Onko muiden elämä vauvan kanssa pelkkää nukuttamista?
Vauva on aina nukkunut päivisin huonosti ja tuntuu että menee päivä päivältä huonompaan.
Esim tänään herätys klo 7. Vauva söi ja hieroi silmiään lasittuneella katseella. Meni nukkumaan 8.30.
Heräsi 9.30. Puolen tunnin jälkeen näyttää väsymyksen merkkejä. Neuvolan ohjeiden mukaan yritän pitää hereillä 2 tuntia. 10.30 on niin väsynyt että yritän lähteä ulos. Tunti kävelyä ja vauva mölisee väsynenä. Sisällä yritän nukuttaa sänkyyn. Nukkuu noin 5min klo 12. Sen jälkeen ollut vetämätön, hieroo silmiään, väsy-mölisee. Ei nukahda missään huoneessa, missään valaistuksessa, millään taustamelulla. Tänään ollaan oltu pirteänä hereillä 30min. Muuten pelkkää väsymystä ja nukuttamisen yrittämistä.
Olen pohtinut vaihtoehtoa etten tunnista vauvan tarpeita, mutta silmien hierominen ja tyhjyyteen tuijottelu tuntuu niin varmoilta väsymerkeiltä. Jos en yritä laittaa vauvaa silloin nukkumaan vaan hengailen sen kanssa, alkaa se jossain vaiheessa huutaa täyttä häkää.
Neuvolan mukaan he eivät osaa auttaa. Olen puhunut 5 eri henkilölle tästä. Yksi sanoi lue kirja (luin, ei apua), yksi sanoi kävele vaunujen kanssa (kävelen, ei apua), yksi sanoi pidä hereillä ja muodosta rytmi (yritän mutta en osaa). Tuntuu että lopputulos on aina vain itkua ja väsyä ja ei nukahtamista. Tai nukahtaminen viideksi minuutiksi jonka jälkeen on taas entistä hankalampi nukahtaa. Vauva 4kk.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Ja vauvan ikä on? 2kk vai 11 kk? Ihan "pikkusen" vaikuttaa siihen, mitä ehdotan neuvoksi. T. kolmen äiti, kaikki erilaisia nukkujia
Lukee aloituksessa, 4kk.
Vierailija kirjoitti:
Ja vauvan ikä on? 2kk vai 11 kk? Ihan "pikkusen" vaikuttaa siihen, mitä ehdotan neuvoksi. T. kolmen äiti, kaikki erilaisia nukkujia
Aloituksessahan tuo lukee. Kannattaa ehkä ennen kommentointia selvittää, että mihin kommentoi.
Vierailija kirjoitti:
Ja vauvan ikä on? 2kk vai 11 kk? Ihan "pikkusen" vaikuttaa siihen, mitä ehdotan neuvoksi. T. kolmen äiti, kaikki erilaisia nukkujia
4kk, lukee aloituksessa.
4 kk on vielä tosi pieni mihinkään kummempaan rytmin opetteluun, antaisin nukkua silloin kun häntä nukuttaa ja unohtaisin nuo neuvolan 2 h valvottamiset ym. Vauvan oma rytmi menee vaan entistä sekaisemmin, eikä uni enää auta väsymykseen silloin, jos yrittää nukkua vauvan kannalta väärään aikaan. Täällä oli hyviä neuvoja nuo kapaloinnit, jolloin vauva ei säpsähdä omien raajojen liikkumiseen (moro-refleksi) ja pysty asennossa nukkuminen/ kantoliina. Tsemppiä!!
Kaikkea voi ja toki kannattaakin kokeilla, mutta joskus on parempi vaan todeta että minulla nyt vaan on haastava vauva ja aika on se mikä auttaa. Kunnes tulee uusi haaste vanhan tilalle. 😂
Minulle ainakin suurimpia oppeja äitiydessä on ollut se, että vaikka kuinka tekisi itse kaiken 110% oikein ja säntillisesti suunnitellen, niin lopputulos voi silti olla täysi fiasko. Ja sitten se uupumus iskee jo siitä suorittamisesta ja “epäonnistumisesta”. Voi kuinka hajottavaa se oli kun olit koko aamun ja aamupäivän hoitanut asiat niin että vauva/taapero varmasti nukahtaisi, ja sitten liki kahden tunnin nukutustaistelun jälkeen toteat ettei se nuku/ se nukkui lopulta 10 minuuttia 😭
4kk on sen ikäinen että voi olla menossa mikä tahansa vaihe tai vauvavaiva, vaikkapa kuplia mahassa jonka takia unet on repaleisia.
Kannattaa miettiä myös se oma jaksaminen, hoitaako joku muu vauvaa välillä, jotta saat tehdä omia juttujasi/ levätä? Kun omat voimat on hyvät niin jaksaa paremmin sitä lapsenkin haastavuutta ottaa vastaan. Tsemppiä!
Raudanpuute? Se aiheuttaa herkkäunisuutta ja nukahtamisvaikeuksia. Mittautappas ferritiini + crp.
Itsellä oli sama ongelma oman vauvan kanssa ja tulin siihen tulokseen, ettei vauva vain osannut nukahtaa. Tässä on siis yksilöllisiä eroja ja osa vauvoista kykenee luontaisesti säätelemään unta ja nämä ovat niitä vauvoja, jotka jokeltelevat pinnasängyssä itsensä uneen. Sitten on näitä huonounisempia vauvoja, jotka eivät osaa itse nukahtaa, vaan tarvitsevat siihen apua ja aktiivista nukuttamista, etteivät valvo yliväsyneeksi asti.
Se onkin sitten vaikeampi kysymys, mikä toimii juuri sinun vauvasi nukuttamiseen. Onko se sylissä hytkyttely, kantoliina, vaunussa nukuttaminen tai maidolla tainnuttaminen, joku rauhallinen ääni/laulu tms. Oma vauvani nukahti vain kantoliinan ja ulkoilman yhdistelmällä, kunnes itsesäätely kehittyi riittävästi ja oppi nukahtamaan vähemmällä sirkuksella. Hän myös heräsi herkästi jokaiseen ääneen ja nukkui max tunnin kerrallaan, joten vauvavuosi oli melkoinen kokemus..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tärkeää, että saat vauvan nukkumaan riittävästi (hyvänlaatuista unta) jotta hänen aivonsa kehittyvät normaalisti, ja itsekin jaksat.
Ensimmäisenä huomioni kiinnitti se, että herätät vauvan - miksi?
On löydyttävä keino, jolla vauva saa kokea olevansa niin tyytyväinen, että pystyy nukahtamaan... KOKEILE TÄTÄ: laita vaunujen kantokoppaan ja keinuta hellästi ylös-alas suunnassa samalla, kun keinutat edes-taakse (ja siinäkin ylös-alas). Juuri kun näyttää, että vauva meinaa nukahtaa, jatka vielä lempeästi! (Ettei tule suurta muutosta juuri silloin, kun olisi nukahtanut...) Melut ja mölyt pois ensimmäisten 20 min jälkeen nukahtamisesta, jotta vauva ehtii päästä syvään uneen.
Olennaista on tosiaan löytää se, mikä rauhoittaa vauvan hänen ehdoillaan. Kerrothan, mikä auttoi!
En siis tosiaan herätä vauvaa :D jos meinaat tuota aloitusviestiä missä lukee herätys, niin tarkoitin siis että vauva heräsi silloin. Anteeksi epäselvyys.
Iltaisin vauva on tähän mennessä nukahtanut ilman mitään ongelmaa mutta nyt viikon ajan sekin on alkanut hankaloittumaan ja täyttymään itkusta.
Äsken vauva taas unisöi ja nukahti. Havahtui itse ihan minuutin-pari nukahtamisen jälkeen sylissä. Nukahti heti uudelleen ja havahtui taas. Oikeen siis sätkähtää. Ei mielestäni kuulunut mitään ääntä enkä liikkunut tms. Myöskään muuten en ole yhdistänyt heräämistä mihinkään ääneen. Nyt sain vauvan omaan sänkyyn ja on ollut siellä jo kymmenisen minuuttia nukkuen(?).
"Luulen, että vauva on jännittynyt ja psyykksiesti & fyysisesti ylirasittunut siitä, ettei saa elää omalla rytmillään, niin kovasti kuin yritätkin auttaa. Ehkä olisi parempi, että unohdat kellot ja minuutit ja keskityt siihen, mitä vauva tarvitsee. "
Näin olen tähän asti tehnyt, nyt vajaa viikon koittanut neuvolan ohjeita (en kyllä tuohon kahteen tuntiin pääse mutta olen yrittänyt pitää sitä ilman nukkumaanlaittoa esim 10min pidempään kuin normaalisti.)
Mulle on varmaan vaikeinta se itkun selvittäminen. Jos on liian kauan aktivointia/seurustelua > itkua. Jos laitan väärään aikaan sänkyyn/vaunuihin > itkua.
Hm... Hyvä, että pääsen keskustelemaan asiasta - hyvä, ettet pidä vauvan tyytymättömyyttä mitättömänä, vaan haluat, että hän on mahdollisimman tyytyväinen.
Kerron sinulle yhden väärinkäsityksen, joka monella ihmisillä on vauvoista: että heille pitäisi tarjota paljon virikkeitä. Vauva toki tarvitsee vuorovaikutusta perushoivan muodossa ja vähäsen stimulaatiota muutenkin (vauvaa ei saisi koskaan "hylätä"), mutta ei vauva oikeasti jaksa mitään kovin sosiaalista pitkään... Jos vauva esim. kääntää katseensa seurustelun aikana muualle, on erittäin tärkeää, ettei häntä yritä pakottaa katsekontaktiin. Oletko kuullut S.O.S. -merkeistä? (Social Over Stimulation)
Tuo katsekontakti on tuttu, ja kun vauva alkaa katsella muualle niin lopetan kirjojen tai lelujen näyttämisen enkä ota katsekontaktia. Neuvolan mukaan tällöin voi pitää vaikka laulutuokioita. Eikö se ole sitten niin virikkeellistävää? Täytyy googlata vielä tarkemmin nuo sos-merkit.
Kommenttiin 19, vauva nukkuu makuupussissa mutta ilmeisesti siellä on liikaa liikkumatilaa kun pystyy hätkähdellä. Aina puhutaan myös siitä ettei vauva saa nukahtaa rinnalle joten olen täss vaiheessa vienyt vauvan pois jolloin herkästi herää. Ehkä ensiksi kuoppaan nyt tuon "säännön" ja annan vauvan nukkua sylissä jos tahtoo. Ap
Kuulostaa 4kk hulinoilta! Ohi menevää. Laita googleen niin löydät vinkkejä. Valitettavasti kovin harva neuvolan ammattilainen oikeasti osaa auttaa ongelmissa. Ne osaa vaan auttaa niitä joilla menee kuin oppikirjassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tärkeää, että saat vauvan nukkumaan riittävästi (hyvänlaatuista unta) jotta hänen aivonsa kehittyvät normaalisti, ja itsekin jaksat.
Ensimmäisenä huomioni kiinnitti se, että herätät vauvan - miksi?
On löydyttävä keino, jolla vauva saa kokea olevansa niin tyytyväinen, että pystyy nukahtamaan... KOKEILE TÄTÄ: laita vaunujen kantokoppaan ja keinuta hellästi ylös-alas suunnassa samalla, kun keinutat edes-taakse (ja siinäkin ylös-alas). Juuri kun näyttää, että vauva meinaa nukahtaa, jatka vielä lempeästi! (Ettei tule suurta muutosta juuri silloin, kun olisi nukahtanut...) Melut ja mölyt pois ensimmäisten 20 min jälkeen nukahtamisesta, jotta vauva ehtii päästä syvään uneen.
Olennaista on tosiaan löytää se, mikä rauhoittaa vauvan hänen ehdoillaan. Kerrothan, mikä auttoi!
En siis tosiaan herätä vauvaa :D jos meinaat tuota aloitusviestiä missä lukee herätys, niin tarkoitin siis että vauva heräsi silloin. Anteeksi epäselvyys.
Iltaisin vauva on tähän mennessä nukahtanut ilman mitään ongelmaa mutta nyt viikon ajan sekin on alkanut hankaloittumaan ja täyttymään itkusta.
Äsken vauva taas unisöi ja nukahti. Havahtui itse ihan minuutin-pari nukahtamisen jälkeen sylissä. Nukahti heti uudelleen ja havahtui taas. Oikeen siis sätkähtää. Ei mielestäni kuulunut mitään ääntä enkä liikkunut tms. Myöskään muuten en ole yhdistänyt heräämistä mihinkään ääneen. Nyt sain vauvan omaan sänkyyn ja on ollut siellä jo kymmenisen minuuttia nukkuen(?).
"Luulen, että vauva on jännittynyt ja psyykksiesti & fyysisesti ylirasittunut siitä, ettei saa elää omalla rytmillään, niin kovasti kuin yritätkin auttaa. Ehkä olisi parempi, että unohdat kellot ja minuutit ja keskityt siihen, mitä vauva tarvitsee. "
Näin olen tähän asti tehnyt, nyt vajaa viikon koittanut neuvolan ohjeita (en kyllä tuohon kahteen tuntiin pääse mutta olen yrittänyt pitää sitä ilman nukkumaanlaittoa esim 10min pidempään kuin normaalisti.)
Mulle on varmaan vaikeinta se itkun selvittäminen. Jos on liian kauan aktivointia/seurustelua > itkua. Jos laitan väärään aikaan sänkyyn/vaunuihin > itkua.
Säpsähtäminen viittaa ylirasittumiseen..?
(Meillä vauva ei muuten koskaan nukkunut omassa sängyssään, se myytiin turhana pois. Vauva nukkui kanto-kopassa, vaunuissa, ja parisängyssä syötyään makuuasennossa. Joskus myös auton turva-istuimessa tai sylissä. Jos tottui uuteen "nukahtamistapaan", sitä saattoi kestää 2-3 viikkoa, kunnes jokin muutti sen ja tottui toiseen tapaan.)
Onko siis niin, että neuvolan ohjeiden jälkeen on mennyt viikko huonommin?
Joskus käy niin, että vauvalla menee "uni ohi" eli se 10 min valvottaminenkin saattaa olla kriittinen. Sen sijaan, että vauva tottuisi myöhempään rytmiin, hän ei kykene enää rentoutumaan kun ei saa nukkumiselle sopivia olosuhteita silloin, kun eniten nukuttaisi.
Ei kai se sinänsä haittaa, jos kestää kauemmin, että univelan saa pois. Siihen voi mennä viikkokin tottua, sekin että nukkuu "liikaa" voi tehdä pöllähtäneen olon aikuisellakin. Sinuna vähentäisin tosiaan aktiviteettia, kunnes unirytmi on löytynyt. Ja sänkyyn en koskaan laittaisi, jos vähänkin kitisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tärkeää, että saat vauvan nukkumaan riittävästi (hyvänlaatuista unta) jotta hänen aivonsa kehittyvät normaalisti, ja itsekin jaksat.
Ensimmäisenä huomioni kiinnitti se, että herätät vauvan - miksi?
On löydyttävä keino, jolla vauva saa kokea olevansa niin tyytyväinen, että pystyy nukahtamaan... KOKEILE TÄTÄ: laita vaunujen kantokoppaan ja keinuta hellästi ylös-alas suunnassa samalla, kun keinutat edes-taakse (ja siinäkin ylös-alas). Juuri kun näyttää, että vauva meinaa nukahtaa, jatka vielä lempeästi! (Ettei tule suurta muutosta juuri silloin, kun olisi nukahtanut...) Melut ja mölyt pois ensimmäisten 20 min jälkeen nukahtamisesta, jotta vauva ehtii päästä syvään uneen.
Olennaista on tosiaan löytää se, mikä rauhoittaa vauvan hänen ehdoillaan. Kerrothan, mikä auttoi!
En siis tosiaan herätä vauvaa :D jos meinaat tuota aloitusviestiä missä lukee herätys, niin tarkoitin siis että vauva heräsi silloin. Anteeksi epäselvyys.
Iltaisin vauva on tähän mennessä nukahtanut ilman mitään ongelmaa mutta nyt viikon ajan sekin on alkanut hankaloittumaan ja täyttymään itkusta.
Äsken vauva taas unisöi ja nukahti. Havahtui itse ihan minuutin-pari nukahtamisen jälkeen sylissä. Nukahti heti uudelleen ja havahtui taas. Oikeen siis sätkähtää. Ei mielestäni kuulunut mitään ääntä enkä liikkunut tms. Myöskään muuten en ole yhdistänyt heräämistä mihinkään ääneen. Nyt sain vauvan omaan sänkyyn ja on ollut siellä jo kymmenisen minuuttia nukkuen(?).
"Luulen, että vauva on jännittynyt ja psyykksiesti & fyysisesti ylirasittunut siitä, ettei saa elää omalla rytmillään, niin kovasti kuin yritätkin auttaa. Ehkä olisi parempi, että unohdat kellot ja minuutit ja keskityt siihen, mitä vauva tarvitsee. "
Näin olen tähän asti tehnyt, nyt vajaa viikon koittanut neuvolan ohjeita (en kyllä tuohon kahteen tuntiin pääse mutta olen yrittänyt pitää sitä ilman nukkumaanlaittoa esim 10min pidempään kuin normaalisti.)
Mulle on varmaan vaikeinta se itkun selvittäminen. Jos on liian kauan aktivointia/seurustelua > itkua. Jos laitan väärään aikaan sänkyyn/vaunuihin > itkua.
Hm... Hyvä, että pääsen keskustelemaan asiasta - hyvä, ettet pidä vauvan tyytymättömyyttä mitättömänä, vaan haluat, että hän on mahdollisimman tyytyväinen.
Kerron sinulle yhden väärinkäsityksen, joka monella ihmisillä on vauvoista: että heille pitäisi tarjota paljon virikkeitä. Vauva toki tarvitsee vuorovaikutusta perushoivan muodossa ja vähäsen stimulaatiota muutenkin (vauvaa ei saisi koskaan "hylätä"), mutta ei vauva oikeasti jaksa mitään kovin sosiaalista pitkään... Jos vauva esim. kääntää katseensa seurustelun aikana muualle, on erittäin tärkeää, ettei häntä yritä pakottaa katsekontaktiin. Oletko kuullut S.O.S. -merkeistä? (Social Over Stimulation)
Tuo katsekontakti on tuttu, ja kun vauva alkaa katsella muualle niin lopetan kirjojen tai lelujen näyttämisen enkä ota katsekontaktia. Neuvolan mukaan tällöin voi pitää vaikka laulutuokioita. Eikö se ole sitten niin virikkeellistävää? Täytyy googlata vielä tarkemmin nuo sos-merkit.
Kommenttiin 19, vauva nukkuu makuupussissa mutta ilmeisesti siellä on liikaa liikkumatilaa kun pystyy hätkähdellä. Aina puhutaan myös siitä ettei vauva saa nukahtaa rinnalle joten olen täss vaiheessa vienyt vauvan pois jolloin herkästi herää. Ehkä ensiksi kuoppaan nyt tuon "säännön" ja annan vauvan nukkua sylissä jos tahtoo. Ap
Rauhoita vauvan elämä, ei 4 kk vanha tarvitse kirjojen ja lelujen välillä laulutuokiota tai muuta vastaavaa esitystä. Sen ikäinen on ihan tyytyväinen, kun saa olla sylissä ja vähän seurailla mitä äiti puuhaa. Oma vauvani oli samanlainen hereillä kukkuja, hän alkoi nukkua tunnin päiväunet vasta 1 vuotiaana. Sitä pienempänä nukahti yleensä rinnalle jolloin otin varovasti rinnan suusta, ja aloin katsella telkkaria sen aikaa, kun vauva nukkui 10-20 minuuttia. Sitten jatkoimme pientä puuhastelua. Kaikki vauvat eivät opi nukkumaan vaunuissa tai kantoliinassa, ja tosiaan ihan surutta nukutin omaani sylissä niin kauan kuin nukkui. Ihan normaali nuori mies kasvoi hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tärkeää, että saat vauvan nukkumaan riittävästi (hyvänlaatuista unta) jotta hänen aivonsa kehittyvät normaalisti, ja itsekin jaksat.
Ensimmäisenä huomioni kiinnitti se, että herätät vauvan - miksi?
On löydyttävä keino, jolla vauva saa kokea olevansa niin tyytyväinen, että pystyy nukahtamaan... KOKEILE TÄTÄ: laita vaunujen kantokoppaan ja keinuta hellästi ylös-alas suunnassa samalla, kun keinutat edes-taakse (ja siinäkin ylös-alas). Juuri kun näyttää, että vauva meinaa nukahtaa, jatka vielä lempeästi! (Ettei tule suurta muutosta juuri silloin, kun olisi nukahtanut...) Melut ja mölyt pois ensimmäisten 20 min jälkeen nukahtamisesta, jotta vauva ehtii päästä syvään uneen.
Olennaista on tosiaan löytää se, mikä rauhoittaa vauvan hänen ehdoillaan. Kerrothan, mikä auttoi!
En siis tosiaan herätä vauvaa :D jos meinaat tuota aloitusviestiä missä lukee herätys, niin tarkoitin siis että vauva heräsi silloin. Anteeksi epäselvyys.
Iltaisin vauva on tähän mennessä nukahtanut ilman mitään ongelmaa mutta nyt viikon ajan sekin on alkanut hankaloittumaan ja täyttymään itkusta.
Äsken vauva taas unisöi ja nukahti. Havahtui itse ihan minuutin-pari nukahtamisen jälkeen sylissä. Nukahti heti uudelleen ja havahtui taas. Oikeen siis sätkähtää. Ei mielestäni kuulunut mitään ääntä enkä liikkunut tms. Myöskään muuten en ole yhdistänyt heräämistä mihinkään ääneen. Nyt sain vauvan omaan sänkyyn ja on ollut siellä jo kymmenisen minuuttia nukkuen(?).
"Luulen, että vauva on jännittynyt ja psyykksiesti & fyysisesti ylirasittunut siitä, ettei saa elää omalla rytmillään, niin kovasti kuin yritätkin auttaa. Ehkä olisi parempi, että unohdat kellot ja minuutit ja keskityt siihen, mitä vauva tarvitsee. "
Näin olen tähän asti tehnyt, nyt vajaa viikon koittanut neuvolan ohjeita (en kyllä tuohon kahteen tuntiin pääse mutta olen yrittänyt pitää sitä ilman nukkumaanlaittoa esim 10min pidempään kuin normaalisti.)
Mulle on varmaan vaikeinta se itkun selvittäminen. Jos on liian kauan aktivointia/seurustelua > itkua. Jos laitan väärään aikaan sänkyyn/vaunuihin > itkua.
Hm... Hyvä, että pääsen keskustelemaan asiasta - hyvä, ettet pidä vauvan tyytymättömyyttä mitättömänä, vaan haluat, että hän on mahdollisimman tyytyväinen.
Kerron sinulle yhden väärinkäsityksen, joka monella ihmisillä on vauvoista: että heille pitäisi tarjota paljon virikkeitä. Vauva toki tarvitsee vuorovaikutusta perushoivan muodossa ja vähäsen stimulaatiota muutenkin (vauvaa ei saisi koskaan "hylätä"), mutta ei vauva oikeasti jaksa mitään kovin sosiaalista pitkään... Jos vauva esim. kääntää katseensa seurustelun aikana muualle, on erittäin tärkeää, ettei häntä yritä pakottaa katsekontaktiin. Oletko kuullut S.O.S. -merkeistä? (Social Over Stimulation)
Tuo katsekontakti on tuttu, ja kun vauva alkaa katsella muualle niin lopetan kirjojen tai lelujen näyttämisen enkä ota katsekontaktia. Neuvolan mukaan tällöin voi pitää vaikka laulutuokioita. Eikö se ole sitten niin virikkeellistävää? Täytyy googlata vielä tarkemmin nuo sos-merkit.
Kommenttiin 19, vauva nukkuu makuupussissa mutta ilmeisesti siellä on liikaa liikkumatilaa kun pystyy hätkähdellä. Aina puhutaan myös siitä ettei vauva saa nukahtaa rinnalle joten olen täss vaiheessa vienyt vauvan pois jolloin herkästi herää. Ehkä ensiksi kuoppaan nyt tuon "säännön" ja annan vauvan nukkua sylissä jos tahtoo. Ap
Hyvä idea! Neuvoja ja ohjeita on pilvin pimein ja joka suuntaan. Hyvää niillä tietenkin tarkoitetaan, mutta muista että sinä tunnet oman vauvasi kaikkein parhaiten ja osaat parhaiten arvioida että mitä hän tarvitsee :)
Oletko kokeillut white noisea? Meillä suhiseva uninalle "whisbear" rauhoitti just noi yhtäkkiä säpsähtämiset, niin että ehti vaipua syvään uneen. Myös esim. YouTubesta löytyy näitä kohinavideoita, voit kokeilla.
Suhina kannattaa ensin aloittaa ihan hiljaa ja yhdistää esim. vauvan syöttöön, että kokee sen rauhoittavaksi. Sitten pikku hiljaa nostaa volyymiä. Siinä on sekin hyvä, että et joudu itse varomaan tyyliin hengittämistäkin ettei vauva vaan herää.
Voimia. Minulla oli tuollainen vauva, nyt hän on 10-vuotias, eikä nuku vieläkään. Sanoo, että nukkuminen on tylsää, hän haluaa kokea uusia kivoja asioita valveilla, eikä tuhlata aikaansa nukkumiseen. Pärjää hyvin vähällä unella. On kuitenkin ihan normaalilapsi, ei erityisyyksiä.
Se mitä kuvailet, on identtistä mun elämän kanssa. Ei tuohon mikään auttanut. Yrität vaan itse saada tarpeeksi lepoa. Anna vauvan märistä ja marista kunhan ei itke suoraa huutoa. Minä pidin vauvaa lähellä ja torkuin hänen vieressään sängyllä niin, ettei vauva voinut pudota. Siinä märisi ja räpelsi lelujaan, nukkui tai ei. Kun luovutin koko nukuttamisen suhteen ja hyväksyin sen, ettei vauvani nuku 15 min pidempään, enkä pysty koskaan käymään vaunulenkeillä kuten muut äidit, elämä helpotti.
Äsken juuri mietin kun näin vaunulenkkeilijöitä, että itseltä jäi se kokonaan väliin ja menetin sosiaalisia kontakteja muihin äiteihin. Minun vauvani kirkui ja huusi vaunuissa, kiemurteli ja valitti kantoliinoissa ja repuissa. Ei hänen kanssaan voinut ulkoilla, ennen kuin oli taapero.
Siis ymmärsinkö oikein, että vietät koko päivän nukuttamalla vauvaa, joka nukahtaa, mutta herää samantien? Ja sitten sinä taas nukutat häntä? Koska sinun mielestäsi lapsi on väsynyt.
Entä jos lähtisi toisinpäin eli lapsi nukahtaa, jos on nukkuakseen, muuten maailman joka tapauksessa jatkaa kulkuaan eikä hän ole sen keskipiste. Perheessä siivotaan, ripustetaan pyykkiä, ulkoillaan, laitetaan ruokaa jne. vaikka siellä olisi vauva. Lopeta nukuttaminen, mutta anna nukkua. Nyt lapsi ei jotenkin saa nukutuksi, koska nukuttaminen vie hänen voimansa ja hän on koko ajan aistit valppaana, mitä nukutuskeinoa seuraavaksi käytät. Hän on oppinut, että pieninkin inahdus saa sinut aktiiviseksi. Entä jos et reagoi samantien?
Mun esikoinen ei olisi varmaan koskaan nukkunut, jos ei olisi saanut nukahtaa tissille syvään uneen. Mikään lempeästi pois siirtäminen, niin että ymmärtää nukahtavansa omaan sänkyyn ei toiminut.
Miten yöt menevät? Heräileekö yön aikana? Paljonko nukkuu yhteensä vuorokauden aikana?
Luota itseesi ap, sinä rakastat vauvaasi ja ymmärrät paremmin kuin kukaan muu. Osaat havainnoida lasta, luota siihen että osaat toimia sen pohjalta oikein, sinulle ja vauvalle oikein, ei niin kuin keskimäärin pitäisi tehdä.
Mä suosittelen ehdottomasti kapalo-/unipussia. Kun lapsi on sopivasti paketissa eikä pääse heilumaan ja huitomaan käsillään ja sitä myötä herätä itseään, niin unista voi tulla paljon pidempiä ja rauhallisempia.
Muutenkin suosittelen, että älä niin ylihoida vauvaasi, vaikka siis ehdottomasti hyvää sillä tarkoitatkin. Jos lapsen aina opettaa johonkin erityisiin hytkytystemppuihin tai siihen, että aina silitellään vieressä uneen juuri tiettyä unilaulua hyräillen, niin siinä hankaloittaa kyllä kovasti koko perheen elämää.
Ei vauvaa saa tietty hädissään huudattaa, mutta ihan joka inahdukseenkaan ei ole ihan heti pakko vastata, on ihan mahdollista, että vauva nukahtaa itsekseen uudelleen. Ja kaikkein paras tietysti on, jos lapsi osaa nukahtaa muutenkin itsekseen. Syömisen jälkeen varmoin ottein lapsi unipussiin, toivotetaan hyvät unet ja jätetään lapsi hakemaan unta itsekseen sänkyyn tai vaunuun. Jos pysyy siellä rauhallisena ja nukahtaa hetken päästä, niin siinä ei tosiaan ole mitään pahaa tai ole mitään heitteillejättöä.
Sitten on hyvä muistaa se, että lapsilla on koko ajan joku vaihe meneillään. Juuri kun kuvittelet, että nyt ollaan saatu hyvä rytmi, niin huomenna se sitten onkin muuttunut jo toisenlaiseksi.
Sun vauva on vielä tosi pieni, kyllä te opitte toisenne vielä! Tsemppiä!
Meillä vauva oppi nukkumaan, kun oli 2 päivää anopilla. Klo 8 aamulla vein sinne ja klo 20 hain kotiin. Näin meni yksi viikonnloppu ja maanantaina vauva osasi nukkua. En tiedä, johtuiko hoitajasta vai siitä, että joku vaihe meni ohi.
Mun esikoinen ei nukkunut ensimmäisen 3kk aikana juurikaan öisin, istuin lapsi sylissä telkkarin ääressä, heti heräsi jos liikahdin sänkyä kohti. Aamupäivisin taisi vähän nukkua, en oikein enää muista kun siitä on jo 25 vuotta aikaa. Mutta sen muistan, että siihen aikaan kun sanottiin että voi antaa velliä 3kk ikäisestä, ja aloin antamaan illalla pullosta velliä, niin johan simahti ja nukkui aamuun asti heräämättä, sen koommin ei heräillyt yöllä koskaan, joskus leikki-ikäisenä saattoi nähdä painajaista mutta hyvin hyvin harvoin.
Sama juttu sitten myöhemmin kaksosten kanssa, vaikka syntyivät keskosena, niin 3kk ikäisenä peruna-porkkanavelliä massu täyteen niin johan nukkua posottivat pitkät yöunet. Silloin ei enää suositeltu kuin vasta 4kk ikäisenä velliä, mutta koska olivat pieniä keskosia ja kasvoivat kovaa vauhtia lääkärikin sanoi että saa antaa velliä. Mun lapset eivät ole koskaan harrastaneet kovin pitkiä päikkäreitä eikä ainakaan kuin kerran päivässä ja aika pienenä ovat lopettaneet nekin. Mutta eipä sillä väliä kun yöunet on olleet sitten pitkät kun ei ole nälkäänsä heränneet.
Ja ei mitään erityisiä leikittämisiä vaan ihan normaalia sitterissä tai lattialla lelujen kanssa olemista ja välillä sylissä miten nyt milloinkin. Ja ei ole ääniä pidetty pois kun lapset nukkuu, on imuroitu vaikka pinnasängyn ympäristökin ilman että lapsi herää. Kaksoset eivät koskaan heränneet toisen itkuun.
20: sori kirjoitusvirheet!