Lue keskustelun säännöt.
Koen puolison exän hallitsevan suhdettani
22.05.2020 |
Kaipaisin ulkopuolisten mielipiteitä tilanteeseemme, että kenellä tässä flippaa pää..
Olen siis suhteessa henkilön kanssa, jolla on lapsia päättyneestä suhteesta. Mielestäni ex tunkee elämäämme enemmän kuin lapsista huolimatta olisi tarvetta. Jotenki tuntuu ettei tämä ole normaalia.
Eli kuvio on siis tämä: ex soittaa 1-2 kertaa päivässä lasten kuulumisia. Riippumatta siitä kummalla lapset on. Lisäksi tulee paljon viestejä. Kaikki riidat, myöhään valvomiset, huonosti/hyvin syömiset, kakkaamiset yms. ilmoitetaan. Ja niihin on reagoitava tai tulee syytös ettei lasten hyvinvointi kiinnosta. Meidän pitää ilmoittaa kaikki mitä ollaan tehty lasten kanssa. Vierailut pitää ilmoittaa etukäteen. Tähän perusteluna, että exällä on oikeus tietää missä seurassa hänen lapset ovat. Vaatii myös kerran viikkoon lasten vaihdon kasvotusten, jotta voivat sopia lasten asioista. Toinen vaihto on siis päiväkodin ja koulun kautta.
Tämä vaikuttaa parisuhteeseemme, koska ex on jatkuvasti puhelimen päässä ja mukana kaikissa päivissämme. Ylireagoinko vai onko exän touhu epänormaalia?
Kommentit (65)
Mitä odotit, kun alkasit vehtaamaan varatun kanssa? Toi homma ei tuu muuttumaan ja sä oot aina ulkopuolinen. Vaihda miestä, jos haluat parisuhteen. Ei oo vttuilua vaan totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapahtuu, kun mies antaa tuon tapahtua. Kaikki kunnia omalle exälleni, jos itse olisin ollut tuon kaltainen kontrollifriikki, niin exäni olisi hyvin nopeasti pistänyt toiminnalle stopin. :D No, en ole, luottamus löytyy puolin ja toisin, kun lapsi on toisen vanhemman kotona, ei tarvitse jokaisesta hikasta olla yhteydessä...
Miehesi siis jostain syystä ei vastusta toimintaa, muutenhan hän tekisi asiasta lopun. Siispä anna heidän hoitaa vanhemmuuttaan heille sopivalla tavalla.
Sellaista se on kun toisella on lapsia.
Miehesi touhu on epänormaalia. No okei on exänkin, mut jos ei aikuinen mies osaa laittaa rajoja exälleen niin...
Kauanko eksien erilleen muuttamisesta on? Jos lasten vuorovierailu/ero on vasta tapahtunut, niin ymmärrän. Jos siitä taas on tyyliin yli vuosi, niin ihmetyttää. Ehkä olet myös ensimmäinen seurustelukumppani eron jälkeen? Se voi tuoda eksälle turvattomuuden tunnetta ja sitä voi pelottaa, että mies unohtaa lapset. Olisi hyvä jos voisitte kaikki kolme aikuista istua puhumaan ilman lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti lapset ovat aika pieniä. Joka tapauksessa määrä kuulostaa liialliselta, mutta jos miehen mielestä asia on ok, niin et voi asialle mitään. Jos miehen mielestä määrä on liiallinen, niin hänen tulee sopia exän kanssa määrän vähentämisestä. Vaikkapa ihan konkreettisesti, ettei soitella kuin kerran viikossa ja kurahaalariasiat tekstareina. Älä sinä sekaannu asiaan sen enempää.
On epänormaalia, mutta minkäs voit, kun kerran mies antaa sen tapahtua. Vähän kuin heidän parisuhteensa ja vanhemmuutensa ei olisi ns. katkennut lainkaan. Sinä olen vaan joku, joka asuu miehen kanssa ja harrastaa seksiä, muuten heidän perheensä on täysin ydinperhe...
Jotkut naiset eivät sisäistä eroa, miehen pitää olla 24/7 käytettävissä perheen ja lapsen tarpeisiin, huolimatta siitä, että miehellä olisi uusi tyttöystävä...
Lähde menemään, sinä et tuohon yksikköön mahdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos teille asiallisesti vastanneille.
Heidän erostaan on pari vuotta, eli meidän suhteemme on melko nuori vielä. Exällä ei ole uutta kumppania tietääkseni, minä olen puolisoni ensimmäinen eronsa jälkeen. Puolisoni haluaisi vähemmän yhteydenottoja, vaihdot ilman exän näkemistä jne., mutta ex ei suostu.
Tilanne on itselleni ihan uusi, ehkä pitää kasvattaa omaa kärsivällisyyttäni. Lapset ovat ihania, mutta en kaipaa exää kolmanneksi suhteeseni..
Se nyt vaan on niin, että lapsettoman kannattaa pariutua toisen lapsettoman kanssa. Kuulostaa siltä, että miehen lapset on aika pieniä, aloitko kenties vehtaamaan varatun kanssa vai mikä on homman nimi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille asiallisesti vastanneille.
Heidän erostaan on pari vuotta, eli meidän suhteemme on melko nuori vielä. Exällä ei ole uutta kumppania tietääkseni, minä olen puolisoni ensimmäinen eronsa jälkeen. Puolisoni haluaisi vähemmän yhteydenottoja, vaihdot ilman exän näkemistä jne., mutta ex ei suostu.
Tilanne on itselleni ihan uusi, ehkä pitää kasvattaa omaa kärsivällisyyttäni. Lapset ovat ihania, mutta en kaipaa exää kolmanneksi suhteeseni..
Lasten vaihto pitäisi aina tehdä kasvokkain. Ylimääräiset soittelut voi karsia pois. Mutta kasvokkain vaihto antaa lapsille myös esimerkin, että vanhemmat kantavat vastuun asioista yhdessä. Ei lapsi, joka hoitaisi "koulun" kautta sen.
Lapset ovat 4, 7 ja 9v jos se on olennaista. Ja tapasimme heidän liittonsa päättymisen jälkeen. En voi itse saada lapsia, joten toivoin löytäväni kumppanin joka ei halua lapsia tai on jo saanut haluamansa lapsiluvun täyteen. Onnekseni löysin ihanan miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies haluaa enemmän etäisyyttä, niin sitten vähitellen sitä toteuttamaan. Mies voi jättää vastaamatta joka toiseen puheluun, ja jälkikäteen viestiä eksälle.
Vierailuista ei tietenkään tarvitse etukäteen raportoida, vaikka jos lapset ovat ihan pieniä, niin on kiva olla suurinpiirtein selvillä viikon tapahtumista, ei joudu lasten puheista arvailemaan. Molemmin puolin etu, että ei tule väärinymmärryksiä.
Kasvokkaisista vaihdoista koen lapsille ja kommunikaatiolle olevan niin paljon hyötyä, että en ihmettele ettei ex niistä halua luopua. Erosin vasta kun lapset olivat isompia, mutta aina kun eksän kanssa lyhyesti vaihdamme kuulumiset, varsinkin nuorempi suorastaan hyrisee onnesta. Eihän siinä tarvitse tuntikausia jutella, mutta se että edelleen voimme olla samassa paikassa ja jutella ihan normaalisti, on selvästi lasille eheyttävää.
Ymmärrän, että tästä asiasta on kaksi täysin eri koulukuntaa, kumpikin yhtä oikeassa ja väärässä. Omalla kohdalla yhteistä parisuhdetta kesti niin pitkään, että meistä molemmista tuntuisi kummalliselta pyyhkiä toinen kokonana pois elämästä, varsinkin kun aidosti haluamme jakaa vanhemmuutta, emme vain olla erillisiä vanhempia eri kodeissa. Meidän välillä ei ole vihaa, eikä toivottavasti katkeruutta, olen kiitollinen yhteisistä vuosista ja lapsista, vaikka rakkaus muuttikin muotoaan.
Vierailija kirjoitti:
Oli meilläkin joskus aluksi tollasta, kunnes ex löysi miehen ja muutti satojen km päähän. Nyt toivoisin, että lapsipuoli pääsisi useammin meille.
Sama. Ex kontrolloi törkeästi teidän elämäänne. Mikäli ette sitten halua, että hän on se, joka päättää perheenne asioista. Rajat puuttuvat. Ratkaisu ei löydy exästä, vaan siitä sun miehestä. On hänen tehtävänsä sun kanssa sopia, mikä on teidän perheelle hyväksi, mikä ei. Ja laittaa ne rajat sinne exän suuntaan. Mitä enemmän sinä syytät exää, sen kauempana olet ratkaisusta. Maailma on täynnä eri tavoin toisia manipuloivia ihmisiä, ja manipulointi loppuu vain ja ainostaan niin, että itse oppii laittamaan rajat.
Kun sinä kerrot tarpeesi rajoista miehellesi, paljastuu myös se, kenen kanssa oikeasti olet suhteessa- onko miehes vastuullinen aikuinen vai rajaton- ties mitä kypsymättömyyksiä mukanaan kantava, uusperheeseen tai edes parisuhteeseen kykenemätön ihminen. Jos et saa miehesi kanssa sinullekin riittävän hyviä rajoja aikaiseksi JA pysty hyväksymään riittävää kontaktia sinne ex-elämään- olet suhteessa, jossa tulet voimaan huonosti. Uusperhe on vaikea yhtälö, jossa molemmilta vaaditaan aikuisuutta ja rajoja. Jos niitä ei ole, tiedossa on tuutin täydeltä p******. Ja kokemuksen syvällä rintaäänellä tässä puhun. Hukkasin aika monta vuotta ahdistumiseen miehen exäxtä, ja kun lopulta älysin kääntää huomioni siihen kumppaniini, tajusin yrittäneeni rakentaa perhettä keskenkasvuisen kakaran kanssa, jolla ei ollut aikomustakaan ottaa vastuuta osuudestaan sen paremmin uusperheessä kuin parisuhteessakaan. Se ex voi olla täysi ääliö- niinkuin tuo miehes ex näyttää kirjoituksesi perusteella olevan, mitta sillä exällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa miten teidän perheessä voidaan. Itse en tule viettämään tässä elämässä enää sekuntiakaan katsomalla tuollaista touhua, mitä esim. teillä on. Jos miestä ei kiinnosta teidän parushteen- eli myös sun hyvinvointi, eikä halua laittaa selkeitä rajoja, sun kannattaa jatkaa aika pikaisesti matkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ylireagoi. Tuo on puhdasta vallankäyttöä.
Meillä voi mennä monta kuukauttakin ennenkuin kuulen eksästäni, tai mies kuulee omasta eksästään. Jos ei ole asiaa, niin ei ole tarvetta olla yhteydessäkään.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi touhu on epänormaalia. No okei on exänkin, mut jos ei aikuinen mies osaa laittaa rajoja exälleen niin...
Tämäpä se.
Uusperheen onnistumiseen vaikuttaa monta seikkaa, joista yksi on se, kuinka paljon puoliso antaa eksänsä pomputella uutta elämää. Ap:n mies antaa.
Minun miehelläni on myös kontrollifriikki eksä. Mies hoitaa hänet hienosti: ei reagoi.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille asiallisesti vastanneille.
Heidän erostaan on pari vuotta, eli meidän suhteemme on melko nuori vielä. Exällä ei ole uutta kumppania tietääkseni, minä olen puolisoni ensimmäinen eronsa jälkeen. Puolisoni haluaisi vähemmän yhteydenottoja, vaihdot ilman exän näkemistä jne., mutta ex ei suostu.
Tilanne on itselleni ihan uusi, ehkä pitää kasvattaa omaa kärsivällisyyttäni. Lapset ovat ihania, mutta en kaipaa exää kolmanneksi suhteeseni..
Ei suostu? Eihän hän sitä päätä. Puhelimet kiinni, ei vastauksia, selvät sävelet, miten te toimitte teidän perheessä. Voi tietysti yrittää lastenvalvojallakin jotain sopia. Vaikka kokemukseni mukaan heillä ei ole mitään keinoja auttaa, jos lähivanhempi haluaa käyttää valtaansa- ja ikuisista lastenvalvoja-tapaamisista tulee vain uusi vallankäytön ja seurustelun muoto. Sun nyx voi todellakin sopia tasan semmoiset asiat mitkä sopii hänelle jos hän vain haluaa ja uskaltaa. Usein miehet ei uskalla, koska pelkäävät exäänsä ja sitä, että menettävät kontaktin lapsiinsa. Ja silloin tiedossa on sen uuden puolison kannalta varsin surkea perhe-elämä- joka tulee myös tuhoamaan parisuhteen. Menee vuodet hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Et ylireagoi. Tuo on puhdasta vallankäyttöä.
Meillä voi mennä monta kuukauttakin ennenkuin kuulen eksästäni, tai mies kuulee omasta eksästään. Jos ei ole asiaa, niin ei ole tarvetta olla yhteydessäkään.
Omituista, mikäli teillä on exien kanssa alakouluikäisiä pikkulapsia.
”ex soittaa 1-2 kertaa päivässä lasten kuulumisia. Lisäksi tulee paljon viestejä. Ja niihin on reagoitava tai tulee syytös ettei lasten hyvinvointi kiinnosta. ”
> eksä hallitsee syyllistämällä. Miksi mies reagoi? Antaa syyllistää. Kyllä se loppuu. Minullakin loppui kahdeksan vuoden jälkeen.
”Meidän pitää ilmoittaa kaikki mitä ollaan tehty lasten kanssa. Vierailut pitää ilmoittaa etukäteen. Tähän perusteluna, että exällä on oikeus tietää missä seurassa hänen lapset ovat. ”
> eksällä ei ole tätä oikeutta. Hänelle ei kuulu, mitä isä tekee lastensa kanssa. Miksi siis mies ilmoittaa?
”Vaatii myös kerran viikkoon lasten vaihdon kasvotusten, jotta voivat sopia lasten asioista. Toinen vaihto on siis päiväkodin ja koulun kautta.”
> minusta tarpeetonta, koska lapset jo niin isoja, mutta kuitenkin viestin ainoana normaalina pidettävä kohta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ylireagoi. Tuo on puhdasta vallankäyttöä.
Meillä voi mennä monta kuukauttakin ennenkuin kuulen eksästäni, tai mies kuulee omasta eksästään. Jos ei ole asiaa, niin ei ole tarvetta olla yhteydessäkään.
Omituista, mikäli teillä on exien kanssa alakouluikäisiä pikkulapsia.
Mikä siinä on omituista? Vaihtoajat on sovittu. Jos niihin ei tule muutoksia, niin miksi pitää ottaa yhteyttä?
Oli meilläkin joskus aluksi tollasta, kunnes ex löysi miehen ja muutti satojen km päähän. Nyt toivoisin, että lapsipuoli pääsisi useammin meille.