Olen taiteellinen ja erakkoluonteinen nainen, silti miesmagneetti, miksi?
Vaikka viihdyn yksinäni ja olemukseni huutaa että haluan myös olla yksin, olen myös osaamaton sosiaalisissa tilanteissa. silti miestarjokkaita on, paljon.....
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa miehistä nyt vaan yrittää ihan koko ajan aivan kaikkia naisia.
Entä, jos kyse ei ole mistään yrittämisestä? Vaan muuten vaan myönteisestä huomiosta? Tuolla ylempänä joku kommentoi, että ehkä toiset vaan luulee että kaikki miehet yrittää iskeä ja toiset ei huomaa mitään iskuyrityksiä.
Minusta on erikoista ajatella, että huomio miehiltä olisi aina iskuyritys tai muuten luonteeltaan seksuaalista. Ap toki varmaan juuri tuontyyppiseen huomioon tietysti viittasikin. Mutta esim. se huomio/huomioiminen mitä minä saan, ei ole mielestäni vähimmässäkään määrin iskuyritystä tai seksuaalista.
Minusta on oikeastaan aika väärin miehiä kohtaan ajatella, että aina kun ne ovat kohteliaita tai huomaavaisia naisille, ne yrittää iskeä tai saada pesää.
t: se, joka pukeutuu kuten isänsä keski-ikäisenä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju avauksesta lähtien 110% humble bragia.
Jos minäkin kerron että miehet kiinnostunuvat minusta vaikka en sellaista toivo, on se vaan humble bragia?
Minkälainen asian esitys sinulle kelpaa, faktahan on vain fakta, vaikka se ei sinua miellytä.
Samaistun ap, mutta en koskaan esittäisi "taiteellisuutta" negatiivisena tekijänä, koska selvästikin se ei sellainen ole. Ainoastaan tämän palstan junttien propagandaa.
Mikä siinä on ihmeellistä, että miehet kiinnostuu? Kiinnostuu ne monista muistakin naisista. Kertoo melkoisesta omaan napaan tuijottelusta, jos ei itse tajua tätä ja ajattelee, että miehet kiinnostuu jotenkin erityisen paljon juuri sinusta, ja sitten vielä oletat, että se johtuu siitä kun olet niiiin erilainen kuin toiset naiset. #notlikeothergirls
Silloin, kun minulla on ollut ihailijoita kintereillä niin ei se ulospäin näy niin, että miehet lakoaa kadulla eteeni. Puhelimeen tulee viestiä, katselevat vaivihkaa ja sen semmoista. Usein tilanteella ei ole montakaan tarkkaavaista ja kiinnostunutta seuraajaa yleisönä.Eri vastaa: sinänsä hyviä pointteja. Minun kokemuksenihan ei ole, että saisin miehiltä ei-toivottua huomiota, kuten ap:lla. Vaan koen, että miehet kohtelee minua tosi hyvin, ystävällisesti, ritarillisesti ja kaiken lisäksi huomaa minua (myönteisessä mielessä) enemmän kuin olisi mitenkään ulkonäöllä selitettävissä.
Oletan, että saamani huomio/kohtelu on poikkeuksellista, koska olen a) keskustellut aiheesta muiden naisten kanssa ja b) palstoja kun lukee, valtaosa naisista kokee saavansa miehiltä vain huonoa kohtelua osakseen. Toisin sanoen, en oleta muiden naisten saamaa kohtelua tai huomiota vaan ne ihan itse kertoo saavansa erilaista huomiota kuin minä.
Tietysti on aina mahdollista, että minä tulkitsen myönteisesti sen, minkä joku muu nainen tulkitsisi kielteisesti: moni nainen nykyään ehkä loukkaantuisi jos mies ojentaa kätensä auttaakseen sinua ojan yli ("pärjään kyllä itsekin, kiitos vaan paljon"). Mutta muiden naisten kertomusten perusteella tuollaista ei heille juurikaan tapahdu.
Mitä tuohon #notlikeothergirls -juttuun tulee, osa meistä on ihan oikeasti tosi erilaisia. Miksei sitä saisi sanoa julki? Miksi reagoit siihen noin, että "luulet vaan vaikka olet tavis?" Minua ainakin ihmiset on ihan nuoresta saakka sanoneet omituiseksi, joten kyse ei ole mistään "kylläpä olenkin erilainen" humble bragista. Vaan minut ihan aidosti koetaan omituisena, ellen erityisesti ja suurta vaivaa nähden esitä normaalia.
Tämän takia sanoin ensimmäisellä sivulla että miehet ilmeisesti tykkää omituisista naisista.
t: se, joka pukeutuu kuten isänsä keski-ikäisenä
Tässä vaiheessa on pakko kysyä, että millä tavalla isäsi pukeutui keski-ikäisenä? Ihan siis off topicina.
En tosiaan tiedä mistä erilainen kokemus tai kohtelu johtuu. Joitain ajatuksia minulla on.
Saattaa olla, että pukeutumisesi viestittää sitä, että sinussa ei ole "liikaa" feminiinisyyttä eli vastakkainasettelu sukupuolten välillä ei korostu. Miehen on turvallista olla ritarillinen, koska hän ei oleta tulevansa nähdyksi siten, että objektisoi naista, koska ei-seksuaalisesti pukeutuva ja ei tavanmukaisella tavalla attraktiivinen nainen ei lähtökohtaisesti koe niin. Sitten kun reagoit eleisiin positiivisesti, niin mies innostuu tästä. Koska kuitenkaan et ole ruma ja epämiellyttävä, niin mies voi helposti ajatella jonkunlaista suhdetta kanssasi.
Not like other girls -ajattelu on aina vähän ongelmallista ja loukkaavaa, koska siinä pinnallisesti niputetaan muut tiettyyn joukkoon kuuluvaksi. Ensinnäkin se viestittää, että naisellisuus ja feminiinisyys on kielteisenä pidettävä asia, mutkia suoristaen niin, että hiuksiaan kihartava nainen ei voi osata vaikka laittaa autoa tai puhua kiinnostavista asioista. Toisekseen on monia naisia, joista luonteen erikoisuudet eivät näy päällepäin. On kätevää ja järkevää näyttää tavanomaiselta ja sulautua joukkoon, myös käytöksen perusteella sosiaalisissa kohtaamisissa, vaikka pinnan alla on vaikeaakin outoutta.
Aitous viehättää. Ystävällisyys ja avoimuus. Naiset vihaa, erityisesti varatut! Miehet kaikki ihastuvat. Tosi outoahan se on, mutta luulen, että ovat kyllästyneitä perusmammoihin. Ollaan piristysruiskeita, kummallisia ja ihania naisia. Antaa muiden naisten vihata vaan, minkäs mahtaa, kun ei tee mitään, vaan on oma ihmeellinen itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Aitous viehättää. Ystävällisyys ja avoimuus. Naiset vihaa, erityisesti varatut! Miehet kaikki ihastuvat. Tosi outoahan se on, mutta luulen, että ovat kyllästyneitä perusmammoihin. Ollaan piristysruiskeita, kummallisia ja ihania naisia. Antaa muiden naisten vihata vaan, minkäs mahtaa, kun ei tee mitään, vaan on oma ihmeellinen itsensä.
Ton mä ymmärtäisin, mutta mulle tuli ap:stä sellainen mielikuva, että ei ole mikään päivänsäde?
Tulee vaikutelma, että olet tottunut miehiin, kun viittaat isääsikin noin lämpimästi. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys, vaan monilla naisilla on vain vähän kokemusta miehistä sen kontekstin ulkopuolelta, että he joko eivät ole läsnä ollenkaan (perheessä, suvussa, kaveripiirissä) tai haluavat jotain seksuaalista. Tavallaan tästä tulee itsensä toteuttava ennuste: nainen uskoo ja hänellä on perusteltu kokemus, että saa tunnustusta miehiltä feminiinisyyden ja seksuaalisuuden perusteella ja alkaa vetää puolensa miehiä näillä ominaisuuksilla. Samalla tulee houkutelleeksi paljon yksilöitä, joita kiinnostaa naisessa vain nämä ominaisuudet.
Jos naisen oma kokemus, pukeutuminen ja kehonkieli kertovat, että maskuliinisuus on luonnollinen asia ja miehet voivat olla keskustelukumppaneita ja ihmisiä eivätkä tule nähdyksi ensisijaisesti saalistajina tai epäilyttävinä hyypiöinä, niin se on miehelle miellyttävä ja helpottava asia.
Missä ihmeessä edes tapaat aina vaan uusia miehiä? Olen myös taiteellinen ja erakkoluonteinen enkä muista milloin viimeksi olisin tavannut uuden miehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju avauksesta lähtien 110% humble bragia.
Jos minäkin kerron että miehet kiinnostunuvat minusta vaikka en sellaista toivo, on se vaan humble bragia?
Minkälainen asian esitys sinulle kelpaa, faktahan on vain fakta, vaikka se ei sinua miellytä.
Samaistun ap, mutta en koskaan esittäisi "taiteellisuutta" negatiivisena tekijänä, koska selvästikin se ei sellainen ole. Ainoastaan tämän palstan junttien propagandaa.
Mikä siinä on ihmeellistä, että miehet kiinnostuu? Kiinnostuu ne monista muistakin naisista. Kertoo melkoisesta omaan napaan tuijottelusta, jos ei itse tajua tätä ja ajattelee, että miehet kiinnostuu jotenkin erityisen paljon juuri sinusta, ja sitten vielä oletat, että se johtuu siitä kun olet niiiin erilainen kuin toiset naiset. #notlikeothergirls
Silloin, kun minulla on ollut ihailijoita kintereillä niin ei se ulospäin näy niin, että miehet lakoaa kadulla eteeni. Puhelimeen tulee viestiä, katselevat vaivihkaa ja sen semmoista. Usein tilanteella ei ole montakaan tarkkaavaista ja kiinnostunutta seuraajaa yleisönä.Eri vastaa: sinänsä hyviä pointteja. Minun kokemuksenihan ei ole, että saisin miehiltä ei-toivottua huomiota, kuten ap:lla. Vaan koen, että miehet kohtelee minua tosi hyvin, ystävällisesti, ritarillisesti ja kaiken lisäksi huomaa minua (myönteisessä mielessä) enemmän kuin olisi mitenkään ulkonäöllä selitettävissä.
Oletan, että saamani huomio/kohtelu on poikkeuksellista, koska olen a) keskustellut aiheesta muiden naisten kanssa ja b) palstoja kun lukee, valtaosa naisista kokee saavansa miehiltä vain huonoa kohtelua osakseen. Toisin sanoen, en oleta muiden naisten saamaa kohtelua tai huomiota vaan ne ihan itse kertoo saavansa erilaista huomiota kuin minä.
Tietysti on aina mahdollista, että minä tulkitsen myönteisesti sen, minkä joku muu nainen tulkitsisi kielteisesti: moni nainen nykyään ehkä loukkaantuisi jos mies ojentaa kätensä auttaakseen sinua ojan yli ("pärjään kyllä itsekin, kiitos vaan paljon"). Mutta muiden naisten kertomusten perusteella tuollaista ei heille juurikaan tapahdu.
Mitä tuohon #notlikeothergirls -juttuun tulee, osa meistä on ihan oikeasti tosi erilaisia. Miksei sitä saisi sanoa julki? Miksi reagoit siihen noin, että "luulet vaan vaikka olet tavis?" Minua ainakin ihmiset on ihan nuoresta saakka sanoneet omituiseksi, joten kyse ei ole mistään "kylläpä olenkin erilainen" humble bragista. Vaan minut ihan aidosti koetaan omituisena, ellen erityisesti ja suurta vaivaa nähden esitä normaalia.
Tämän takia sanoin ensimmäisellä sivulla että miehet ilmeisesti tykkää omituisista naisista.
t: se, joka pukeutuu kuten isänsä keski-ikäisenä
Tässä vaiheessa on pakko kysyä, että millä tavalla isäsi pukeutui keski-ikäisenä? Ihan siis off topicina.
En tosiaan tiedä mistä erilainen kokemus tai kohtelu johtuu. Joitain ajatuksia minulla on.
Saattaa olla, että pukeutumisesi viestittää sitä, että sinussa ei ole "liikaa" feminiinisyyttä eli vastakkainasettelu sukupuolten välillä ei korostu. Miehen on turvallista olla ritarillinen, koska hän ei oleta tulevansa nähdyksi siten, että objektisoi naista, koska ei-seksuaalisesti pukeutuva ja ei tavanmukaisella tavalla attraktiivinen nainen ei lähtökohtaisesti koe niin. Sitten kun reagoit eleisiin positiivisesti, niin mies innostuu tästä. Koska kuitenkaan et ole ruma ja epämiellyttävä, niin mies voi helposti ajatella jonkunlaista suhdetta kanssasi.
Not like other girls -ajattelu on aina vähän ongelmallista ja loukkaavaa, koska siinä pinnallisesti niputetaan muut tiettyyn joukkoon kuuluvaksi. Ensinnäkin se viestittää, että naisellisuus ja feminiinisyys on kielteisenä pidettävä asia, mutkia suoristaen niin, että hiuksiaan kihartava nainen ei voi osata vaikka laittaa autoa tai puhua kiinnostavista asioista. Toisekseen on monia naisia, joista luonteen erikoisuudet eivät näy päällepäin. On kätevää ja järkevää näyttää tavanomaiselta ja sulautua joukkoon, myös käytöksen perusteella sosiaalisissa kohtaamisissa, vaikka pinnan alla on vaikeaakin outoutta.
Ymmärrän pointtisi tuosta not like other girls -ajattelusta. En vaan tullut ajatelleeksi että sen voisi kokea noin kuin esität: olen itse niin kaukana normaalista niin monella eri mittarilla, että ei tullut mieleenikään että asia voidaan tulkita niin että ikään kuin väheksyisin niitä, jotka ovat normaaleita. Koska onhan se nyt ilmeistä että omituisuus on enimmäkseen jonkinasteinen rasite.
Pukeutumisestani: minä siis pukeudun kirjaimellisesti kuten muistan isäni pukeutuneen about tässä iässä. Tänään esimerkiksi minulla oli töissä tummanharmaat miesten villakangashousut, joissa on prässit ja upslaakit. Ne on sellaisten vanhanaikaisten puvunhousujen malliset, siis löysät ja aika leveälahkeiset, ei mitään nykyaikaista slim fit -muotia. Lisäksi oli miesten isonpuoleinen kauluspaita ja sellainen "pappavillatakki". Tiedättehän, v:n muotoinen pääntie, napit edessä, väljät hihat kiinnitetty aika alas, istuu päällä kuin säkki.
-lainaamasi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kuvittelin noin että olen erikoinen siinä mielessä että kiinnostuneita miehiä riittää, kunnes tajusin että samat miehet yrittää ketä tahansa, kunhan on mukavaa seuraa ja sille uskaltaa jutella :D
Ei päde kaikkiin miehiin. Tempparinaiset ei edelleenkään tätä Jantteria kiinnosta. :)
Sääli, olette selkeästi samalla aaltopituudella.
Vierailija kirjoitti:
Missä ihmeessä edes tapaat aina vaan uusia miehiä? Olen myös taiteellinen ja erakkoluonteinen enkä muista milloin viimeksi olisin tavannut uuden miehen.
Tätä mäkin mietin, että altistus vaikuttanee suuresti. Jos on yksin viihtyvä, mutta käy paljon jossain tietynlaisissa tapahtumissa, jos käyttää jotain somea (esim.kommentoi ahkeraan, ei välttämättä päivityksiä tai kuvia) tai ottaa paljon katsekontaktia toisiin luonnostaan livetilanteissa, niin siinä on jo paljon näkyvyyttä verrattuna sellaiseen, joka tuo itseään hyvin vähän esille.
Ap kuvaa olevansa erakkoluonteinen, "olemukseni huutaa että haluan olla yksin" - ei mun mielestä kuulosta päivänsäteeltä, enkä sano sitä pahalla.
Vierailija kirjoitti:
Olen läski ja sosiaalisesti hieman kömpelö, mutta kasvoilta kuulemma Miesten mielestä kaunis ja Ihanan erilainen. Oikeasti tavallisen näköinen ja add/aspergerpiirteinen. Parisuhteessakin ja muuta, mutta ihmeen usein miehiä pörrää ympärillä ahdistavuuteen asti. Liekö sitten sama syy kuin kehitysvammaisillakin on omat ahdistelijansa. Miehet luulee, että on niin vajaaälyinen että kannattaa yrittää...
Vajaaälyisillähän tunnetusti on paljon miehiä.
Mikä muu tarkoitus tällä ketjulla on kun haukkua ja vähätellä ap:ta?
Onko täällä edes muita kun narsisteja - heitä joilla on niin huono itsetunto, että kaikkien heitä parempien olemassaolo täytyy kieltää.
Hieno puolustusmekanismi, ei se nainen ole kauniimpi kuin sinä, se on vaan helppo.😂
Kuinka tyhmä voi ihminen olla.
Ehkä miehet ovat näkevinään ap:n erakkomaisuudessa jonkinlaista epätoivoa, jota hyväksikäyttää? Näkevät hyvän sanssin saada tasoaan paremman näköisen naisen?
Täällä samaa kokemusta, naiset provosoituvat jos ei käyttäydy kauhean vuorovaikutteisesti. Mutta, minä en osaa kauheasti esittääkään, jos esitän, se näkyy ja provosoidutaan vielä enemmän. Ratkaisu, samantyylisten naisten kanssa kaveeraaminen. Toisaalta olen miettinyt sitäkin, onko kyse edes autistisuudesta vaan siitä, että jotkut naiset ovat omaksuneet että tietyllä tavalla kuuluu olla, ja kun sinä poikkeat tästä, se koetaan loukkaavana.
Vierailija kirjoitti:
Mun kokemus elämästä täysin päinvastainen. Olen hieman erakkomainen, ujokin, en osaa katsoa vieraita silmiin ja hymyillä kuin vilimitähti. Olen kuitenkin avoin ja ystävällinen ja pystyn juttelemaan kenen kanssa tahansa. Olen hauska ja huumorintajuinen, ja lähes aina rento ja optimistinen.
Olen ihan kivan näköinen nainen, ulkomuotoni vastaa varmasti useimpien käsitystä naisolennosta :). Tällä hetkellä päällä tummansininen, rento mutta siisti mekko ja valkoiset tennarit, pitkän polkan mittaiset vaaleat hiukset vähän kiharalla, punaiset kynnet. Painoindeksi 24, tosin olen tässä jo hoikistunut mutta aion jatkaa.
Miesten kiinnostus elämäni aikana on ollut täysi 0. Olen itse yrittänyt saada juttuja aikaiseksi mutta ei siitä mitään ole tullut. Edes minulle selkeästi flirttailleet miehet eivät halunneet kanssani edes hetken kivaa.
En todellakaan tiedä mitä teen väärin tai miksi olen näkymätön kaikille. Voiko olla autisti vain yhdellä elämän osa-alueella? Olen mielestäni sosiaalisesti aivan normaali muuten, mutta tätä en ymmärrä vaikka mitä yrittäisin tai olisin yrittämättä.
Tiedän että epätoivottu huomio ei ole kivaa, mutta todellakin meinaa kadehdituttaa joidenkin naisten jatkuva suosio...
Se on noi tennarit. Ehdoton turn off.
Vierailija kirjoitti:
Mulle miehet sanoneet, että kiinnostaa mun "persoonallisuus". Eli outous kauniimmin muotoiltuna. Olen sosiaalisesti kömpelö, taiteellinen huithapeli.
Minä olen outo, hajamielinen "professori-tyyppi", sosiaalisesti kömpelö huithapeli ja musiikillisesti/taiteellisesti/kirjallisesti lahjakas taivaanrannanmaalari. Yksikään nainen ei ikinä ole ollut kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ehkä mystisyys kiehtoo? alfauros haluaa valloittaa "erikoisen" yksilön
eikö yleisesti taiteelliset ihmiset ole mt-ongelmaisia ja näin tietää karttaa?
taiteelliset ihmiset ovat tutkimusten mukaan keskivertoa älykkäämpiä, en tietenkään karta :)
Monet ihmiset kiinnostuu ongelmista.
narsistien suosiossa jo valmiiksi haavoilla olevat.
Ei ole mikään saavutus olla "suosittu" miesten keskuudessa. Ne panee kuminukkeja, että silleen...
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään saavutus olla "suosittu" miesten keskuudessa. Ne panee kuminukkeja, että silleen...
Sellanen katkero siellä 😀
Voi kuulostaa ikävältä, mutta jos näen henkilön joka vaikuttaa jotenkin oudolta tai jotetenkin ihmisten hyljeksimältä (tämä ei tietenkään tarkoita, että henkilö olisi oikeasti tälläinen, mutta minulle vaan tulee sellainen mielikuva) niin saatan oikein keskittyä siihen, että olisin mahdollisimman ystävällinen ja mukava tälle henkilölle. Kai en usko että muut olisivat ystävällisiä tälläiselle henkilölle niin sen takia koen "velvollisuudeksi" tällaisen käytöksen.
Erikoista huomionhakua aloittajalta. Kyllä minä jo nuorena naisena huomasin, että mikäli olet edes etäisesti naista muistuttava, niin saat valita miehesi. Usein tarjokkaita on enemmän kuin kerkiäisi treffailemaan. Vaikka ei muuta elämässä tekisikään.