Lue keskustelun säännöt.
Osuuko hyvä kielipää ja matikkapää kovinkaan usein samaan ihmiseen?
Opiskelen teknillisessä yliopistossa. Yliopistotason matematiikka ja fysiikka lastenleikkiä. Ei mitään ongelmia, joka kurssista arvosana 5. Mutta ruotsista en tunnu selviävän laisinkaan. Varmaan jää kandin paperit siitä kiinni.
Ruotsinopettaja taas totesi, ettei itse ymmärtäisi yliopiston matematiikkaa.
Kommentit (210)
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Jos on jättänyt systemaattisesti lähes lukematta koko kielen, kun yök-yök on pakko... lopulta jossain vaiheessa on niin paljon jäänyt oppimatta, että kieli on ihan hepreaa 🙄
Lisäksi osa jättää lukematta esim. suomenkielen kieliopin, kun eihän sitä nyt mihinkään tarvita... kunnes sitä tarvitaan, kun käydään vieraan kielen kielioppia läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisilla matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus korreloi, miehillä ei. Tämä siis tutkimustietoa, muistaakseni.
Onhan matematiikkakin kieli, joka on kaikille samanlainen, yhteinen tapa ilmaista ja ratkaista asioita . Moni vain ajattelee noiden olevan kaukana toisistaan.
Asia, joka ei kiinnosta, saa hirveän vähän aikaa ja työpanosta, joten automaattisesti se myöskin menee koulussa/opinnoissa huonommin. Jos urheilijakin harjoittelee valtavasti, hänellä on "onnea" kirlapiluissa.
Tämä on ihan psykologinen juttu.
Uuden kielen sanan oppiminen vaatii muistaakseni keskimäärin seitsemän lukukertaa ja hyvät esimerkit, jotka jääväät mieleen. Eiköhän matematiikassa vaadita yhtä paljon kertaamista ja tekemistä, vaikka siinä ei tavallaan ulkoa lukemista ole niin paljon kuin kielissä. Tietyn rajan ja kokemuksen jälkeen uuden oppiminen helpottuu, koska on jo niin paljon pohjatietoa, jolle rakennetaan. Jos ei osaa perusasioita, ei voi ikinä edistyä pitkälle, missään aineessa.
Minun mieheni on 6 ällän yo. Ja matikassa tosi hyvä. TKK.lla valmistui dipl. inssiksi kurssinsa parhaana. Hän on kyllä myös kielissä hyvä ja nopea oppimaan. Samoin veljensä on 6 ällän yö ja dipl.insinööri, puhuu viittä kieltä. Kolme veljestä huippuoppilaita . Myös työssään menestyneitä. Minun perheessä myös kaikki hyviä matikassa. Eräs puhuu 7 kieltä sitten lisäksi. Lapset hyviä koulussa, SYK : ssa. Kyllä se työtä vaatii kuitenkin. Itse tykkään opiskella aina jotain esm. kieliä. Ei kannata täällä irvailla. Menkää pojat ylilaudalle ilkeilemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiehtova aihe. Minulla on hyvä kielipää ja olen siitä tietysti erittäin onnellinen. Sen sijaan matematiikassa olen aina ollut heikko, vaikka parhaani siinäkin yritin. Jos saisin valita, olisin mieluummin hyvä matikassa kuin kielissä, nimittäin työmahdollisuudet olisivat aivan eri luokkaa. Kielistä tuli minulle ammatti, mutta ala on ylikuumentunut ja töitä tarjolla vain pätkissä.
Monesti kuulee väitettävän, että lahjakkuutta ei ole olemassa, kyse on vain siitä, mihin panostaa. Näin opettajana sanon, että lahjakkuus on kyllä ihan todellista ja sillä on valtava merkitys. Toinen oppii saman asian ihan älyttömän helposti. Toinen taas tankkaa ja tankkaa samaa asiaa kerta toisensa jälkeen, eikä opi millään. Epäreilua, mutta elämä on.
T: Ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kielet kiinnostaa, matematiikka ei. Kuinka ollakaan osaan useita kieliä, mutta prosenttilasku tökkii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei.
Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!
Tuota noin, mä oon kyllä opiskellut. Mikset itse esittänyt jotain vasta-argumentteja?
Et ole opiskellut. Seuraavassa jotain tästä:
https://philosophy.stackexchange.com/questions/3937/how-come-that-a-cer…
It strongly depends what you mean by 'logical', but from philosophical point of view the most important is the ability to express logical topics, to speak logical etc.
The modern linguistic has refused the theory, that some languages are 'primitive' and it is not impossible to express some ideas in them. I've found this statement in very many scientific books about Africa, where in introduction about the African languages, there was a statement, that linguistics haven't found any example of modern human language, in which some ideas couldn't be expressed. Of course, languages have various vocabulary and isolated languages spoken by a few people tends to have limited vocabulary, but even among English speakers, most of them have limited vocabulary as single people, only the language as the whole has so wide vocabulary.
But note how little words in English are native English words. Most of them are from Latin, Greek and Latin languages. The same process can be applied to any other of human languages. So, if the whole philosophical library can be translated into any language, none of them can be considered less applicable for discussing logic issues as well. Therefore, no language is more logical than the other.
answered Oct 11 '12 at 6:52
FolksLord
Tuossahan siis sanotaan, että riippuu "loogisuuden" määritelmästä ja sitten aletaan puhua filosofiasta ja merkityksen rakentumisesta.
Tässä keskustelussa taas loogisuudella on viitattu lähinnä esim. kielioppiin, joka on (aina epätäydellinen) kuvaus siitä, miten kieli toimii. Joistain kielistä on helpompi löytää systemaattisuutta, jolloin kuvauksesta tulee "loogisempi", eli on kielioppisääntö ja siihen vähän poikkeuksia (esim. ruotsi). Toisissa kielissä taas on kielioppisääntö ja siihen paljon poikkeuksia (esim. englanti). Tämä tosiaan johtuu siitä, että luonnollisessa kielessä kielioppia ei ole ns. suunniteltu, vaan se on kuvaus orgaanisesti syntyneestä järjestelmästä (vrt. keksityt kielet).
Tuossa sitaatissa nähdäkseni puhutaan ennemminkin siitä, että sanan ja tarkoitteen välillä ei ole loogista yhteyttä (eli ei ole mitään loogista syytä, miksi "koira" viittaa tiettyyn eläimeen ja "puu" tiettyyn kasviin eikä vaikka päinvastoin). Poikkeuksena onomatopoeettiset sanat, koska niiden muoto perustuu jonkun äänen matkimiseen. Tämä on kuitenkin ihan eri kysymys kuin kysymys siitä, onko joku kieli "looginen" siinä mielessä, sen olennainen kielioppi perustuu vähäiseen määrään sääntöjä joista on melko vähän poikkeuksia.
t.Eri
Mitä ihmettä höpötät?
https://linguisticpulse.com/2013/05/02/on-the-logics-of-language-yes-lo…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisilla matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus korreloi, miehillä ei. Tämä siis tutkimustietoa, muistaakseni.
Miksi tämä sai alapeukkuja? Tämä ilmiö osittain selittää senkin miksi matematiikan opiskelijoista on miehiä. Matemaattisesti lahjakkailla naisilla on muitakin opiskeluvaihtoehtoja, koska he ovat myös kielellisesti lahjakkaita. Miehet ovat tod.näk. vain matemaattisesti älykkäitä, joten matematiikka on ainoa vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus korreloi, miehillä ei. Tämä siis tutkimustietoa, muistaakseni.
Miksi tämä sai alapeukkuja? Tämä ilmiö osittain selittää senkin miksi matematiikan opiskelijoista on miehiä. Matemaattisesti lahjakkailla naisilla on muitakin opiskeluvaihtoehtoja, koska he ovat myös kielellisesti lahjakkaita. Miehet ovat tod.näk. vain matemaattisesti älykkäitä, joten matematiikka on ainoa vaihtoehto.
*suurin osa on matematiikan opiskelijoita. korjaus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kieli ja logiikka:
https://www.quora.com/What-is-the-relationship-between-language-and-log…
Mikkel Haaheim, PhD in Cognitive Linguistics. **CogitoErgoNomics.weebly.com
Answered Jun 11, 2018 · Author has 318 answers and 266.5k answer views
Assuming that you are refering to “formal” logic:
Much to Chomsky’s chagrin, and largely demonstrated through the evidence of his exclusively failed attempts at deriving any sort of “underlying grammar” that could explain, let alone produce, all of the utterances generated by any given natural language, there is little, if any, formal logic integrated into natural language. In fact, not only does language not consistently follow any rule of formal logic, native speakers seldom, if ever, consistently follow any given grammatical rule (logical or not), let alone all of the rules established. Therefore, in this one direction, there is essentially no relationship. At best, one could say that there is a logic to language, in that the development of language is motivated, and there is a reason for its given structure at a given time… IFF you know where to look (you might never learn what that reason is -or, reasons are, for any given aspect); but this “logic” does not follow the constraints of a “formal” logic.
I should point out, even though natural language does not involve the rules of formal logic, people often attempt to invoke formal logic in deriving “rules” for language. That is, many people want language to be logical, so they make unnatural attempts to structure language according to formal logic. That said, with the exception of (some, not all) very carefully edited written text, people fail miserably at actually achieving this.
Working from the other direction, there is a little bit clearer relationship. “Formal” logic is characterised largely through its strict, serial, processing. Now, verbal and written languages require a linear (serial) order to the flow of words. Although neither the particulars of this flow for either verbal or written language need be “formal”, the fact that we are able to organise this flow into something meaningful means that language includes a component useful for logical processing. In other words, this linguistic capacity helps us to organise our thoughts (which is why we sometimes “talk to ourselves” in order to think through a problem), and to think logically. Language helps us process information in a formally logical flow.
Minä ja veljeni.
Mulla koko kielipää, 6-7 kieltä hanskassa mutta matikka oli 4 ja en osaa hitustakaan.
Veli insinööri mutta kielet ei suju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on kielipää, puhun sujuvasti neljää vierasta kieltä ja monta muuta auttavasti. Matikka ei ole koskaan ollut lempi aihe mutta uskon että se johtuu enemmänkin siitä etten ole koskaan ollut siitä kauhean innostunut. Tosin osaan basic laskut ja lasken päässäni, en siis tarvitse mitään laskuria mutta joitain algoritmeja en ymmärrä laisinkaan..
Mitään ”kielipäätä” tai ”matikkapäätä” ei ole olemassakaan. Sekä kielelliset että matemaattiset toiminnot keskittyvät suurimmalla osalla ihmisistä vasempaan parietaaliseen aivolohkoon wernicken alueelle, eli suunnilleen Brodmannin alueille 39 ja 40. Kielelliset ja matemaattiset kyvyt riippuvat noiden alueiden neuronaalisista yhteyksistä, joihin vaikuttaa harjoittelu.
Kielellinen ja matemattinen lahjakksuus on todettu korreloiviksi myös niitä mittaavissa testeissä.
Eli ihminen ei peri mitään matikka- tai kielipäätä vaan ainoastaan joko harjoittelee kyseisiä aineita ja niittää mitä kylvää tai sitten ei harjoittele eikä ole mitään niitettäväkään.
Ja kyllä, olen hyvä sekä kielissä että matikassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään hyvää kielipäätä. Asia riippuu siitä, miten paljon aikaa ja vaivaa käyttää opiskeluun.
Osa kuitenkin oppii hyvin vähällä vaivalla ja nopeasti.
Ei ole olemassa mitään vakiota, että sitten oppii asian A kun on tehnyt 79 toistoa ja asian B kun on tehnyt 1759 toistoa.
Joku oppii asiat A ja B yhdellä toistolla ja loputkin 38 toistolla. Joku toinen taas ei opi edes asiaa A vaikka toistaisi sitä viisi miljoonaa kertaa.
Ihmiset ovat erilaisia ja heillä on erilaisia taitoja.
Puolisoni valmistui yliopistosta matemaattiselle alalle, jolla loi työuransa.
Kielet olisivat sopineet yhtä hyvin, koska oppii helposti kieliä ja on työkielten (englanti, ruotsi, italia, japani) ohella opiskellut harrastuksina venäjää, kiinaa, ranskaa, latinaa, espanjaa (jälkimmäinen sillä tasolla, että selviytyisi töissä ja pystyy lukemaan kirjallisuutta). - Tyttäret ovat perineet sekä kielelliset että matemaattiset taipumukset.
Itse olen keskiverto eli opin, jos hirveästi panostan näihin. Sitten unohdan : |
Vierailija kirjoitti:
Osuu eikä ole edes harvinaista. Harvinaisempaa on, että vasemman ja oikean aivopuoliskon vahvuudet eli rationaalisuus (matematiikka, logiikka) ja luovuus (taiteellisuus) yhdistyvät ihmisessä. Niitäkin kyllä on esimerkiksi Leonardo Da Vinci.
+ Arkkitehdit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
Jotkut loogisempia kuin toiset. Esim saksa tuntuu hyvin loogiselta. Joissakin taas on hyötyä historian ja muiden kielten tuntemisesta, esim englannissa on paljon kulttuurivaikutuksia esim ranskasta.
Poikkeukset ovat myös sääntöjä. Sääntöjen määrä ei vaikuta siihen, onko jokin looginen järjestelmä looginen vai ei. Se sana ei vaan yksinkertaisesti tarkoita sitä, miten sitä käytät.