IS: Joonaksella on seksiä puolisonsa kanssa kaksi kertaa kuukaudessa – ”hyvällä tuurilla”.
– Se riippuu omasta jaksamisesta ja mielenkiinnosta, että jaksanko lähteä yrittämään vai toteanko vain, että on helpompi käydä nukkumaan.
Miten tällainen parisuhde voi toimia?
Kommentit (779)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin tässä, että kyllä se seksin jatkuva haluaminen tuntuu omasta näkökulmasta oudolta. Itseä haluttaa lähinnä ovulaation aikaan, silloin haluttaa sitten oikein kunnolla. Kaikkina muina aikoina seksi on yhdentekevää - joskus miehen mieliksi suostun, mutta itselle tulee vain tyhjä ja kurja olo silloin. Läheisyydestä pidän kyllä.
Ikä tuo myös hormonaalisia muutoksia. Naisella ne ovat selvempiä varmasti kuin miehellä, mutta miehilläkin alkaa kyllä keski-iässä hormonitoiminta muuttua. Muutokset ovat yksilöllisiä, mutta turha niitä on kiistääkään. Jos sitten jollakulla katoaa halukkuus näiden myötä, mitäpä se syyllistäminen auttaa?
Loppujen lopuksi halukkuus tai haluttomuus on hyvin pitkälle hormonitoimintaa. Psyykkeessä voi olla seikkoja, jotka edistävät tai vähentävät halukkuutta, mutta valtaosan selittää hormonitoiminta.
Hormonitoiminta selittää paljon siitä että miten paljon tulee spontaanisti niitä tunteita että haluaa. Mutta hormonitoiminta ei ole ollenkaan niin suuressa roolissa siitä, voiko sitä nauttia seksistä jos siihen ryhtyy. Siinä se henkinen puoli on avainasemassa. Kauhean monesti tilanne on se että kun (yleensä nainen) ei ole jo valmiiksi halukas, hän ei edes anna mahdollisuutta sille että voisi kuitenkin nauttia. Eli ei edes lähdetä mukaan avoimin mielin ja katsota että mitä tästä tulisi jos vain kokeiltaisiin. On vain päätetty että ei haluta ja silloin ei tietenkään myöskään haluta eikä nautita. Seksistä nauttiminen vaatii rentoutumista ja heittäytymistä ja niitä voi kyllä jokainen myös vähän opetella ja ihan tietoisesti lisätä positiivisella ajattelulla.
Höps. Ei haluaminen tai haluamattomuus ole mikään päätös. Kyllä se kumpuaa sieltä biologiasta.
Suhtautuminen on jossain määrin valinta, ja tietysti rentoutumisella ja mahdollisuuden antamisella pääsee suurella todennäköisyydellä parempaan lopputulemaan kuin jännittämällä ja vetäytymällä, mutta siltikin se lopulta nousee sieltä hormoneista. Esimerkiksi itse kykenen kyllä jossain määrin nauttimaan seksistä muulloinkin kuin ovulaation aikaan, mutta pohjimmiltaan kokemus jää ontoksi, vaikka kuinka on mahdollisuutta antamassa ja yrittämässä ja heittäytymässä. Se vaan on eri tunne. Orgasmi on laimeampi, mieltä on vaikea pitää mukana, kun ei aidosti halua... ja lopulta täytyy vain myöntää itselleen, että tämä on nyt vain seksiä toisen mieliksi (ja sitten taas oikeastaan se seksin pohjimmainen idea henkisestä yhteydestä ja yhteisestä hyvästä olosta vesittyy).
Enkä hetkeäkään epäile, etteikö yksilöllisiä eroja olisi, mutta on melkoista vähättelyä väittää "On vain päätetty että ei haluta ja silloin ei tietenkään myöskään haluta eikä nautita."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma siinä on jos molemmat haluavat olla ilman?
Ei se tee suhteesta silti mitään kaverisuhdetta! Kyllä minulla on kaverit erikseen ja mies erikseen ja suhde mieheni kanssa on "perhesuhde" jossa tehdään asioita perheen eteen ja perheen puolesta vaikka viimeiseen hengenvetoon. Tätä en tee yhdenkään kaverin kanssa!
Ei kukaan voi sivusta huudella, että kyllä teillä on vain kämppissuhde, ei todellakaan ole!
Viimeiseen hengenvetoon, kunhan siihen ei liity seksi mitenkään
Pikkuhiljaa kannattaisi hyväksyä se, että ihmiset toteuttavat seksuaalisuuttaan tai ovat toteuttamatta sitä eri tavalla kuin sinä. Jotkut kokee seksissä kolmannenasteen yhteyden ja toisille se on vaan limakalvojen hinksutusta yhteen, eikä edes erityisen miellyttävällä tavalla. Kaikki yhtä luonnollinen olotila. Kysymys on siitä että tuntee ja hyväksyy itsensä. Toki olisi suotavaa että pariskunnat ovat viritetyt suunnilleen samalle aallonpituudelle tässä asiassa. Ettei tarvitse pimpanpuutteesta rutista. On biologinen fakta, että miehet haluavat seksiä enemmän ja kokevat saavansa sitä aina liian vähän. Naiset taas joutuvat harrastamaan seksiä enemmän kuin haluaisivat. Tämä ero johtuu erilaisista testosteronitasoista miehillä ja naisilla. En ymmärrä miksei miehet vaan voi vetää käteen tai hankkia fleshlightin. Lisäksi miehet näyttävät uhriutuvan seksin vähyydestä tunnistamatta ollenkaan omaa osuuttaan parisuhteen dynamiikkaan. Naiset usein haluaisivat muuta läheisyyttä enemmän. Miehet ja väestöliitto keskittyvät pyörimään yhdyntöjen ympärillä.
Väestöliitto finsex https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/sek…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin tässä, että kyllä se seksin jatkuva haluaminen tuntuu omasta näkökulmasta oudolta. Itseä haluttaa lähinnä ovulaation aikaan, silloin haluttaa sitten oikein kunnolla. Kaikkina muina aikoina seksi on yhdentekevää - joskus miehen mieliksi suostun, mutta itselle tulee vain tyhjä ja kurja olo silloin. Läheisyydestä pidän kyllä.
Ikä tuo myös hormonaalisia muutoksia. Naisella ne ovat selvempiä varmasti kuin miehellä, mutta miehilläkin alkaa kyllä keski-iässä hormonitoiminta muuttua. Muutokset ovat yksilöllisiä, mutta turha niitä on kiistääkään. Jos sitten jollakulla katoaa halukkuus näiden myötä, mitäpä se syyllistäminen auttaa?
Loppujen lopuksi halukkuus tai haluttomuus on hyvin pitkälle hormonitoimintaa. Psyykkeessä voi olla seikkoja, jotka edistävät tai vähentävät halukkuutta, mutta valtaosan selittää hormonitoiminta.
Hormonitoiminta selittää paljon siitä että miten paljon tulee spontaanisti niitä tunteita että haluaa. Mutta hormonitoiminta ei ole ollenkaan niin suuressa roolissa siitä, voiko sitä nauttia seksistä jos siihen ryhtyy. Siinä se henkinen puoli on avainasemassa. Kauhean monesti tilanne on se että kun (yleensä nainen) ei ole jo valmiiksi halukas, hän ei edes anna mahdollisuutta sille että voisi kuitenkin nauttia. Eli ei edes lähdetä mukaan avoimin mielin ja katsota että mitä tästä tulisi jos vain kokeiltaisiin. On vain päätetty että ei haluta ja silloin ei tietenkään myöskään haluta eikä nautita. Seksistä nauttiminen vaatii rentoutumista ja heittäytymistä ja niitä voi kyllä jokainen myös vähän opetella ja ihan tietoisesti lisätä positiivisella ajattelulla.
Höps. Ei haluaminen tai haluamattomuus ole mikään päätös. Kyllä se kumpuaa sieltä biologiasta.
Suhtautuminen on jossain määrin valinta, ja tietysti rentoutumisella ja mahdollisuuden antamisella pääsee suurella todennäköisyydellä parempaan lopputulemaan kuin jännittämällä ja vetäytymällä, mutta siltikin se lopulta nousee sieltä hormoneista. Esimerkiksi itse kykenen kyllä jossain määrin nauttimaan seksistä muulloinkin kuin ovulaation aikaan, mutta pohjimmiltaan kokemus jää ontoksi, vaikka kuinka on mahdollisuutta antamassa ja yrittämässä ja heittäytymässä. Se vaan on eri tunne. Orgasmi on laimeampi, mieltä on vaikea pitää mukana, kun ei aidosti halua... ja lopulta täytyy vain myöntää itselleen, että tämä on nyt vain seksiä toisen mieliksi (ja sitten taas oikeastaan se seksin pohjimmainen idea henkisestä yhteydestä ja yhteisestä hyvästä olosta vesittyy).
Enkä hetkeäkään epäile, etteikö yksilöllisiä eroja olisi, mutta on melkoista vähättelyä väittää "On vain päätetty että ei haluta ja silloin ei tietenkään myöskään haluta eikä nautita."
No ehkäpä tässä on myös se ero mitä kukin siltä seksiltä aina haluaa. Itse koen kyllä seksin monesti samalla tavalla kuin sinä eli että se on laimeampaa kuin silloin kun oikein kovasti tekee mieli. Mutta en minä osaa sitä pitää pahana. Minusta seksi on kuitenkin aina ihan mukavaa ja antaa mukavan rentoutumisen tunteen vaikka se ei niin maailmaan räjäyttävää olisikaan. Ja minusta on vielä 20 avioliittovuoden jälkeenkin mukava nähdä kuinka puolisoni nauttii ja antaa hänelle nautintoa. Meillä seksiin sisältyy myös lähes aina paljon hellimistä sekä ennen että jälkeen joten koen saavani paljon sellaista läheisyyttä seksin yhteydessä jota en muuten niin intensiivisesti saisi. Ja kun olemme rentotuneet niin juttelukin luistaa seksin jälkeen hyvin ja tuntuu että se henkinenkin yhteys on läheisempi.
Eli kyllä sillä seksillä on paljon erilaisia funktioita ja positiivisia vaikutuksia pelkän orgasmin tai suuren nautinnon lisäksi ja se voi olla hyvää vaikka niin suurta halua ei aina olisikaan mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, miksi tällainen vastavuoroinen toisten syytteleminen (haluton vs halukas) auttaa. Jotkin perusperiaatteet olisi hyvä muistaa seksiin liittyvissä parisuhdeongelmissa eli olit sitten kumpi vain osapuolista:
- Kunnioita toista.
- Muista, että tuossa on ihminen, jota rakastat ja hänen toiveensa, tarpeensa ja vaikeutensa ovat sinulle lähes yhtä tärkeitä kuin omasi.
- Haluttomuus on yhteinen ongelma.
- Haluttomuus ei ole vain päänsisäinen asia, vaan voi tuntua fyysisenä kipuna ja oksettavana olona sekä pakokauhuna seksin aikana.
- Ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta voi vaatia aikaa.
- Keskity kertomaan, miltä itsestä tuntuu, miltä toisen haluttomuus tuntuu ja miltä se tuntuu, ettei halua (ainakin haluttomuus satutti minua itseäni aikanaan: olisin kovasti halunnut haluta)
- Miettikää yhdessä, miten lähdette ratkaisemaan asiaa, mistä haluttomuus johtuu ja mitä kumpikin toivoo toiselta.
- Silloin, kun seksin määrä vähenee parisuhteessa haluttomuuden takia, hellyyden ja läheisyyden tarve kasvaa. Keskittykää siihen ilman paineita.Sen halukkaan voi vain olla vaikea ymmärtää miksi saa kyllä kovasti helliä kunhan sen tekee "oikealla tavalla". Ja se "oikea tapa" on se mitä se toinen haluaa, ei se mitä itse haluaa.
Ehkä voisitte kokeilla jotain uutta? Oletko kysynyt haluaisiko vaimosi vetää sinua perseeseen straponilla? Sellaisella mustalla, isolla, nystyröidyllä? Ehkä se on mitä hän haluaa ja viestisi perusteella olisit epäitsekkäästi heti valmis ?
Esimerkkisi meni kyllä nyt vähän metsään. Minun kuvaamani tilanne on kyllä ennemmin se että nälkiintyneelle ehdottaa yhteistä ruoanlaittohetkeä mutta muistuttaa että valmistettuja ruokia ei sitten saa syödä. Ei se helliminen poista seksin tarpeita mitenkään ja voi tuntua haluavasta enemmänkin kidutukselta kuin mukavalta hetkeltä.
Mutta jos se oikea tapa olisi vaimosi mielestä tuo ja sinun pitää vähän joustaa? Saisit seksiä, sehän sinua kiinnostaa.
Vai tarkoitatko nyt että sinun tulee saada seksiä, silloin kun haluat, miten haluat?
Mikä ihmeen halu tässä on mennä ääripäästä toiseen? Tietenkin parisuhde tarvitsee myös hellimistä ilman seksiä eikä minulla ole mitään sitä vastaan. Pidän itse myös siitä paljon. Mutta ehdotus että parisuhteessa olisi vain ja ainostaan hellyyttä on kohtuuton jos edes jompi kumpi joskus haluaisi myös sitä seksiä välillä.
Enkä ole ehdottanut että minun pitäisi saada seksiä aina kun haluan. Mutta edelleenkään runsaan hellyyden ehdottaminen seksin korvikkeeksi ei toimi.
Joissakin tilanteissa runsas hellyys ja ihokosketus voi korvata seksin.
Tällaisissa tilanteissa voisi ratkaisu olla esimerkiksi sellainen, että seksiä haluamaton puoliso joustaisi sen verran, että hyväilisi kumppanin vartaloa tämän masturboidessa, eli läheinen ihokosketus olisi yhdistettynä kumppanin itse toteuttamaan sooloseksiin. Tässä huomioitaisiin molempien tarpeita, ja haluton voisi tulla sen verran vastaan, että voisi olla ainakin läsnä toisen viedessä itse homman loppuun.
Tällainen ei mielestäni olisi vähemmän haluavallekaan mikään kohtuuton ratkaisu, tietenkin kompromissihalua pitäisi olla.
Minuista ei ole kohtuuton vaatimus että pystyisi myös koskemaan sen kumppanin sukupuolielimiin hellivästi vaikka ei itseä niin kauheasti seksi huvittaisikaan. Jos minun puolisoni kokisi minun vartaloni niin vastenmieliseksi että ei pysty sen jokaista paikkaa koskemaan niin kyllä se aika musertava tunne olisi.
Minkä ihmeen takia sinun sukupuolielimiä pitäisi toisen räplätä? Räplää itse jos siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma siinä on jos molemmat haluavat olla ilman?
Ei se tee suhteesta silti mitään kaverisuhdetta! Kyllä minulla on kaverit erikseen ja mies erikseen ja suhde mieheni kanssa on "perhesuhde" jossa tehdään asioita perheen eteen ja perheen puolesta vaikka viimeiseen hengenvetoon. Tätä en tee yhdenkään kaverin kanssa!
Ei kukaan voi sivusta huudella, että kyllä teillä on vain kämppissuhde, ei todellakaan ole!
Viimeiseen hengenvetoon, kunhan siihen ei liity seksi mitenkään
Pikkuhiljaa kannattaisi hyväksyä se, että ihmiset toteuttavat seksuaalisuuttaan tai ovat toteuttamatta sitä eri tavalla kuin sinä. Jotkut kokee seksissä kolmannenasteen yhteyden ja toisille se on vaan limakalvojen hinksutusta yhteen, eikä edes erityisen miellyttävällä tavalla. Kaikki yhtä luonnollinen olotila. Kysymys on siitä että tuntee ja hyväksyy itsensä. Toki olisi suotavaa että pariskunnat ovat viritetyt suunnilleen samalle aallonpituudelle tässä asiassa. Ettei tarvitse pimpanpuutteesta rutista. On biologinen fakta, että miehet haluavat seksiä enemmän ja kokevat saavansa sitä aina liian vähän. Naiset taas joutuvat harrastamaan seksiä enemmän kuin haluaisivat. Tämä ero johtuu erilaisista testosteronitasoista miehillä ja naisilla. En ymmärrä miksei miehet vaan voi vetää käteen tai hankkia fleshlightin. Lisäksi miehet näyttävät uhriutuvan seksin vähyydestä tunnistamatta ollenkaan omaa osuuttaan parisuhteen dynamiikkaan. Naiset usein haluaisivat muuta läheisyyttä enemmän. Miehet ja väestöliitto keskittyvät pyörimään yhdyntöjen ympärillä.
Väestöliitto finsex https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/sek…
No naisilta jää taas yleensä ymmärtämättä se että miehille se seksin saaminen on se suurin hyväksynnän saaminen miehenä. Kun nainen haluaa seksiä miehen kanssa, mies kokee itsensä hyväksytyksi miehenä. Se on kuule aika perustavaa laatua oleva tarve tuntea itsensä hyväksi ja hyväksytyksi. Tämän kun naiset tajuaisivat miehistä niin päästäisiin paljon eteenpäin. Toki miehilläkin on paljon oppimista naisista, en sitä sanoa. Mutta ei se ymmärtämättömyys siis ole vain yksipulista vaikka naiset usein niin kuvittelevatksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, miksi tällainen vastavuoroinen toisten syytteleminen (haluton vs halukas) auttaa. Jotkin perusperiaatteet olisi hyvä muistaa seksiin liittyvissä parisuhdeongelmissa eli olit sitten kumpi vain osapuolista:
- Kunnioita toista.
- Muista, että tuossa on ihminen, jota rakastat ja hänen toiveensa, tarpeensa ja vaikeutensa ovat sinulle lähes yhtä tärkeitä kuin omasi.
- Haluttomuus on yhteinen ongelma.
- Haluttomuus ei ole vain päänsisäinen asia, vaan voi tuntua fyysisenä kipuna ja oksettavana olona sekä pakokauhuna seksin aikana.
- Ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta voi vaatia aikaa.
- Keskity kertomaan, miltä itsestä tuntuu, miltä toisen haluttomuus tuntuu ja miltä se tuntuu, ettei halua (ainakin haluttomuus satutti minua itseäni aikanaan: olisin kovasti halunnut haluta)
- Miettikää yhdessä, miten lähdette ratkaisemaan asiaa, mistä haluttomuus johtuu ja mitä kumpikin toivoo toiselta.
- Silloin, kun seksin määrä vähenee parisuhteessa haluttomuuden takia, hellyyden ja läheisyyden tarve kasvaa. Keskittykää siihen ilman paineita.Sen halukkaan voi vain olla vaikea ymmärtää miksi saa kyllä kovasti helliä kunhan sen tekee "oikealla tavalla". Ja se "oikea tapa" on se mitä se toinen haluaa, ei se mitä itse haluaa.
Ehkä voisitte kokeilla jotain uutta? Oletko kysynyt haluaisiko vaimosi vetää sinua perseeseen straponilla? Sellaisella mustalla, isolla, nystyröidyllä? Ehkä se on mitä hän haluaa ja viestisi perusteella olisit epäitsekkäästi heti valmis ?
Esimerkkisi meni kyllä nyt vähän metsään. Minun kuvaamani tilanne on kyllä ennemmin se että nälkiintyneelle ehdottaa yhteistä ruoanlaittohetkeä mutta muistuttaa että valmistettuja ruokia ei sitten saa syödä. Ei se helliminen poista seksin tarpeita mitenkään ja voi tuntua haluavasta enemmänkin kidutukselta kuin mukavalta hetkeltä.
Mutta jos se oikea tapa olisi vaimosi mielestä tuo ja sinun pitää vähän joustaa? Saisit seksiä, sehän sinua kiinnostaa.
Vai tarkoitatko nyt että sinun tulee saada seksiä, silloin kun haluat, miten haluat?
Mikä ihmeen halu tässä on mennä ääripäästä toiseen? Tietenkin parisuhde tarvitsee myös hellimistä ilman seksiä eikä minulla ole mitään sitä vastaan. Pidän itse myös siitä paljon. Mutta ehdotus että parisuhteessa olisi vain ja ainostaan hellyyttä on kohtuuton jos edes jompi kumpi joskus haluaisi myös sitä seksiä välillä.
Enkä ole ehdottanut että minun pitäisi saada seksiä aina kun haluan. Mutta edelleenkään runsaan hellyyden ehdottaminen seksin korvikkeeksi ei toimi.
Joissakin tilanteissa runsas hellyys ja ihokosketus voi korvata seksin.
Tällaisissa tilanteissa voisi ratkaisu olla esimerkiksi sellainen, että seksiä haluamaton puoliso joustaisi sen verran, että hyväilisi kumppanin vartaloa tämän masturboidessa, eli läheinen ihokosketus olisi yhdistettynä kumppanin itse toteuttamaan sooloseksiin. Tässä huomioitaisiin molempien tarpeita, ja haluton voisi tulla sen verran vastaan, että voisi olla ainakin läsnä toisen viedessä itse homman loppuun.
Tällainen ei mielestäni olisi vähemmän haluavallekaan mikään kohtuuton ratkaisu, tietenkin kompromissihalua pitäisi olla.
Minuista ei ole kohtuuton vaatimus että pystyisi myös koskemaan sen kumppanin sukupuolielimiin hellivästi vaikka ei itseä niin kauheasti seksi huvittaisikaan. Jos minun puolisoni kokisi minun vartaloni niin vastenmieliseksi että ei pysty sen jokaista paikkaa koskemaan niin kyllä se aika musertava tunne olisi.
Minkä ihmeen takia sinun sukupuolielimiä pitäisi toisen räplätä? Räplää itse jos siltä tuntuu.
Koska se tuntuu hyvältä. Seuraava kysymys...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, miksi tällainen vastavuoroinen toisten syytteleminen (haluton vs halukas) auttaa. Jotkin perusperiaatteet olisi hyvä muistaa seksiin liittyvissä parisuhdeongelmissa eli olit sitten kumpi vain osapuolista:
- Kunnioita toista.
- Muista, että tuossa on ihminen, jota rakastat ja hänen toiveensa, tarpeensa ja vaikeutensa ovat sinulle lähes yhtä tärkeitä kuin omasi.
- Haluttomuus on yhteinen ongelma.
- Haluttomuus ei ole vain päänsisäinen asia, vaan voi tuntua fyysisenä kipuna ja oksettavana olona sekä pakokauhuna seksin aikana.
- Ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta voi vaatia aikaa.
- Keskity kertomaan, miltä itsestä tuntuu, miltä toisen haluttomuus tuntuu ja miltä se tuntuu, ettei halua (ainakin haluttomuus satutti minua itseäni aikanaan: olisin kovasti halunnut haluta)
- Miettikää yhdessä, miten lähdette ratkaisemaan asiaa, mistä haluttomuus johtuu ja mitä kumpikin toivoo toiselta.
- Silloin, kun seksin määrä vähenee parisuhteessa haluttomuuden takia, hellyyden ja läheisyyden tarve kasvaa. Keskittykää siihen ilman paineita.Sen halukkaan voi vain olla vaikea ymmärtää miksi saa kyllä kovasti helliä kunhan sen tekee "oikealla tavalla". Ja se "oikea tapa" on se mitä se toinen haluaa, ei se mitä itse haluaa.
Ehkä voisitte kokeilla jotain uutta? Oletko kysynyt haluaisiko vaimosi vetää sinua perseeseen straponilla? Sellaisella mustalla, isolla, nystyröidyllä? Ehkä se on mitä hän haluaa ja viestisi perusteella olisit epäitsekkäästi heti valmis ?
Esimerkkisi meni kyllä nyt vähän metsään. Minun kuvaamani tilanne on kyllä ennemmin se että nälkiintyneelle ehdottaa yhteistä ruoanlaittohetkeä mutta muistuttaa että valmistettuja ruokia ei sitten saa syödä. Ei se helliminen poista seksin tarpeita mitenkään ja voi tuntua haluavasta enemmänkin kidutukselta kuin mukavalta hetkeltä.
Mutta jos se oikea tapa olisi vaimosi mielestä tuo ja sinun pitää vähän joustaa? Saisit seksiä, sehän sinua kiinnostaa.
Vai tarkoitatko nyt että sinun tulee saada seksiä, silloin kun haluat, miten haluat?
Mikä ihmeen halu tässä on mennä ääripäästä toiseen? Tietenkin parisuhde tarvitsee myös hellimistä ilman seksiä eikä minulla ole mitään sitä vastaan. Pidän itse myös siitä paljon. Mutta ehdotus että parisuhteessa olisi vain ja ainostaan hellyyttä on kohtuuton jos edes jompi kumpi joskus haluaisi myös sitä seksiä välillä.
Enkä ole ehdottanut että minun pitäisi saada seksiä aina kun haluan. Mutta edelleenkään runsaan hellyyden ehdottaminen seksin korvikkeeksi ei toimi.
Joissakin tilanteissa runsas hellyys ja ihokosketus voi korvata seksin.
Tällaisissa tilanteissa voisi ratkaisu olla esimerkiksi sellainen, että seksiä haluamaton puoliso joustaisi sen verran, että hyväilisi kumppanin vartaloa tämän masturboidessa, eli läheinen ihokosketus olisi yhdistettynä kumppanin itse toteuttamaan sooloseksiin. Tässä huomioitaisiin molempien tarpeita, ja haluton voisi tulla sen verran vastaan, että voisi olla ainakin läsnä toisen viedessä itse homman loppuun.
Tällainen ei mielestäni olisi vähemmän haluavallekaan mikään kohtuuton ratkaisu, tietenkin kompromissihalua pitäisi olla.
Minuista ei ole kohtuuton vaatimus että pystyisi myös koskemaan sen kumppanin sukupuolielimiin hellivästi vaikka ei itseä niin kauheasti seksi huvittaisikaan. Jos minun puolisoni kokisi minun vartaloni niin vastenmieliseksi että ei pysty sen jokaista paikkaa koskemaan niin kyllä se aika musertava tunne olisi.
Samaa mieltä, on kohtuuton vaatimus ja kuvastaa sitä miten vähän haluttomat ymmärtävät tai haluavat ymmärtää sen halukkaammaan osapuolen tarpeita. Ei tuo minusta ole mikään kompromissi vaan ihan tavallista masturbointia. Lupa vieraisiin on kohtuullinen kompromissi, jos yksin toisen osapuolen toiveesta lopetetaan parisuhdeseksi kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, miksi tällainen vastavuoroinen toisten syytteleminen (haluton vs halukas) auttaa. Jotkin perusperiaatteet olisi hyvä muistaa seksiin liittyvissä parisuhdeongelmissa eli olit sitten kumpi vain osapuolista:
- Kunnioita toista.
- Muista, että tuossa on ihminen, jota rakastat ja hänen toiveensa, tarpeensa ja vaikeutensa ovat sinulle lähes yhtä tärkeitä kuin omasi.
- Haluttomuus on yhteinen ongelma.
- Haluttomuus ei ole vain päänsisäinen asia, vaan voi tuntua fyysisenä kipuna ja oksettavana olona sekä pakokauhuna seksin aikana.
- Ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta voi vaatia aikaa.
- Keskity kertomaan, miltä itsestä tuntuu, miltä toisen haluttomuus tuntuu ja miltä se tuntuu, ettei halua (ainakin haluttomuus satutti minua itseäni aikanaan: olisin kovasti halunnut haluta)
- Miettikää yhdessä, miten lähdette ratkaisemaan asiaa, mistä haluttomuus johtuu ja mitä kumpikin toivoo toiselta.
- Silloin, kun seksin määrä vähenee parisuhteessa haluttomuuden takia, hellyyden ja läheisyyden tarve kasvaa. Keskittykää siihen ilman paineita.Sen halukkaan voi vain olla vaikea ymmärtää miksi saa kyllä kovasti helliä kunhan sen tekee "oikealla tavalla". Ja se "oikea tapa" on se mitä se toinen haluaa, ei se mitä itse haluaa.
Ehkä voisitte kokeilla jotain uutta? Oletko kysynyt haluaisiko vaimosi vetää sinua perseeseen straponilla? Sellaisella mustalla, isolla, nystyröidyllä? Ehkä se on mitä hän haluaa ja viestisi perusteella olisit epäitsekkäästi heti valmis ?
Esimerkkisi meni kyllä nyt vähän metsään. Minun kuvaamani tilanne on kyllä ennemmin se että nälkiintyneelle ehdottaa yhteistä ruoanlaittohetkeä mutta muistuttaa että valmistettuja ruokia ei sitten saa syödä. Ei se helliminen poista seksin tarpeita mitenkään ja voi tuntua haluavasta enemmänkin kidutukselta kuin mukavalta hetkeltä.
Mutta jos se oikea tapa olisi vaimosi mielestä tuo ja sinun pitää vähän joustaa? Saisit seksiä, sehän sinua kiinnostaa.
Vai tarkoitatko nyt että sinun tulee saada seksiä, silloin kun haluat, miten haluat?
Mikä ihmeen halu tässä on mennä ääripäästä toiseen? Tietenkin parisuhde tarvitsee myös hellimistä ilman seksiä eikä minulla ole mitään sitä vastaan. Pidän itse myös siitä paljon. Mutta ehdotus että parisuhteessa olisi vain ja ainostaan hellyyttä on kohtuuton jos edes jompi kumpi joskus haluaisi myös sitä seksiä välillä.
Enkä ole ehdottanut että minun pitäisi saada seksiä aina kun haluan. Mutta edelleenkään runsaan hellyyden ehdottaminen seksin korvikkeeksi ei toimi.
Joissakin tilanteissa runsas hellyys ja ihokosketus voi korvata seksin.
Tällaisissa tilanteissa voisi ratkaisu olla esimerkiksi sellainen, että seksiä haluamaton puoliso joustaisi sen verran, että hyväilisi kumppanin vartaloa tämän masturboidessa, eli läheinen ihokosketus olisi yhdistettynä kumppanin itse toteuttamaan sooloseksiin. Tässä huomioitaisiin molempien tarpeita, ja haluton voisi tulla sen verran vastaan, että voisi olla ainakin läsnä toisen viedessä itse homman loppuun.
Tällainen ei mielestäni olisi vähemmän haluavallekaan mikään kohtuuton ratkaisu, tietenkin kompromissihalua pitäisi olla.
Minuista ei ole kohtuuton vaatimus että pystyisi myös koskemaan sen kumppanin sukupuolielimiin hellivästi vaikka ei itseä niin kauheasti seksi huvittaisikaan. Jos minun puolisoni kokisi minun vartaloni niin vastenmieliseksi että ei pysty sen jokaista paikkaa koskemaan niin kyllä se aika musertava tunne olisi.
Minkä ihmeen takia sinun sukupuolielimiä pitäisi toisen räplätä? Räplää itse jos siltä tuntuu.
Miksi minun pitäisi sinulle puhua yhtään mitään? Puhu itseksesi jos siltä tuntuu! Ja muista että vieraille ei myöskään saa mennä puhumaan, se on pettämistä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, miksi tällainen vastavuoroinen toisten syytteleminen (haluton vs halukas) auttaa. Jotkin perusperiaatteet olisi hyvä muistaa seksiin liittyvissä parisuhdeongelmissa eli olit sitten kumpi vain osapuolista:
- Kunnioita toista.
- Muista, että tuossa on ihminen, jota rakastat ja hänen toiveensa, tarpeensa ja vaikeutensa ovat sinulle lähes yhtä tärkeitä kuin omasi.
- Haluttomuus on yhteinen ongelma.
- Haluttomuus ei ole vain päänsisäinen asia, vaan voi tuntua fyysisenä kipuna ja oksettavana olona sekä pakokauhuna seksin aikana.
- Ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta voi vaatia aikaa.
- Keskity kertomaan, miltä itsestä tuntuu, miltä toisen haluttomuus tuntuu ja miltä se tuntuu, ettei halua (ainakin haluttomuus satutti minua itseäni aikanaan: olisin kovasti halunnut haluta)
- Miettikää yhdessä, miten lähdette ratkaisemaan asiaa, mistä haluttomuus johtuu ja mitä kumpikin toivoo toiselta.
- Silloin, kun seksin määrä vähenee parisuhteessa haluttomuuden takia, hellyyden ja läheisyyden tarve kasvaa. Keskittykää siihen ilman paineita.Sen halukkaan voi vain olla vaikea ymmärtää miksi saa kyllä kovasti helliä kunhan sen tekee "oikealla tavalla". Ja se "oikea tapa" on se mitä se toinen haluaa, ei se mitä itse haluaa.
Ja tämä halukas on tietysti yhtä kykenemätön ymmärtämään, että haluttomasta tuntuu pahalta joutua pakotettuna harrastamaan seksiä. Ei kuule henkistä psykofyysistä yhteyttä muodostu mikäli tulee aina painostetuksi seksiin syyttelyllä, bonkauksella ja kiukuttelulla. Osa porukasta käyttäytyy kuin pikkulapset kun ei saakaan sitä tikkaria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma siinä on jos molemmat haluavat olla ilman?
Ei se tee suhteesta silti mitään kaverisuhdetta! Kyllä minulla on kaverit erikseen ja mies erikseen ja suhde mieheni kanssa on "perhesuhde" jossa tehdään asioita perheen eteen ja perheen puolesta vaikka viimeiseen hengenvetoon. Tätä en tee yhdenkään kaverin kanssa!
Ei kukaan voi sivusta huudella, että kyllä teillä on vain kämppissuhde, ei todellakaan ole!
Viimeiseen hengenvetoon, kunhan siihen ei liity seksi mitenkään
Pikkuhiljaa kannattaisi hyväksyä se, että ihmiset toteuttavat seksuaalisuuttaan tai ovat toteuttamatta sitä eri tavalla kuin sinä. Jotkut kokee seksissä kolmannenasteen yhteyden ja toisille se on vaan limakalvojen hinksutusta yhteen, eikä edes erityisen miellyttävällä tavalla. Kaikki yhtä luonnollinen olotila. Kysymys on siitä että tuntee ja hyväksyy itsensä. Toki olisi suotavaa että pariskunnat ovat viritetyt suunnilleen samalle aallonpituudelle tässä asiassa. Ettei tarvitse pimpanpuutteesta rutista. On biologinen fakta, että miehet haluavat seksiä enemmän ja kokevat saavansa sitä aina liian vähän. Naiset taas joutuvat harrastamaan seksiä enemmän kuin haluaisivat. Tämä ero johtuu erilaisista testosteronitasoista miehillä ja naisilla. En ymmärrä miksei miehet vaan voi vetää käteen tai hankkia fleshlightin. Lisäksi miehet näyttävät uhriutuvan seksin vähyydestä tunnistamatta ollenkaan omaa osuuttaan parisuhteen dynamiikkaan. Naiset usein haluaisivat muuta läheisyyttä enemmän. Miehet ja väestöliitto keskittyvät pyörimään yhdyntöjen ympärillä.
Väestöliitto finsex https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/sek…
Voi kuule, voidaan me vetää käteen. Se on muuten helpompaa kuin joka päivä toivominen... Sitten siitä tulee mukava päivärutiini ja kohta valitatte kun porno on naisia parempaa. Niin se muuten onkin.
Ei tarvitse uhrautua, älkää sitten myöskään uhriutuko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin tässä, että kyllä se seksin jatkuva haluaminen tuntuu omasta näkökulmasta oudolta. Itseä haluttaa lähinnä ovulaation aikaan, silloin haluttaa sitten oikein kunnolla. Kaikkina muina aikoina seksi on yhdentekevää - joskus miehen mieliksi suostun, mutta itselle tulee vain tyhjä ja kurja olo silloin. Läheisyydestä pidän kyllä.
Ikä tuo myös hormonaalisia muutoksia. Naisella ne ovat selvempiä varmasti kuin miehellä, mutta miehilläkin alkaa kyllä keski-iässä hormonitoiminta muuttua. Muutokset ovat yksilöllisiä, mutta turha niitä on kiistääkään. Jos sitten jollakulla katoaa halukkuus näiden myötä, mitäpä se syyllistäminen auttaa?
Loppujen lopuksi halukkuus tai haluttomuus on hyvin pitkälle hormonitoimintaa. Psyykkeessä voi olla seikkoja, jotka edistävät tai vähentävät halukkuutta, mutta valtaosan selittää hormonitoiminta.
Hormonitoiminta selittää paljon siitä että miten paljon tulee spontaanisti niitä tunteita että haluaa. Mutta hormonitoiminta ei ole ollenkaan niin suuressa roolissa siitä, voiko sitä nauttia seksistä jos siihen ryhtyy. Siinä se henkinen puoli on avainasemassa. Kauhean monesti tilanne on se että kun (yleensä nainen) ei ole jo valmiiksi halukas, hän ei edes anna mahdollisuutta sille että voisi kuitenkin nauttia. Eli ei edes lähdetä mukaan avoimin mielin ja katsota että mitä tästä tulisi jos vain kokeiltaisiin. On vain päätetty että ei haluta ja silloin ei tietenkään myöskään haluta eikä nautita. Seksistä nauttiminen vaatii rentoutumista ja heittäytymistä ja niitä voi kyllä jokainen myös vähän opetella ja ihan tietoisesti lisätä positiivisella ajattelulla.
Höps. Ei haluaminen tai haluamattomuus ole mikään päätös. Kyllä se kumpuaa sieltä biologiasta.
Suhtautuminen on jossain määrin valinta, ja tietysti rentoutumisella ja mahdollisuuden antamisella pääsee suurella todennäköisyydellä parempaan lopputulemaan kuin jännittämällä ja vetäytymällä, mutta siltikin se lopulta nousee sieltä hormoneista. Esimerkiksi itse kykenen kyllä jossain määrin nauttimaan seksistä muulloinkin kuin ovulaation aikaan, mutta pohjimmiltaan kokemus jää ontoksi, vaikka kuinka on mahdollisuutta antamassa ja yrittämässä ja heittäytymässä. Se vaan on eri tunne. Orgasmi on laimeampi, mieltä on vaikea pitää mukana, kun ei aidosti halua... ja lopulta täytyy vain myöntää itselleen, että tämä on nyt vain seksiä toisen mieliksi (ja sitten taas oikeastaan se seksin pohjimmainen idea henkisestä yhteydestä ja yhteisestä hyvästä olosta vesittyy).
Enkä hetkeäkään epäile, etteikö yksilöllisiä eroja olisi, mutta on melkoista vähättelyä väittää "On vain päätetty että ei haluta ja silloin ei tietenkään myöskään haluta eikä nautita."
No ehkäpä tässä on myös se ero mitä kukin siltä seksiltä aina haluaa. Itse koen kyllä seksin monesti samalla tavalla kuin sinä eli että se on laimeampaa kuin silloin kun oikein kovasti tekee mieli. Mutta en minä osaa sitä pitää pahana. Minusta seksi on kuitenkin aina ihan mukavaa ja antaa mukavan rentoutumisen tunteen vaikka se ei niin maailmaan räjäyttävää olisikaan. Ja minusta on vielä 20 avioliittovuoden jälkeenkin mukava nähdä kuinka puolisoni nauttii ja antaa hänelle nautintoa. Meillä seksiin sisältyy myös lähes aina paljon hellimistä sekä ennen että jälkeen joten koen saavani paljon sellaista läheisyyttä seksin yhteydessä jota en muuten niin intensiivisesti saisi. Ja kun olemme rentotuneet niin juttelukin luistaa seksin jälkeen hyvin ja tuntuu että se henkinenkin yhteys on läheisempi.
Eli kyllä sillä seksillä on paljon erilaisia funktioita ja positiivisia vaikutuksia pelkän orgasmin tai suuren nautinnon lisäksi ja se voi olla hyvää vaikka niin suurta halua ei aina olisikaan mukana.
Voi olla, voi olla olematta.
Meitä on moneksi ja suhtautumisia on erilaisia. Minäkin nautin siitä, että kumppanille tulee hyvä olo, mutta samalla itselleni tulee tyhjä ja ärtynyt olo ja haluan vetäytyä kauemmas, eli lopulta se "yksipuolinen" seksi vie minua kauemmas puolisostani. Olen miettinyt kovasti miksi näin käy, mutta mitään selitystä en asialle keksi muuta kuin hormonitoiminnan - mielihyvähormonit jäävät puutteellisiksi tai jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, miksi tällainen vastavuoroinen toisten syytteleminen (haluton vs halukas) auttaa. Jotkin perusperiaatteet olisi hyvä muistaa seksiin liittyvissä parisuhdeongelmissa eli olit sitten kumpi vain osapuolista:
- Kunnioita toista.
- Muista, että tuossa on ihminen, jota rakastat ja hänen toiveensa, tarpeensa ja vaikeutensa ovat sinulle lähes yhtä tärkeitä kuin omasi.
- Haluttomuus on yhteinen ongelma.
- Haluttomuus ei ole vain päänsisäinen asia, vaan voi tuntua fyysisenä kipuna ja oksettavana olona sekä pakokauhuna seksin aikana.
- Ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta voi vaatia aikaa.
- Keskity kertomaan, miltä itsestä tuntuu, miltä toisen haluttomuus tuntuu ja miltä se tuntuu, ettei halua (ainakin haluttomuus satutti minua itseäni aikanaan: olisin kovasti halunnut haluta)
- Miettikää yhdessä, miten lähdette ratkaisemaan asiaa, mistä haluttomuus johtuu ja mitä kumpikin toivoo toiselta.
- Silloin, kun seksin määrä vähenee parisuhteessa haluttomuuden takia, hellyyden ja läheisyyden tarve kasvaa. Keskittykää siihen ilman paineita.Sen halukkaan voi vain olla vaikea ymmärtää miksi saa kyllä kovasti helliä kunhan sen tekee "oikealla tavalla". Ja se "oikea tapa" on se mitä se toinen haluaa, ei se mitä itse haluaa.
Ehkä voisitte kokeilla jotain uutta? Oletko kysynyt haluaisiko vaimosi vetää sinua perseeseen straponilla? Sellaisella mustalla, isolla, nystyröidyllä? Ehkä se on mitä hän haluaa ja viestisi perusteella olisit epäitsekkäästi heti valmis ?
Esimerkkisi meni kyllä nyt vähän metsään. Minun kuvaamani tilanne on kyllä ennemmin se että nälkiintyneelle ehdottaa yhteistä ruoanlaittohetkeä mutta muistuttaa että valmistettuja ruokia ei sitten saa syödä. Ei se helliminen poista seksin tarpeita mitenkään ja voi tuntua haluavasta enemmänkin kidutukselta kuin mukavalta hetkeltä.
Mutta jos se oikea tapa olisi vaimosi mielestä tuo ja sinun pitää vähän joustaa? Saisit seksiä, sehän sinua kiinnostaa.
Vai tarkoitatko nyt että sinun tulee saada seksiä, silloin kun haluat, miten haluat?
Mikä ihmeen halu tässä on mennä ääripäästä toiseen? Tietenkin parisuhde tarvitsee myös hellimistä ilman seksiä eikä minulla ole mitään sitä vastaan. Pidän itse myös siitä paljon. Mutta ehdotus että parisuhteessa olisi vain ja ainostaan hellyyttä on kohtuuton jos edes jompi kumpi joskus haluaisi myös sitä seksiä välillä.
Enkä ole ehdottanut että minun pitäisi saada seksiä aina kun haluan. Mutta edelleenkään runsaan hellyyden ehdottaminen seksin korvikkeeksi ei toimi.
Joissakin tilanteissa runsas hellyys ja ihokosketus voi korvata seksin.
Tällaisissa tilanteissa voisi ratkaisu olla esimerkiksi sellainen, että seksiä haluamaton puoliso joustaisi sen verran, että hyväilisi kumppanin vartaloa tämän masturboidessa, eli läheinen ihokosketus olisi yhdistettynä kumppanin itse toteuttamaan sooloseksiin. Tässä huomioitaisiin molempien tarpeita, ja haluton voisi tulla sen verran vastaan, että voisi olla ainakin läsnä toisen viedessä itse homman loppuun.
Tällainen ei mielestäni olisi vähemmän haluavallekaan mikään kohtuuton ratkaisu, tietenkin kompromissihalua pitäisi olla.
Minuista ei ole kohtuuton vaatimus että pystyisi myös koskemaan sen kumppanin sukupuolielimiin hellivästi vaikka ei itseä niin kauheasti seksi huvittaisikaan. Jos minun puolisoni kokisi minun vartaloni niin vastenmieliseksi että ei pysty sen jokaista paikkaa koskemaan niin kyllä se aika musertava tunne olisi.
Minkä ihmeen takia sinun sukupuolielimiä pitäisi toisen räplätä? Räplää itse jos siltä tuntuu.
Miksi minun pitäisi sinulle puhua yhtään mitään? Puhu itseksesi jos siltä tuntuu! Ja muista että vieraille ei myöskään saa mennä puhumaan, se on pettämistä!
Niinhän se on jos menee liian läheiseksi ja "rakastuu"
Hitto kun nää Jonnet pyörii täällä...
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta joko täällä trollataan kunnolla tai sitten ei ole kaikki inkkarit kanootissa.
Ovatko täällä muutamat ihan aikuisten oikeasti sitä mieltä, että jos parisuhteessa ovat (A) 'Haluton' + (B) halukas niin (B) 'Halukas' on syypää skismoihin ja ongelmiin, koska hän haluaa seksiä? B:ltä pitäisi leikata munat ja B:n pitää hyväksyä, että A:ta ei nyt vain seksi kiinnosta (ainakaan B:n kanssa)? B:n pitäisi siis elää ainutkertainen elämänsä A:n ehdoilla ja vetää vaikka viisi kertaa päivässä käteen, jos seksiä haluaa. Muuten voidaan kyllä elää parisuhteessa ja maksaa velat yhdessä, mutta sukupuolielimet eivät saa koskettaa toisiaan? B ei myöskään saa haluta seksiä missään muodossa ja jos sitä jossain vaiheessa menee harrastamaan niin on rikkonut parisuhteen ja tuhonnut kaiken.
B tuskin on mennyt A:n kanssa parisuhteeseen tietäen, että A:ta ei koko touhu oikeasti kiinnosta. A on siis valehdellut B:lle, mutta B on perheenrikkojasika, jos sen huomattuaan haluaa muuttaa elämäänsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin tässä, että kyllä se seksin jatkuva haluaminen tuntuu omasta näkökulmasta oudolta. Itseä haluttaa lähinnä ovulaation aikaan, silloin haluttaa sitten oikein kunnolla. Kaikkina muina aikoina seksi on yhdentekevää - joskus miehen mieliksi suostun, mutta itselle tulee vain tyhjä ja kurja olo silloin. Läheisyydestä pidän kyllä.
Ikä tuo myös hormonaalisia muutoksia. Naisella ne ovat selvempiä varmasti kuin miehellä, mutta miehilläkin alkaa kyllä keski-iässä hormonitoiminta muuttua. Muutokset ovat yksilöllisiä, mutta turha niitä on kiistääkään. Jos sitten jollakulla katoaa halukkuus näiden myötä, mitäpä se syyllistäminen auttaa?
Loppujen lopuksi halukkuus tai haluttomuus on hyvin pitkälle hormonitoimintaa. Psyykkeessä voi olla seikkoja, jotka edistävät tai vähentävät halukkuutta, mutta valtaosan selittää hormonitoiminta.
Hormonitoiminta selittää paljon siitä että miten paljon tulee spontaanisti niitä tunteita että haluaa. Mutta hormonitoiminta ei ole ollenkaan niin suuressa roolissa siitä, voiko sitä nauttia seksistä jos siihen ryhtyy. Siinä se henkinen puoli on avainasemassa. Kauhean monesti tilanne on se että kun (yleensä nainen) ei ole jo valmiiksi halukas, hän ei edes anna mahdollisuutta sille että voisi kuitenkin nauttia. Eli ei edes lähdetä mukaan avoimin mielin ja katsota että mitä tästä tulisi jos vain kokeiltaisiin. On vain päätetty että ei haluta ja silloin ei tietenkään myöskään haluta eikä nautita. Seksistä nauttiminen vaatii rentoutumista ja heittäytymistä ja niitä voi kyllä jokainen myös vähän opetella ja ihan tietoisesti lisätä positiivisella ajattelulla.
Miten hyvin itse pystyt rentoutumaan ja heittäytymään jos sinusta tuntuu ettei sinun tarpeitasi ja itsemääräämisoikutta kunnioiteta vaan joku henkisesti pakottaa tekemään jotain sinulle vastenmielistä jota et halua tehdä? Miksi tässäkin on ongelma haluttomassa ,eikä siinä joka haluaa väärään aikaan väärällä tavalla haluttoman kannalta. Missä on se halukkaan kunnioitus kumppaniaan kohtaan kun kumppania käytetään runkkumattona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, miksi tällainen vastavuoroinen toisten syytteleminen (haluton vs halukas) auttaa. Jotkin perusperiaatteet olisi hyvä muistaa seksiin liittyvissä parisuhdeongelmissa eli olit sitten kumpi vain osapuolista:
- Kunnioita toista.
- Muista, että tuossa on ihminen, jota rakastat ja hänen toiveensa, tarpeensa ja vaikeutensa ovat sinulle lähes yhtä tärkeitä kuin omasi.
- Haluttomuus on yhteinen ongelma.
- Haluttomuus ei ole vain päänsisäinen asia, vaan voi tuntua fyysisenä kipuna ja oksettavana olona sekä pakokauhuna seksin aikana.
- Ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta voi vaatia aikaa.
- Keskity kertomaan, miltä itsestä tuntuu, miltä toisen haluttomuus tuntuu ja miltä se tuntuu, ettei halua (ainakin haluttomuus satutti minua itseäni aikanaan: olisin kovasti halunnut haluta)
- Miettikää yhdessä, miten lähdette ratkaisemaan asiaa, mistä haluttomuus johtuu ja mitä kumpikin toivoo toiselta.
- Silloin, kun seksin määrä vähenee parisuhteessa haluttomuuden takia, hellyyden ja läheisyyden tarve kasvaa. Keskittykää siihen ilman paineita.Sen halukkaan voi vain olla vaikea ymmärtää miksi saa kyllä kovasti helliä kunhan sen tekee "oikealla tavalla". Ja se "oikea tapa" on se mitä se toinen haluaa, ei se mitä itse haluaa.
Ja tämä halukas on tietysti yhtä kykenemätön ymmärtämään, että haluttomasta tuntuu pahalta joutua pakotettuna harrastamaan seksiä. Ei kuule henkistä psykofyysistä yhteyttä muodostu mikäli tulee aina painostetuksi seksiin syyttelyllä, bonkauksella ja kiukuttelulla. Osa porukasta käyttäytyy kuin pikkulapset kun ei saakaan sitä tikkaria.
Se pointti onkin siinä että miksi se seksiin ryhtyminen tuntuu niin helposti aina pakottamiselta? Parisuhteissa (ainakin hyvässä parisuhteessa) huolehditaan yleensä sen toisen tarpeista hyvinkin laajasti. Ja monesti se tehdään nimenomaan ilolla, ei vastenmielisyydellä. En ole koskaan oikein ymmärtänyt miksi toisen huomioimisen seksuaalisesti pitäisi olla vastenmielistä vaikka itseä ei niin aina huvittaisikaan kamalasti? Mikä on se kauhea kynnys joka saa varsinkin naiset ajattelemaan että on jotenkin väärin helliä sitä puolisoa välillä vaikka yksipuolisestikin? Jos ilahdutan puolisoa vaikka synttärinä tai jouluna niin en taatusti tee sitä hampaat irvessä vaikka se puolisolle annettu tai tehty asia ei minua itseäni kiinnostaisi pätkääkään.
Mutta kun se seksi on nostettu johonkin ihmeelliseen jumalaiseen asemaan jota ei koske lainkaan samat säännöt kuin muuta elämään. Minusta seksi on osa elämää ja osa ihmisyyttä ja se siitä. Ei sitä tarvitse aina tehdä niin helkutin monimutkaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin tässä, että kyllä se seksin jatkuva haluaminen tuntuu omasta näkökulmasta oudolta. Itseä haluttaa lähinnä ovulaation aikaan, silloin haluttaa sitten oikein kunnolla. Kaikkina muina aikoina seksi on yhdentekevää - joskus miehen mieliksi suostun, mutta itselle tulee vain tyhjä ja kurja olo silloin. Läheisyydestä pidän kyllä.
Ikä tuo myös hormonaalisia muutoksia. Naisella ne ovat selvempiä varmasti kuin miehellä, mutta miehilläkin alkaa kyllä keski-iässä hormonitoiminta muuttua. Muutokset ovat yksilöllisiä, mutta turha niitä on kiistääkään. Jos sitten jollakulla katoaa halukkuus näiden myötä, mitäpä se syyllistäminen auttaa?
Loppujen lopuksi halukkuus tai haluttomuus on hyvin pitkälle hormonitoimintaa. Psyykkeessä voi olla seikkoja, jotka edistävät tai vähentävät halukkuutta, mutta valtaosan selittää hormonitoiminta.
Hormonitoiminta selittää paljon siitä että miten paljon tulee spontaanisti niitä tunteita että haluaa. Mutta hormonitoiminta ei ole ollenkaan niin suuressa roolissa siitä, voiko sitä nauttia seksistä jos siihen ryhtyy. Siinä se henkinen puoli on avainasemassa. Kauhean monesti tilanne on se että kun (yleensä nainen) ei ole jo valmiiksi halukas, hän ei edes anna mahdollisuutta sille että voisi kuitenkin nauttia. Eli ei edes lähdetä mukaan avoimin mielin ja katsota että mitä tästä tulisi jos vain kokeiltaisiin. On vain päätetty että ei haluta ja silloin ei tietenkään myöskään haluta eikä nautita. Seksistä nauttiminen vaatii rentoutumista ja heittäytymistä ja niitä voi kyllä jokainen myös vähän opetella ja ihan tietoisesti lisätä positiivisella ajattelulla.
Höps. Ei haluaminen tai haluamattomuus ole mikään päätös. Kyllä se kumpuaa sieltä biologiasta.
Suhtautuminen on jossain määrin valinta, ja tietysti rentoutumisella ja mahdollisuuden antamisella pääsee suurella todennäköisyydellä parempaan lopputulemaan kuin jännittämällä ja vetäytymällä, mutta siltikin se lopulta nousee sieltä hormoneista. Esimerkiksi itse kykenen kyllä jossain määrin nauttimaan seksistä muulloinkin kuin ovulaation aikaan, mutta pohjimmiltaan kokemus jää ontoksi, vaikka kuinka on mahdollisuutta antamassa ja yrittämässä ja heittäytymässä. Se vaan on eri tunne. Orgasmi on laimeampi, mieltä on vaikea pitää mukana, kun ei aidosti halua... ja lopulta täytyy vain myöntää itselleen, että tämä on nyt vain seksiä toisen mieliksi (ja sitten taas oikeastaan se seksin pohjimmainen idea henkisestä yhteydestä ja yhteisestä hyvästä olosta vesittyy).
Enkä hetkeäkään epäile, etteikö yksilöllisiä eroja olisi, mutta on melkoista vähättelyä väittää "On vain päätetty että ei haluta ja silloin ei tietenkään myöskään haluta eikä nautita."
No ehkäpä tässä on myös se ero mitä kukin siltä seksiltä aina haluaa. Itse koen kyllä seksin monesti samalla tavalla kuin sinä eli että se on laimeampaa kuin silloin kun oikein kovasti tekee mieli. Mutta en minä osaa sitä pitää pahana. Minusta seksi on kuitenkin aina ihan mukavaa ja antaa mukavan rentoutumisen tunteen vaikka se ei niin maailmaan räjäyttävää olisikaan. Ja minusta on vielä 20 avioliittovuoden jälkeenkin mukava nähdä kuinka puolisoni nauttii ja antaa hänelle nautintoa. Meillä seksiin sisältyy myös lähes aina paljon hellimistä sekä ennen että jälkeen joten koen saavani paljon sellaista läheisyyttä seksin yhteydessä jota en muuten niin intensiivisesti saisi. Ja kun olemme rentotuneet niin juttelukin luistaa seksin jälkeen hyvin ja tuntuu että se henkinenkin yhteys on läheisempi.
Eli kyllä sillä seksillä on paljon erilaisia funktioita ja positiivisia vaikutuksia pelkän orgasmin tai suuren nautinnon lisäksi ja se voi olla hyvää vaikka niin suurta halua ei aina olisikaan mukana.
Voi olla, voi olla olematta.
Meitä on moneksi ja suhtautumisia on erilaisia. Minäkin nautin siitä, että kumppanille tulee hyvä olo, mutta samalla itselleni tulee tyhjä ja ärtynyt olo ja haluan vetäytyä kauemmas, eli lopulta se "yksipuolinen" seksi vie minua kauemmas puolisostani. Olen miettinyt kovasti miksi näin käy, mutta mitään selitystä en asialle keksi muuta kuin hormonitoiminnan - mielihyvähormonit jäävät puutteellisiksi tai jotain.
Ehkäpä voisitte jotenkin lisätä seksihetkiinne sellaisia asioita joista myös sinä saat paljon? Nautit kuitenkin toivottavasti hellyydestä, hellistä sanoista, hyvästä juttelusta toisen kainalossa tms.?
Sehän se on hyvän seksielämän resepti että siinä on molemmille riittävästi hyviä asioita eikä ole mitään sääntöjä että mitä niiden asioiden pitäisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma siinä on jos molemmat haluavat olla ilman?
Ei se tee suhteesta silti mitään kaverisuhdetta! Kyllä minulla on kaverit erikseen ja mies erikseen ja suhde mieheni kanssa on "perhesuhde" jossa tehdään asioita perheen eteen ja perheen puolesta vaikka viimeiseen hengenvetoon. Tätä en tee yhdenkään kaverin kanssa!
Ei kukaan voi sivusta huudella, että kyllä teillä on vain kämppissuhde, ei todellakaan ole!
Viimeiseen hengenvetoon, kunhan siihen ei liity seksi mitenkään
Pikkuhiljaa kannattaisi hyväksyä se, että ihmiset toteuttavat seksuaalisuuttaan tai ovat toteuttamatta sitä eri tavalla kuin sinä. Jotkut kokee seksissä kolmannenasteen yhteyden ja toisille se on vaan limakalvojen hinksutusta yhteen, eikä edes erityisen miellyttävällä tavalla. Kaikki yhtä luonnollinen olotila. Kysymys on siitä että tuntee ja hyväksyy itsensä. Toki olisi suotavaa että pariskunnat ovat viritetyt suunnilleen samalle aallonpituudelle tässä asiassa. Ettei tarvitse pimpanpuutteesta rutista. On biologinen fakta, että miehet haluavat seksiä enemmän ja kokevat saavansa sitä aina liian vähän. Naiset taas joutuvat harrastamaan seksiä enemmän kuin haluaisivat. Tämä ero johtuu erilaisista testosteronitasoista miehillä ja naisilla. En ymmärrä miksei miehet vaan voi vetää käteen tai hankkia fleshlightin. Lisäksi miehet näyttävät uhriutuvan seksin vähyydestä tunnistamatta ollenkaan omaa osuuttaan parisuhteen dynamiikkaan. Naiset usein haluaisivat muuta läheisyyttä enemmän. Miehet ja väestöliitto keskittyvät pyörimään yhdyntöjen ympärillä.
Väestöliitto finsex https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/sek…
No naisilta jää taas yleensä ymmärtämättä se että miehille se seksin saaminen on se suurin hyväksynnän saaminen miehenä. Kun nainen haluaa seksiä miehen kanssa, mies kokee itsensä hyväksytyksi miehenä. Se on kuule aika perustavaa laatua oleva tarve tuntea itsensä hyväksi ja hyväksytyksi. Tämän kun naiset tajuaisivat miehistä niin päästäisiin paljon eteenpäin. Toki miehilläkin on paljon oppimista naisista, en sitä sanoa. Mutta ei se ymmärtämättömyys siis ole vain yksipulista vaikka naiset usein niin kuvittelevatksin.
Tervetuloa 2000-luvulle senkin idiootti.
On naisten maailmakuva ja sitten se väärä, toksisen maskuliininen maailmankuva.
Miehissä ei ole muuta opittavaa kuin se, kuinka heidät saa pidettyä kurissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma siinä on jos molemmat haluavat olla ilman?
Ei se tee suhteesta silti mitään kaverisuhdetta! Kyllä minulla on kaverit erikseen ja mies erikseen ja suhde mieheni kanssa on "perhesuhde" jossa tehdään asioita perheen eteen ja perheen puolesta vaikka viimeiseen hengenvetoon. Tätä en tee yhdenkään kaverin kanssa!
Ei kukaan voi sivusta huudella, että kyllä teillä on vain kämppissuhde, ei todellakaan ole!
Viimeiseen hengenvetoon, kunhan siihen ei liity seksi mitenkään
Pikkuhiljaa kannattaisi hyväksyä se, että ihmiset toteuttavat seksuaalisuuttaan tai ovat toteuttamatta sitä eri tavalla kuin sinä. Jotkut kokee seksissä kolmannenasteen yhteyden ja toisille se on vaan limakalvojen hinksutusta yhteen, eikä edes erityisen miellyttävällä tavalla. Kaikki yhtä luonnollinen olotila. Kysymys on siitä että tuntee ja hyväksyy itsensä. Toki olisi suotavaa että pariskunnat ovat viritetyt suunnilleen samalle aallonpituudelle tässä asiassa. Ettei tarvitse pimpanpuutteesta rutista. On biologinen fakta, että miehet haluavat seksiä enemmän ja kokevat saavansa sitä aina liian vähän. Naiset taas joutuvat harrastamaan seksiä enemmän kuin haluaisivat. Tämä ero johtuu erilaisista testosteronitasoista miehillä ja naisilla. En ymmärrä miksei miehet vaan voi vetää käteen tai hankkia fleshlightin. Lisäksi miehet näyttävät uhriutuvan seksin vähyydestä tunnistamatta ollenkaan omaa osuuttaan parisuhteen dynamiikkaan. Naiset usein haluaisivat muuta läheisyyttä enemmän. Miehet ja väestöliitto keskittyvät pyörimään yhdyntöjen ympärillä.
Väestöliitto finsex https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/sek…
Kappas, olenkin mies ja exäni nainen, vaikka värkit on toisinpäin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma siinä on jos molemmat haluavat olla ilman?
Ei se tee suhteesta silti mitään kaverisuhdetta! Kyllä minulla on kaverit erikseen ja mies erikseen ja suhde mieheni kanssa on "perhesuhde" jossa tehdään asioita perheen eteen ja perheen puolesta vaikka viimeiseen hengenvetoon. Tätä en tee yhdenkään kaverin kanssa!
Ei kukaan voi sivusta huudella, että kyllä teillä on vain kämppissuhde, ei todellakaan ole!
Viimeiseen hengenvetoon, kunhan siihen ei liity seksi mitenkään
Pikkuhiljaa kannattaisi hyväksyä se, että ihmiset toteuttavat seksuaalisuuttaan tai ovat toteuttamatta sitä eri tavalla kuin sinä. Jotkut kokee seksissä kolmannenasteen yhteyden ja toisille se on vaan limakalvojen hinksutusta yhteen, eikä edes erityisen miellyttävällä tavalla. Kaikki yhtä luonnollinen olotila. Kysymys on siitä että tuntee ja hyväksyy itsensä. Toki olisi suotavaa että pariskunnat ovat viritetyt suunnilleen samalle aallonpituudelle tässä asiassa. Ettei tarvitse pimpanpuutteesta rutista. On biologinen fakta, että miehet haluavat seksiä enemmän ja kokevat saavansa sitä aina liian vähän. Naiset taas joutuvat harrastamaan seksiä enemmän kuin haluaisivat. Tämä ero johtuu erilaisista testosteronitasoista miehillä ja naisilla. En ymmärrä miksei miehet vaan voi vetää käteen tai hankkia fleshlightin. Lisäksi miehet näyttävät uhriutuvan seksin vähyydestä tunnistamatta ollenkaan omaa osuuttaan parisuhteen dynamiikkaan. Naiset usein haluaisivat muuta läheisyyttä enemmän. Miehet ja väestöliitto keskittyvät pyörimään yhdyntöjen ympärillä.
Väestöliitto finsex https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/sek…
Taas vedettiin mutkat suoriksi.
Kuinka usein täytyy vääntää rautalangasta, että ihmisten seksuaalisuus on mitä suurimmassa määrin yksilö- ja kulttuurisidonnaista?
Entä jos nainen haluaa enemmän yhdyntöjä kuin mies? Onko hän silloin luonnonoikku vai onko kyseessä vain parisuhteen poikkeustila, joka selitetään puhki jollakin hormonitasojen vaihtelulla?
Entä jos mies haluaa vähän tai ei ollenkaan seksiä? Onko hän tilastollinen poikkeama?
Ja miksi pelkkiin testosteronitasoihin vedotaan keskusteltaessa seksuaalisuudesta? Naisten testosteronitasojen viitearvo on 0.4-2 nmol/l ja miesten viitearvo 10-38 nmol/l. Voiko tästä siis päätellä, että naisten seksihalu on keskimäärin enintään 1/5 miesten seksihaluista?
Ja miten pitäisi tulkita Väestöliiton tutkimustulokset mieluisista ja toteutuneista yhdyntämääristä, jotka kertovat NAISTEN osalta sen, että joka ikäryhmässä mieluinen yhdyntämäärä on aina ilmoitettu suuremmaksi kuin toteutunut yhdyntämäärä (eli joka ikäryhmässä naiset raportoivat toivovansa seksiä ENEMMÄN kuin saavat)?
Ovatko siis Väestöliiton kyselyihin vastanneet kaikki valehtelijoita?
Minuista ei ole kohtuuton vaatimus että pystyisi myös koskemaan sen kumppanin sukupuolielimiin hellivästi vaikka ei itseä niin kauheasti seksi huvittaisikaan. Jos minun puolisoni kokisi minun vartaloni niin vastenmieliseksi että ei pysty sen jokaista paikkaa koskemaan niin kyllä se aika musertava tunne olisi.