Pelottaa eksän reaktio uudessa suhteessa etenemisestä
Joo, ei kuulu varsinaisesti enää eksälle mitä elämässäni teen, mutta:
ollaan erosta asti oltu paljon tekemisissä pääasiassa netissä (ei lapsia), vaikkakin seurustelen nykyisin toisen henkilön kanssa, mistä ex tietää. Suhde päättyi jo muutama vuosi sitten siksi, että olimme eri elämäntilanteissa ja oikeastaan molemmat halusivat käyttää aikansa eri asioihin (toinen halusi asua ulkomailla ja toinen luoda uraa). Ex on kuitenkin viimeisen parin vuoden aikana pari kertaa ilmaissut, että nyt tilanteiden molemmilla tasaannuttua olisi mukava palata yhteen, mutten itse enää tunne häntä kohtaan muuta kuin ystävyyttä ja itsellä on tuo uusi, paremmin minulle sopiva parisuhdekin.
Ongelma on se, että haluan jossain välissä muuttaa yhteen tämän uuden kanssa ja oikeasti mennä jopa naimisiin. Jälkimmäinen on asia, jota luulin, etten ikinä halua (mistä ex hyvin tietää), mutta tämä taisi vain riippua oikeasti sopivan puolison löytämisestä.
Miten voin ikinä kertoa entiselle, että olen ollut valmis menemään jonkun toisen kanssa pitemmälle kuin hänen loukkaamatta häntä? Haluan ihan oikeasti säilyttää ystävyytemme, mutta tottakai nykyinen on ehdoton prioriteetti elämässäni. Ikää kaikilla tässä kuviossa on 30+.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Mutta voisiko nyt joku selittää toiselle, miksi aloittajaa mollataan siitä, että hän haluaa olla rehellinen, muttei turhaan satuttaa entistä kumppaniaan?
Koska nämä kaksi asiaa on tässä tilanteessa yhdessä mahdotonta toteuttaa. Jos olet rehellinen, satutat. Jos et halua satuttaa, olet valehtelija.
Ja henk.koht minua inhottaa ihmiset, jotka jankuttaa, että "en halua satuttaa" ketään. Siihen ei vaan pysty kukaan, jos haluaa olla rehellinen. Yleensä sellaiset ihmiset säätää ja huijaa minkä ehtii. Halutaan pitää se exä "mukana" elämässä antamalla hänen ymmärtää, että vielä on mahdollisuus ja vielä on tunteita...ja sitten kuitenkin jatkaa täysillä elämäänsä uuden rakkauden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen tietää kaiken, eikä häntä haittaa, että silloin tällöin juttelen henkilön kanssa jonka kanssa minulla ei ole ollut juttua moneen vuoteen.
Haittaako nykyistä se, että ex haluaisi palata kanssasi yhteen, etkä uskalla olla exälle täysin rehellinen nykyisen suhteesi laadusta, koska pelkäät tämän reaktiota? Vai unohtuiko kertoa nämä seikat nyksälle?
Itse olen ollut vähän vastaavassa tilanteessa sen nyksän ominaisuudessa, ja minulle tuli suoraan sanottuna jopa petetty olo, kun selvisi, että exä, jonka kanssa "päätettiin pysyä kavereina" haluaa edelleen palata yhteen kumppanini kanssa, eikä kumppanini ollut kertonut tälle riittävän suoraan, että on minun kanssani ihan vakavissaan ja rakennetaan yhteistä tulevaisuutta.
Ah, niin naismaista. Pelottaa eksän reaktio, vaikka olemme vain hyviä kavereita ilman tunteita. Joopa joo.
Asia ratkeaa niin, että uusi nyxä jättää..
Alkuperäisen keskustenavaajan (miehen, arvelen) ei lopulta tarvitse pystyä olemaan aikuinen mies, jos sitä on koskaan ollutkaan.
Jää yksin lopulta radalle pyörimään. Ei rakasta uuttakaan, kuten ei exääkään.
Valheita ja itsepetosta...
Diibadaaba283 kirjoitti:
Alkuperäinen kirjoittaja on (olevinaan) mies. Munat on, mutta mutta... Suuntautuminen haiskahtaa.
Ihan näin tarinaa lukiessa.
Kukaan vähänkään testosteronia omaava mies ei pelkää kaveriexän reaktiota. Exän roikottaminen hätävarana olisi uskottavampaa.
On epäkunnioittavaa nykyistä puolisoa, ”elämän rakkautta”, kohtaan olla niin tiiviisti yhteydessä exän kanssa, varsinkin jos ex haluaisi jossain vaiheessa palata yhteen. En ainakaan itse katsoisi hyvällä jos puolisoni epäröisi edetä minun kanssani koska hänen ex saattaa pahastua asiasta.
Oikea paras ystävä haluaisi vain sinun parastasi. Suosittelen että lopetat kaikkien yksityisasioiden kertomisen exälle, ainakaan etukäteen. Voit jossain vaiheessa mainita että olette päättäneet muuttaa yhteen tai olette päättäneet mennä naimisiin yms. mutta mikään ”luvan” kysyminen exältä ei tule kysymykseenkään.
Jos ex pahastuu, niin se on hänen ongelmansa ja hänen vastuullaan on käsitellä asia ja hyväksyä että sinulla on omakin elämä. Lisäksi ihmiset muuttuvat, vaikka joskus menneisyydessä ei halunnut naimisiin tai lapsia, ei se tarkoita sitä etteikö mieli voisi muuttua kun ikää tulee lisää, elämäntilanteet muuttuvat ja vastaan tulee sopivampi puolisoehdokas.
Neuvoni siis on, että lopetat sen exäsi tunteiden miettimisen ja varomisen. Jos ystävyys ei kestä sitä niin parempi päästä sellaisesta ystävästä eroon, ethän voi elää loppuelämääsi siten että joudut jarruttelemaan omaa toimintaasi sen pelossa että mitä joku ulkopuolinen sanoo. Oma perhe on kuitenkin niin iso asia ettei kenenkään muun mielipiteellä pitäisi olla mitään merkitystä.
Mitä jos tietäisit että jokin muu ystäväsi olisi sitä vastaan että haluaisit muuttaa yhteen tai mennä naimisiin nykyisesi kanssa? Jättäisitkö sen vuoksi jotakin tekemättä tai miettisitkö miten voisit salata asian tai miten sinun pitäisi siitä kertoa jotta ystävä ei pahoittaisi mieltään? Eiköhän se olisi ystävän henkilökohtainen ongelma jos toisen onni olisi häneltä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katkaise side exään. Ei ole tervettä roikottaa entistä kumppania elämässään, kun on jo uusi vakava suhde. Eikä exälle kuulu pätkän vertaa mitä nyt teet.
Siis pitäisikö minun luopua yhdestä parhaista ystävistäni vain siksi, että olimme joskus suhteessa? Kumpikaan ei suhteessa/erossa loukannut toista ja meillä on edelleen hauskaa yhdessä, kuten kenen vaan kaverin kanssa.
Ap
Sitä se ero tarkoittaa.
Myös mulla on eksiä ystävinä, mutta ensin on pitänyt olla vuosia niin ettei OLS tekemisissä, on löydetty uudet puolisot. Kun tomu on laskeutunut kunnolla, voidaan aidosti olla kamuja. Bestiksiä meistä ei koskaan enää voi tulla, liian intiimiä.
Myönnä itsellesi että olet halunnut pitää molemmat. Nyt on pakko luopua.
Exien kanssa ei kuulu olla ystävä, se on ihan täyttä soopaa ja siinä on aina jotain komplikaatiota. Lapsia jos on niin asialliset välit, sen pidemmälle sitä ei kannata viedä.
Ainoa reilu tapa on kertoa asia suoraan ja heti niinkuin se on. Sitten hän voi alkaa toipua siitä ajatuksesta, että teistä vielä tulisi jotain. Löyhässä hirressä roikuttaminen ja se, ettei tee asioita selväksi, on hyvin epäreilua ja itsekästä. Et halua kertoa asiaa, koska et halua ITSE pettyä. Joten kerro asiat suoraan. Se on hänen asiansa miten asiaan suhtautuu ja haluaako olla enää ystäväsi.
Mä sanoisin että ongelma on rajattomuus itsen ja muiden tunteiden välillä.
Ap ei kykene tuottamaan pettymystä eksälleen koska ei osaa tehdä eroa naimisiinmenoa havittelevan itsensä ja eksän kiintymyksentunteiden välille.
Voipi olla että ei ole se naimisiinmenokaan niin hirveän yksinkertaista jos samaa sotkua on myös ap:n ja nykyisen välillä.
Itse kullakin osapuolella on täydet mahdollisuudet ja peräti velvollisuus huolehtia siitä omasta hiihdosta ja omista terveistä rajoista. Toisen ihmisen _mahdollisissa_ tunteissa vellominen ei ole tervettä.