Haaveilen taiteellisesta naisesta. Miksi sellainen on niin vaikea löytää?
Tinderissä kohtuusuuren kaupungin tarjonta tarjosi vain kahta taidenaista..
Kommentit (95)
Kokeile OkCupidia, sitä käyttää monet jotka tykkää kirjallisesta itseilmaisusta tai syvällisten pohdiskelusta. Helpompi rajata henkisten ominaisuuksien perusteella kuin jotain Tinderiä, joka vieläpä näyttää vaihtoehdotkin lähinnä sen perusteella, mitä salassa pidetty algoritmi päättelee osuvaksi. Ja sit tosiaan kulttuuritilaisuuksia näyttelyavajaisista ug-bändien keikkoihin sit kun sellaisia taas on.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitan sellaisia boheemeja taiteentekijöitä.. Maalari, laulaja, kirjailija, valokuvaaja, tanssija esimerkiksi! Persoonnalliselle tyylille sykkkii!
Oletko itse taiteellinen? Toimin taidealalla ja olen sinkkunainen. Aikani koitin tapailla ei-taiteellisia miehiä ja totesin, että siitä ei tule mitään. Aluksi miehet ovat olleet kiinnostuneita, mutta sitten olen törmännyt siihen, että he eivät oikeasti ymmärrä. Minä olen kokenut, että luovuus katoaa minusta ja kutistun ja kutistun. Lopulta minussa ei ole enää jäljellä sitä, mihin mies alunperin ihastui.
Toisaalta en jaksaisi tapailla myöskään mitään narsistista kipuilevaa taiteilijamiestä. En jaksa olla kenenkään tukihenkilönä.
Siksi olen ollut yksin pitkään. Minun on ollut hyvä olla ja olen saanut helliä ”taidelastani” rauhassa. Se on hauras ja haavoittuva.
Ap, jos oikeasti haluat olla taiteellisen naisen kanssa, sinun pitää hyväksyä, että kunnioitat toisen työtä. Vaikka välillä näyttäisi, että mitään ei tapahdu. Suorittajaihmisten on tosi vaikea hyväksyä sitä.
Juuri tämä kunnioituksen puute ja se, että koitetaan muuttaa toinen ihminen jollakin tavalla ”normaaliksi”.
Hmm... minneköhän kategoriaan sitä itse menisi, kun harrastan taiteita, niin tekemällä kuin kuluttamalla, mutta seuraan myös temppareita?
Ap, voisin alkaa tapailemaan sinua, jos et yritä muuttaa minua, hyväksyt minut sellaisena, kuin olen ja kunnioitat työtäni, oli se mitä oli.
Tämä on harvinainen vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, voisin alkaa tapailemaan sinua, jos et yritä muuttaa minua, hyväksyt minut sellaisena, kuin olen ja kunnioitat työtäni, oli se mitä oli.
Tämä on harvinainen vaikeaa.
Melkein kaikki miehet, joita olen tapaillut (lukuunottamatta ex-miestä) ovat olleet, että ”Mitä sä teet päivisin?” ”No, mietin. Mietin paljon.”
Tämä ei ole ollut riittävää. Sitten toisaalta olen törmännyt miehiin, jotka ovat kiinnostavia ja kiinnostuneita, mutta kuvittelevat, että minulla on jotain bisnes-tapaamisia viikottain. No ei ole. En ole mikään kone, joka puskee luovia asioita ja myy ne samantien eteenpäin.
Mun tuntemat taiteelliset naiset on vaan aika tavallisennäköisiä, ei siis mitään missejä. Puketuvat kulahtaneeseen villapaitaan ja samettihousuihin! Tulot ei oo isot ja vaihtelee, joten jos ap tosiaan haluaa sellaisen naisen niin saa avata kuvettaan, koska tulot vaihtelee ja rikkaaksi taloudellisesti ei pääse ja ap:n pitää olla valmis jopa mahdollisesti elättää puolisoaan.. mutta se boheemi taide-elämä taitaa olla, se rikkaus mitä ap kaipaa. Ei siis mitään luksuselämää se elämä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, voisin alkaa tapailemaan sinua, jos et yritä muuttaa minua, hyväksyt minut sellaisena, kuin olen ja kunnioitat työtäni, oli se mitä oli.
Tämä on harvinainen vaikeaa.Melkein kaikki miehet, joita olen tapaillut (lukuunottamatta ex-miestä) ovat olleet, että ”Mitä sä teet päivisin?” ”No, mietin. Mietin paljon.”
Tämä ei ole ollut riittävää. Sitten toisaalta olen törmännyt miehiin, jotka ovat kiinnostavia ja kiinnostuneita, mutta kuvittelevat, että minulla on jotain bisnes-tapaamisia viikottain. No ei ole. En ole mikään kone, joka puskee luovia asioita ja myy ne samantien eteenpäin.
Voi olla viikkoja, kuukausia tai vuosia, että mitään ei synny. Voi olla, että mitään uutta ei synny enää ikinä. Koko loppuelämä voi mennä siihen, että ei tee tai tuota mitään. Tämä on todellakin kynnyskysymys monelle miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitan sellaisia boheemeja taiteentekijöitä.. Maalari, laulaja, kirjailija, valokuvaaja, tanssija esimerkiksi! Persoonnalliselle tyylille sykkkii!
Oletko itse taiteellinen? Toimin taidealalla ja olen sinkkunainen. Aikani koitin tapailla ei-taiteellisia miehiä ja totesin, että siitä ei tule mitään. Aluksi miehet ovat olleet kiinnostuneita, mutta sitten olen törmännyt siihen, että he eivät oikeasti ymmärrä. Minä olen kokenut, että luovuus katoaa minusta ja kutistun ja kutistun. Lopulta minussa ei ole enää jäljellä sitä, mihin mies alunperin ihastui.
Toisaalta en jaksaisi tapailla myöskään mitään narsistista kipuilevaa taiteilijamiestä. En jaksa olla kenenkään tukihenkilönä.
Siksi olen ollut yksin pitkään. Minun on ollut hyvä olla ja olen saanut helliä ”taidelastani” rauhassa. Se on hauras ja haavoittuva.
Ap, jos oikeasti haluat olla taiteellisen naisen kanssa, sinun pitää hyväksyä, että kunnioitat toisen työtä. Vaikka välillä näyttäisi, että mitään ei tapahdu. Suorittajaihmisten on tosi vaikea hyväksyä sitä.
Juuri tämä kunnioituksen puute ja se, että koitetaan muuttaa toinen ihminen jollakin tavalla ”normaaliksi”.
Tunnistan itseäni sinun tekstistä- ja juuri tuota että miehelle ei ole helppoa se, ettei nainen ole vain hänen täydentäjänsä, vaan ihminen jolla on iso, erillinen oma maailma. Varsinkin perhettä perustaessa tuo tulee vastaan. Mut se, että kutistut ei kyllä välttämättä johdu miehestä vaan sinusta. Varsinkin kun puhut tuosta "taidelapsestasi"- niin tulee mieleen, että kuinka hyvät rajat itselläsi on? Meinaan aika helposti herkkänä ihmisenä luopuu ihan itse siitä omasta elintilasta ja rajoista ja alkaa kutistaa itseään.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole helpompaa kuin löytää taiteellinen nainen. Menet vain mukaan kansalaisopiston tai avoimen yliopiston jollekin taide-kuvataide-musiikkikurssille tms.
Taidekursseilla aina 90 % osanottajista on 55+ naisia, sitten on pari nuorempaa naista ja ehkä yksi tai kaksi miestä, paitsi alastonmaalaus- ja alastonpiirustuskursseilla voi jopa kolmasosa osallistujista olla miehiä, nuoria ja vanhoja.
Suurinosa niistä on lesboja ja feministejä, niin kuin Katariina Souri ja sen ex-hoitokin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, voisin alkaa tapailemaan sinua, jos et yritä muuttaa minua, hyväksyt minut sellaisena, kuin olen ja kunnioitat työtäni, oli se mitä oli.
Tämä on harvinainen vaikeaa.Melkein kaikki miehet, joita olen tapaillut (lukuunottamatta ex-miestä) ovat olleet, että ”Mitä sä teet päivisin?” ”No, mietin. Mietin paljon.”
Tämä ei ole ollut riittävää. Sitten toisaalta olen törmännyt miehiin, jotka ovat kiinnostavia ja kiinnostuneita, mutta kuvittelevat, että minulla on jotain bisnes-tapaamisia viikottain. No ei ole. En ole mikään kone, joka puskee luovia asioita ja myy ne samantien eteenpäin.Voi olla viikkoja, kuukausia tai vuosia, että mitään ei synny. Voi olla, että mitään uutta ei synny enää ikinä. Koko loppuelämä voi mennä siihen, että ei tee tai tuota mitään. Tämä on todellakin kynnyskysymys monelle miehelle.
Aika vaikeaa olla ammattiaiteilija jos ei mitään synny. Ja elättää itseään tai lapsiaan. Jos ei mitään synny, kannattaa kyllä jo oman mielentervedenkin takia hankkia joku muu ammatti.
Usko minua. Et halua "taiteellista" naista.
No täällä mutta emme ikinä tapaa kuitenkaan koska en juokse kapakoissa ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitan sellaisia boheemeja taiteentekijöitä.. Maalari, laulaja, kirjailija, valokuvaaja, tanssija esimerkiksi! Persoonnalliselle tyylille sykkkii!
Oletko itse taiteellinen? Toimin taidealalla ja olen sinkkunainen. Aikani koitin tapailla ei-taiteellisia miehiä ja totesin, että siitä ei tule mitään. Aluksi miehet ovat olleet kiinnostuneita, mutta sitten olen törmännyt siihen, että he eivät oikeasti ymmärrä. Minä olen kokenut, että luovuus katoaa minusta ja kutistun ja kutistun. Lopulta minussa ei ole enää jäljellä sitä, mihin mies alunperin ihastui.
Toisaalta en jaksaisi tapailla myöskään mitään narsistista kipuilevaa taiteilijamiestä. En jaksa olla kenenkään tukihenkilönä.
Siksi olen ollut yksin pitkään. Minun on ollut hyvä olla ja olen saanut helliä ”taidelastani” rauhassa. Se on hauras ja haavoittuva.
Ap, jos oikeasti haluat olla taiteellisen naisen kanssa, sinun pitää hyväksyä, että kunnioitat toisen työtä. Vaikka välillä näyttäisi, että mitään ei tapahdu. Suorittajaihmisten on tosi vaikea hyväksyä sitä.
Juuri tämä kunnioituksen puute ja se, että koitetaan muuttaa toinen ihminen jollakin tavalla ”normaaliksi”.Tunnistan itseäni sinun tekstistä- ja juuri tuota että miehelle ei ole helppoa se, ettei nainen ole vain hänen täydentäjänsä, vaan ihminen jolla on iso, erillinen oma maailma. Varsinkin perhettä perustaessa tuo tulee vastaan. Mut se, että kutistut ei kyllä välttämättä johdu miehestä vaan sinusta. Varsinkin kun puhut tuosta "taidelapsestasi"- niin tulee mieleen, että kuinka hyvät rajat itselläsi on? Meinaan aika helposti herkkänä ihmisenä luopuu ihan itse siitä omasta elintilasta ja rajoista ja alkaa kutistaa itseään.
Rajat ovat ongelma. Alan helposti kutistua vääränlaisten ihmisten kanssa. Itse asiassa annan itse vääränlaisia signaaleja. Ihmiset tunkeutuvat rajojeni yli, koska en puolusta niitä jämäkästi.
Tästä johtuu se, että joidenkin ihmisten kanssa väsyn helposti. Olen myös hyvin herkkä ja ikäänkuin vaistoan ihmisten ajatuksia.
Juuri tämän takia minun on vaikea olla oikein kenenkään kanssa, koska kadotan helposti itseni. Viimeisin mies oli täysin erilainen kuin minä ja ei ollut millään tavalla kiinnostunut tekemisistäni. Hänen mielestään minun olisi ollut hyvä olla kotona. Aluksi tämä tuntui mielettömältä vapaudelta, mutta alkoi tuntumaan myöhemmin vankilalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, voisin alkaa tapailemaan sinua, jos et yritä muuttaa minua, hyväksyt minut sellaisena, kuin olen ja kunnioitat työtäni, oli se mitä oli.
Tämä on harvinainen vaikeaa.Melkein kaikki miehet, joita olen tapaillut (lukuunottamatta ex-miestä) ovat olleet, että ”Mitä sä teet päivisin?” ”No, mietin. Mietin paljon.”
Tämä ei ole ollut riittävää. Sitten toisaalta olen törmännyt miehiin, jotka ovat kiinnostavia ja kiinnostuneita, mutta kuvittelevat, että minulla on jotain bisnes-tapaamisia viikottain. No ei ole. En ole mikään kone, joka puskee luovia asioita ja myy ne samantien eteenpäin.Voi olla viikkoja, kuukausia tai vuosia, että mitään ei synny. Voi olla, että mitään uutta ei synny enää ikinä. Koko loppuelämä voi mennä siihen, että ei tee tai tuota mitään. Tämä on todellakin kynnyskysymys monelle miehelle.
Aika vaikeaa olla ammattiaiteilija jos ei mitään synny. Ja elättää itseään tai lapsiaan. Jos ei mitään synny, kannattaa kyllä jo oman mielentervedenkin takia hankkia joku muu ammatti.
En ehkä pysty siihen enää. Olen liian syvällä tässä. Kipuilen välimaastossa.
Et ole ensimmäinen, joka ehdottaa alan vaihtoa.
Vierailija kirjoitti:
Jotta aidosti nauttii mm. klassisesta taiteesta, tykkää aidosti käydä museoissa ja pitää arkkitehtuurista jne., pitää olla joku 110-115ÄO nainen. Ja näitä on vain pari prosenttia väestöstä.
Tempparinaisia sen sijaan löytyy joka nurkan takaa.
Älykkyysosamäärääni en tiedä, mutta nautin noista kaikista, ammattikin taidealalta. Tinderissä en ole vaikka sinkkuvuosia takana muutama.
Vierailija kirjoitti:
Hmm... minneköhän kategoriaan sitä itse menisi, kun harrastan taiteita, niin tekemällä kuin kuluttamalla, mutta seuraan myös temppareita?
Miksi sinä seuraat juuri temppareita, mitä sinä siitä saat? Minä katson lähinnä taide- ja kulttuuridokumentteja, mutta myös ihan mitä vain jostain henkilöistä kertovia dokumentteja, kun minua kiinnostaa ihmismieli. Ainoa tosi-tv-ohjelma, jota seuraan, on Sisarvaimot, koska uskonlahkoon kuuluminen, tiivis yhteisöllisyys, naisten välinen sisaruus ja miehen ylivertainen asema uskonnoissa on minunkin historiaani. En saa rauhaa niiden miettimiseltä.
Moikka olen yli 20 vuotias nainen. Teen taidetta työkseni, rakastan kulttuuri harrastuksista, käydä museossa, teattereissa, baleteissa ja opperassa :) Osaan soittaa muutamaa instrumenttiakin. Olen myös nörtti, pelaan videopelejä ja katson leffoja/sarjoja, olen aika kaikki ruokainen, pidän syvällisten keskustelusta. Liikunta on minulle terveyden kannalta todella tärkeää vaikka olenkin nautiskelija, olen onneksi löytänyt liikunnasta nautinnon myös. Olen ihan kivan näköinen mielestäni ja oman arvoni tunteva mutta herkkä, minkä takia olenkin sinkku ja pidän sinkkuudesta ja ystävyyksien luomisesta. Olen todella varovainen ja hitaasti lämpiävä introvertti joka katselee enen kuin tekee, oma rauha on mukavaa enkä pidä sosiaalisita riennoista. Pidän myös leipomisesta ja kokkailusta. Minulla on mielikuvitukseni ja loppumattoman uteliaisuuteni takia aina tekemistä ja projekteja joita teen tai suunnittelen aloittavani. ÄÖ on 125 mensan testien mukaan, kyllä olen tehnyt testin silkasta mielenkiinnosta.
En etsi miestä koska suurin osa ei minua kiinnosta ja ne joista kiinnostun eivät varmaan saa hiljaisen luonteeni takia minusta hyvää kuvaa eivätkä kiinnostu. Etsin jotakuta arvoiltaan ja mielenkiinnoiltaan samankaltaista kuin minä :) Ei ole tullut vielä vastaan. Nettideittailu on sen takia minulle paras vaihtoehto.
Tietysti. Mutta käsitteinä ajattelen, että ne merkitsevät eri asioita. Tietysti voi olla molempia. Mutta eivät siis ole sama asia. Mä tunnen monia luovan alan todella lahjakkaita ja työteliäitä ammattilaisia, mutta osa ei ole pätkääkään kultturelleja- vaan heille on kaikki kaikessa se oma luova työ. Toki riippuu alastakin, missä kynnetään saappaat jalassa sitä luovaa työtä ja missä taas kultturellius on osa työnkuvaa.