Mitä haluaisit kysyä maanviljelijältä??

Jos meillä ei olisi omaa ruokatuotantoa, niin todennäköistä olisi että ruokakriisin tullessa emme saisi sitä vanhaakaan hevosenlihaa kuin hifistelyhinnoilla.

Onneksi Suomen hallitus on viisaampi kuin nämä yksittäistapauksrt.

Janne Kivelä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Janne Kivelä kirjoitti:

Venezuelassa oli muita sosialistisia rakenteita köyhdyttämässä kuin maataloustuet. On totta, että muutkin maat maksavat maataloustukia, mutta itse tukien haitallisuutta tämä ei poista: lähes päinvastoin. Isot tukijärjestelmät kuten EU-tuet ovat tullien kera hyvin haitallisia.

Suomi maksaa myös enemmän kuin muut maat kansallisia maataloustukia.

Onko argumentti maataloustukien puolesta nyt siis se, että olemme järjestelmän vankeja? ”Kun muutkin, niin pakko meidänkin”? Tunnustatko järjestelmän haitallisuuden?

Lue ensin nimeämieni tutkijoiden julkaisuja, palataan sitten takaisin asiaan.

Emme me ole järjestelmän vankeja, me tunnustamme sen tosiasian, että maailmalta ei saa halpaa ruokaa, jos omaa tuotantoa ei ole. Maataloustukena nyt maksetut summat - ja enemmänkin - menisi 4 vuotta sitten pakastetun romanialaisen hevosenlihan ja kolibakteerisen salaatin ostamiseen. Huonot ruokaerät dumpataan sinne, missä omaa ruuantuotantoa ei ole.

Kovin on huonoja kokemuksia palstalaisilla ulkomaisesta ruoasta: vanhaa romanialaista hevosen pakastelihaa ja kolibakteerisia salaatteja. Onneksi talous ei todellisuudessa toimi niin, että Suomen valtio tilaa kauppoihin ruokaa, jota ihmiset sieltä hakevat. Moni suomalainen ruoka toki kallistuisi jos ruoan hinta määrittyisi markkinaehtoisesti. Mutta se olisi aivan oikein: jos joku haluaa ostaa näillä leveyspiireillä kasvatettua tomaattia, maksakoon hifistelynsä itse. 

Miten niin kokemuksia? Ei tarvitse osata kuin jotain maailmankieltä, niin saa luettavakseen melkoisen määrän tutkimustuloksia siitä, miten markkinat toimivat. Jos jossain maassa ei ole lainkaan tietyn välttämättömyysasian tuotantoa, niin siihen maahan ko. asiaa ei saada samalla hinnalla kuin millä sitä on tuottajamaassaan kaupan. Ehei, hinta on korkea tai sitten sinulle myydään kuraa. Tämä tuli hyvin esille koronan alettua tehdyissä hengitysmaskikaupoissa. Niitä maskeja ryhtyi ostamaan Suomen valtio, vaikka normaalioloissa maskit hankkii käyttäjät (esim. sairaanhoitopiirit) itse.

Janne Kivelä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Janne Kivelä kirjoitti:

Venezuelassa oli muita sosialistisia rakenteita köyhdyttämässä kuin maataloustuet. On totta, että muutkin maat maksavat maataloustukia, mutta itse tukien haitallisuutta tämä ei poista: lähes päinvastoin. Isot tukijärjestelmät kuten EU-tuet ovat tullien kera hyvin haitallisia.

Suomi maksaa myös enemmän kuin muut maat kansallisia maataloustukia.

Onko argumentti maataloustukien puolesta nyt siis se, että olemme järjestelmän vankeja? ”Kun muutkin, niin pakko meidänkin”? Tunnustatko järjestelmän haitallisuuden?

Lue ensin nimeämieni tutkijoiden julkaisuja, palataan sitten takaisin asiaan.

Emme me ole järjestelmän vankeja, me tunnustamme sen tosiasian, että maailmalta ei saa halpaa ruokaa, jos omaa tuotantoa ei ole. Maataloustukena nyt maksetut summat - ja enemmänkin - menisi 4 vuotta sitten pakastetun romanialaisen hevosenlihan ja kolibakteerisen salaatin ostamiseen. Huonot ruokaerät dumpataan sinne, missä omaa ruuantuotantoa ei ole.

Kovin on huonoja kokemuksia palstalaisilla ulkomaisesta ruoasta: vanhaa romanialaista hevosen pakastelihaa ja kolibakteerisia salaatteja. Onneksi talous ei todellisuudessa toimi niin, että Suomen valtio tilaa kauppoihin ruokaa, jota ihmiset sieltä hakevat. Moni suomalainen ruoka toki kallistuisi jos ruoan hinta määrittyisi markkinaehtoisesti. Mutta se olisi aivan oikein: jos joku haluaa ostaa näillä leveyspiireillä kasvatettua tomaattia, maksakoon hifistelynsä itse. 

Kuten mainitsin niin tukiaisia ei ole keksitty viljelijöitä varten, vaan elintärkeän markkinan sääntelemiseksi.  Ruuan hinta kallistuisi ja hinta vaihtelisi rajusti ilman tukia. Sen vuoksi tukia maksetaan globaalisti - hallitukset kaatuvat helposti, kun leipä loppuu. Jo muutama katovuosi aiheuttaa hintapiikin, mitä varmuusvarastoilla ja tukiaisille tasataan. Tukia ei ole keksitty viljelijöiden takia, vaan poliittisen vakauden takia.

Normaalitilanteessa ruokaa kyllä riittäisi, valtio pystyisi saamaan kansalaisille ruokaa, mutta laatu- ja hintavaihtelu olisi suurempaa. Eurooppalainen ruoka olisi samanlaista kuin Venäjällä nykyään, olisi tuoteväärennyksiä, homeisesta viljasta tehtäisiin halpoja tuotteita (sis. toksiineja) jne. Rikolliset näkevät kyllä markkinaraon aivan kuten nyt luksustuotteiden kohdalla, joita väärennetään. Silloin sama ilmiö siirtyy puurohiutaleisiin ja muihin normaaleihin tuotteisiin. 

Tällä hetkellä Euroopassa kärsitään parhaillaan ennätyskuivuudesta, mikä vaikuttaa erityisesti vehnän hintaan. Tämä kaikki on nykyjärjestelmässä tavallisen kuluttajan silmin yhdentekevää, koska tukiaiset tasaavat tilannetta. Jos tuet poistettaisiin, seurattaisiin säätä ja satoa tiukemmin kuin pörssiosakkeita, koska osalle kansasta katovuosi tarkoittaisi puutetta ruuasta ja erilaista keinottelua. Rikkaat saavat aina haluamansa tuotteet, heihin hinnanvaihtelu ei vaikuta. Köyhille ja keskiluokalle tukiaiset takaavat ruuan laadun ja tasaiset hinnat.

Vierailija kirjoitti:

Jos meillä ei olisi omaa ruokatuotantoa, niin todennäköistä olisi että ruokakriisin tullessa emme saisi sitä vanhaakaan hevosenlihaa kuin hifistelyhinnoilla.

Onneksi Suomen hallitus on viisaampi kuin nämä yksittäistapauksrt.

Ainakin EU-tukiaisten kohdalla tuet ovat jo vähentyneet, sama jatkuu ja edellytetään, että maat paikkaavat tilannetta kansallisilla tuilla. EU:sta tulee köyhä, rahasta riidellään yhä enemmän ja jossain aikaikkunassa EU kaatuu etelän ja pohjoisen välisiin rahariitoihin. Samanaikaisesti ilmastonmuutos, rajut sääilmiöt, eroosio ja kuivuus lisääntyvät, jolloin maataloudesta tulee Suomessa vientiala. Tällä hetkellä olemme mahtimaa ainoastaan laatukauran viennissä.  Enpä usko, että Suomesta löytyy enää yhtään poliitikkoa, joka kannattaa oman tuotannon ja tukiaisten lopettamista. Vielä 20 vuotta sitten sellaisia löytyi. Kyllä poliitikot tietävät faktat.

Janne Kivelä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Janne Kivelä kirjoitti:

Venezuelassa oli muita sosialistisia rakenteita köyhdyttämässä kuin maataloustuet. On totta, että muutkin maat maksavat maataloustukia, mutta itse tukien haitallisuutta tämä ei poista: lähes päinvastoin. Isot tukijärjestelmät kuten EU-tuet ovat tullien kera hyvin haitallisia.

Suomi maksaa myös enemmän kuin muut maat kansallisia maataloustukia.

Onko argumentti maataloustukien puolesta nyt siis se, että olemme järjestelmän vankeja? ”Kun muutkin, niin pakko meidänkin”? Tunnustatko järjestelmän haitallisuuden?

Lue ensin nimeämieni tutkijoiden julkaisuja, palataan sitten takaisin asiaan.

Emme me ole järjestelmän vankeja, me tunnustamme sen tosiasian, että maailmalta ei saa halpaa ruokaa, jos omaa tuotantoa ei ole. Maataloustukena nyt maksetut summat - ja enemmänkin - menisi 4 vuotta sitten pakastetun romanialaisen hevosenlihan ja kolibakteerisen salaatin ostamiseen. Huonot ruokaerät dumpataan sinne, missä omaa ruuantuotantoa ei ole.

Kovin on huonoja kokemuksia palstalaisilla ulkomaisesta ruoasta: vanhaa romanialaista hevosen pakastelihaa ja kolibakteerisia salaatteja. Onneksi talous ei todellisuudessa toimi niin, että Suomen valtio tilaa kauppoihin ruokaa, jota ihmiset sieltä hakevat. Moni suomalainen ruoka toki kallistuisi jos ruoan hinta määrittyisi markkinaehtoisesti. Mutta se olisi aivan oikein: jos joku haluaa ostaa näillä leveyspiireillä kasvatettua tomaattia, maksakoon hifistelynsä itse. 

Ostin kerran Liidelista jotain ulkomaista tarjousjauhelihaa, syömättä jäi kokonaan, se oli kuin jotain kumia.

Vieläkin meinaa aiheuttaa yökkäysreaktioita vaikka siitä on jo monta vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Janne Kivelä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Janne Kivelä kirjoitti:

Venezuelassa oli muita sosialistisia rakenteita köyhdyttämässä kuin maataloustuet. On totta, että muutkin maat maksavat maataloustukia, mutta itse tukien haitallisuutta tämä ei poista: lähes päinvastoin. Isot tukijärjestelmät kuten EU-tuet ovat tullien kera hyvin haitallisia.

Suomi maksaa myös enemmän kuin muut maat kansallisia maataloustukia.

Onko argumentti maataloustukien puolesta nyt siis se, että olemme järjestelmän vankeja? ”Kun muutkin, niin pakko meidänkin”? Tunnustatko järjestelmän haitallisuuden?

Lue ensin nimeämieni tutkijoiden julkaisuja, palataan sitten takaisin asiaan.

Emme me ole järjestelmän vankeja, me tunnustamme sen tosiasian, että maailmalta ei saa halpaa ruokaa, jos omaa tuotantoa ei ole. Maataloustukena nyt maksetut summat - ja enemmänkin - menisi 4 vuotta sitten pakastetun romanialaisen hevosenlihan ja kolibakteerisen salaatin ostamiseen. Huonot ruokaerät dumpataan sinne, missä omaa ruuantuotantoa ei ole.

Kovin on huonoja kokemuksia palstalaisilla ulkomaisesta ruoasta: vanhaa romanialaista hevosen pakastelihaa ja kolibakteerisia salaatteja. Onneksi talous ei todellisuudessa toimi niin, että Suomen valtio tilaa kauppoihin ruokaa, jota ihmiset sieltä hakevat. Moni suomalainen ruoka toki kallistuisi jos ruoan hinta määrittyisi markkinaehtoisesti. Mutta se olisi aivan oikein: jos joku haluaa ostaa näillä leveyspiireillä kasvatettua tomaattia, maksakoon hifistelynsä itse. 

Ostin kerran Liidelista jotain ulkomaista tarjousjauhelihaa, syömättä jäi kokonaan, se oli kuin jotain kumia.

Vieläkin meinaa aiheuttaa yökkäysreaktioita vaikka siitä on jo monta vuotta.

Olet kyllä protektionistien todellinen esitaistelija jos olet oikeasti ostanut vain kerran ulkomaista elintaviketta.

Janne Kivelä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Janne Kivelä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Janne Kivelä kirjoitti:

Venezuelassa oli muita sosialistisia rakenteita köyhdyttämässä kuin maataloustuet. On totta, että muutkin maat maksavat maataloustukia, mutta itse tukien haitallisuutta tämä ei poista: lähes päinvastoin. Isot tukijärjestelmät kuten EU-tuet ovat tullien kera hyvin haitallisia.

Suomi maksaa myös enemmän kuin muut maat kansallisia maataloustukia.

Onko argumentti maataloustukien puolesta nyt siis se, että olemme järjestelmän vankeja? ”Kun muutkin, niin pakko meidänkin”? Tunnustatko järjestelmän haitallisuuden?

Lue ensin nimeämieni tutkijoiden julkaisuja, palataan sitten takaisin asiaan.

Emme me ole järjestelmän vankeja, me tunnustamme sen tosiasian, että maailmalta ei saa halpaa ruokaa, jos omaa tuotantoa ei ole. Maataloustukena nyt maksetut summat - ja enemmänkin - menisi 4 vuotta sitten pakastetun romanialaisen hevosenlihan ja kolibakteerisen salaatin ostamiseen. Huonot ruokaerät dumpataan sinne, missä omaa ruuantuotantoa ei ole.

Kovin on huonoja kokemuksia palstalaisilla ulkomaisesta ruoasta: vanhaa romanialaista hevosen pakastelihaa ja kolibakteerisia salaatteja. Onneksi talous ei todellisuudessa toimi niin, että Suomen valtio tilaa kauppoihin ruokaa, jota ihmiset sieltä hakevat. Moni suomalainen ruoka toki kallistuisi jos ruoan hinta määrittyisi markkinaehtoisesti. Mutta se olisi aivan oikein: jos joku haluaa ostaa näillä leveyspiireillä kasvatettua tomaattia, maksakoon hifistelynsä itse. 

Ostin kerran Liidelista jotain ulkomaista tarjousjauhelihaa, syömättä jäi kokonaan, se oli kuin jotain kumia.

Vieläkin meinaa aiheuttaa yökkäysreaktioita vaikka siitä on jo monta vuotta.

Olet kyllä protektionistien todellinen esitaistelija jos olet oikeasti ostanut vain kerran ulkomaista elintaviketta.

Ulkomaalaista lihaa en enää osta koskaan, se on varmaa.

Vierailija kirjoitti:

Janne Kivelä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Janne Kivelä kirjoitti:

Venezuelassa oli muita sosialistisia rakenteita köyhdyttämässä kuin maataloustuet. On totta, että muutkin maat maksavat maataloustukia, mutta itse tukien haitallisuutta tämä ei poista: lähes päinvastoin. Isot tukijärjestelmät kuten EU-tuet ovat tullien kera hyvin haitallisia.

Suomi maksaa myös enemmän kuin muut maat kansallisia maataloustukia.

Onko argumentti maataloustukien puolesta nyt siis se, että olemme järjestelmän vankeja? ”Kun muutkin, niin pakko meidänkin”? Tunnustatko järjestelmän haitallisuuden?

Lue ensin nimeämieni tutkijoiden julkaisuja, palataan sitten takaisin asiaan.

Emme me ole järjestelmän vankeja, me tunnustamme sen tosiasian, että maailmalta ei saa halpaa ruokaa, jos omaa tuotantoa ei ole. Maataloustukena nyt maksetut summat - ja enemmänkin - menisi 4 vuotta sitten pakastetun romanialaisen hevosenlihan ja kolibakteerisen salaatin ostamiseen. Huonot ruokaerät dumpataan sinne, missä omaa ruuantuotantoa ei ole.

Kovin on huonoja kokemuksia palstalaisilla ulkomaisesta ruoasta: vanhaa romanialaista hevosen pakastelihaa ja kolibakteerisia salaatteja. Onneksi talous ei todellisuudessa toimi niin, että Suomen valtio tilaa kauppoihin ruokaa, jota ihmiset sieltä hakevat. Moni suomalainen ruoka toki kallistuisi jos ruoan hinta määrittyisi markkinaehtoisesti. Mutta se olisi aivan oikein: jos joku haluaa ostaa näillä leveyspiireillä kasvatettua tomaattia, maksakoon hifistelynsä itse. 

Kuten mainitsin niin tukiaisia ei ole keksitty viljelijöitä varten, vaan elintärkeän markkinan sääntelemiseksi.  Ruuan hinta kallistuisi ja hinta vaihtelisi rajusti ilman tukia. Sen vuoksi tukia maksetaan globaalisti - hallitukset kaatuvat helposti, kun leipä loppuu. Jo muutama katovuosi aiheuttaa hintapiikin, mitä varmuusvarastoilla ja tukiaisille tasataan. Tukia ei ole keksitty viljelijöiden takia, vaan poliittisen vakauden takia.

Normaalitilanteessa ruokaa kyllä riittäisi, valtio pystyisi saamaan kansalaisille ruokaa, mutta laatu- ja hintavaihtelu olisi suurempaa. Eurooppalainen ruoka olisi samanlaista kuin Venäjällä nykyään, olisi tuoteväärennyksiä, homeisesta viljasta tehtäisiin halpoja tuotteita (sis. toksiineja) jne. Rikolliset näkevät kyllä markkinaraon aivan kuten nyt luksustuotteiden kohdalla, joita väärennetään. Silloin sama ilmiö siirtyy puurohiutaleisiin ja muihin normaaleihin tuotteisiin. 

Tällä hetkellä Euroopassa kärsitään parhaillaan ennätyskuivuudesta, mikä vaikuttaa erityisesti vehnän hintaan. Tämä kaikki on nykyjärjestelmässä tavallisen kuluttajan silmin yhdentekevää, koska tukiaiset tasaavat tilannetta. Jos tuet poistettaisiin, seurattaisiin säätä ja satoa tiukemmin kuin pörssiosakkeita, koska osalle kansasta katovuosi tarkoittaisi puutetta ruuasta ja erilaista keinottelua. Rikkaat saavat aina haluamansa tuotteet, heihin hinnanvaihtelu ei vaikuta. Köyhille ja keskiluokalle tukiaiset takaavat ruuan laadun ja tasaiset hinnat.

Ei ole mielestäni normaalitilanteessa valtion tehtävä tuottaa ruokaa, vaan ainoastaan valvoa, että markkinoilla oleva ruoka ruoka on turvallista. Jos laadunvalvontaan käytettäisiin edes pieni siivu maataloustuista, en uskoisi resurssien loppuvan.

En halua droppailla tutkijoiden nimillä, vaan ehdotan että katsoo wikipediasta Maataloustuki, ja varsinkin maataloustukien kannattajat voivat innostuessaan sinne kirjoittaa vastineita/korjauspyyntöjä. Wikipedia-artikkelin neutraalius on kyseenalaistettu koska siellä on kait (lähes) yhtä kriittinen näkemys maataoustuista mikä minulla on.

Janne Kivelä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Janne Kivelä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Janne Kivelä kirjoitti:

Venezuelassa oli muita sosialistisia rakenteita köyhdyttämässä kuin maataloustuet. On totta, että muutkin maat maksavat maataloustukia, mutta itse tukien haitallisuutta tämä ei poista: lähes päinvastoin. Isot tukijärjestelmät kuten EU-tuet ovat tullien kera hyvin haitallisia.

Suomi maksaa myös enemmän kuin muut maat kansallisia maataloustukia.

Onko argumentti maataloustukien puolesta nyt siis se, että olemme järjestelmän vankeja? ”Kun muutkin, niin pakko meidänkin”? Tunnustatko järjestelmän haitallisuuden?

Lue ensin nimeämieni tutkijoiden julkaisuja, palataan sitten takaisin asiaan.

Emme me ole järjestelmän vankeja, me tunnustamme sen tosiasian, että maailmalta ei saa halpaa ruokaa, jos omaa tuotantoa ei ole. Maataloustukena nyt maksetut summat - ja enemmänkin - menisi 4 vuotta sitten pakastetun romanialaisen hevosenlihan ja kolibakteerisen salaatin ostamiseen. Huonot ruokaerät dumpataan sinne, missä omaa ruuantuotantoa ei ole.

Kovin on huonoja kokemuksia palstalaisilla ulkomaisesta ruoasta: vanhaa romanialaista hevosen pakastelihaa ja kolibakteerisia salaatteja. Onneksi talous ei todellisuudessa toimi niin, että Suomen valtio tilaa kauppoihin ruokaa, jota ihmiset sieltä hakevat. Moni suomalainen ruoka toki kallistuisi jos ruoan hinta määrittyisi markkinaehtoisesti. Mutta se olisi aivan oikein: jos joku haluaa ostaa näillä leveyspiireillä kasvatettua tomaattia, maksakoon hifistelynsä itse. 

Kuten mainitsin niin tukiaisia ei ole keksitty viljelijöitä varten, vaan elintärkeän markkinan sääntelemiseksi.  Ruuan hinta kallistuisi ja hinta vaihtelisi rajusti ilman tukia. Sen vuoksi tukia maksetaan globaalisti - hallitukset kaatuvat helposti, kun leipä loppuu. Jo muutama katovuosi aiheuttaa hintapiikin, mitä varmuusvarastoilla ja tukiaisille tasataan. Tukia ei ole keksitty viljelijöiden takia, vaan poliittisen vakauden takia.

Normaalitilanteessa ruokaa kyllä riittäisi, valtio pystyisi saamaan kansalaisille ruokaa, mutta laatu- ja hintavaihtelu olisi suurempaa. Eurooppalainen ruoka olisi samanlaista kuin Venäjällä nykyään, olisi tuoteväärennyksiä, homeisesta viljasta tehtäisiin halpoja tuotteita (sis. toksiineja) jne. Rikolliset näkevät kyllä markkinaraon aivan kuten nyt luksustuotteiden kohdalla, joita väärennetään. Silloin sama ilmiö siirtyy puurohiutaleisiin ja muihin normaaleihin tuotteisiin. 

Tällä hetkellä Euroopassa kärsitään parhaillaan ennätyskuivuudesta, mikä vaikuttaa erityisesti vehnän hintaan. Tämä kaikki on nykyjärjestelmässä tavallisen kuluttajan silmin yhdentekevää, koska tukiaiset tasaavat tilannetta. Jos tuet poistettaisiin, seurattaisiin säätä ja satoa tiukemmin kuin pörssiosakkeita, koska osalle kansasta katovuosi tarkoittaisi puutetta ruuasta ja erilaista keinottelua. Rikkaat saavat aina haluamansa tuotteet, heihin hinnanvaihtelu ei vaikuta. Köyhille ja keskiluokalle tukiaiset takaavat ruuan laadun ja tasaiset hinnat.

Ei ole mielestäni normaalitilanteessa valtion tehtävä tuottaa ruokaa, vaan ainoastaan valvoa, että markkinoilla oleva ruoka ruoka on turvallista. Jos laadunvalvontaan käytettäisiin edes pieni siivu maataloustuista, en uskoisi resurssien loppuvan.

En halua droppailla tutkijoiden nimillä, vaan ehdotan että katsoo wikipediasta Maataloustuki, ja varsinkin maataloustukien kannattajat voivat innostuessaan sinne kirjoittaa vastineita/korjauspyyntöjä. Wikipedia-artikkelin neutraalius on kyseenalaistettu koska siellä on kait (lähes) yhtä kriittinen näkemys maataoustuista mikä minulla on.

Valtio ei tuota ruokaa Suomessa. Se vain valvoo ruuan laatua ja tuontia (Ruokavirasto ja tulli). Lisäksi ruuantuotantoa valvotaan omavalvontana ja jalostajien toimesta (myllyt, meijerit jne.) Jokaisesta viljaerästä otetaan näyte ennen kuin se edes lastataan rekkaan. 

Ei kannata jatkaa keskustelua, koska ihan perusasiat ovat sinulta hukassa maataloudesta ja politiikasta ruokaan liittyen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

RouvaMaanviljelijä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko alkaa maanviljelijäksi jos sitä ei ole oppinut lapsesta asti? Onko tällaisia? Tuntuu että tämä on ammatti joka periytyy. Se vähän harmittaa, koska luulen että se olisi sopinut itselleni, mutta kun koko suvussa ei ole ketään maanviljelijää/karjankasvattajaa, niin ei sellaiseen vain tullut lähdettyä.

Todellakin voi! Maatalouskoulussa opetetaan kaikki hitsauksesta lähtien ja ei tarvitse olla minkäänlaista kokemusta. Itselläni on paljon tuttuja jotka vain ajautuivat alalle ilman maataustaa. 

Mitenhän tuollaiseen saa rahoitusta, jos haluaisi ostaa jonkun tilan tai aloittaa ihan alustakin? Eikö ne ole miljoonainvestointeja?

Siis en nyt ole ostamassa tietenkään, mutta mietin että miten nuo ylipäätään onnistuu jos ei peri tilaa.

Perinteisesti ostamalla. Ihan samalla tavalla kuin ostaisit minkä tahansa kiinteistön. Tiloja on myynnissä paljon.

No sittenhän tuo ala kuolee pois. Eihän kenelläkään nuorella ole mahdollisuutta lyödä tiskiin 15 % käsirahaa, vai paljonko se nyt on, ja aloittaa tila, kun tuottavien tilojen pitää olla niin suuria nykyään. Ehkä joillakin joilla oli rikas amerikan täti joka kupsahti. Kuitenkin tuolle alalle pitäisi päästä nuorena, kun on vielä fysiikka kunnossa.

Janne Kivelä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Janne Kivelä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Janne Kivelä kirjoitti:

Venezuelassa oli muita sosialistisia rakenteita köyhdyttämässä kuin maataloustuet. On totta, että muutkin maat maksavat maataloustukia, mutta itse tukien haitallisuutta tämä ei poista: lähes päinvastoin. Isot tukijärjestelmät kuten EU-tuet ovat tullien kera hyvin haitallisia.

Suomi maksaa myös enemmän kuin muut maat kansallisia maataloustukia.

Onko argumentti maataloustukien puolesta nyt siis se, että olemme järjestelmän vankeja? ”Kun muutkin, niin pakko meidänkin”? Tunnustatko järjestelmän haitallisuuden?

Lue ensin nimeämieni tutkijoiden julkaisuja, palataan sitten takaisin asiaan.

Emme me ole järjestelmän vankeja, me tunnustamme sen tosiasian, että maailmalta ei saa halpaa ruokaa, jos omaa tuotantoa ei ole. Maataloustukena nyt maksetut summat - ja enemmänkin - menisi 4 vuotta sitten pakastetun romanialaisen hevosenlihan ja kolibakteerisen salaatin ostamiseen. Huonot ruokaerät dumpataan sinne, missä omaa ruuantuotantoa ei ole.

Kovin on huonoja kokemuksia palstalaisilla ulkomaisesta ruoasta: vanhaa romanialaista hevosen pakastelihaa ja kolibakteerisia salaatteja. Onneksi talous ei todellisuudessa toimi niin, että Suomen valtio tilaa kauppoihin ruokaa, jota ihmiset sieltä hakevat. Moni suomalainen ruoka toki kallistuisi jos ruoan hinta määrittyisi markkinaehtoisesti. Mutta se olisi aivan oikein: jos joku haluaa ostaa näillä leveyspiireillä kasvatettua tomaattia, maksakoon hifistelynsä itse. 

Kuten mainitsin niin tukiaisia ei ole keksitty viljelijöitä varten, vaan elintärkeän markkinan sääntelemiseksi.  Ruuan hinta kallistuisi ja hinta vaihtelisi rajusti ilman tukia. Sen vuoksi tukia maksetaan globaalisti - hallitukset kaatuvat helposti, kun leipä loppuu. Jo muutama katovuosi aiheuttaa hintapiikin, mitä varmuusvarastoilla ja tukiaisille tasataan. Tukia ei ole keksitty viljelijöiden takia, vaan poliittisen vakauden takia.

Normaalitilanteessa ruokaa kyllä riittäisi, valtio pystyisi saamaan kansalaisille ruokaa, mutta laatu- ja hintavaihtelu olisi suurempaa. Eurooppalainen ruoka olisi samanlaista kuin Venäjällä nykyään, olisi tuoteväärennyksiä, homeisesta viljasta tehtäisiin halpoja tuotteita (sis. toksiineja) jne. Rikolliset näkevät kyllä markkinaraon aivan kuten nyt luksustuotteiden kohdalla, joita väärennetään. Silloin sama ilmiö siirtyy puurohiutaleisiin ja muihin normaaleihin tuotteisiin. 

Tällä hetkellä Euroopassa kärsitään parhaillaan ennätyskuivuudesta, mikä vaikuttaa erityisesti vehnän hintaan. Tämä kaikki on nykyjärjestelmässä tavallisen kuluttajan silmin yhdentekevää, koska tukiaiset tasaavat tilannetta. Jos tuet poistettaisiin, seurattaisiin säätä ja satoa tiukemmin kuin pörssiosakkeita, koska osalle kansasta katovuosi tarkoittaisi puutetta ruuasta ja erilaista keinottelua. Rikkaat saavat aina haluamansa tuotteet, heihin hinnanvaihtelu ei vaikuta. Köyhille ja keskiluokalle tukiaiset takaavat ruuan laadun ja tasaiset hinnat.

Ei ole mielestäni normaalitilanteessa valtion tehtävä tuottaa ruokaa, vaan ainoastaan valvoa, että markkinoilla oleva ruoka ruoka on turvallista. Jos laadunvalvontaan käytettäisiin edes pieni siivu maataloustuista, en uskoisi resurssien loppuvan.

En halua droppailla tutkijoiden nimillä, vaan ehdotan että katsoo wikipediasta Maataloustuki, ja varsinkin maataloustukien kannattajat voivat innostuessaan sinne kirjoittaa vastineita/korjauspyyntöjä. Wikipedia-artikkelin neutraalius on kyseenalaistettu koska siellä on kait (lähes) yhtä kriittinen näkemys maataoustuista mikä minulla on.

Sen vielä sanon, että on melko hassua toivoa markkinatalouden kannattajana tai protektionismin vastustajana, että valtion pitäisi valvoa ruuan laatua, kun markkina tekee sen ilmaiseksi nykyään. Ei kukaan jalostaja osta viljaa, lihaa tai maitoa, jonka laatua ei ole tarkastettu. Valtion tehtävä on lähinnä valvoa yleisiä standardeja, laatua valvoo itse markkina niin kuin muutenkin markkinataloudessa minkä tahansa tuotteen kohdalla. 

. 

Ei kannata jatkaa keskustelua, koska ihan perusasiat ovat sinulta hukassa maataloudesta ja politiikasta ruokaan liittyen.[/quote]

Vastasin tuohon aiempaan jossa sinä tai joku muu anonyymi kirjoitti, että normaalitilanteessa valtio pystyy saamaan kansalle ruokaa.

Sen vielä sanon, että on melko hassua toivoa markkinatalouden kannattajana tai protektionismin vastustajana, että valtion pitäisi valvoa ruuan laatua, kun markkina tekee sen ilmaiseksi nykyään. Ei kukaan jalostaja osta viljaa, lihaa tai maitoa, jonka laatua ei ole tarkastettu. Valtion tehtävä on lähinnä valvoa yleisiä standardeja, laatua valvoo itse markkina niin kuin muutenkin markkinataloudessa minkä tahansa tuotteen kohdalla. [/quote]

Tarkoitin siis tietenkin myös laajemmin merkityksessä, että valvotaan että lakeja noudatetaan myös elintarvikemarkkinoilla.

Tuohon lehmien kanssa makaamiseen.

Meillä ei maata pskassa eläinten ollessa ulkona, mutta monet kerrat käytiin lapsena sisarusten kanssa rapsuttelemassa ja silittämässä lehmiä laitumella. Niitä riitti ja kyllä sen eläimestä huomaa, miten nauttivat sellaisesta huomiosta.

Isäni tekee tätä edelleen. Yleensä hän menee hiehojen aitaukseen puupölkyn kanssa, istuu pölkylle ja pitkän tovin rapsuttelee ja juttelee hiehoille. Niistä tulee oikein lellikkejä, mutta samalla siinä vaiheessa tottuvat ihmisiin kun siirtyvät lypsettäviksi.

Kotona käydessä edelleen vetäisen kumpparit jalkaan ja käyn laitumilla moikkaamassa niin lehmiä, hiehoja kuin vasikoita (kesäisin siis). On ne sen verran sympaattisia ja rakkaita eläimiä. :)

Miksi varsinkin naudoista aina sanotaan, että ovat "rakkaita työkavereita"? Käykö ihmislajisillekin rakkaille työtovereille niin että henki pois, kun ei ole enää tarpeeksi tuottava? Enpä haluaisi olla näiden kollega.......

Vierailija kirjoitti:

Miksi varsinkin naudoista aina sanotaan, että ovat "rakkaita työkavereita"? Käykö ihmislajisillekin rakkaille työtovereille niin että henki pois, kun ei ole enää tarpeeksi tuottava? Enpä haluaisi olla näiden kollega.......

Tätä ei ymmärrä kukaan muu kuin maanviljelijältä tai siellä kasvaneet. Fakta.

Rouvaseni.

Pottua ja porkkanaa vai ihmiselle välttämätöntä herkkumansikkaa?

Vastausta odotellessa.

Onko olemassa enää heinälatoromantiikkaa? Jos on, miten se ilmenee?

Vierailija kirjoitti:

Rouvaseni.

Pottua ja porkkanaa vai ihmiselle välttämätöntä herkkumansikkaa?

Vastausta odotellessa.

Mistä johtuu pakkomielteesi mansikkaa kohtaan?

T. Psykologi.

Hompsantuusa kirjoitti:

Onko olemassa enää heinälatoromantiikkaa? Jos on, miten se ilmenee?

Jos olisit ikinä heinäladossa käynyt, tietäisit että siinä pölyssä ja pistelyssä on romantiikka kaukana.  Lisäksi nykyään heinät paalataan, eli voit mennä romatisoimaan sellaisen valkoisen muovipötkylän päälle, kun satut pellon reunassa moisia näkemään.