Lue keskustelun säännöt.
Suomalaisen hankaluus oppia englantia
ajattelija
17.05.2020 |
Jos vaikka ajattelee että englanniksi yksitoista on eleven ja kaksitoista twelve. Sitten ajattelee että ruotsiksi ne ovat elva ja tolv, niin huomaa miksi esimerkiksi ruotsalaisille on niin helppoa oppia englantia. Eleven, elva ja yksitoista. Twelve, tolv ja kaksitoista. Hmmm.....
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät opi englantia, koska Suomessa opetus perustuu häpeään. Jos menee jokin sanamuoto väärin niin siitä saa kuulla loppuelämänsä. Oppilaat laitetaan yksitellen traumatisoitumaan koko luokan eteen ja nauretaan päälle.
Mitä ihmettä, suomalaiset osaavat keskimäärin tosi hyvin enkkua.
Ehkä, mutta suomen mieli paistaa läpi ja englannin lausuminen on kauheaa.. enerji (energy), akkident (accident) siinä vain muutama. Tunnistan suomalaisen asiakkaan heti puheesta.
No just. Ihan kuin ei vaikka ranskalaisilla tai espanjalaisilla olisi aksentteja. Entäs intialaiset, kiinalaiset, ruotsalaiset ihan ketkä vaan. Ei, kyllä se on ainoastaan suomalaiset kenellä on se aksentti ja sitä tietenkin pitää hävetä🙄🙄
En häpeä mutta huomaan heti jos suomalainen puhuu englantia. Muilla on aksentteja mutta ne eivät häiritse minua ja yleensä ne keiden kanssa olen tekemisissä ovat korkeasti koulutettuja, joten puhuvat ja kirjoittavat täydellistä englantia. Olen asunut ulkomailla kymmenessä eri maassa, joten on tullut nähtyä ja kuultua. Toivoisin suomalaisille lisää rohkeutta kehittää kielitaitoaan.
"En minä häpeä mutta häiritsee" T. Impivaaran kosmopoliitti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ääntäminen on vaikeaa. Esim.sanat mother, brother...
/ˈmʌðə(r)/
/ˈbrʌðə(r)/
Toistele 100 kertaa niin opit lausumaan sanat.
Noiden ja "thanks" yms lausuminen tuottaa vaikeuksia, koska monikaan ei tunnu tajuavan ettei sitä t:tä tarvitsisi ääntää juuri ollenkaan vaan olisi parempi jos sanoisi vaikka "mad(t)er" , "fad(t)her" ja "d(t)änks" :D
Vierailija kirjoitti:
Ääntäminen on vaikeaa. Esim.sanat mother, brother...
Mothaa ja brothaa
T. japanilainen.
Suolainenaksentti missään vierasperäisessä kielessä ei haittaa yhtään ja esimerkiksi venäjä tai japani sopii suomalaiseen suuhuun paljon paremmin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät opi englantia, koska Suomessa opetus perustuu häpeään. Jos menee jokin sanamuoto väärin niin siitä saa kuulla loppuelämänsä. Oppilaat laitetaan yksitellen traumatisoitumaan koko luokan eteen ja nauretaan päälle.
Mitä ihmettä, suomalaiset osaavat keskimäärin tosi hyvin enkkua.
Tekstittävä tv auttaa paljon, ei sitä ole Keski-Euroopassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät opi englantia, koska Suomessa opetus perustuu häpeään. Jos menee jokin sanamuoto väärin niin siitä saa kuulla loppuelämänsä. Oppilaat laitetaan yksitellen traumatisoitumaan koko luokan eteen ja nauretaan päälle.
Mitä ihmettä, suomalaiset osaavat keskimäärin tosi hyvin enkkua.
Ehkä, mutta suomen mieli paistaa läpi ja englannin lausuminen on kauheaa.. enerji (energy), akkident (accident) siinä vain muutama. Tunnistan suomalaisen asiakkaan heti puheesta.
Entä sitten? Tunnistat varmasti myös italialaisen ja intialaisen ja saksalaisen ja ruotsalaisen? Mikä ongelma se on vaikka oma äidinkieli sieltä puheesta kuuluu läpi?
Kyllä Suomessa puhutaan todella hyvin englantia muihin ei englanninkielisiin maihin verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole hankalaa oppia englantia, koska sitä tuupataan täällä joka tuutista. Kannattaa tosin varmistaa laatu ja toki jos sattuu olemaan rallikuski älyltään niin sitten on kaikki muukin hankalaa. Vaatii vain enemmän työtä ja vaivannäköä. Eksoottisemmat kielet (pois lukien suomi, ruotsi, englanti) ovat oikeasti hankalampia.
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut 13 vuotta pois Suomesta täällä rapakon takana. Kyllä mun puheesta kuuluu aksentti vieläkin. Ei se mua haittaa, täällähän on tosi isoja murre-erojakin. Mitä olen katsonut, niin suomalaiset ymmärtää tosi hyvin englantia ja kielioppi on usein tosi hyvää (prepositiot saattaa olla hakusassa). Suomalaiset jännittää tosi paljon puhumista ja kaiken pitäis olla tosi hyvin ennenkuin avataan suu. Muut maat ei niin häpeä vaan pölöttää menemään. Suomalaisilla on myös aika ymmärrettävä aksentti vaikkei sanojen lausuminen olisi ihan niin priimaa.
Keskusteluun voi silti olettaa keskinäisen ymmärryksen tavoitetta. Eräässä teknisessa verkkopalaverissa aikoinaan seurasi minuuttien hiljaisuus koska en hoksannut minulta kysytyn asiaa. Kysyjä oli ranskalainen äärimmäisen epäselvästi ja ylimielisen kuuloisesti äännähdellyt idiootti. Idiootti sillä perustein että hänestä ei tullut minkäänlaista vaikutelmaa pyrkimyksestä keskinäiseen ymmärrykseen. Jos ihminen ei itse hoksaa puhuvansa hyvin omintakeisella tavalla niin odottakoon "langan päässä" vaikka ikuisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät opi englantia, koska Suomessa opetus perustuu häpeään. Jos menee jokin sanamuoto väärin niin siitä saa kuulla loppuelämänsä. Oppilaat laitetaan yksitellen traumatisoitumaan koko luokan eteen ja nauretaan päälle.
Mitä ihmettä, suomalaiset osaavat keskimäärin tosi hyvin enkkua.
Kyllä näin, tosin erot ovat valtavia eri sukupolvien välillä. Alle kolmekymppisistä, eli nettisukupolvesta osaavat varmasti liki kaikki lähes täydellistä englantia, mutta mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään, sen huonompaa se osaaminen on.
Itse olen 60-luvun alussa syntynyt ja olen sitä ensimmäistä sukupovea, joka alkoi opiskella englantia kansakoulun kolmannelta lähtien. Omat 30-luvulla syntyneet vanhempani ei taas opiskelleet englantia päivääkään, eikä sitä myöskään pätkään osaa. Oma englantini on korkeintaan välttävää ja 90-luvulla syntyneen lapseni taas täysin sujuvaa, vaikka ei edes lukiota käynyt. Oman englantini oppimiseen on myös vaikuttanut se täälläkin jo mainittu häpeäkulttuuri, eli pelkään ja häpeän yli kaiken virheitä ja siksi vältän englannin kielen käyttämistä viimeiseen asti, vaikka ne harvat kerrat, kun sitä olen joutunut pakon edessä käyttämään, olen suoriutunut omaksi yllätyksekseni yllättävän hyvin omiin odotuksiini nähden. Toki on tullut myös totaalisia jäätymisiä suppeasta sanavarastostani johtuen.
Varmaankin juuri oman sukupolveni edustajien kesken erot ovat suuria, me kun olemme se välimaasto sukupolvi ja ensimmäiset, jossa lähes koko ikäluokka sai englannin opetusta. Osa varmaan osaa lähes täydellistä englantia, etenkin he, jotka sitä työssään päivittäin käyttävät ja sen myöskin kunnolla opiskelivat ja etenkin ne joiden harvojen perheissä vanhemmat jo englantia osasivat.
Itseäni on oman koulunkäyntini rimaahipoen suorittamisessa harmittanut eniten juuri se, että en englantia kunnolla lukenut ja opetellut. Uskoisin, että ap kuuluu omaan sukupolveeni, tai ainakin liki siihen. Alle kolmekymppiset tuskin murehtivat englannin kielen hankaluuksista, he kun ovat siihen nettimaailmassa lapsesta saakka kasvaneet ja pitävät sitä täysin luonnollisena osana persoonaansa. Jopa niin luonnollisena, että oma äidinkielikin siitä kärsii.
En erityisemmin pidä nykynuorison suomen kielestä, joka vilisee valtavasti englanninkielisiä sanoja. Tämä nyt kuitenkin vain tällaisen vanhan pierun horinaa. Kielet kehittyy ja ihmiset siinä mukana, kuka mihinkin suuntaan. Toivottavasti kuitenkin oma ainutlaatuinen kielemme pitää pintansa, vaikka tulevat sukupovet varmaankin englantia tulevat käyttämään yhä enenevissä määrin ja yhä useammat enemmän, kuin omaa äidinkieltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät opi englantia, koska Suomessa opetus perustuu häpeään. Jos menee jokin sanamuoto väärin niin siitä saa kuulla loppuelämänsä. Oppilaat laitetaan yksitellen traumatisoitumaan koko luokan eteen ja nauretaan päälle.
Mitä ihmettä, suomalaiset osaavat keskimäärin tosi hyvin enkkua.
Ehkä, mutta suomen mieli paistaa läpi ja englannin lausuminen on kauheaa.. enerji (energy), akkident (accident) siinä vain muutama. Tunnistan suomalaisen asiakkaan heti puheesta.
No just. Ihan kuin ei vaikka ranskalaisilla tai espanjalaisilla olisi aksentteja. Entäs intialaiset, kiinalaiset, ruotsalaiset ihan ketkä vaan. Ei, kyllä se on ainoastaan suomalaiset kenellä on se aksentti ja sitä tietenkin pitää hävetä🙄🙄
En häpeä mutta huomaan heti jos suomalainen puhuu englantia. Muilla on aksentteja mutta ne eivät häiritse minua ja yleensä ne keiden kanssa olen tekemisissä ovat korkeasti koulutettuja, joten puhuvat ja kirjoittavat täydellistä englantia. Olen asunut ulkomailla kymmenessä eri maassa, joten on tullut nähtyä ja kuultua. Toivoisin suomalaisille lisää rohkeutta kehittää kielitaitoaan.
No miksi juuri se suomiaksentti häiritsee? Kyllä se ongelma on nyt sinun, ei niiden jotka sitä englantia sinulle puhuvat oli aksenttia tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että ongelma on ihan siinä, että kirjainten ääntäminen on niin erilaista. Tämän takia suomalaisten on itseasiassa helpompi oppia japania, kuin englantia. Taas englantia puhuvien on vaikeampi oppia japania, kuin esimerkiksi muita kieliä, joissa samanlainen ääntäminen kuin englanninkielessä.
Englannin kielessä on hankala muistaa, milloin käytetään an- ja a-verbejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät opi englantia, koska Suomessa opetus perustuu häpeään. Jos menee jokin sanamuoto väärin niin siitä saa kuulla loppuelämänsä. Oppilaat laitetaan yksitellen traumatisoitumaan koko luokan eteen ja nauretaan päälle.
Mitä ihmettä, suomalaiset osaavat keskimäärin tosi hyvin enkkua.
Yli 50-vuotiaat ei todellakaan osaa. Jostain syystä Norjassa ja Ruotsissa myös vanhemmat ja jopa vanhukset osaavat englantia, Suomessa hyvä jos osaavat "yes" ja "no".
Vierailija kirjoitti:
Englannin kielessä on hankala muistaa, milloin käytetään an- ja a-verbejä.
"Verbejä"? No nyt on aika pielessä jo lähtökohta.
An ja a on ehkä helpoimmat asiat englannin kielessä, jos tietää mikä on vokaali ja konsonantti..
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi vaan laittaa lapset ruotsinkieliseen kouluun. Niin me teimme!
Ja jos kotikieli on silti suomi niin lapsilla tulee olemaan todella haastavaa kouluaikaa. Jos vaikeamman kautta haluaa oppia niin mikä ettei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät opi englantia, koska Suomessa opetus perustuu häpeään. Jos menee jokin sanamuoto väärin niin siitä saa kuulla loppuelämänsä. Oppilaat laitetaan yksitellen traumatisoitumaan koko luokan eteen ja nauretaan päälle.
Olet ilmeisesti ollut koulussa viimeksi 50-luvulla.
Nykyään lapset oppivat helposti kieliä, etenkin ne lapset, jotka pelaavat paljon tietokoneella verkkopelejä.
Verkkopelit ? Vanhassa palloliiton kirjassa sellaisiksi määriteltiin tennis, sulkapallo, kori- ja lentopallo...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät opi englantia, koska Suomessa opetus perustuu häpeään. Jos menee jokin sanamuoto väärin niin siitä saa kuulla loppuelämänsä. Oppilaat laitetaan yksitellen traumatisoitumaan koko luokan eteen ja nauretaan päälle.
Mitä ihmettä, suomalaiset osaavat keskimäärin tosi hyvin enkkua.
Yli 50-vuotiaat ei todellakaan osaa. Jostain syystä Norjassa ja Ruotsissa myös vanhemmat ja jopa vanhukset osaavat englantia, Suomessa hyvä jos osaavat "yes" ja "no".
No ei se nyt ihan noinkaan mene, vaikka toki kielitaito huononeekin rajusti, mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään. 50-60 vuotiaat ovat jo rocksukupolvea, eli se enimmäinen ikäluokka, jotka ovat lapsesta saakka kuunnelleet englanninkielistä musiikkia. He myös opiskelivat englanninkieltä jo alaluokilta lähtien. Kyseisessä ikäluokassa erot ovat kuitenkin suuria. Osa osaa todella hyvin, osa taas ei juuri muutamaa sanaa enempää.
Yli 70 ja etenkin yli 80-vuotiassa taas valtaosa ei osaa englantia noita paria sanaa enempää, osa ei edes niitäkään, he kun eivät ole koskaan sitä edes opiskelleet.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät opi englantia, koska Suomessa opetus perustuu häpeään. Jos menee jokin sanamuoto väärin niin siitä saa kuulla loppuelämänsä. Oppilaat laitetaan yksitellen traumatisoitumaan koko luokan eteen ja nauretaan päälle.
Noinhan se perinteisesti menee. Koulussa muutenkin keskitytään etsimään virheitä ja vikoja.
Esikoisella oli joskus alaluokilla ihan mahtava englannin koe.
Arvostelu oli hieman tiukka.
Yksi osio kokeessa oli sanakoe. Jos siihen vastasi, että viulu on englanniksi violin, niin sai siitä tehtävästä tuli nolla pistettä. Viuluhan on tietenkin a violin eikä mikään violin. Ja sama arvostelun tiukkuus näkyi koko kokeessa.
Näin innostetaan lapset oppimaan kieliä.
Onneksi kyseinen opettaja vaihtoivat koulua ja vähän kannustampi tuli tilalle.
Tämä lapsi sai lopulta kuitenkin kympin englannista peruskoulun päättötodistukseen vaikka alku ei mennyt ihan putkeen.
Olen asunut 13 vuotta pois Suomesta täällä rapakon takana. Kyllä mun puheesta kuuluu aksentti vieläkin. Ei se mua haittaa, täällähän on tosi isoja murre-erojakin. Mitä olen katsonut, niin suomalaiset ymmärtää tosi hyvin englantia ja kielioppi on usein tosi hyvää (prepositiot saattaa olla hakusassa). Suomalaiset jännittää tosi paljon puhumista ja kaiken pitäis olla tosi hyvin ennenkuin avataan suu. Muut maat ei niin häpeä vaan pölöttää menemään. Suomalaisilla on myös aika ymmärrettävä aksentti vaikkei sanojen lausuminen olisi ihan niin priimaa.