Väsynyt laihduttamaan - Miksi tämä ei vaan ikinä onnistu?!

Olen 160cm pitkä ja paino vaihdellut aikuisiällä n. 65-90kg välillä, nykyään muutaman vuoden ollut siinä 70kg tienoilla. En ole koskaan ollut normaalipainoinen, lapsenakin sellainen hiukan tanakka. Meillä oli aina sääntönä että lautanen syödään tyhjäksi. Kylläisyyden tunnistaminen on siis ainakin mennyt ihan reisille. Nykyäänkin huomaan äitini maanittelevan lapsiani syömään enemmän sanomalla että syö nyt mummun mieliksi. Itse en ikinä pakota lapsia syömään lautasta tyhjäksi, jos lapsi selvästi on jo kylläinen. Toivon että he oppivat paremmat ruokailutavat.

Olen huomannut että ainoa tapa jolla oikeasti laihdun, on merkitä kaikki ruuat ylös. Käytän siihen kännykkäsovellusta Lifesum. Joskus käytin myös MyFitnessPal-ohjelmaa, mutta se ei nykyään oikein enää pelitä. Merkitsemällä tarkasti ylös kaiken syömäni olen huomannut kuinka paljon olen napostellut "jotain pientä" ja kuinka paljon esim. sopiva määrä pastaa/riisiä/perunaa on. Kuukauden aikana olen laihtunut 3kg, ja tavoitteeni olisi päästä 60kg.

Innostuin alkuvuodesta kuntosalilla käynnistä, joka kuitenkin loppui lyhyeen koronasulun takia. Päätin kuitenkin tehdä vastaavia liikkeitä kahvakuulalla kotona. Edistyksen huomaa nopeasti! Lisäksi olen käynyt kävelylenkeillä joihin vähitellen olen lisännyt hölkkäpätkiä. Haaveeni on pystyä juoksemaan 5km putkeen.

Seuraavat asiat toimivat siis minulla:

- ruokien merkkaaminen ylös ja kaloritavoitteessa pysyminen (tämä tärkein ja se mikä eniten vaikuttaa)

- mieluisa liikunta, itsellä kävely/hölkkä/pyöräily ja lihaskunto (ei tee mieli sössiä ruokailua lenkin jälkeen ja lihakset kuluttavat enemmän kaloreita kuin läski)

- herkuttelu sallittu niissä määrin kuin päivän kaloreihin mahtuu, ainoa poikkeus jota olen pyrkinyt täysin välttämään on karkit, sillä niitä tulee helposti syötyä älytön määrä, mielummin sitten vaikka suklaata tai makeaa piirakkaa tms.

- saan motivaatiota muiden "menestystarinoista", olen lukenut esim. runnersworldin nettisivuilta ihmisten tarinoita kuinka he ovat muuttuneet sohvaperunoista juoksijoiksi. Olen myös lukenut paljon juoksukirjallisuutta ja siitä tulee kyllä suorastaan pakottava tarve päästä lenkille. Harmi vain että polvi välillä vihoittelee, joten hitaasti pitää edetä.

Tällaisia ajatuksia ja haaveita minulla.

Minäkin taistelen kilojen kanssa. Olen 161 cm ja nyt 77 kg. Paino vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana 68-82 kilossa.

Olen herkuttelija ja leivän syöjä. Leivän syönnistä tulee ylimääräisiä kaloreita ja siksipä olen jättänyt sen pois lähes kokonaan. Vaikeaa on vastustaa ihanaa ruisleipää. Yllättävän vähän saa syödä, jos haluaa painon pitää samassa ja tosi vähän saa syödä, jos haluaa painon tippuvan. Jollain 2000kcal/päivä paino nousee varmasti. Loppuelämän taistelu tämä on.

Kuulepa, syöt vain vähemmän ja harvemmin. Jätät mässyt ym. tarpeettoman. Äärimmäisen yksinkertaista.

Vierailija kirjoitti:

Kuulepa, syöt vain vähemmän ja harvemmin. Jätät mässyt ym. tarpeettoman. Äärimmäisen yksinkertaista.

Yksinkertaista mutta ei välttämättä helppoa. Jos se kävisi noin kädenkäänteessä ni tuskinpa joka toinen vastaantulija täällä olisi ylipainoinen omasta tahdostaan

Mysimba tai saxenda.

Auttaa ylivirittyneeseen ruokahaluun. Kokemusta vain mysimbasta. Toimii!

Keskustelun innoittamana laskin eilen ruokani kalorit. Luulin että osaan arvioida hyvin mutta en ollutkaan niin hyvä kuin luulin..

Aamupala lähes 700 kcal, lounas ja päivällinen á 400 kcal ja iltapala sama kuin aamulla. Kalorimäärä sinänsä ok mutta luulin ap ja ip olevan vähempikalorisia kuin oikeat ruuat.

Kävin myös tunnin juoksulenkillä.

Söin eräänä päivä tällä viikolla 3 lettua, ja ajattelin ettei se niin paha ollut. Noista tuli kuitenkin noin 1000 kcal! Siis suklaalevyn verran parista "pikku" letusta häystöineen.

Täytyy alkaa ahkerasti punnitsemaan ja laskemaan kun arviointi on niin hakusessa. 7 kg pitäisi pudottaa,jäivät raskauden jälkeen. Ennen liikuin paljon ja sain syödä mitä halusin, nyt ajanpuutteen vuoksi liikunta jää vähemmälle.

Itselläni auttoi kun muutin ruokajuomaksi pelkän veden. Aina vain vettä. Silloin keho keskittyy vain ja ainoastaan siihen syötävän ruoan makuun. Varsinkin light limut ovat vieneet minut aikoinaan ojasta allikkoon. Kaloreita nolla joo mutta mitä tapahtuu: syöt suolaista ruokaa (niin kuin yleensä nyt lounaat yms päivälliset ovat), juot makeaa päälle, kroppaa huutaa taas suolaa, sitten makeaa, suolaa, makeaa. Olen todennut että jos syön vaikka pizzaa niin syön paljon vähemmän kun juon sen kanssa vettä. Kroppa kyllästyy sen makuun nopeammin kuin jos yhdistän sen makeaan (vaikkakin sokerittomaan ja kalorittomaan) juomaan. Kaikillahan ei light limu ongelmaa ole ja hyvä niin mutta jos nyt sattuu olemaan niin tästä on helppo aloittaa. Ei sitä light limun juomista ole pakko kokonaan lopettaa, kunhan ei juo aterialla. Siinäkin käy muuten niin että jos aterialla vetää helposti 2 isoa lasia limua niin yksikseen sitä juodessa riittääkin yksi pieni lasi.

Toinen mikä minua suorastaan ärsyttää on toitotus: ”kun vaan teet edes yhden pienen muutoksen niin kyllä laihdut pitkällä tähtäimellä, jätä vaikka se iltapäivän kahviviineri pois niin olet vuoden aikana laihtunut aivan varmuudella xxkg”. Siis ihan vastuutonta sanoa näin! Jos nyt oletetaan että se viineri on 400kcal niin toki siitä tulee 400kcal vaje verrattuna entiseen. Mutta jos energian tarve on 2000kcal luokkaa/päivä ja on aiemmin syönyt sen viineri mukaan lukien 2500kcal/päivä niin eihän sillä uudella päivittäisellä 2100kcal syömisellä laihdu mihinkään vaikka kuinka viinerin jättää pois! Sitä ei vaan enää lihoa samaa tahtia. Sen sijaan kylläkin jos nyt on aiemmin syönyt juuri sen 2000kcal/päivä niin viinerin vähennys siitä eli 2000kcal-400kcal=1600kcal näkyy jo pikku hiljaa laihtumisena.

Ozempic -lääkeresepti lääkäriltä. Se on ainoa, mikä mulla on auttanut. Sen jälkeen ei tee mieli syödä ja mahalaukkuun ei kohta mahdu yhtä paljoa kun ei ole niin venytetty. On toki suht kallista - n. 140€ kk, mutta mulle ollut hintansa väärtti. Olen nyt pudottanut puolessa vuodessa 12 kg täysin ilman kitumista.

Syö vähemmän ja jätä kaikki imelä pois. Ei yhtään lipsahdusta tai mitään "jos minä nyt yhden jäätelön tässä kaverin kanssa". Se on aluksi pirun vaikeaa ja tekee mieli kaikenlaista, koska sokeri koukuttaa. Mutta se alkaa helpottaa jo parin viikon päästä, ei tee samalla tavalla mieli sokerisia herkkuja ja pää jotenkin selkiytyy.

Sama homma ap. Ennen sai pidettyä lievän ylipainoinen max BMI 27 säännöllisesti oksentamalla ja tupakoimalla.

Lapsen synnyttyä en halunnut olla syömishäiriöinen tupakoiva äiti.

No nyt mitat 104kg,pituus 163 cm. Jee, en tupakoi...

Vierailija kirjoitti:

Ozempic -lääkeresepti lääkäriltä. Se on ainoa, mikä mulla on auttanut. Sen jälkeen ei tee mieli syödä ja mahalaukkuun ei kohta mahdu yhtä paljoa kun ei ole niin venytetty. On toki suht kallista - n. 140€ kk, mutta mulle ollut hintansa väärtti. Olen nyt pudottanut puolessa vuodessa 12 kg täysin ilman kitumista.

Mikä tämä tämmöinen lääke on?? Mikä lääkäri sitä sulle kirjoitti? Yleislääkäri, sisätautien, joku muu? Lähden heti hakemaan kun kerrot!

Täällä samat tunnelmat. Joka viikko aloitan elämäntapamuutoksen, se kestää pari päivää.

Vuosia jatkunut. Olen ikuisesti satakiloinen. N34

Vierailija kirjoitti:

Sama homma ap. Ennen sai pidettyä lievän ylipainoinen max BMI 27 säännöllisesti oksentamalla ja tupakoimalla.

Lapsen synnyttyä en halunnut olla syömishäiriöinen tupakoiva äiti.

No nyt mitat 104kg,pituus 163 cm. Jee, en tupakoi...

Sama homma! Paino nousi 15kg, kun lopetin tupakoinnin. Ei kyllä lohduta olla lihava savuton

Vierailija kirjoitti:

Ozempic -lääkeresepti lääkäriltä. Se on ainoa, mikä mulla on auttanut. Sen jälkeen ei tee mieli syödä ja mahalaukkuun ei kohta mahdu yhtä paljoa kun ei ole niin venytetty. On toki suht kallista - n. 140€ kk, mutta mulle ollut hintansa väärtti. Olen nyt pudottanut puolessa vuodessa 12 kg täysin ilman kitumista.

Millä perusteella saa?

Lihasmassan ylläpito ja rakentaminen on kalorillisesti kallista.

Syön 4000kcal päivässä, ja pysyn samassa painossa, vaikka vyötärö litistyy ja rasvaa häviää.

Ota liikuntalaji josta tykkäät ja kehitä nousujohteista treeniä. 

Jos aina treenaat samoin, elimistö tottuu ja sama treeni kuluttaa aina vain vähemmän kaloreita.

Lajikohtainen kehitys on melkeinpä pakko, joten valitse sellainen liikkuminen josta tykkäät.

Tärkeintä on ymmärtää minkä verran sinun pituinen ja ikäinen normaalipainoinen saa syödä päivässä, se peruskulutus. Ja pikkuhiljaa vähentää energiansaantia kohti sitä. Älä yritä kertalaakista, ylipainon ylläpitämiseen vaaditut kalorit ovat liian kaukana siitä.

Ei mitään vippaskonsteja, syö monipuolisesti ja terveellisesti. Jos sorrut herkkuihin, syö luvalla yksi herkku viikossa. Älä napostele, älä santsaa. Älä juo kaloreita ollenkaan. Vettä, teetä, mustaa kahvia, juot vain niitä.

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä on ymmärtää minkä verran sinun pituinen ja ikäinen normaalipainoinen saa syödä päivässä, se peruskulutus. Ja pikkuhiljaa vähentää energiansaantia kohti sitä. Älä yritä kertalaakista, ylipainon ylläpitämiseen vaaditut kalorit ovat liian kaukana siitä.

Ei mitään vippaskonsteja, syö monipuolisesti ja terveellisesti. Jos sorrut herkkuihin, syö luvalla yksi herkku viikossa. Älä napostele, älä santsaa. Älä juo kaloreita ollenkaan. Vettä, teetä, mustaa kahvia, juot vain niitä.

Ymmärrän kyllä. Mutta ei riitä itsekuri.

Hei. Minä olen 170 cm ja painoin keväällä 67 kg - halusin 10 kg pois.

Laihduttamisen aloittaminen tuntui tosi vaikealta: en kestänyt nälkää, heikotti, mälsistytti!

Yritin laihduttamisen aloittamista ainakin 3 kk... aina vaan lössähti. En kyennyt löytämään itselleni kestävää tapaa laihtua.

Sitten eräänä päivänä, sain tarpeekseni. Keskivartalolla oli makkaroita, ja rahat hupenivat lihoamiseen - tiesin, etten voinut jatkaa niin.

Alku oli jälleen kerran haparointia, mutta: kun kestin päivät, jolloin normaalisti olisin tullut järkiini typerästä dieetistä... siis jatkoin typerää... järki löytyi pikku hiljaa, kokeilemalla, mikä dieetti sopii juuri minulle!

Sopivan dieetin ehdot osoittautuivat seuraaviksi (huom. kaikki ehdot samanaikaisesti). Täytyy:

1) syödä vain sitä, mitä tekee mieli.

2) syödä aina, kun kokee vähänkin nälän merkkejä! (Aluksi söin 10 kertaa päivässä, nykyään harvemmin kun isompia aterioita)

3) suosia ravintoa, joka pitää nälän pitkään poissa: kaurapuuro, kasvispadat, jne.

4) pitää jääkaapissa aina helppoja välipaloja pikkunälkään (piristykseen), esim. omena, rahka. Näillä ei nälkä lähde, paitsi jos tekee raakapuuron, johon käyttää vaikkapa kauraleseitä ja banaania.

TÄRKEINTÄ ON, ETTÄ KUUNTELET KEHOASI, JA TARJOAT SILLE MINIMIN HYVÄÄN OLOON.

Laihduin 3 kk:n aikana 9 kg. Kevyttä liikuntaa harrastin tästä yhden kuukauden aikana.

Laihdutusjaksoon mahtui jopa 3 vko painon pysyessä samana, koska kasvisten lisääminen ruokavalioon. Todellisuudessa kuitenkin laihduin koko ajan.

Nyt on kulunut 4 kk siitä, kun aloitin laihdutuksen. Olen ylläpitänyt tulosta syömällä 1600 kcal/vrk. En harrasta yhtään liikuntaa. Nyt ohjeeni on, että vältän lohtusyömistä. Saan kuitenkin syödä päivän aikana aika paljon! Lisättyä sokeria menee ainakin 50 g päivässä, kermaakin syön, mikään ole ole kiellettyä.

Toivottavasti sinä löydät kestävän tavan hyvinvointiin, jolla paino karsiutuu samalla.

Vierailija kirjoitti:

Hei. Minä olen 170 cm ja painoin keväällä 67 kg - halusin 10 kg pois.

Laihduttamisen aloittaminen tuntui tosi vaikealta: en kestänyt nälkää, heikotti, mälsistytti!

Yritin laihduttamisen aloittamista ainakin 3 kk... aina vaan lössähti. En kyennyt löytämään itselleni kestävää tapaa laihtua.

Sitten eräänä päivänä, sain tarpeekseni. Keskivartalolla oli makkaroita, ja rahat hupenivat lihoamiseen - tiesin, etten voinut jatkaa niin.

Alku oli jälleen kerran haparointia, mutta: kun kestin päivät, jolloin normaalisti olisin tullut järkiini typerästä dieetistä... siis jatkoin typerää... järki löytyi pikku hiljaa, kokeilemalla, mikä dieetti sopii juuri minulle!

Sopivan dieetin ehdot osoittautuivat seuraaviksi (huom. kaikki ehdot samanaikaisesti). Täytyy:

1) syödä vain sitä, mitä tekee mieli.

2) syödä aina, kun kokee vähänkin nälän merkkejä! (Aluksi söin 10 kertaa päivässä, nykyään harvemmin kun isompia aterioita)

3) suosia ravintoa, joka pitää nälän pitkään poissa: kaurapuuro, kasvispadat, jne.

4) pitää jääkaapissa aina helppoja välipaloja pikkunälkään (piristykseen), esim. omena, rahka. Näillä ei nälkä lähde, paitsi jos tekee raakapuuron, johon käyttää vaikkapa kauraleseitä ja banaania.

TÄRKEINTÄ ON, ETTÄ KUUNTELET KEHOASI, JA TARJOAT SILLE MINIMIN HYVÄÄN OLOON.

Laihduin 3 kk:n aikana 9 kg. Kevyttä liikuntaa harrastin tästä yhden kuukauden aikana.

Laihdutusjaksoon mahtui jopa 3 vko painon pysyessä samana, koska kasvisten lisääminen ruokavalioon. Todellisuudessa kuitenkin laihduin koko ajan.

Nyt on kulunut 4 kk siitä, kun aloitin laihdutuksen. Olen ylläpitänyt tulosta syömällä 1600 kcal/vrk. En harrasta yhtään liikuntaa. Nyt ohjeeni on, että vältän lohtusyömistä. Saan kuitenkin syödä päivän aikana aika paljon! Lisättyä sokeria menee ainakin 50 g päivässä, kermaakin syön, mikään ole ole kiellettyä.

Toivottavasti sinä löydät kestävän tavan hyvinvointiin, jolla paino karsiutuu samalla.

Ei toimisi mulla. Syön nytkin vain sitä, mitä tekee mieli ja paino 100 kiloa.

Pitää vaan uskoa, että kaikilla ei onnistu. Jotku on tuomittu ikuiseen lihavuuteen.

N 34

Itsekurin puute = motivaation puute. Et halua tarpeeksi, olet valmiiksi luovuttanut. Turha yrittää ennen kuin olet tosissasi. Kukaan ei voi tehdä sitä puolestasi, vain sinä ihan itse. Ota vastuu itsestäsi ja elämästäsi.