Jos olisit tullut raskaaksi 20v niin pitäisitkö lapsen?
Siis jos kuvitellaan, että elämäntilanteesi olisi sama mikä 20v oli.
Kommentit (181)
Sain ja pidin sekä saimme vielä toisen lapsen kun esikoinen oli 2- vuotias.
En kadu, koskaan ei ole ollut huolta rahasta, asuttiin vuokra-asunnossa joten pystyin hyvin olemaan lapsien kanssa kotona kunnes kuopus oli 3.v
Sen jälkeen töihin ja ostettiin oma koti.
Nyt 35- vuotiaana on ihanaa kun ei ole enää vaippahousuja, jos joskus vauvakuume nostaa päätänsä olen hoitanut ystävieni lapsia, laskee viikonlopun jälkeen:)))
Oikeastaan elämä on ihanan helppoa nyt:)
Olisin pitänyt.
Oma hedelmällisyyteni on suuri kysymysmerkki, mutta hyvää ei lupaa se, että omien vanhempieni on ollut vaikeaa saada minut ja sisarukseni ja monilla sukulaisilla molemmissa suvuissa on myös ollut todella isoja ongelmia saada lapsia. Lähes jokaisella sukulaisnaisella on ollut jotain ongelmaa raskaaksi tulemisen kanssa. Osalla syyt eivät ole ikinä selvinneet.
Tulin raskaaksi 18 vuotiaana samana vuonna kun tulin ylioppilaaksi. Minä ja poikaystävä menimme syksyllä naimisiin, hankimme asunnon ja isovanhemmat asuvat lähellä. Paras tekoni varmaan. En koskaan halua eksisuhdetta jossa raskaus olisi katatrofi. Olen saanut lisääkin lapsia , kaikki aikuisia ja heistä olen hyvin ylpeä. Opiskelin sitten lapsi kainalossa.
Kissan tai koiran vahinkopentueesta voi kysyä noin. Ei ihmisestä.
Tulin raskaaksi 19v. Keskeytin raskauden. En ole koskaan katunut (nyt 35v.). Mielenterveys ei silloin ollut hyvä ja olisi todennäköisesti romahtanut lapsesta.
Minulla oli vauvakuume ollessani 20v ja menin naimisiin. Sain esikoisen 21 v.
Ei tarvitse edes jossitella. Tulin toivotusti raskaaksi ja tottakai pidin lapsen. ( ja hänen isänsä)
Jo kysymys lapsen pitämisestä kertoo sen, että kyseessä on lapsi raskauden alusta asti. Saman kertovat vastaukset. Jos puhutaan lapsen pitämisestä, pidetään sitä alkiota/ sikiötä oikeasti lapsena ja niinhän asia onkin.
20-vuotiaana seurustelin itseäni huomattavan paljon vanhemman miehen kanssa, jolla oli mielenterveysongelmia ja joka manipuloi minua olemaan jättämättä itseään muun muassa uhkailemalla itsemurhalla (ja stalkkasi minua kun lopulta uskaltauduin jättämään hänet).
Vastasin tähän ketjuun, että en olisi pitänyt lasta, ja onneksi elämä tarjosi parempaa. Sain useat alapeukut, olisi mielenkiintoista tietää että miksi.
Mulla on kaksi ihanaa lasta, joiden äidiksi tulin 20- ja 23- vuotiaana.
Mulla on myös sama ihana aviomies (ja lasteni isä) edelleen ja on kivaa kun elämässä on vapautta enemmän kuin koskaan.
En missään nimessä haluaisi lapsia enää tässä iässä yli kolmekymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kaksi ihanaa lasta, joiden äidiksi tulin 20- ja 23- vuotiaana.
Mulla on myös sama ihana aviomies (ja lasteni isä) edelleen ja on kivaa kun elämässä on vapautta enemmän kuin koskaan.
En missään nimessä haluaisi lapsia enää tässä iässä yli kolmekymppisenä.
Koskaan lasten syntymän jälkeen ei voi olla ”vapautta enemmän kuin koskaan”.
Jos seksisuhteeseen alkaa on tiedossa raskauden mahdollisuus. Silloin käytetään luotettavaa ehkäisyä ja vaikka tuplasellaista. Kondomi on hyvä lisä, mutta ei yksistään riittävä. Ja jos se lapsi kaikesta huolimatta on tullakseen niin tietenkin hänet synnytetään. Se on sitten eri asia otetaanko omiin hoiviin vai annetaanko adoptioon tai huostaan. Vastuu on otettava ja aina on vaihtoehto olla ilman yhdyntää. Raiskaus tietenkin on se ikävä asia jolloin ei voi valita. Mutta oletan kysymyksen käsittelevän vapaaehtoista seksiä ja sen seurausta.
Vierailija kirjoitti:
Jos seksisuhteeseen alkaa on tiedossa raskauden mahdollisuus. Silloin käytetään luotettavaa ehkäisyä ja vaikka tuplasellaista. Kondomi on hyvä lisä, mutta ei yksistään riittävä. Ja jos se lapsi kaikesta huolimatta on tullakseen niin tietenkin hänet synnytetään. Se on sitten eri asia otetaanko omiin hoiviin vai annetaanko adoptioon tai huostaan. Vastuu on otettava ja aina on vaihtoehto olla ilman yhdyntää. Raiskaus tietenkin on se ikävä asia jolloin ei voi valita. Mutta oletan kysymyksen käsittelevän vapaaehtoista seksiä ja sen seurausta.
Lisäksi on olemassa abortti, joka on joissakin tilanteissa paras ratkaisu ja todellista vastuunkantoa.
Vierailija kirjoitti:
20-vuotiaana seurustelin itseäni huomattavan paljon vanhemman miehen kanssa, jolla oli mielenterveysongelmia ja joka manipuloi minua olemaan jättämättä itseään muun muassa uhkailemalla itsemurhalla (ja stalkkasi minua kun lopulta uskaltauduin jättämään hänet).
Vastasin tähän ketjuun, että en olisi pitänyt lasta, ja onneksi elämä tarjosi parempaa. Sain useat alapeukut, olisi mielenkiintoista tietää että miksi.
Siksi että itse teit valintasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos seksisuhteeseen alkaa on tiedossa raskauden mahdollisuus. Silloin käytetään luotettavaa ehkäisyä ja vaikka tuplasellaista. Kondomi on hyvä lisä, mutta ei yksistään riittävä. Ja jos se lapsi kaikesta huolimatta on tullakseen niin tietenkin hänet synnytetään. Se on sitten eri asia otetaanko omiin hoiviin vai annetaanko adoptioon tai huostaan. Vastuu on otettava ja aina on vaihtoehto olla ilman yhdyntää. Raiskaus tietenkin on se ikävä asia jolloin ei voi valita. Mutta oletan kysymyksen käsittelevän vapaaehtoista seksiä ja sen seurausta.
Lisäksi on olemassa abortti, joka on joissakin tilanteissa paras ratkaisu ja todellista vastuunkantoa.
Eihän se lapsen kannalta ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20-vuotiaana seurustelin itseäni huomattavan paljon vanhemman miehen kanssa, jolla oli mielenterveysongelmia ja joka manipuloi minua olemaan jättämättä itseään muun muassa uhkailemalla itsemurhalla (ja stalkkasi minua kun lopulta uskaltauduin jättämään hänet).
Vastasin tähän ketjuun, että en olisi pitänyt lasta, ja onneksi elämä tarjosi parempaa. Sain useat alapeukut, olisi mielenkiintoista tietää että miksi.
Siksi että itse teit valintasi.
Mikä valintani tässä niin suututtaa ihmisiä?
Tietysti olisin, kun oma lapsi on tuolloin täyttänyt vuoden....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos seksisuhteeseen alkaa on tiedossa raskauden mahdollisuus. Silloin käytetään luotettavaa ehkäisyä ja vaikka tuplasellaista. Kondomi on hyvä lisä, mutta ei yksistään riittävä. Ja jos se lapsi kaikesta huolimatta on tullakseen niin tietenkin hänet synnytetään. Se on sitten eri asia otetaanko omiin hoiviin vai annetaanko adoptioon tai huostaan. Vastuu on otettava ja aina on vaihtoehto olla ilman yhdyntää. Raiskaus tietenkin on se ikävä asia jolloin ei voi valita. Mutta oletan kysymyksen käsittelevän vapaaehtoista seksiä ja sen seurausta.
Lisäksi on olemassa abortti, joka on joissakin tilanteissa paras ratkaisu ja todellista vastuunkantoa.
Eihän se lapsen kannalta ole.
Joo, kaikki FAS-lapset maailmaan vaan ja toisten hoidettavaksi? Koska elämä on lahja.
Mutta hölmöä kysyä tällaista, jokainen nainen joutuu käyttämään jonkinlaisen sopeutumista vaiheen naisesta äidiksi, toisille se on helppo, toiset päätyvät muuhun ratkaisuun, jos tämä tilanne tulee yllättäen niin sen mukana tulee paljon vastuuta. Oli ratkaisu sitten pitää lapsi tai ei, niin molemmat ovat yhtä hyväksyttäviä.
Tulin raskaaksi 18v ja tein abortin. Näin 10 vuotta myöhemmin tekisin saman päätöksen