Jos nyt olisi vuosi 1943,
ja olisit sen ikäinen kun olet nyt.
Myös asuisit siellä missä tällä hetkellä asut.
Millaista elämäsi todennäköisesti olisi?
Kysyn tämän sen "Miten olisit pärjännyt sata vuotta sitten...jne"- kyssärin innoittamana.
Kommentit (13)
Varmaankin olisin lotta, jos se oli tuolloin mahdollista lapsista huolehtimisen ohella.
Kävisin töissä kaupungissa polkupyörällä, laittaisin kasvimaata ja miettisin, että saisko jonkun naapureista kyntämään pellon, parin viikon päästä pitäisi istuttaa perunat ja vehnää saisi pari aaria ehkä kylvettyä. Lapset olisivat koulussa ja menossa kesäksi naapurin peruna- ja kaalimaalle kitkemään rikkaruohoja.
Ei siis kauhean erilaista, kangaspuut olisivat kyllä vielä pirtissä ja yrittäisin saada liinavaatekankaan kudottua loppuun, tälle kesälle ei olisi kylvettävänä pellavaa.
Todennäköisesti täällä Kaakkois-Suomessa olisi yllättävän rauhallista vaikka näin lähellä rajaa olemmekin.
No yksi Blenheim teki pakkolaskun tuohon pellolle.
Hmm, täytyypä ruveta ottamaan oikein selvää mitä täällä päin Suomea silloin oikein tapahtui.
Kaupungissa asuisin. Elintarvikekorttien ja muun sellaisen kanssa eläisin. Pommituksia saisin tietysti pelätä. Olen liian vanha rintamalle, ja vaikka olisin sopivan ikäinen, minua ei voisi rintamalle lähettää.
Tekoäly: Vuonna 1943 Helsinki eli jatkosodan varjossa. Pääkaupungin arkea leimasivat säännöstelytalous, tavarapula, ankarat säännöstelyjonot ja pimennykset. Kaupunki kuitenkin kehittyi ja valmistautui tulevaan: ilmapuolustusta vahvistettiin merkittävästi,
Viimeinen lause ainakin kuulostaa nykyajalta.
Jaaa. Varmaan minun talooni tulisi sukulaiset Helsingistä.
Potaatin istutusta olisi tuossa parin viikon päästä, sitä pitäisi istuttaa nyt enemmän.
Ehkä toinen lehmäkin pitäisi hankkia.
Pelkäisimme helsinkiläisten sotakokemuksia.
Mutta olisipa meillä varmasti ns.pimeä possu, siitä emme ilmoittaisi kansanhuoltoon.
Omenapuut kukkivat aika hyvin, niitä säilömme syksyllä.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti täällä Kaakkois-Suomessa olisi yllättävän rauhallista vaikka näin lähellä rajaa olemmekin.
No yksi Blenheim teki pakkolaskun tuohon pellolle.
Hmm, täytyypä ruveta ottamaan oikein selvää mitä täällä päin Suomea silloin oikein tapahtui.
Rupesi kiinnostamaan miksi sain kaksi alapeukkua.
Kertokaa minulle ja muillekin.
Nro. 5/8
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti täällä Kaakkois-Suomessa olisi yllättävän rauhallista vaikka näin lähellä rajaa olemmekin.
No yksi Blenheim teki pakkolaskun tuohon pellolle.
Hmm, täytyypä ruveta ottamaan oikein selvää mitä täällä päin Suomea silloin oikein tapahtui.
Rupesi kiinnostamaan miksi sain kaksi alapeukkua.
Kertokaa minulle ja muillekin.
Nro. 5/8
Perhana, muistin väärin. Junkers 88 se olikin. Ei ihme että sain alapeukkuja.
Ikäni puolesta olisin varmaan kotiutettuna toistaiseksi. Jossain hanttihommissa olisin varmaan työskentelemässä.
Mitähän minä tekisin...
Ainakin kutsuisin Helsingin sukulaiset meille turvaan maalle.
Mutta töitä he saisivat tehdä ja varmasti tekisivätkin.
Meillä on aika pieni talo, mutta mahtuuhan sitä nukkumaan lattialla.
Itä-rajalle ei ole kovinkaan pitkälti, mutta kuuntelisimme tuleeko vihollisen koneita vai meneekö meikäläisten koneita rajan yli.
Haminasta kävisin ostamassa kalastajilta kalaa särpimeksi. Ja sitä myös syötäisi, joka ikinen päivä: Keitettynä, paistettuna suolattuna, savustettuna.
Vierailija kirjoitti:
Jaaa. Varmaan minun talooni tulisi sukulaiset Helsingistä.
Potaatin istutusta olisi tuossa parin viikon päästä, sitä pitäisi istuttaa nyt enemmän.
Ehkä toinen lehmäkin pitäisi hankkia.
Pelkäisimme helsinkiläisten sotakokemuksia.
Mutta olisipa meillä varmasti ns.pimeä possu, siitä emme ilmoittaisi kansanhuoltoon.
Omenapuut kukkivat aika hyvin, niitä säilömme syksyllä.
...siis niitä tulevia omenia, emme omenankukkia.
rintamalla olisin, luultavasti pioneerina