Lue keskustelun säännöt.
Väsynyt laihduttamaan - Miksi tämä ei vaan ikinä onnistu?!
14.05.2020 |
Olen 43-vuotias nainen. Olen 165 senttiä pitkä ja painan 96 kiloa. Olen ollut ylipainoinen ihan lapsesta asti ja aikuisiällä painoni on aina pyörinyt 90 kilon tuntumassa. Nyt se näyttää jumittaneen tähän.
Olen yrittänyt laihduttaa teini-ikäisestä asti. Olen kokeillut Painonvartijat, Cambridget, paastot, ruokapäiväkirjat, personal trainer -palvelut. Mikään ei auta. Olen laihtunut enimmillään ehkä noin viisi kiloa. Sen jälkeen paino hiipii takaisin.
Olen tosi väsynyt tähän. Tuntuu, että mikään ei auta. En tavoittele edes mitään mallinmittoja. Olisin todella tyytyväinen vaikka kymmenen kilon painonpudotukseen.
Te laihduttamisessa onnistuneet, kertokaa mulle se suurin ja tärkein oivalluksenne tai keinonne, millä paino putosi ja pysyi poissa?
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Ozempic -lääkeresepti lääkäriltä. Se on ainoa, mikä mulla on auttanut. Sen jälkeen ei tee mieli syödä ja mahalaukkuun ei kohta mahdu yhtä paljoa kun ei ole niin venytetty. On toki suht kallista - n. 140€ kk, mutta mulle ollut hintansa väärtti. Olen nyt pudottanut puolessa vuodessa 12 kg täysin ilman kitumista.
Olet varmaan lukenut tuon sieltä pakkausselosteesta, ennen kuin olet aloittanut sen?:
"Semaglutidia ei saa käyttää tyypin 1 diabetes mellituksen tai diabeettisen ketoasidoosin hoitoon.
Semaglutidi ei korvaa insuliinia.
Diabeettista ketoasidoosia on raportoitu insuliinista riippuvaisilla potilailla, joiden insuliinihoito on äkillisesti lopetettu tai joiden insuliiniannosta on äkillisesti pienennetty, kun hoito GLP-1-reseptoriagonistilla on aloitettu (ks. kohta 4.2).
New York Heart Associationin (NYHA) luokan IV sydämen vajaatoimintapotilaiden hoidosta ei ole hoitokokemusta, ja sen vuoksi semaglutidia ei suositella käytettäväksi näille potilaille.
Vaikutukset ruoansulatuselimistöön GLP-1-reseptoriagonistien käyttöön voi liittyä ruoansulatuselimistön haittavaikutuksia. Tämä on otettava huomioon hoidettaessa munuaisten vajaatoimintaa sairastavia potilaita, sillä pahoinvointi, oksentelu ja ripuli voivat aiheuttaa kuivumista, joka puolestaan voi heikentää munuaistoimintaa (ks. kohta 4.8).
Akuutti haimatulehdus GLP-1-reseptoriagonistien käytön yhteydessä on todettu akuutteja haimatulehduksia.
Potilaille tulee kertoa akuutille haimatulehdukselle tyypillisistä oireista.
Jos haimatulehdusta epäillään, semaglutidilääkitys tulee keskeyttää.
Jos akuutti haimatulehdus varmistuu, semaglutidilääkitystä ei pidä aloittaa uudelleen.
Varovaisuutta on noudatettava sellaisten potilaiden kohdalla, joilla on joskus ollut haimatulehdus.
Hypoglykemia Potilailla, jotka saavat semaglutidia yhdessä sulfonyyliurean tai insuliinin kanssa, voi olla suurentunut hypoglykemian riski.
Hypoglykemian riskiä voidaan pienentää sulfonyyliurea- tai insuliiniannosta pienentämällä, kun semaglutidihoito aloitetaan (ks. kohta 4.8).
Diabeettinen retinopatia Diabeettisen retinopatian komplikaatioiden kehittymisriskin on todettu suurentuneen diabeettista retinopatiaa sairastavilla, insuliini- ja semaglutidihoitoa saavilla potilailla (ks. kohta 4.8).
Varovaisuutta on noudatettava, kun semaglutidia käytetään diabeettista retinopatiaa sairastaville, insuliinihoitoa saaville potilaille. Näitä potilaita on seurattava huolellisesti, ja hoidettava kliinisten suositusten mukaisesti.
Diabeettisen retinopatian tilapäinen vaikeutuminen on liittynyt verensokeritasapainon nopeaan paranemiseen, mutta muitakaan mekanismeja ei voida poissulkea."
Muutama oudompi sana, mutta kai olet ne ymmärtänyt katsoa sanakirjoista ennen aloitusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutustu ap tähän: https://hyvinvointiverkko.fi/verkkovalmennukset/jaahyvaiset-jojoilulle-…
Patri Borg on yksi Suomen johtavista lihavuustutkijoista. Itselläni käsitys herran toimintatavoista urheiluravitsemuksen puolelta ja sitä kautta seuraillut vähän myös hänen lähestymistapaansa ylipainoon ja muutenkin häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen. Vaikuttaa oikeasti järkevältä, perustuu tutkittuun tietoon ja ei todellakaan ole dieetti, vaan ajatuksena löytää ne syyt taustalta ja pikku hiljaa sitten syitä ratkoen opetella loppuelämäksi terveet ruokailu- ja elintavat. Väittäisin, että niin kauan kuin aloitat diettin toisensa perään, et tule laihtumaan, vaan vasta, kun oikeasti alat askel kerrallaan muuttaa elintapojasi loppuelämäksesi, sinulla on mahdollisuus myös pysyvään laihtumiseen.
Olisi mukava tietää, oletko ap vielä ketjussa mukana. Itse en pysty tunnistamaan onko joku viesti sinun vai jonkun muun ketjussa olevan. Onko nyt käynyt siten kuin melko usein käy, että ap katoaa kuvioista ja muut kirjoittelee ja neuvoo toisiaan. Tsemppiä kaikille.
Päivän ensimmäinen laihdutuskysely. Montakohan tänään tulee...
Vierailija kirjoitti:
Päivän ensimmäinen laihdutuskysely. Montakohan tänään tulee...
Ja näin helposta hommasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloitin monta kertaa. Nyt olen ollut pätkäpaastolla ja 1600 kaloria. Toki herkkupäiviäkin.
Kroppa on nyt alun kauheuden jälkeen tottunut tähän ja paino putoaa. Tätä aion jatkaa (sellaisella ruokamäärällä että paino pysyy samassa) kun pääsen tavoite painoon. Vielä noin 8kg.
Kaikkein huonoin systeemi, lihot heti takaisin pienentyneen lihasmassan seurauksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivän ensimmäinen laihdutuskysely. Montakohan tänään tulee...
Ja näin helposta hommasta.
Maailman vaikein asia. Siksi maapallo on täynnä obeeseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitin monta kertaa. Nyt olen ollut pätkäpaastolla ja 1600 kaloria. Toki herkkupäiviäkin.
Kroppa on nyt alun kauheuden jälkeen tottunut tähän ja paino putoaa. Tätä aion jatkaa (sellaisella ruokamäärällä että paino pysyy samassa) kun pääsen tavoite painoon. Vielä noin 8kg.
Kaikkein huonoin systeemi, lihot heti takaisin pienentyneen lihasmassan seurauksena.
https://www.solunetti.fi/fi/histologia/hermotus_1/2/
Totta, mutta kun systeemi toimii noinpäin, minkä sille tekee?
Elimistöss' on erilaisia lihaksia eikä neurologi edes tiedä, kuinka ne toimivat. Poikittaisjuovalihaksia on nielussa ja ja ja sitten on nuo toiset ja ja ja...:-X
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitin monta kertaa. Nyt olen ollut pätkäpaastolla ja 1600 kaloria. Toki herkkupäiviäkin.
Kroppa on nyt alun kauheuden jälkeen tottunut tähän ja paino putoaa. Tätä aion jatkaa (sellaisella ruokamäärällä että paino pysyy samassa) kun pääsen tavoite painoon. Vielä noin 8kg.
Kaikkein huonoin systeemi, lihot heti takaisin pienentyneen lihasmassan seurauksena.
Kaikki laihdutus pienentää lihasmassaa, pätkäpaasto ei ole huonompi kuin muukaan menetelmä. Itse asiassa tässä ei menetelmien välillä ole kovinkaan suurta eroa, vaikka täällä sitä tykätään hokea. Laihdutitpa nopeasti, hitaasti, kituuttamalla, liikkumalla - lihaksista lähtee ihan yhtälailla. Mitä enemmän kropassa on ketoneja, sen tiedetään vähän estävän lihaskatoa (muttei paljoa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen elämänmuutoksessa taipaleeni alussa. Kesäloman jälkeen menin takaisin töihin ja tajusin ekan kuukauden jälkeen että en liikkunut vapaa-ajalla oikeastaan ollenkaan. Töissäkin askeleita tulee todella vähän. Paino oli hilautunut jo 82,5 kg ja pituutta vain 160. Minä joka nuorena olin hoikka jopa liiankin. Liikaa herkkuja liian vähän liikuntaa ja paljon stressiä sekä lyhyitä yöunia.
Laihdutus on tosiaan aiemmin ollut kuuriluontoista ja niin, että olen kieltänyt itseltäni sitä ja tätä sekä päättänyt liikkua paljon. No, kiellot eivät ole toimineet, vaan tullut himo juuri niihin kiellettyihin ja liikunnankin lisääminen tyssännyt tekosyihin.
Tein uuden päätöksen tuon jälkeen kun tajusin että liikkumiseni on surkeaa ja tällä menolla paino nousee nousemistaan jatkossakin. Päätin etten kiellä itseltäni mitään (miten helppoa onkaan ollut nyt rajoittaa herkkujen syömistä) ja että liikun edes vähän joka on parempi aina, kuin etten liikkuisi ollenkaan.
Kävelen nyt 3-4 kertaa viikossa 4-6 km lenkin (kävely on ainoa joka mulle sopii hyvin, tosin siinäkin haasteensa sairauksien takia, mutta mitä enemmän sitä teen, sen helpompaa se on ollut). Katson erityisesti arkena mitä suuhuni laitan, viikonloppuna vähän rennommin, mutta ei mitään mässyttelyä. Nyt on 2,5 kk takana 6kg lähtenyt painoa ja olo on paljon pirteämpi. Nukahdan nopeasti, kiitos liikunnan ja yöunet on paremmat. Vedenjuontia olen lisännyt entiseen nähden paljon.
Olen aina odottanut nopeita tuloksia, mutta nyt ajatus on enemmän sitä, miten aion elämäni laatua parantaa pysyvästi.
Tsemppiä ap ja te joille elämänmuutos on tähtäimessä. Kaikki keinot ei toimi samoin kaikilla, pitää löytää se oma itselle sopiva tapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitin monta kertaa. Nyt olen ollut pätkäpaastolla ja 1600 kaloria. Toki herkkupäiviäkin.
Kroppa on nyt alun kauheuden jälkeen tottunut tähän ja paino putoaa. Tätä aion jatkaa (sellaisella ruokamäärällä että paino pysyy samassa) kun pääsen tavoite painoon. Vielä noin 8kg.
Kaikkein huonoin systeemi, lihot heti takaisin pienentyneen lihasmassan seurauksena.
https://www.solunetti.fi/fi/histologia/hermotus_1/2/
Totta, mutta kun systeemi toimii noinpäin, minkä sille tekee?
Elimistöss' on erilaisia lihaksia eikä neurologi edes tiedä, kuinka ne toimivat. Poikittaisjuovalihaksia on nielussa ja ja ja sitten on nuo toiset ja ja ja...:-X
Ratkaisu on lihastreeni ja tarpeeksi proteiinia. Sitähän nämä jokapäiväiset kyselijät ei tee joten laihdutuksesta ei tule mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on jo kokeillut ihan kaikkea eikä se ole auttanut niin seueaavaksi voi kokeilla tätä, saattaa olla että 10 vuoden päästä kaikki tekee sen näin:
https://www.hyvaterveys.fi/keskustelu/31383/olen-120kg-minulta-katosi-r…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitin monta kertaa. Nyt olen ollut pätkäpaastolla ja 1600 kaloria. Toki herkkupäiviäkin.
Kroppa on nyt alun kauheuden jälkeen tottunut tähän ja paino putoaa. Tätä aion jatkaa (sellaisella ruokamäärällä että paino pysyy samassa) kun pääsen tavoite painoon. Vielä noin 8kg.
Kaikkein huonoin systeemi, lihot heti takaisin pienentyneen lihasmassan seurauksena.
Kaikki laihdutus pienentää lihasmassaa, pätkäpaasto ei ole huonompi kuin muukaan menetelmä. Itse asiassa tässä ei menetelmien välillä ole kovinkaan suurta eroa, vaikka täällä sitä tykätään hokea. Laihdutitpa nopeasti, hitaasti, kituuttamalla, liikkumalla - lihaksista lähtee ihan yhtälailla. Mitä enemmän kropassa on ketoneja, sen tiedetään vähän estävän lihaskatoa (muttei paljoa).
Ei tullut mieleen treenata lihaksia? On nimittäin ylivoimaisesti paras tapa polttaa rasvaa, eikä näille taatusti tule täysin vahingossa valtavia lihaksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitin monta kertaa. Nyt olen ollut pätkäpaastolla ja 1600 kaloria. Toki herkkupäiviäkin.
Kroppa on nyt alun kauheuden jälkeen tottunut tähän ja paino putoaa. Tätä aion jatkaa (sellaisella ruokamäärällä että paino pysyy samassa) kun pääsen tavoite painoon. Vielä noin 8kg.
Kaikkein huonoin systeemi, lihot heti takaisin pienentyneen lihasmassan seurauksena.
Kaikki laihdutus pienentää lihasmassaa, pätkäpaasto ei ole huonompi kuin muukaan menetelmä. Itse asiassa tässä ei menetelmien välillä ole kovinkaan suurta eroa, vaikka täällä sitä tykätään hokea. Laihdutitpa nopeasti, hitaasti, kituuttamalla, liikkumalla - lihaksista lähtee ihan yhtälailla. Mitä enemmän kropassa on ketoneja, sen tiedetään vähän estävän lihaskatoa (muttei paljoa).
Ei tullut mieleen treenata lihaksia? On nimittäin ylivoimaisesti paras tapa polttaa rasvaa, eikä näille taatusti tule täysin vahingossa valtavia lihaksia.
Salivuosia on takana 20+, joten on aika tuttua. Koko tämä lihasmassasta jauhaminen.
Vierailija kirjoitti:
Pätkäpaasto.
Nälkä on normaali tunne. Ihmisen kuuluu olla nälässä.
Alapeukuista huolimatta tämä on ihan evoluutiobiologian fakta, joka kannattaa ottaa maksiimiksi. Monet etsivät hedoniaa päihteistä tai eskapismista, mutta eivät koskaan koe sitä luontaista tilaa, johon aivot ovat ohjelmoitu. Tämä tila muodostuu, kun aivot paastoavat eli käyttävät glukoosin sijasta keto-aineita polttoaineena.
Terävöityminen, muistin ja yleisen kognition tehostuminen, energisyys ja olotilan kepeys ovat asioita, joista moni unelmoi. Ainoa asia, mitä sinun täytyy tehdä on lopettaa taistelemasta kehon biologista (solufysiologista) ohjelmointia vastaan. Se on varmasti todella hankalaa, kun on tottunut syömään 5-6 kertaa päivässä, mutta kokeile vaikka 48 h täyttä paastoa. Se on alussa hankalaa, mutta lopussa sitä ei enää edes haluaisi lopettaa, koska aivoissa ja kehossa tuntuu niin erilaiselta, niin hyvältä. Siitä on sitten helppo siirtyä omad:iin tai 2:een ateriaan per päivä. Tätä haluaa noudattaa läpi elämän, joten mitä pidemmälke prisessissa pääset sitä helpompaa sitä on jatkaa.
Lopeta laihduttaminen ja sen ajattelu.
Ateriarytmi kuntoon.
Riittävästi unta ja lepoa.
Poista stressin aiheuttajat.
Mieluisaa liikuntaa sopivasti.
Lisää kasviksia.
Viimeisenä muu ruokavalion säätäminen.
Vierailija kirjoitti:
Suurin oivallukseni oli syödä harvemmin. Meille usein tuputetaan sitä että pitää syödä 5-6 kertaa päivässä, vähän välipalaa ettei verensokerit laske... ennen söin niin ja olin lihava. Sitten aloin syödä 2-3 kertaa päivässä. Yleensä aamiainen, lounas ja päivällinen. Näiden välillä ainoastaan vettä, joskus kuppi kahvia. Näin aloin myös automaattisesti syödä terveellisemmin - mietin tarkemmin, haluanko nyt tuhlata tämän ruokailukertani mässyttämällä jotain herkkua vai panostanko terveelliseen ateriaan. Olen siis koko ajan saanut syödä hyvin ja näin pystyn jatkamaan loppuelämän. Olen laihtunut 97 kilosta 78 kiloiseksi! :)
Tämä! Juuri näin! Kiitos ja tsemppiä.
Mun aamiainen on kaksi mukia mustaa kahvia. That´s it. Muut ateriat/eväät vasta, kun on selvästi nälkä.
Ei "napostelua" koskaan. Jos käyn salilla, ennen ja jälkeen kunnon protskujuoma (soija- ja heraprotskua rasvattomaan maitoon 50/50)
Salilta/töistä kotiin... Muki hyvää mustaa kaffetta ja relax. Tunnin päästä iskee "kauhee" nälkä ja eikun tummaa riisiä, pakastevihanneksia ja kalaa (tonnikala/sei).
Iltapala? Banaani/omena, tai vaikka kaksi. Tai... Viili/joghurtti, tai sinnepäin... Jos ihan kauhee nälkä iskee illalla, voin keittää keittovihannekset kunnon mausteilla tai jopa kaurapuuron.
Perjantai EI OLE "pizzaperjantai"! Se on "pastaperjantai" mulle. Spaghettia, kinkkusuikaleita, oliiviöljyä, etc.
Lauantai on sitten "vapaa" ja herkuttelen kunnolla vatsan täyteen, mitä vaan haluankin ja saatan jopa hiukan ryypiskelläkin. Su myös hyvää herkkua, mut hiukan jo "niskasta kiinni" annoskoon suhteen.
Ma, Ti => Tummaa riisiä, tummaa pastaa ja (tonni)kalaa... Ke: Soppapäivä(t), vegepäivä, and so on....
Järki käteen ja tsemppiä kaikille. :)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen elämänmuutoksessa taipaleeni alussa. Kesäloman jälkeen menin takaisin töihin ja tajusin ekan kuukauden jälkeen että en liikkunut vapaa-ajalla oikeastaan ollenkaan. Töissäkin askeleita tulee todella vähän. Paino oli hilautunut jo 82,5 kg ja pituutta vain 160. Minä joka nuorena olin hoikka jopa liiankin. Liikaa herkkuja liian vähän liikuntaa ja paljon stressiä sekä lyhyitä yöunia.
Laihdutus on tosiaan aiemmin ollut kuuriluontoista ja niin, että olen kieltänyt itseltäni sitä ja tätä sekä päättänyt liikkua paljon. No, kiellot eivät ole toimineet, vaan tullut himo juuri niihin kiellettyihin ja liikunnankin lisääminen tyssännyt tekosyihin.
Tein uuden päätöksen tuon jälkeen kun tajusin että liikkumiseni on surkeaa ja tällä menolla paino nousee nousemistaan jatkossakin. Päätin etten kiellä itseltäni mitään (miten helppoa onkaan ollut nyt rajoittaa herkkujen syömistä) ja että liikun edes vähän joka on parempi aina, kuin etten liikkuisi ollenkaan.
Kävelen nyt 3-4 kertaa viikossa 4-6 km lenkin (kävely on ainoa joka mulle sopii hyvin, tosin siinäkin haasteensa sairauksien takia, mutta mitä enemmän sitä teen, sen helpompaa se on ollut). Katson erityisesti arkena mitä suuhuni laitan, viikonloppuna vähän rennommin, mutta ei mitään mässyttelyä. Nyt on 2,5 kk takana 6kg lähtenyt painoa ja olo on paljon pirteämpi. Nukahdan nopeasti, kiitos liikunnan ja yöunet on paremmat. Vedenjuontia olen lisännyt entiseen nähden paljon.
Olen aina odottanut nopeita tuloksia, mutta nyt ajatus on enemmän sitä, miten aion elämäni laatua parantaa pysyvästi.
Tsemppiä ap ja te joille elämänmuutos on tähtäimessä. Kaikki keinot ei toimi samoin kaikilla, pitää löytää se oma itselle sopiva tapa.
Kuulostaapa hyvältä ja terveeltä asenteelta. Ihana poikkeus täällä vauvapalstan laihdutuskeskusteluissa. Tsemppiä - onnistut varmasti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen elämänmuutoksessa taipaleeni alussa. Kesäloman jälkeen menin takaisin töihin ja tajusin ekan kuukauden jälkeen että en liikkunut vapaa-ajalla oikeastaan ollenkaan. Töissäkin askeleita tulee todella vähän. Paino oli hilautunut jo 82,5 kg ja pituutta vain 160. Minä joka nuorena olin hoikka jopa liiankin. Liikaa herkkuja liian vähän liikuntaa ja paljon stressiä sekä lyhyitä yöunia.
Laihdutus on tosiaan aiemmin ollut kuuriluontoista ja niin, että olen kieltänyt itseltäni sitä ja tätä sekä päättänyt liikkua paljon. No, kiellot eivät ole toimineet, vaan tullut himo juuri niihin kiellettyihin ja liikunnankin lisääminen tyssännyt tekosyihin.
Tein uuden päätöksen tuon jälkeen kun tajusin että liikkumiseni on surkeaa ja tällä menolla paino nousee nousemistaan jatkossakin. Päätin etten kiellä itseltäni mitään (miten helppoa onkaan ollut nyt rajoittaa herkkujen syömistä) ja että liikun edes vähän joka on parempi aina, kuin etten liikkuisi ollenkaan.
Kävelen nyt 3-4 kertaa viikossa 4-6 km lenkin (kävely on ainoa joka mulle sopii hyvin, tosin siinäkin haasteensa sairauksien takia, mutta mitä enemmän sitä teen, sen helpompaa se on ollut). Katson erityisesti arkena mitä suuhuni laitan, viikonloppuna vähän rennommin, mutta ei mitään mässyttelyä. Nyt on 2,5 kk takana 6kg lähtenyt painoa ja olo on paljon pirteämpi. Nukahdan nopeasti, kiitos liikunnan ja yöunet on paremmat. Vedenjuontia olen lisännyt entiseen nähden paljon.
Olen aina odottanut nopeita tuloksia, mutta nyt ajatus on enemmän sitä, miten aion elämäni laatua parantaa pysyvästi.
Tsemppiä ap ja te joille elämänmuutos on tähtäimessä. Kaikki keinot ei toimi samoin kaikilla, pitää löytää se oma itselle sopiva tapa.
Kuulostaapa hyvältä ja terveeltä asenteelta. Ihana poikkeus täällä vauvapalstan laihdutuskeskusteluissa. Tsemppiä - onnistut varmasti!
Ei se onnistu.
Mulla ainakin motivaatiota on. Mutta sitten tulee joku vastoinkäyminen, menee hermot lasten kanssa jne. Tulee olo että elämä pas kaa ja pelkkää kärsimystä, miksi pitäisi vielä kärsiä laihduttamalla?? Sitten syön kaikkea hyvää, on ihanaa ja mukavaa.
Ja sitten tulee morkkis, ja taas aloitan laihdutuksen.
Ja tätä se on ollut kohta 3 vuotta, tuota samaa kierrettä.
-se 100 kg-