Ensimmäistä kertaa sinkkuna 45-vuotiaana
Olen ollut pitkässä parisuhteessa koko aikuisikäni ja nyt eron jälkeen sinkkuna 2 vuotta. On kyllä aikamoinen kokemus. Noin 1/100 miehistä on sellaisia, jotka saa mut kiinnostumaan jollain tasolla ja sitten näen niissäkin punaisia lippuja, kuten, että ei osaa kommunikoida. Mielestäni tasoni ei tod ole liian korkealla, etsin tavallista, älykästä ja mukavaa miestä. Tuntuu myös, että vedän puoleeni diagnosoimattomia nepsyjä, vaikka itse koen, etten ole nepsy. Aikamoinen itsetutkiskelumatka tämä anyway ja sen olen oppinut, että olen mielummin ilman parisuhdetta kuin huonossa sellaisessa.
Kommentit (17)
Mikä ihmeen pariutumismania, kun tuossa iässä pitää väkisin deittailla?
Itse mielummin olen vaikka vuosia itsekseni ja törmään sitten johonkin jos olen törmätäkseni. Tai sitten en. Molemmat vaihtoehdot ihan OK
Oon parisuhdeihminen ja aluksi tuntu tosi oudolta nukkua yksin yms. Mutta tätä ”tarjontaa” nyt 2 v katsoneena olen sitä mieltä et parempi olla yksin ku kenen tahansa kaa.
Ap
Hyvin menee. Vanha nainen, joka pitää vain 1/100 miehistä kelpuutettavana. Kiitos sentään rehellisyydestäsi, mutta kannattaa sijoittaa kissanruokaan.
Vierailija kirjoitti:
Oon parisuhdeihminen ja aluksi tuntu tosi oudolta nukkua yksin yms. Mutta tätä ”tarjontaa” nyt 2 v katsoneena olen sitä mieltä et parempi olla yksin ku kenen tahansa kaa.
Ap
Elämän tosiasia on. Kaikki ei löydä tosi rakkautta ja kaikki ei ole rakastettavia.
Suurin osa tuon ikäisistä miehistä on parisuhteessa. Niistä, jotka eivät ole, moni ei ole sinkkumarkkinoilla. Miehet useammin asuvat maaseudulla ja pohjoisessa. Miesten työttömyys ja päihteiden käyttö on yleisempää. Lisäksi moni nainen yliarvioi oman tasonsa kriteereillä, joilla ei miehille juuri ole merkitystä.
Näin on syntynyt kohtaanto-ongelma, mikä kerta toisensa jälkeen tuntuu yllättävän sinkkunaiset.
Oon kyllä huomannut saman, että sellaiset miehet aika vähissä joilla kaikki kortit suurin piirtein pakassa.
Olen itse parisuhteessa mutta jos tulisi ero, niin tuskin lähtökohtaisesti edes etsisin ketään. Sitten jos luontevasti joku tulis elämään niin sehän olis kiva.
Mielummin keskittyisin harrastuksiin ja alkaisin vaikka kasvattamaan kissoja kun ottaisin epäsopivan puolison itselleni.
Eikö tuo ole ihan normaalia, että yksi sadasta on kiinnostava? Itselläni se on aina ollut max 1/1000. Tästä sitten pois kaikki sellaiset, jotka eivät kiinnostu minusta. Lopuistakin monen kohdalla kiinnostukseni lopahtaa jo ennen kuin saadaan ensimmäiset treffit sovittua. Jäljelle jääneistä lähes kaikkien kanssa tulee vaivaantunut olo viimeistään toisilla treffeillä. Ei jatkoon.
Silti olen kumppanin itselleni löytänyt. Riittää, kun yhden kanssa natsaa.
Mun teki mieli laittaa aloitukseen 1/1000 😅. Mutta joo, oon sitä mieltä, että kaikki normaalit miehet on naimisissa 😊. Ja onhan tässä saanut kiinnostavia ja uusia kokemuksia ja jatkuvasti oppii itsestään lisää. Läheisyyttä kyllä kaipaan silti, vaikka ajatuksen loppuelämän parisuhteesta olen haudannut. Ja sitäkin olis kyllä tarjolla, mutta siinäkin mä kaipaan sitä yhteyttä.
Ap
Kannattaa opetella viihtymään yksin ja muistaa ettei seurustelu ole mikään itseisarvo.
Saman ikäinen, vastakkaista sukupuolta edustavana. Joudun toteamaan että haaveet uudesta parisuhteesta on kuopattu. Tinderit ja muut nähty ja millaisia kumppaniehdokkaita siellä on.
Ei tarvitse netistä etsiä enää yhtäkään. Tulee vastaan kadulla jos on tullakseen.
"Sääli" että on ollut hyvä puoliso ja hyvät parisuhteet aikaisemmin. Muuten olisi saattanut erehtyä pidemmäksi ajoiksi, noihin netin ikisinkku heiloihin.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä on äärimmäisen harvinaista saada laatumiestä, ne ottaa nuoremman, joten moni valitsee yksin olemisen.
Mistä päättelit että ap etsii miestä?
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä on äärimmäisen harvinaista saada laatumiestä, ne ottaa nuoremman, joten moni valitsee yksin olemisen.
Heh heh. Ei kovin monelle nuorelle tuon ikäinen kelpaa, joten ei niitä nuorempia noin vaan oteta.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin menee. Vanha nainen, joka pitää vain 1/100 miehistä kelpuutettavana. Kiitos sentään rehellisyydestäsi, mutta kannattaa sijoittaa kissanruokaan.
Hmmm, kissanruokaan sijoittaminen tulee halvemmaksi, kun esim sijoittaa sinulaisiin miehiin. Rehellinen voi olla puolin ja toisin:) -eri-
Kunnollinen ja kiltti mies ei näköjään kelpaa..
Oletko itse se 1%:in parhaimmistoon kuuluva nainen? Eli hyvätuloinen, kaunis, pukeudut elegantisti, paino pituus miinus 115, innostunut ja ennakkoluuloton sängyssä jne? Jos olet, niin eiköhän se 1% parhaimmistoon kuuluuva mieskin löydy.
Vierailija kirjoitti:
Mun teki mieli laittaa aloitukseen 1/1000 😅. Mutta joo, oon sitä mieltä, että kaikki normaalit miehet on naimisissa 😊. Ja onhan tässä saanut kiinnostavia ja uusia kokemuksia ja jatkuvasti oppii itsestään lisää. Läheisyyttä kyllä kaipaan silti, vaikka ajatuksen loppuelämän parisuhteesta olen haudannut. Ja sitäkin olis kyllä tarjolla, mutta siinäkin mä kaipaan sitä yhteyttä.
Ap
Tuon, et olet haudannut ajatuksen loppuelämän parisuhteesta, voi hyvinkin miehet vaistota ja silloin ei kiinnostus herää. Kukapa sitä tyhjää arpaa haluaa tieten tahtoen hankkia.
Tuossa iässä on äärimmäisen harvinaista saada laatumiestä, ne ottaa nuoremman, joten moni valitsee yksin olemisen.