan ongelma. Treffipalveluissa hän tosin markkinoi itseään vanhoilla kuvilla, joissa painaa ainakin 20 kg nykyistä vähemmän ja näyttää sporttiselta, mutta totuus on jotain muuta.
Naisia kyllä riittää, usein myös jo olemassa olevien suhteiden aikana.
No kyllähän tuollaisilla miehillä on kysyntää. Eri asia sitten, jos mies on akateemisesti koulutettu, raitis ja savuton, taloudellisesti toimeentuleva ja elämänhallinta kunnossa. Treffeille pääsee harvoin ja toisille treffeille ei koskaan.
Tuollaisten miesten kannattaa mennä jonnekin yhteisöihin, luentotilaisuuksiin tai vastaaviin ja aloittaa juttelu jollekin fiksulle, yksinäiselle naiselle. Deittiskene ei putoa kaikkiin ja tuntuu vieraannuttavalta monesta koulutetusta naisestakin. Vilpitön ystävällisyys toimii aina ja siitä voi seurata jotakin, etenkin jos olette vaikka samalla kurssilla tai luentosarjalla. Kyllä se arkisosiaalisuus ( joka on vaikeaa monelle suomalaiselle, tiedän) voi avata ovia. Kunha annat itsestäsi kuvan tolkkuna ja aidosti kivana tyyppinä. Ja olet sitä myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole itse sinkku mutta tapaan työni puolesta paljon sinkkumiehiä kenen kanssa juttelen.
Ihan muutamissa vuosissa tullut esille se, että miehet eivät halua sitoutua, viihtyvät sinkkuna. Vielä hetki sitten kuulin jopa tasokkailta nuorilta miehiltä, että haluavat kivan tyttöystävän. Nyt kuuluu jopa etteivät ikinä halua tyttöystävää. Suurin syy tähän heidän puolelta on se kun monet naiset suostuvat pelkkään seksisuhteeseen, jotta saavat pidettyä nämä miehet.
Eipä olisi helppoa olla sinkkunainen..
Eli pitäkää naiset ne jalat ristissä ja siveyslukko päällä, niin ei juokse miehet karkuun teidän himokkuutta!
Eipä semmoista miestä kannata pitää eikä yrittää saada itselleen. Tuo on asia, joka noiden roikkujien pitäisi sisäistää. Ettei noista miestä kannata pitää kiinni.
Minkäs teet, et sä voi pakottaa itseäs ihastumaan mieheen joka ei ole laatikkoleukainen lentäjä-kirurgi
Lahjoitanko sinne deittini jonka jätin sille tielle? Olisi halunnut saman illan aikana sopia kihloista sekä lasten saamisesta. Oli poistamassa profiiliaan kunnes sain estettyä tämän toteamalla kiitos, mutta ei kiitos. Minkään miehen ei luulisi olevan noin epätoivoinen..
Sarjadeittailu ja monen kanssa deittailu samaan aikaan. Ei ollu mun juttu kumpikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vilpittömästi ihmettelen tätä miesten valitusta ettei treffiseuraa löydy.
Exäni 45 v., jolla on päihde- ja mielenterveysongelmia taustalla (ja edelleen alko maistuu, mikä näkyy myös pöhöttyneessä, ylipainoisessa ja punakassa ulkomuodossa), on eromme jälkeen ollut ties kuinka monen naisen kanssa. Asunutkin ainakin kahden kanssa. Hän on velkaantunut, rahat on loppu viikkoa ennen tilipäivää ja asuu pienessä vuoka-asunnossa. Tyyli on rähjäinen, tupakkaakin polttaa. Töissä hän kyllä käy ihan hyvässä paikassa.
Mutta aina löytyy nainen kun edellisestä on erottu. Melko epätasapainoisia naisetkin ovat olleet, mutta ei seuran saaminen näytä olevan kuitenkaan ongelma. Treffipalveluissa hän tosin markkinoi itseään vanhoilla kuvilla, joissa painaa ainakin 20 kg nykyistä vähemmän ja näyttää sporttiselta, mutta totuus on jotain muuta.
Naisia kyllä riittää, usein myös jo olemassa olevien suhteiden aikana.
Nuorena ja koulutuksen/työn määrittäminä ihminen on nirsoimmillaan. Siis parissakymmenissä. Saa ollakin, etenkin jos perheestä haaveilee.
On kuitenkin (kaikenikäisissä) se väki, jolle viina/muut päihteet maistuvat eivätkä tavoitteet ole korkealla elämässä. Monelle riittää duuni. Karismaattiselle rentulle löytyy kyllä näinäkin päivinä ottajansa, ainakin jonkunlaista suhteilua. Kun alkon merkeissä usein tavataan ja hengataan (en puhu nyt varsinaisista alkkiksista vaan tapahuojista), suhteet saavat malko notkeasti alkunsa. Näinhän se on vuosikymmenet mennyt.
Nettideittimaailma suosii salailua, kaunistelua, suoranaista huijaamista ja kertakäyttöajattelua. Mieluummin näen heti edessäni miehen ja teen hänestä arvion, kuin leikin mielikuva(tai -kuvitus) leikkiä netissä. Ei mitään fiilistelyjä, joista joutuu putoamaan.
Elämä on liian lyhyt tullakseen haaskatuksi parinetsintäpeleihin. Noista voi tulla pakkomielle enkä halua ajatella, että elämäni olisi jotenkin huonompaa yksin. Sitähän tämä deittausbisnes meille koettaa uskotella.
Jännä kun match itse ehdottaa tapaamista ja sitten kun kysyy, että millon tavattas niin kadotaan. Äkkiä se mieli muuttuu.
M37
Vierailija kirjoitti:
Vilpittömästi ihmettelen tätä miesten valitusta ettei treffiseuraa löydy.
Exäni 45 v., jolla on päihde- ja mielenterveysongelmia taustalla (ja edelleen alko maistuu, mikä näkyy myös pöhöttyneessä, ylipainoisessa ja punakassa ulkomuodossa), on eromme jälkeen ollut ties kuinka monen naisen kanssa. Asunutkin ainakin kahden kanssa. Hän on velkaantunut, rahat on loppu viikkoa ennen tilipäivää ja asuu pienessä vuoka-asunnossa. Tyyli on rähjäinen, tupakkaakin polttaa. Töissä hän kyllä käy ihan hyvässä paikassa.
Mutta aina löytyy nainen kun edellisestä on erottu. Melko epätasapainoisia naisetkin ovat olleet, mutta ei seuran saaminen näytä olevan kuitenkaan ongelma. Treffipalveluissa hän tosin markkinoi itseään vanhoilla kuvilla, joissa painaa ainakin 20 kg nykyistä vähemmän ja näyttää sporttiselta, mutta totuus on jotain muuta.
Naisia kyllä riittää, usein myös jo olemassa olevien suhteiden aikana.
En ymmärrä miten noilla spekseillä löytyy seuraa. Itsellä ainakin yhtä tervanjuontia, ei vastailla, kadotaan milloin missäkin vaiheessa, ei kysellä mitään, ei olla kiinnostuttu kyselemään vastavuoroisesti mitään, jne..
M37
Vierailija kirjoitti:
Kuitenkin Tinderin kautta eteneminen live-tilanteeseen tuntuu vaativan useamman viikkojen viestittelyn. Luulisi nyt parissa päivässä selviävän onko mitään mieltä tavata?
Asia on monen kohdalla valitettavasti näin. Omalla kohdalla parhaiten on toiminut, että viikon sisällä tapaamiseen kiinnostavan ihmisen kanssa. Turha sitä on viikkokaupalla arpoa, että nähdäkö vai ei.
Kun mätsi on syntynyt, niin silloin yksi kynnys on jo ylitetty, eli molemmat ovat toistensa tyyppiä. Chattaillessa käydään läpi perusasiat ja hieman tutustutaankin. Luonnollinen jatkumo on treffeillä käynti, kun löytyy sopiva hetki molempien aikatauluissa.
Ei tämä uusiin ihmisiin tutustuminen mitään rakettitiedettä ole, sinne vaan tindeen kaikki matalalla kynnyksellä. Rajoitukset poistumassa ja kesä aluillaan, tämä on ihmisten parasta aikaa. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilpittömästi ihmettelen tätä miesten valitusta ettei treffiseuraa löydy.
Exäni 45 v., jolla on päihde- ja mielenterveysongelmia taustalla (ja edelleen alko maistuu, mikä näkyy myös pöhöttyneessä, ylipainoisessa ja punakassa ulkomuodossa), on eromme jälkeen ollut ties kuinka monen naisen kanssa. Asunutkin ainakin kahden kanssa. Hän on velkaantunut, rahat on loppu viikkoa ennen tilipäivää ja asuu pienessä vuoka-asunnossa. Tyyli on rähjäinen, tupakkaakin polttaa. Töissä hän kyllä käy ihan hyvässä paikassa.
Mutta aina löytyy nainen kun edellisestä on erottu. Melko epätasapainoisia naisetkin ovat olleet, mutta ei seuran saaminen näytä olevan kuitenkaan ongelma. Treffipalveluissa hän tosin markkinoi itseään vanhoilla kuvilla, joissa painaa ainakin 20 kg nykyistä vähemmän ja näyttää sporttiselta, mutta totuus on jotain muuta.
Naisia kyllä riittää, usein myös jo olemassa olevien suhteiden aikana.
Nuorena ja koulutuksen/työn määrittäminä ihminen on nirsoimmillaan. Siis parissakymmenissä. Saa ollakin, etenkin jos perheestä haaveilee.
On kuitenkin (kaikenikäisissä) se väki, jolle viina/muut päihteet maistuvat eivätkä tavoitteet ole korkealla elämässä. Monelle riittää duuni. Karismaattiselle rentulle löytyy kyllä näinäkin päivinä ottajansa, ainakin jonkunlaista suhteilua. Kun alkon merkeissä usein tavataan ja hengataan (en puhu nyt varsinaisista alkkiksista vaan tapahuojista), suhteet saavat malko notkeasti alkunsa. Näinhän se on vuosikymmenet mennyt.
Nettideittimaailma suosii salailua, kaunistelua, suoranaista huijaamista ja kertakäyttöajattelua. Mieluummin näen heti edessäni miehen ja teen hänestä arvion, kuin leikin mielikuva(tai -kuvitus) leikkiä netissä. Ei mitään fiilistelyjä, joista joutuu putoamaan.Elämä on liian lyhyt tullakseen haaskatuksi parinetsintäpeleihin. Noista voi tulla pakkomielle enkä halua ajatella, että elämäni olisi jotenkin huonompaa yksin. Sitähän tämä deittausbisnes meille koettaa uskotella.
Tuollainen ajattelu tuntuu olevan yleisempää miehillä vaikka sanoitkin olevasi nainen. No poikkeus vahvistakoon säännön.
Ne ketkä valittaa etteivät saa tarpeeksi actionia Tinderissä tulevat melko äkäiseen takaisin Tinder lomamatkalta havaitessaan merkittävän eron muiden treffailukulttuurissa. Vanhoillisissa maissa näytti saavansa neidon niskoilleen ensimmäisten lauseiden jälkeen. Alettiin lyhyen keskustelun aikana puhumaan tulevaisuudesta, mun työstä ja mitä odottaa meiltä kummaltakin. Palasin takaisin koska paloin kirjaimellisesti molemmista päistä loppuun jo tuon lyhykäisen keskustelun seurauksena. Haluan käyttää aikaa sen oikean löytämiseen enkä hypätä suin päin surman suuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinderiin kommentointi-kenttä.
Voi vilkaista mitä mieltä muut ovat ko. henkilöstä.
Olen monesti ihmetellytkin, miksei saa antaa tähtiä kuten uber-kuskeillekin. Vaikka pari eri kategoriaa ja niistä keskiarvo. Keskiarvon perusteella algoritmin korjaus, eli keitä näytetään keille.
Ja sanallinen arviointi myös.
Palautteenantajan oma profiili vielä jäisi näkyviin, niin ei menisi pelkän paskanjauhamiseksi.
Tuo olisi hyvä. Mätsin heivaustilanteessa pakollinen kaksisuuntainen numeraalinen ja sanallinen arviointi ja jos et tee, niin omalle profiilille rankkua pari viikkoa.
Kyllä. Ja yksi kohta olisi ”en edes jutellut” jolla erottaisi nämä turhanmätsäilijät ja huomionkeräilijät joukosta.
Tuo muuttaisi koko tinderin.
Viesteihin vastaamis% ja viive julkiseksi myös.
Nopeaa tulisi julki, että tuota on turha swaipata muuta kuin vasemmalle.Sama pätee muihinkin deittisovelluksiin.
Molemmin puolinen etu. Näkee heti alkuun, ettei tuo ehdi vastaamaan mihinkään, joten häntä on turha lähestyä. Ja tämä joka ei ehdi ei huku suotta taustahälinän määrään.
Ei huono idea.
Aiheuttaisi heti sen, että oma profiili menisi muilta piiloon, kun yksi potentiaalinen tulee vastaan.
Puhutaan jostain algoritmistä. Jos sellainen on, niin sittenhän algoritmin voisi koodata näyttämään hiljaisemmille ihmisille vastapuolen hiljaisempia ihmisiä ja toisaalta aikaisemmin aktiiviset ihmiset kohtaamaan toisiaan.
Jokainenhan voi itse rakentaa itselleen oman algoritmin.
Jos kolmeen-neljään päivään ei kuulu mitään, niin hiiteen vaan. Turha noita mykkiä mätsejä on keräillä. He deittailkoot sitten kun heillä on paremmin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinderiin kommentointi-kenttä.
Voi vilkaista mitä mieltä muut ovat ko. henkilöstä.
Olen monesti ihmetellytkin, miksei saa antaa tähtiä kuten uber-kuskeillekin. Vaikka pari eri kategoriaa ja niistä keskiarvo. Keskiarvon perusteella algoritmin korjaus, eli keitä näytetään keille.
Ja sanallinen arviointi myös.
Palautteenantajan oma profiili vielä jäisi näkyviin, niin ei menisi pelkän paskanjauhamiseksi.
Tuo olisi hyvä. Mätsin heivaustilanteessa pakollinen kaksisuuntainen numeraalinen ja sanallinen arviointi ja jos et tee, niin omalle profiilille rankkua pari viikkoa.
Kyllä. Ja yksi kohta olisi ”en edes jutellut” jolla erottaisi nämä turhanmätsäilijät ja huomionkeräilijät joukosta.
Tuo muuttaisi koko tinderin.
Viesteihin vastaamis% ja viive julkiseksi myös.
Nopeaa tulisi julki, että tuota on turha swaipata muuta kuin vasemmalle.Sama pätee muihinkin deittisovelluksiin.
Molemmin puolinen etu. Näkee heti alkuun, ettei tuo ehdi vastaamaan mihinkään, joten häntä on turha lähestyä. Ja tämä joka ei ehdi ei huku suotta taustahälinän määrään.
Ei huono idea.
Aiheuttaisi heti sen, että oma profiili menisi muilta piiloon, kun yksi potentiaalinen tulee vastaan.
Puhutaan jostain algoritmistä. Jos sellainen on, niin sittenhän algoritmin voisi koodata näyttämään hiljaisemmille ihmisille vastapuolen hiljaisempia ihmisiä ja toisaalta aikaisemmin aktiiviset ihmiset kohtaamaan toisiaan.
Jokainenhan voi itse rakentaa itselleen oman algoritmin.
Jos kolmeen-neljään päivään ei kuulu mitään, niin hiiteen vaan. Turha noita mykkiä mätsejä on keräillä. He deittailkoot sitten kun heillä on paremmin aikaa.
Minusta oli upea se uutinen joku aika sitten siitä hyvärunkoisesta ja nätistä parin lapsen äidistä, joka keräili vuorokaudessa joitain tuhansia tykkäyksiä.
Sanomattakin selvää, että ei kyseessä niinkään ollut elämänkumppanin etsiminen, vaan julkisuus ja sen tuoma buusti elämään.
Toiselle vastaavaa buustia tuovat mätsit ja se riittää.
Vierailija kirjoitti:
ulkonäkö on miehille 1. asia
sitten tulee halukkuus 2.
vasta viimeiseksi naisen luonne 3.
Mistä luulet feministiliikkeen ammentavan polttovoimansa? Juuri tuosta sovinistisesta luokittelusta. Tuon vuoksi olenkin torjunut useat lähestymisyritykset, myös kosintoja useamman kappaleen. Älykkyys, armollisuus ja avarakatseisuus on miehessä seksikästä, ei oman päänahkasaldon kuuluttaminen. Teistä ei vain ole kaikkeen, mutta vaadittu naisilta jotain käsittämättömiä suorituksia, yökötys.
Mä olen ollut sinkku jo muutaman vuoden, mutta suurin yllätys mulle aikoinaan oli se, miten vaikeaa tää vaan on. Kaikki syyt on varmasti jo tässä ketjussa listattu. Enää mua ei yllätä mikään.
Vierailija kirjoitti:
Yllättävintä ovat normaali käytöstapojen unohtuminen. Esimerkiksi mätsi saattaa vain hiljentyä yhtäkkiä. Tuollaisessa tilanteessa olisi kohteliasta kertoa vaikka, että "kiitos, mutta ei kiitos" tai jotain. Tai sitten vain poistaa se mätsi vähin äänin.
Olisi upeaa, kun tuo tapahtuisi vaikka kahvilassa. Yhtäkkiä olisinkin pöydän toisella puolen ihan vain pelkkää ilmaa.
Tämä.
Mieti tilannetta, että toinen istuu vastapäätä, mutta yhtäkkiä et saa häneen enää mitään kontaktia. Aivan kafkamaista menoa, mutta ihan todellisuutta.
Ei se, että toinen sanoo lähtevänsä vessaan ja katoaa sille reissulle ole yhtään mitään tuohon verrattuna.
Olin deittisivulle mennessäni 38-vuotias yhden lapsen yksinhuoltaja.
Yllättävää oli miten helppo oli löytää parisuhteeseen kanssani haluavia miehiä. Menin deittiin ja jo viikon sisällä löysin miehen jonka kanssa seurustelin (ei siis mikään seksisuhde) yli puoli vuotta. Se loppui ja menin taas deittiin. Taas löysin alle viikossa miehen, jonka kanssa olen ollut yhdessä jo lähes kolme vuotta. Hän kohtelee lasta ukin kuin omaansa.
Molemmat ovar olleet oikein kunnollisia, korkeasti koulutettuja ja fiksuja miehiä, kuten lapseni isäkin. Mitään ylitarjontaa ei siis ole ollut mutta hyviä, kunnollisia miehiä kyllä. Eihän sitä enempää tarvitsekaan kuin yhden sopivan.
Vain se miten pinnallisia tyhjäpäitä lähes kaikki naiset ovat.
Ensinnäkin monien miesten, miten sen sanoisi, kyynisyys tms. Mä ajattelin deittaillessa (netin kautta siis), että tutustun monenlaisiin ihmisiin, pelkkä profiili ei kerro paljoa jne. Osa miehistä tuntui friikkaavan. Siis keskustelun aloitus saattoi olla jotain "tykkäsitkö vahingossa vai mitä helvettiä" (tosi tylyyn sävyyn). Osa taas jotenkin friikkasi pelkkää keskustelua, siis että mun pitäisi tyyliin sitoutua pelkästään heihin pelkän viestittelyn perusteella. Vähän vaikea selittää, mutta näitä tapauksia oli paljon! Siis ettei osata sellaista ihan tavallista casual tutustumista, vaan heti on jossain määrin sitouduttava, vastattava saman tien jne. Täysin sekopäistä ja luotaantyöntävää!
No sitten niiden kanssa joiden kanssa päädyin treffeille (ei koskaan yllä kuvatunlaisten sekojen kanssa), yllätti miten äkkiä tehtiin päätelmät. Että heti pitäisi olla jokin "kemia". Itselle se aika ujona ihmisenä tuntui välillä todella ärsyttävältä ja typerältä. No onneksi oli myös niitä, jotka osasi tutustua ajan kanssa. Ja lopulta sitten löysin mieheni, joka näki ujouden yms. taakse. Nyt jo useampi vuosi yhdessä, enkä olisi parempaa voinut toivoa.
Oikeastaan olemalla avoin ja pyrkimällä pitämään mielen optimistisena deittimaailman outoudesta ja raadollisuudesta huolimatta voi sieltä netistä jonkun löytääkin. Tuntuu, että tosi moni oli tosi deittiväsyneitä, kyynisiä ja epätoivoisia. Ei kovin viehättävää...