Koen puolison exän hallitsevan suhdettani
Kaipaisin ulkopuolisten mielipiteitä tilanteeseemme, että kenellä tässä flippaa pää..
Olen siis suhteessa henkilön kanssa, jolla on lapsia päättyneestä suhteesta. Mielestäni ex tunkee elämäämme enemmän kuin lapsista huolimatta olisi tarvetta. Jotenki tuntuu ettei tämä ole normaalia.
Eli kuvio on siis tämä: ex soittaa 1-2 kertaa päivässä lasten kuulumisia. Riippumatta siitä kummalla lapset on. Lisäksi tulee paljon viestejä. Kaikki riidat, myöhään valvomiset, huonosti/hyvin syömiset, kakkaamiset yms. ilmoitetaan. Ja niihin on reagoitava tai tulee syytös ettei lasten hyvinvointi kiinnosta. Meidän pitää ilmoittaa kaikki mitä ollaan tehty lasten kanssa. Vierailut pitää ilmoittaa etukäteen. Tähän perusteluna, että exällä on oikeus tietää missä seurassa hänen lapset ovat. Vaatii myös kerran viikkoon lasten vaihdon kasvotusten, jotta voivat sopia lasten asioista. Toinen vaihto on siis päiväkodin ja koulun kautta.
Tämä vaikuttaa parisuhteeseemme, koska ex on jatkuvasti puhelimen päässä ja mukana kaikissa päivissämme. Ylireagoinko vai onko exän touhu epänormaalia?
Kommentit (65)
Aikuisethan näitä sotkuja itselleen järjestävät. On eksää ja nyksää ja kaikkea siltä väliltä. Nykyään ei pystytä sitoutumaan eikä kestämään sitä, että alkuhuuma häviää ja alkaa tavallinen arki. Näistäkin kommenteista käy ilmi, ketkä kärsivät. Lapset tietenkin! Kerran pikkutyttö kysyi toiselta, asuuko teillä nyt se setä, joka oli ennen meidän isä. Aikuisen oikeasti, aikuiset, ruvetkaa jo elämään aikuisten lailla ja ottamaan vastuuta. Aina ei tarvitse olla kivaa.
Lasten vaihto aina kasvokkain, lapsilla on oikeus siihen, että he näkevät vanhempiensa vaihtavan kuulumisia.
Ymmärsinkö oikein, että olette jo avoliitossa, vaikka miehen erosta on vasta pari vuotta? Nopea on ollut vauhti. Tuollaiset asiat olisi nimenomaan pitänyt ensin selvittää ennen kuin sännätään avoliittoon, nyt on turha itkeä.
MIehen ja eksän suhde ei kuulu sinulle. Mies päättää, millaisissa väleissä hän haluaa olla. Voit tietysti, ja sinun pitääkin kertoa hänelle omista ajatuksistasi, mutta jos avopuolisosi haluaa olla yhteyksissä eksäänsä niin et voi sitä kieltää.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli piinaava syyllistäjä-ex, joka soitteli ja tekstaili miehelleni vaikka sitten kesken meidän kahden aikuisen lomamatkan, että kun tämä lapsi ei nyt suostu syömään hernekeittoa ja sinun pitää nyt tämä asia HETI ratkaista. Ihan milloin vain ex vinkaisi, miehen olisi pitänyt olla valppaana vastaamaan. Useat asioista eivät edes liittyneet lapseen, vaan exän omaan kykenemättömyyteen hoitaa asioitaan kuin aikuinen ja joissa oli tottunut hyppyyttämään miestään jo kun se oli jo entinen mies.
Minun tultuani tähän kuvioon mukaan laitoin ensimmäisenä stopin exän passaamiselle. Exää ei kyyditä mihinkään, exälle ei kanneta, exän huonekaluja ei käydä korjaamassa eikä sulaketaulua katsomassa - ex hoitaa ne asiat ihan itse.
Sitten laitoin stopin lapsen asioiden pyörittelylle eestaas. Kun lapsi on äidillään, äiti hoitaa. Kun se on isällään, isä hoitaa. Kaikista pikku mielipahoista tai kahvilla käymisistä ei tarvitse neuvotella, ei edes siitä mennäänkö kesälomalla ensin mökille vai huvipuistoon. Vain maasta poistumiseen tarvitaan toisenkin vanhemman lupa.
Edelleen, vaikka lapsi on jo iso teini, ex yrittää tätä veivaamiskuviota aina silloin tällöin. Koittaa, josko mies lähtisi mukaan omituiseen hippasteluun, jonka ainoana tarkoituksena on tuottaa exälle mielihyvää huomion saamisesta ja oman asiansa läpi puskemisesta. Itse laitoin exän numeron estoon jo vuosia sitten, kun yritti ulottaa huutomääräilynsä minuunkin.
AP: miehen täytyy laittaa exä ruotuun. Jos se ei sitä tee, kohdista katse horisonttiin ja kävele sinne. Säästä aikaasi. Tämä uusperheily ei ole heikkohermoisten laji.
No nyt on tossukka miehenä. Ensin eks on pyörittänyt miten sattuu, sitten nyks on tullut ja ylittänyt kaikki rajat. Vieläköhän tuo pariskunta on yhdessä...
"Sama. Ex kontrolloi törkeästi teidän elämäänne. Mikäli ette sitten halua, että hän on se, joka päättää perheenne asioista. Rajat puuttuvat. Ratkaisu ei löydy exästä, vaan siitä sun miehestä. On hänen tehtävänsä sun kanssa sopia, mikä on teidän perheelle hyväksi, mikä ei. Ja laittaa ne rajat sinne exän suuntaan. Mitä enemmän sinä syytät exää, sen kauempana olet ratkaisusta. Maailma on täynnä eri tavoin toisia manipuloivia ihmisiä, ja manipulointi loppuu vain ja ainostaan niin, että itse oppii laittamaan rajat.
Kun sinä kerrot tarpeesi rajoista miehellesi, paljastuu myös se, kenen kanssa oikeasti olet suhteessa- onko miehes vastuullinen aikuinen vai rajaton- ties mitä kypsymättömyyksiä mukanaan kantava, uusperheeseen tai edes parisuhteeseen kykenemätön ihminen. Jos et saa miehesi kanssa sinullekin riittävän hyviä rajoja aikaiseksi JA pysty hyväksymään riittävää kontaktia sinne ex-elämään- olet suhteessa, jossa tulet voimaan huonosti. Uusperhe on vaikea yhtälö, jossa molemmilta vaaditaan aikuisuutta ja rajoja. Jos niitä ei ole, tiedossa on tuutin täydeltä p******. Ja kokemuksen syvällä rintaäänellä tässä puhun. Hukkasin aika monta vuotta ahdistumiseen miehen exäxtä, ja kun lopulta älysin kääntää huomioni siihen kumppaniini, tajusin yrittäneeni rakentaa perhettä keskenkasvuisen kakaran kanssa, jolla ei ollut aikomustakaan ottaa vastuuta osuudestaan sen paremmin uusperheessä kuin parisuhteessakaan. Se ex voi olla täysi ääliö- niinkuin tuo miehes ex näyttää kirjoituksesi perusteella olevan, mitta sillä exällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa miten teidän perheessä voidaan. Itse en tule viettämään tässä elämässä enää sekuntiakaan katsomalla tuollaista touhua, mitä esim. teillä on. Jos miestä ei kiinnosta teidän parushteen- eli myös sun hyvinvointi, eikä halua laittaa selkeitä rajoja, sun kannattaa jatkaa aika pikaisesti matkaa."
Harvinaisen viisas kirjoitus!
Vanha keskustelu, mutta etsiskelin aiheesta aikaisempaa keskustelua.
Ap:n tilanne on tuttu itselleni, ja olen jo alkanut miettiä koko kuviosta vetäytymistä.
Meillä tilanne se, että kummallakin lapsi ennestään. Omat välit exääni ovat asialliset, ja ollaan harvakseltaan yhteydessä, vain tarpeen vaatiessa. Vanhemmuus sujuu molempien osilta luontevasti.
Miesystävä on exänsä kanssa puhelimitse päivittäin yhteydessä ja ylipäätään exän henkinen mukanaolo elämässä alkaa tehdä tunteen, kuin seurustelisin naimisissa olevan kanssa. Eli alan tuntea olevani tässä kuviossa niin ylimääräinen, että alan pohtia suhteen jatkoa.
Keskusteltu toki asiasta on, ja miesystävä haluaa olla kanssani, mutten tiedä pystynkö tähän kuvioon.