Lue keskustelun säännöt.
Kumppanin outo suhtautuminen pieniin ystävällisiin tekoihin
14.05.2020 |
Mieheni on usein väsynyt koska fyysisissä töissä ja pyrin tekemään hänelle pieniä hyviä tekoja aina silloin tällöin. En tarkoita lahjojen ostamista tms. vaan pieniä välittämisen osoituksia ihan täällä kotiarjessa jotka helpottavat hänen vaivannäköään tms.
En odota kiitosta tai ylipäätään mitään, mutta mistähän johtuu että mieheni kääntää kaiken pikkujeesin kielteiseksi ja alkaa usein jopa rähjätä jostakin pienestä asiasta kun olen pyrkinyt helpottamaan hänen olemistaan tai tekemistään. Esim. kysyn tarvitseeko apua pyöränkorjaukseen ja pidän esim. pyörää paikallaan. Usein saan vain sättimistä ja vihamielistä suhtautumista osakseni.
Mistä tällainen käytös johtuu eli kun tarjoaa apua tai jotenkin tekee pieniä hyviä tekoja niin niistä saa "kiitoksena" vain sättimistä ja raivoa?
Jos joku minua jeesisi niin kiitän kyllä kauniisti. Mutta kuten sanoin en odota kiitostakaan mutta miksi miehen reagtio on negatiivinen ja kielteinen jos toinen puhtaasta sydämestään vähän tekee pieniä hyviä arjentekoja? Miksei voi suhtautua asiaan vaikkapa neutraalisti vaan vastata ns. "hyvyyteen" raivolla ja ikävällä huomauttelulla?
Kommentit (39)
Kuulostaa tosi kurjalta käytökseltä. Miehesi vaikuttaa todella stressaantuneelta ja purkaa sitä sinuun. Ei missään nimessä hyväksyttävää. Vaikka hän haluaisikin tehdä työnsä yksin ja rauhassa, sen voisi ilmaista jotenkin toisin. Lisäksi voisi osoittaa, että on huomannut toisen välittämisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei taida rakastaa sua enää? Sitä ärsyttää sekä auttaminen että auttamattomuus. Siis kaikki sinussa.
Kysy siltä suoraan.Olen kysynyt eikä mies näe käytöksensä taakse ollenkaan. Hänestä on ilmeisesti jotenkin luonnollista sättiä ja huomautella. Sen sanoin etten enää tule sätittäväksi esim. pyörän korjaukseen eli jos osaa käyttäytyä niin voi jeesiä. Jännä ivallinen hymy nousi miehen kasvoille ja silmät alkoivat vain jotenkin kiilua oudosti.
Ei kuulemma halua erota vaikka tätä olen useasti kysynyt. -ap
Nonni ja vielä silmätkin kiiluu oudosti. Hullu se on, senhän sä halusit kuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sen verran että esim. kumppanini äiti on hyvin kiittämätön ihminen. Ei näe mitä muut tekevät hänen hyväkseen vaan huomauttelee ja sättii jos joku ajattaa vaikka häntä sata kilometriä autolla jonnekin niin löytää automatkan ja kuskin huonot puolet ja sättii ja huomauttelee matkan varrella, eikä näe sitä että joku todella lähti omilla bensoillaan häntä ajattamaan 100 km päähän ja olisi siitä hyvillään. -ap
Ilmeisesti tuo on sitten miehellekin ihan vaan tapa, ei tule muuttumaan vaikka mitä sanoisit/tekisit. Anna sen olla rauhassa ja ole välittämättä. Auta jos tykkäät, mutta ei ole mikään pakko. Pyytää sitten jos tarvii jotain.
Ite oot ukkos valinnu, elä sen kanssa tai lähe meneen jos et koe saavasi tarpeeksi arvostusta.
Kiitos tästä ja muistakin hyvistä kommenteista! EN odota mitään. En arvostusta tai kiitosta mutta sen odottaisin etten ainakaan haukkuja saisi jos pyrin vilpittömästi jeesimään. Ajatelkaa jos itse teette ystävän eteen jotakin. Ette odota mitään "vastapalkaksi" mutta tuon hyvän teon tehtyänne ystävänne vain sättisi teitä. Ei kai sen niinkään pitäisi mennä?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on väsynyt ja haluaa puuhastella rauhassa, ilman mitään häiriöitä. Anna toisen touhuta itsekseen.
Mutta sitten mieheni voi vetää marttyyrikortin esiin eli kuinka hän taas YKSIN joutui tekemään sitä tätä ja tuota jne!
Siinähän sitten on 2 marttyyria yhdessä.
Avaatko tätä kommenttia vähän? Missä kohdin minä olisin marttyyri? Ai siinä kohdassa jos autan miestäni ja saan vain sättimistä osakseni?? -ap
Eiköhän tämän myötä ala aueta, että miksi mies olisi mielellään väsyneenä rauhassa.. :)
Älä vihjaile vaan kerro suoraan MISSÄ KOHDEN MINÄ OLEN MARTTYYRI? Jos haluan auttaa väsynyttä miestäni hyvästä sydämestäni ja saan vaan huomauttelua ja sättimistä osakseni niin MISSÄ KOHDEN MINÄ OLEN MARTTYYRI? KERRO suoraan, äläkä jauha vihjailevaa shaisselia! -ap
Esimerkiksi juuri tässä näytätät martyyri asenteesi. Jankuttaminen ja nalkuttaminen on aina martyyriutta. Jos et saa tyydyttävää vastausta tai miehesi ei vastaa auttamiseen toivomallasi tavalla anna olla, tee jotain muuta, mieluummin ehkä jotakin sellaista joka ei liity mieheesi mitenkään. Älä ole hänestä riippuvainen (myöskään tunteissa) tai yritä tehdä häntä riippuvaiseksi itsestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on väsynyt ja haluaa puuhastella rauhassa, ilman mitään häiriöitä. Anna toisen touhuta itsekseen.
Mutta sitten mieheni voi vetää marttyyrikortin esiin eli kuinka hän taas YKSIN joutui tekemään sitä tätä ja tuota jne!
Siinähän sitten on 2 marttyyria yhdessä.
Avaatko tätä kommenttia vähän? Missä kohdin minä olisin marttyyri? Ai siinä kohdassa jos autan miestäni ja saan vain sättimistä osakseni?? -ap
Eiköhän tämän myötä ala aueta, että miksi mies olisi mielellään väsyneenä rauhassa.. :)
Älä vihjaile vaan kerro suoraan MISSÄ KOHDEN MINÄ OLEN MARTTYYRI? Jos haluan auttaa väsynyttä miestäni hyvästä sydämestäni ja saan vaan huomauttelua ja sättimistä osakseni niin MISSÄ KOHDEN MINÄ OLEN MARTTYYRI? KERRO suoraan, äläkä jauha vihjailevaa shaisselia! -ap
Anna miehen touhuta rauhassa jos haluat auttaa, kyllä se kysyy jos tarvitsee apua. Itse ainakin lataudun parhaiten kuulokkeet päässä itsekseen touhuten, ärsyttää vaan jos joku tunkee viereen sillä asenteella että "no minä hyvää hyvyyttäni autan". Oonko kysynyt apua vai pidätkö mua tyhmänä?
Keksi itselleskin tekemistä niin et ole itsestään selvyys ja tee mieluummin vaikka lempiruoka pöytään valmiiksi, nälkäinen mies on äkäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teillä on nyt hyvin väärä kuva koko asiasta. Ensinnäkin mies korjaa pyörää tosi harvoin ja joskus olen tarjoutunut avuksi niin homma sujuu paremmin kun on neljä kättä kaksien sijaan. En tarjoudu miehelle millään muulla tavalla avuksi mutta teen juuri ruokaa joskus, laitan lautasen valmiiksi, kaivan puhtaat sukat kaapista esiin jne. Ihan pieniä huomionosoituksia silloin tällöin. Näistä ei olettaisi saavansa sättimistä tms. Ei tarvitsisi reagoida millään tavalla. Kysyin vaan että miksi joku sättii ja huomauttelee tällaisiin asioihin kun voisi olla vain hiljaa. Tuolla ylhäällä oli ihan hyviä pointteja. Mutta jos joku nostaisi vaikka pudonneen hanskani maasta tai pitäisi ovea auki rappukäytävässä niin en nyt ainakaan sellaista ihmistä alkaisi sättimään! -ap
Siis mitä itse teette jos joku teitä auttaa jossakin asiassa tai tekee teille jonkun hyvää tarkoittavan teon? Alatte sättimään ja huomauttelemaan, niinkö? VASTATKAA! Jos naapurin mummo pitää teille ovea auki rappukäytävässä niin alatte huomauttelmaan tyylistä jolla hän piti sitä ovea auki? -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä itse teette jos joku teitä auttaa tai jeesii? Jos naapurin mummo pitää teille alaovea auki niin alatte sättimään ja huomauttelemaan tyylistä jolla mummo pitää ovea auki? Näinkö se menee? -ap
Ap, oot kyllä ärsyttävä jankkaaja. Anteeksi, mutta alan ymmärtää miksi miehesi sättii sua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi on törkyaivoinen, kiittämätön moukka. Siitä se johtuu.
'jos joku nostaisi vaikka pudonneen hanskani maasta tai pitäisi ovea auki rappukäytävässä niin en nyt ainakaan sellaista ihmistä alkaisi sättimään! '
Mun mies voisi syyllistyä tuollaiseen.
Vieraammalle ei viitsisi sanoa, mutta lähisuhteessa kyllä.
Hän elää elämäänsä jonkinlaisessa flow-tilassa ja moni normaali toisen ihmisen toiminta häiritsee häntä. Sitä en tiedä, onko mieheni kovinkaan normaali.
Mutta puuhastelee siis lähinnä yksikseen. On myös hakeutunut töihin, joissa tekee työnsä yksin (ei ryhmätyönä tai mitenkään erityisen läheisessä yhteistyössä toisten kanssa).
Erilaiset keskeytykset häiritsevät miestäni. Jopa käsineen poimiminen maasta voisi häiritä miehen 'flow-tilaa', jos hän ajatuksissaan olisi ajatellut nostaa käsineen itse.
Stressi pahentaa mieheni käytöstä.
Koen ajoittain hankalaksi elää mieheni kanssa. Toisaalta juuri nyt, tämän kevään aikana, on ollut ainakin ajoittain helpompaa.
Maija
p.s. Miehellä on stressiä tällä hetkellä vähemmän kuin aiemmin. Lisäksk korona on miehelle jonkinlainen erityistilanne, josta mies tavallaan 'pitää'. Korona tuo elämään tavallaan 'haastetta', jota mies kaipaa. Mies tylsistyy helposti tavalliseen arkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuolla perusteella voin ennustaa, että suhde tulee olemaan pitkä ja kivinen. Hyvän seksin lisäksi molemminpuolinen huomaavaisuus on yksi tärkeimpiä tekijöitä onnellisessa parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Anna miehesi olla rauhassa. Jos on väsyksissä niin yksin puuhailu voi rauhoittaa mieltä,
Miehet tarvitsevat usein työpäivän jälkeen omaa rauhaa. Ei heitä kiinnosta puhua pulputtaa pitkin iltaa tai vastailla vaimon kysymyksiin.
Monesti miehet menevät autotalliin muka jotain puuhailemaan, vain siksi että saavat olla rauhassa ja yksin.
Tai lenkille, tai pyöräilemään, tai yrittävät ottaa pienet nokkaunet tms.
Älä hyvä ihminen tyrkytä apuasi, se ärsyttää miestä vain enemmän jos hän on uuvuksissa.
Tuo on kyllä raivostuttavaa. ihan kun minä en haluaisi työpäivän jälkeen levätä ja olla itsekseni… Mies ottaa ja menee autotalliin tekemään jotain mukatärkeetä, jättää minut lapsen kanssa selviytymään ilman huilitaukoja. No eipp´ä siinä, osaan minä sen lapsen lähettää talliin iskän perässä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sättiminen ja nalkuttaminen on ensisijaisesti sen ongelma, joka sitä tekee. Henkilö ei ole osannut keskustellen tuoda esiin omaa tahtoaan, ja toistaa sitten tällaista negatiivista kommunikaatiomallia. Miehesi voisi hyvin sanoa, että eri kiitos, en tarvitse/halua nyt apua/haluan olla yksin, mutta sen sijaan ilmaisee tämän epäsuorasti. Ap taas kysyy syytä siihen vauva-palstalaisilta, kun ainoa joka todellisen syyn tietää on hänen miehensä. Ap, opettele sanomaan miehellesi "Minä haluan/ en halua, että..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sen verran että esim. kumppanini äiti on hyvin kiittämätön ihminen. Ei näe mitä muut tekevät hänen hyväkseen vaan huomauttelee ja sättii jos joku ajattaa vaikka häntä sata kilometriä autolla jonnekin niin löytää automatkan ja kuskin huonot puolet ja sättii ja huomauttelee matkan varrella, eikä näe sitä että joku todella lähti omilla bensoillaan häntä ajattamaan 100 km päähän ja olisi siitä hyvillään. -ap
Ilmeisesti tuo on sitten miehellekin ihan vaan tapa, ei tule muuttumaan vaikka mitä sanoisit/tekisit. Anna sen olla rauhassa ja ole välittämättä. Auta jos tykkäät, mutta ei ole mikään pakko. Pyytää sitten jos tarvii jotain.
Ite oot ukkos valinnu, elä sen kanssa tai lähe meneen jos et koe saavasi tarpeeksi arvostusta.
Kiitos tästä ja muistakin hyvistä kommenteista! EN odota mitään. En arvostusta tai kiitosta mutta sen odottaisin etten ainakaan haukkuja saisi jos pyrin vilpittömästi jeesimään. Ajatelkaa jos itse teette ystävän eteen jotakin. Ette odota mitään "vastapalkaksi" mutta tuon hyvän teon tehtyänne ystävänne vain sättisi teitä. Ei kai sen niinkään pitäisi mennä?!
Kyllähän ystävätkin ainakin välillä käsittävät jonkun hyvää tarkoittavan auttamisen väärin. Silloin jätän hänet rauhaan ja asia selvitetään hänen kanssaan myöhemmin. Keskustelupalstalla en ehkä kuitenkaan lähtisi tuollaisia asioita selvittämään koska mielestäni se on toisen osapuolen vähättelemistä. Myös hänellä on joku näkemys asiasta.
Työkavereissa on niitäkin jotka suhtautuu vihamielisesti vähän kaikkeen auttamiseen. Silloin jätän auttamatta. Jos mikään muukaan yhteistyö ei onnistu olen hänen kanssaan mahdollisimman vähän tekemisissä. Jos yhteistö jossakin muussa onnistuu paremmin, keskitytään siihen.
Samaa voi hyödyntää myös parisuhteessa. Joskus kannattaa tilanteen antaa rauhoittua ja selvittää asiat myöhemmin yhdessä kaikessa rauhassa. Jos yhteistyö jollakin osa-alueella tökkii ei sitä kannata jatkaa vaan keskittyä muihin asioihin suhteessa. Jos taas juuri mikään ei tunnu sujuvan ehkä on parempi jatkaa niin erillään kun se vain on mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
'jos joku nostaisi vaikka pudonneen hanskani maasta tai pitäisi ovea auki rappukäytävässä niin en nyt ainakaan sellaista ihmistä alkaisi sättimään! '
Mun mies voisi syyllistyä tuollaiseen.
Vieraammalle ei viitsisi sanoa, mutta lähisuhteessa kyllä.
Hän elää elämäänsä jonkinlaisessa flow-tilassa ja moni normaali toisen ihmisen toiminta häiritsee häntä. Sitä en tiedä, onko mieheni kovinkaan normaali.
Mutta puuhastelee siis lähinnä yksikseen. On myös hakeutunut töihin, joissa tekee työnsä yksin (ei ryhmätyönä tai mitenkään erityisen läheisessä yhteistyössä toisten kanssa).
Erilaiset keskeytykset häiritsevät miestäni. Jopa käsineen poimiminen maasta voisi häiritä miehen 'flow-tilaa', jos hän ajatuksissaan olisi ajatellut nostaa käsineen itse.
Stressi pahentaa mieheni käytöstä.
Koen ajoittain hankalaksi elää mieheni kanssa. Toisaalta juuri nyt, tämän kevään aikana, on ollut ainakin ajoittain helpompaa.
Maija
p.s. Miehellä on stressiä tällä hetkellä vähemmän kuin aiemmin. Lisäksk korona on miehelle jonkinlainen erityistilanne, josta mies tavallaan 'pitää'. Korona tuo elämään tavallaan 'haastetta', jota mies kaipaa. Mies tylsistyy helposti tavalliseen arkeen.
Minä olen kuin miehesi! Rakastan tätä poikkeustilannetta. Olen lapsesta asti haaveillut ns. maailmanloppumeiningistä, vaikka en tietysti toivo läheisilleni mitään pahaa. Tämä korona on just sopiva poikkeustila minun makuuni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna miehesi olla rauhassa. Jos on väsyksissä niin yksin puuhailu voi rauhoittaa mieltä,
Miehet tarvitsevat usein työpäivän jälkeen omaa rauhaa. Ei heitä kiinnosta puhua pulputtaa pitkin iltaa tai vastailla vaimon kysymyksiin.
Monesti miehet menevät autotalliin muka jotain puuhailemaan, vain siksi että saavat olla rauhassa ja yksin.
Tai lenkille, tai pyöräilemään, tai yrittävät ottaa pienet nokkaunet tms.
Älä hyvä ihminen tyrkytä apuasi, se ärsyttää miestä vain enemmän jos hän on uuvuksissa.
Tuo on kyllä raivostuttavaa. ihan kun minä en haluaisi työpäivän jälkeen levätä ja olla itsekseni… Mies ottaa ja menee autotalliin tekemään jotain mukatärkeetä, jättää minut lapsen kanssa selviytymään ilman huilitaukoja. No eipp´ä siinä, osaan minä sen lapsen lähettää talliin iskän perässä :)
Ihmettelen myös miten se on ihan ok, että toinen saa painua omiin menoihinsa jättäen kaiken sen toisen vastuulle... Meillä ei kyllä kumpikaan lähde itsekkäästi omiin menoihinsa ennen, kuin pakolliset on hoidettu tai ei ole ennalta sovittu. Joo, olisihan se ihan jees rojahtaa aina töiden jälkeen sohvalle päikkäreille, mutta näin lapsiarjessa se nyt ei ole joka päivä mahdollista.
Koska olet luultavasti vain tiellä ja kälättämässä tyhjänpäiväisyyksiä, vaikka se puuhastelu olisi miehellesi juuri sitä omaa aikaa.
Ilmeisesti tuo on sitten miehellekin ihan vaan tapa, ei tule muuttumaan vaikka mitä sanoisit/tekisit. Anna sen olla rauhassa ja ole välittämättä. Auta jos tykkäät, mutta ei ole mikään pakko. Pyytää sitten jos tarvii jotain.
Ite oot ukkos valinnu, elä sen kanssa tai lähe meneen jos et koe saavasi tarpeeksi arvostusta.