Miten myöhään voi vaihtaa alaa niin että käytännössä kuitenkin voi työllistyä?

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä joksikin merkonomiksi tai tradenomiksi ei kannata opiskella aikuisena alanvaihtajana. Kukaan ei ota töihin edes nelikymppistä vastavalmistunutta, jonka aiempi kokemus on vaikka teollisuudesta tai siivouksesta. Moni haluaa kevyempiin toimistotöihin, mutta niihin on valtavasti nuorempia ja pätevämpiä hakijoita.

Sihteerit ja muu toimistotyö on muutenkin niitä aloja, joilla työvoiman tarve on romahtamnut viime vuosina. Kenenkään ei kannata yrittää edes sellaiselle alalle.

Kyllä voi nelikymppisenä vaihtaa alaa, vaikka se vaatisi ihan uusia opiskelujakin. Olen nähnyt tuttavapiirissä lukuisia tapauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

> Voiko 40-vuotias hakea oikikseen ja työllistyä opintojen jälkeen?

Ei ja ei.

Ok, kiitos vastauksesta. Miksi ei? Työnantajat ei huoli vai ei ammattitaito kehity tarpeeksi?

Ensikertalaiskiintiö ja ei opintorahaa. Muistaakseni muukin este.

Miksi alapeukutitte? Jotain rakentavaa sanottavaa asiasta?

Ensiksikin oikikseen voi päästä olematta ensikertalainen ja toiseksi opintoraha ei ole ikään sidottu. Lisäksi työssäkäyvä voi hyödyntää myös aikuiskoulutustukea.

Riippuu alasta. Olisin viiskymppisenä opiskellut tietyn alan vain omaksi iloksi eikä tarkoitustakaan työllistyä sille. Jätin kesken kun ei kestänyt sitä osan opettajista vittumaisuutta että mitäs täällä turhaan teet, sanottiin iäkkäille ihan suoraan. Ei edes omaksi iloksi saanut opiskella ja mitä se heiltä olisi pois ollut. Kamala keskeyttämisprosentti siellä ja aluksi sanottiin että voi voi, tervetuloa vaikka kuuskymppinenkin vielä ehtii. 

Kuka sitä tosissaan tietää 40-50v opiskellessa uutta alaa työllistyykö sille enään, ei kukaan tai hyvin harva. Mutta onhan se parempaa ajnkulua välillä kuin olla täysin työttömänä. Maksaisin jopa siitä että saisi jotain mielenkiintoista opiskella ihan omaksi iloksi että pysyy vähän yhteiskunnan kehityksessä mukana. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa myös ottaa huomioon maailman tilanne. Olen onnellinen, että olen tällä hetkellä sosiaalityön tehtävissä, meistä on pulaa eikä meitä olla irtisanomassa ihan äkkiä.

Aika lavea käsite. Eli oletko sosiaalityöntekijä, sosionomi vai lähihoitaja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

> Voiko 40-vuotias hakea oikikseen ja työllistyä opintojen jälkeen?

Ei ja ei.

Ok, kiitos vastauksesta. Miksi ei? Työnantajat ei huoli vai ei ammattitaito kehity tarpeeksi?

Ehkä osin siksi, että oikiksessa olevat tekevät harjoittelijoina töitä koko opiskeluajan. Helsingissä harjoittelu on palkallista, muualla maassa palkatonta. Onko sinulla varaa olla 5 vuotta töissä palkatta? Koska jos et ole harjoittelijana lakifirmoissa, on työllistyminen muualle kuin alan hanttihommiin aika lailla heikkoa. Jos lakimiehenä firmassa tienaat yli 6000 e/kk, niin riittääkö valtiolla tienattu 3400 e/kk sinulle?

Aa, eli hankaluus on opiskeluajan käytännön rahoittamisessa eikä niinkään siinä, että työnantajat eivät kelpuuta tietynikäistä aloittelijaa? Hyvä tietää. Ehkä joskus onnistuu. =)

Työnantajat eivät kelpuuta isoon firmaan, jos sinulla ei ole sitä alan harjoittelukokemusta. Moni kuvittelee, että voi opiskeluajan tehdä "vanhoja töitään" ja yllättyy ikävästi, kun sitä työkokemusta ei lakipuolella arvostetakaan.

Nelikymppinen on todennäköisesti työskennellyt jo useamman vuoden ja voi siten hakea aikuiskoulutustukea, se on ansiosidonnaisen kokoinen. Aikuiskoulutustukea saa kaksi vuotta, jolloin esim. sosiaalityössä on jo sijaispätevyys ja voi rahoittaa lopun tutkinnon palkkatyön ohessa. Työllistyminen on satavarmaa.

Totta kai työllistymismahdollisuuksiin vaikuttaa moni asia: onko perhettä, missä asuu, onko valmis tekemään keikkaa ympäri maata, onko valmis yötyöhon tai vuorotyöhön, omat sairaudet jne.jne. Nämä ovat yksilöstä riippuvia tekijöitä. Koulutusta ja kurssitusta järjevilie aloille ei ole kuin isommissa kaupungeissa. Poliittinen kanta vaikuttaa kepusuomessa edelleen ja ns,kuuluisa sopeutumuskyky, eli pätevyys ei ratkaise yhtään mitään vaan sukulaissuhteet ja hyvät välit valitsijoihin. Myös puolison ammatilla ja työllistymisellä on väliä: jos puoliso ei ole saanut sieltä töitä tai asuu muualla, on rekrytointi epävarmempaa, kun valittu ei olekaan välttämättä sitoutunut paikkakunnalle.

DXTR kirjoitti:

Kyllä voi nelikymppisenä vaihtaa alaa, vaikka se vaatisi ihan uusia opiskelujakin. Olen nähnyt tuttavapiirissä lukuisia tapauksia.

Mitä uusia aloja on opiskeltu?

ap

Vierailija kirjoitti:

Riippuu alasta. Serkkuni valmistui ja työllistyi opetusalalle vähän ennen kuin täytti 60, mutta siellä on kyllä nuorillekin vasta valmistuneille niin huonosti töitä, että tuurista on kiinni. Meille hoitoalalle vaihtaa kyllä paljon viisikymppisiä ja töitä riittää, vielä sitten eläkeiän jälkeenkin.

Erityisluokanopettaja?

Ammatillinen opettaja, joka on jo tehnyt työuran, opiskellut pedagogiset?

Muuten opettajia valmistuu työttömäksi.

Useita tuttavia on vaihtanut maatalous-, luonto -ja puutarha-alalle viime vuosina (kauan ennen koronaa). On saatettu opiskella korkeakoulututkinto ja työskennelty sillä alalla, mutta neljänkympin napsahtaessa mittariin on vaihdettu maanläheisempään työhön menestyksekkäästi. Esimerkkejä: kääntäjä -> maatalousyrittäjä; copywriter mainostoimistossa -> eräopas; sijoitusneuvoja -> puutarhuri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

> Voiko 40-vuotias hakea oikikseen ja työllistyä opintojen jälkeen?

Ei ja ei.

Ok, kiitos vastauksesta. Miksi ei? Työnantajat ei huoli vai ei ammattitaito kehity tarpeeksi?

Ehkä osin siksi, että oikiksessa olevat tekevät harjoittelijoina töitä koko opiskeluajan. Helsingissä harjoittelu on palkallista, muualla maassa palkatonta. Onko sinulla varaa olla 5 vuotta töissä palkatta? Koska jos et ole harjoittelijana lakifirmoissa, on työllistyminen muualle kuin alan hanttihommiin aika lailla heikkoa. Jos lakimiehenä firmassa tienaat yli 6000 e/kk, niin riittääkö valtiolla tienattu 3400 e/kk sinulle?

Aa, eli hankaluus on opiskeluajan käytännön rahoittamisessa eikä niinkään siinä, että työnantajat eivät kelpuuta tietynikäistä aloittelijaa? Hyvä tietää. Ehkä joskus onnistuu. =)

Työnantajat eivät kelpuuta isoon firmaan, jos sinulla ei ole sitä alan harjoittelukokemusta. Moni kuvittelee, että voi opiskeluajan tehdä "vanhoja töitään" ja yllättyy ikävästi, kun sitä työkokemusta ei lakipuolella arvostetakaan.

No mutta hyvä tietää, kiitos paljon!

Naisilla tutkitusti vaikuttaa ulkonäkö työllistymiseen toisin kuin miehillä. Lihavuus on yksinään jo työllistymisen este riippumatta pätevyydestä joillakin aloilla. Työllistyminen riippuu siis lukuisista asioista nykyään. 26

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

> Voiko 40-vuotias hakea oikikseen ja työllistyä opintojen jälkeen?

Ei ja ei.

Ok, kiitos vastauksesta. Miksi ei? Työnantajat ei huoli vai ei ammattitaito kehity tarpeeksi?

Ensikertalaiskiintiö ja ei opintorahaa. Muistaakseni muukin este.

Miksi alapeukutitte? Jotain rakentavaa sanottavaa asiasta?

Ensiksikin oikikseen voi päästä olematta ensikertalainen ja toiseksi opintoraha ei ole ikään sidottu. Lisäksi työssäkäyvä voi hyödyntää myös aikuiskoulutustukea.

Mutta kyseessä oli työtön. Sitä paitsi aikuiskoulutustukea saa vain 2 vuotta. Ja oikeasti ensikertalaiskiintiö on vaikeuttanut muiden sisäänpääsyä.

Vierailija kirjoitti:

Useita tuttavia on vaihtanut maatalous-, luonto -ja puutarha-alalle viime vuosina (kauan ennen koronaa). On saatettu opiskella korkeakoulututkinto ja työskennelty sillä alalla, mutta neljänkympin napsahtaessa mittariin on vaihdettu maanläheisempään työhön menestyksekkäästi. Esimerkkejä: kääntäjä -> maatalousyrittäjä; copywriter mainostoimistossa -> eräopas; sijoitusneuvoja -> puutarhuri.

On hienoa, että näitä yksittäisiä esimerkkejä löytyy. Uudelleenkoulutus vaatii siirtymäajan puhdasta rahaa ja paljon, jos joutuu muittamaan toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja joutuu vuokraamaan kakkoskämpän.

Vierailija kirjoitti:

Useita tuttavia on vaihtanut maatalous-, luonto -ja puutarha-alalle viime vuosina (kauan ennen koronaa). On saatettu opiskella korkeakoulututkinto ja työskennelty sillä alalla, mutta neljänkympin napsahtaessa mittariin on vaihdettu maanläheisempään työhön menestyksekkäästi. Esimerkkejä: kääntäjä -> maatalousyrittäjä; copywriter mainostoimistossa -> eräopas; sijoitusneuvoja -> puutarhuri.

Mites toisinpäin, maanläheisestä korkealentoisempaan? :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

> Voiko 40-vuotias hakea oikikseen ja työllistyä opintojen jälkeen?

Ei ja ei.

Ok, kiitos vastauksesta. Miksi ei? Työnantajat ei huoli vai ei ammattitaito kehity tarpeeksi?

Ensikertalaiskiintiö ja ei opintorahaa. Muistaakseni muukin este.

Miksi alapeukutitte? Jotain rakentavaa sanottavaa asiasta?

Ensiksikin oikikseen voi päästä olematta ensikertalainen ja toiseksi opintoraha ei ole ikään sidottu. Lisäksi työssäkäyvä voi hyödyntää myös aikuiskoulutustukea.

Mutta kyseessä oli työtön. Sitä paitsi aikuiskoulutustukea saa vain 2 vuotta. Ja oikeasti ensikertalaiskiintiö on vaikeuttanut muiden sisäänpääsyä.

Ja kun opintoraha on käytetty, lisää ei saa.

Vierailija kirjoitti:

Useita tuttavia on vaihtanut maatalous-, luonto -ja puutarha-alalle viime vuosina (kauan ennen koronaa). On saatettu opiskella korkeakoulututkinto ja työskennelty sillä alalla, mutta neljänkympin napsahtaessa mittariin on vaihdettu maanläheisempään työhön menestyksekkäästi. Esimerkkejä: kääntäjä -> maatalousyrittäjä; copywriter mainostoimistossa -> eräopas; sijoitusneuvoja -> puutarhuri.

Epävarmoja aloja juuri nyt ja ilmeisestikin varallisuutta on ollut säästössä muutoksen toteuttamiseen! Persaukisten ratkaisuja nuo eivät ole!

Lähihoitaja, suntio

Ensikertalaiskiintiö koskee vain vuonna 2014 tai sen jälkeen koulupaikan ottaneita. Eli jos tuota ennen on ottanut koulupaikan vastaan, niin ei joudu siihen alempaan kastiin.