Lue keskustelun säännöt.
Tuttu söi 1/2 muurinpohjaletusta. Tuollaistako on hoikan naisen elämä?
13.05.2020 |
Onhan tuo kaveri timmissä kunnossa vatsalihaksineen, mutta ei olisi minusta tuohon. 1/2 lettua!!
Kommentit (404)
Enpä tiedä, minä olen hoikassa kunnossa, mutta syön kyllä kasan lettuja jos lettuja vaivaudun tekemään. Syön sitten sinä päivänä vähemmän jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muurinpohjalettuhan on valtava!
Puolikas vastaa normaalia pienellä paistinpannulla paistettua eli sellaisen syön minäkin.
Jos letut osuu lounaan tilalle voin syödä kaksi. Voissa paistettuja tietty
Olen hoikka mutta en kituuta. Syön "oikeaa" ruokaa niin paljon kuin maistuu. Pyrin siihen ettei koskaan olisi herkkupöydässä nälkä. Työssäni minulle tarjotaan usein herkkuja. Minulle se on vain normaali tapa syödä että otan yhden letun, seuraavan asiakkaan luona pienen siivun kakkua. Mutta jos on nälkä, niin saman tien annoskoot kasvavat eikä itselleni ainakaan tule mitenkään hyvä olo kuuden letun jälkeen. Painokin olisi varmaan jotain muuta.
80% hoikista voi syödä ihan mitä tahansa. Ovat ns. läpipaskoja. Sitten on tämä 20% joille geenilotto ei ole ollut yhtä suosiollinen. Jälkimmäisille hoikkana pysyminen on juuri tällaista taistelua. Ikä tosin tasoittaa suhdetta.
En ymmärrä aloituksen pointtia. Joku söi puolikkaan letun ja oli ilmeisesti tyytyväinen kun sai syödä lettua. Mutta tämä onkin sitten jonkun mielestä väärää tyytyväisyyttä? Millaiseen määrään lettuja saisi olla vasta tyytyväinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep. Tätini tarjosi aina vieraille herkkuja, mutta itse ei edes maistanut. Oli laiha tikku.
Olisi kiva leipoia ja askarrella jälkkäreitä, muttei syödä kaikkea. Vieraat siinämielessä kiva juttu, mutta pitää päästä eroon tarjottavista.
Pitää muistaa ettei meille hoikille välttämättä tuollaiset epäterveelliset ja turvottavat hiilariherkut edes maistu enää kun elimistö on tottunut täysin päinvastaiseen ruokavalioon.
Itse herkuttelen mm. marjoilla ja hedelmillä joihin lisään maustamatonta jugurttia tai sekoitan niistä smoothien kun tekee mieli jotain makeaa (eikä tarvitse annoskoossa pihistellä kun kalorimäärä on vähäinen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut meistä on pieniruokaisia. En ole mikään superhoikka, ihan normaalipainoinen, mutten minäkään jaksa kokonaista muurinpohjalettua kerralla. Ihan niinkuin en ole koskaan syönyt kokonaista pizzaa tai hampurilaistakaan. Ravintolassa en voi tilata mitään kolmen ruokalajin illallista kun jo siitä alkupalasta on vatsa täynnä. Hävettää joskus tilata ihan tavallinen annos, jaksan kolmasosan ja sitten tarjoilija ihmettelee eikö maistunut.
Äitini ja tätini ovat ihan samanlaisia. Mutsi ymmärtää, että jos teen kolmen munan munakkaan, me syödään se puoliksi. Ei kumpikaan jaksaisi sitä kokonaan. Tai jaksaisi, mutta sitten on ähky ja fyysisesti oksettaa, ei sekään ole kivaa. Älkää pakkosyöttäkö ihmisiä, antakaa jokaisen ottaa sen verran kuin haluavat.
Itselläni menee jotenkin kausittain. On aikoja kun ruoka ja herkut maistuu. Voin syödä enemmän silloin. Sen vastapainoksi tulee aina kausi kun joutuu väkisin syömään, eikä oikeasti tee mieli kuin kahvia. Tuollainen syöntikausi saattaa kestää kuukaudenkin, sitten pari kuukautta väkisin syömistä. Paino seilaa +-5 kiloa vuoden ympäri. Onko muilla tällaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on, jotkut naiset tekee uhrauksia, että pysyy pantavan näköisenä. Sitten nämä jotka sulloo monta lettua naamariin ovat kateellisia tälläiselle hoikalle naiselle, kun näkevät tämän uljaan uroksen kainalossa.
Elämä on valintoja.
Krpää saa nainen aina jos haluaa. Teidän miesten kannattaa sen sijaan miettiä ja että miten ylipäätään pääsette naisten kanssa mihinkään tekemisiin kun teitä on niin paljon ja suuri joukko jää ilman naista ja pllua. Mene sinäkin punttisalilla sen sijaan että pjaskaa jauhat täällä. Palstavänimies ei kelpaa kenellekään
99.9999 prosenttia miehistä ei ole sen arvoisia, että elämästä ei voisi muuten nauttia.
Mun ystävä ei "jaksa"syödä kuin puolikkaan keksiä kerralla.Jättää puolikkaan seuraavaan kahvitteluhetkeen.Toinen ystävä ei jaksa syödä tuuttia, valitsee puikon.Molemmat hoikkia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, hän varmaan arvostaa enemmän sitä timmiä kroppaa kun sitä rentoutta ja vapautta syödä. Eikä siinä mitään väärää ole tietenkään. Itse yritän pitää sellaista kultaista keskitietä. Hyväksyn sen, että en ole mikään fitnesskissa, saan syödä mitä vain ja milloin vain, mutta kohtuus kaikessa tietenkin. Harrastan paljon urheilua, en tietenkään halua olla ylipainoinen ja elää epäterveessä kehossa. Mutta itse arvostan siis enemmän sitä mukavuutta, vapautta ja rentoutta elämässä.
Vierailija kirjoitti:
80% hoikista voi syödä ihan mitä tahansa. Ovat ns. läpipaskoja. Sitten on tämä 20% joille geenilotto ei ole ollut yhtä suosiollinen. Jälkimmäisille hoikkana pysyminen on juuri tällaista taistelua. Ikä tosin tasoittaa suhdetta.
Tämä on skeidaa. Hoikat ihmiset syö intuitiivisesti, eli kehon signaaleja kuunnellen. Kyllä ne syö herkkuja kun mutta siihen riittää kohtuus -ei tarvitse kaksin käsin vetää. Lisäksi hoikat ihmiset eivät pidä mistään rasva-mättöruuasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitää muistaa ettei meille hoikille välttämättä tuollaiset epäterveelliset ja turvottavat hiilariherkut edes maistu enää kun elimistö on tottunut täysin päinvastaiseen ruokavalioon.
Itse herkuttelen mm. marjoilla ja hedelmillä joihin lisään maustamatonta jugurttia tai sekoitan niistä smoothien kun tekee mieli jotain makeaa (eikä tarvitse annoskoossa pihistellä kun kalorimäärä on vähäinen).
Katsoin eilen Trädgårdstideniä (puutarhaperjantai muistaakseni Suomessa). Siinä on se yksi uusi muija, joka on jotenkin intomielinen terveyshöösääjä. Nyt se teki siinä kombuchaa (kirjoitetaankohan noin). Se sen ilo niihin muihin kolmeen rentoon juontajaan verrattuna on jotenkin pinnisteltyä. Se on ihan iloinen, ja hyvän näköinenhän se on, mutta en tiedä miksi siitä tulee sellainen olo että se ei oikeasti ole kovin leppoisaa ja hauskaa seuraa. Täällä Tukholmassa on paljon sen tyyppisiä ihmisiä. Ne on muodikkaasti kiinnostuneita juuri oikeanlaisesta ruoasta ja kun ne saarnaa siitä ne näyttää tosi hyvältä ja reippailta ja iloisilta. Silti se ei vaan jotenkin mene ihan läpi. Ei sillä tavalla kuin miltä näytti samaisessa ohjelmassa kun se englantilainen mies siinä haukkasi huokaisten croisanttia, jotenkin elämästä nauttien vähät välittäen siitä että se nyt juuri ei ollut ravintoympyrän tärkeintä luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on, jotkut naiset tekee uhrauksia, että pysyy pantavan näköisenä. Sitten nämä jotka sulloo monta lettua naamariin ovat kateellisia tälläiselle hoikalle naiselle, kun näkevät tämän uljaan uroksen kainalossa.
Elämä on valintoja.
Pantavan...? Hyi helve.tti! Ihan oman terveyteni takia välttelen sokeria enkä jonkun miesten panohaaveiden takia!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on, jotkut naiset tekee uhrauksia, että pysyy pantavan näköisenä. Sitten nämä jotka sulloo monta lettua naamariin ovat kateellisia tälläiselle hoikalle naiselle, kun näkevät tämän uljaan uroksen kainalossa.
Elämä on valintoja.Krpää saa nainen aina jos haluaa. Teidän miesten kannattaa sen sijaan miettiä ja että miten ylipäätään pääsette naisten kanssa mihinkään tekemisiin kun teitä on niin paljon ja suuri joukko jää ilman naista ja pllua. Mene sinäkin punttisalilla sen sijaan että pjaskaa jauhat täällä. Palstavänimies ei kelpaa kenellekään
99.9999 prosenttia miehistä ei ole sen arvoisia, että elämästä ei voisi muuten nauttia.
Aika harva haluaa olla hoikka muiden takia vaan itsensä takia. Itseluottamusta, terveyttä, hyvää oloa, kevyt askel, liikunnan ilo, terve mieli terveessä ruumiissa. Monet näistä kehopositiivisista pullukoista olisi oikeasti valmiita antamaan vaikka koko omaisuutensa että voisivat olla hoikkia mutta herkuttelu koukuttaa kuin heroiini
Miksi läskit aina olettaa, että kaikki haluaisivat oikeasti porsastella ja mättää suuhun kilokaupalla ruokaa, ja eivät tee niin vain siksi että haluavat pysyä hoikkana?
Yrittäkää nyt ymmärtää, että ihminen joka on aina elämässään syönyt kohtuullisia määriä, ei edes pysty ylensyömään ilman ähkyä ja huonoa oloa.
Lihavat ihmiset ovat ylensyöneet niin pitkään, että vatsalaukku on venynyt sen mukaisesti eikä kylläisyyden säätelykyky ole enää normaalissa tilassa, jolloin tuntee tarvetta syödä ne 6 lettua tai muuten jää nälkä. Samat ihmiset ihmettelevät miten joku voi syödä vain puolikkaan pizzan tai puolikkaan sipsipussin. Hoikilla ihmisillä vaan on normaalin kokoinen vatsalaukku, johon ei mahdu liikamääriä ruokaa.
Olen hoikka 30v nainen ja ruokavaliooni kuuluu aivan kaikki vihanneksista roskaruokaan ja herkkuihin, en kiellä itseltäni mitään - ero on siinä, että syön kaikkea kohtuudella jolloin viikon kalorit pysyvät normaaleissa määrissä, vaikka viikkoon onkin mahtunut niin pizzaa kuin lettujakin. En vain syö koko pizzaa kerralla (en pystyisi ilman ähkyä, joka on inhottava tunne) vaan syön sitä samaa pizzaa sitten lounaaksi seuraavana päivänäkin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi läskit aina olettaa, että kaikki haluaisivat oikeasti porsastella ja mättää suuhun kilokaupalla ruokaa, ja eivät tee niin vain siksi että haluavat pysyä hoikkana?
Yrittäkää nyt ymmärtää, että ihminen joka on aina elämässään syönyt kohtuullisia määriä, ei edes pysty ylensyömään ilman ähkyä ja huonoa oloa.
Lihavat ihmiset ovat ylensyöneet niin pitkään, että vatsalaukku on venynyt sen mukaisesti eikä kylläisyyden säätelykyky ole enää normaalissa tilassa, jolloin tuntee tarvetta syödä ne 6 lettua tai muuten jää nälkä. Samat ihmiset ihmettelevät miten joku voi syödä vain puolikkaan pizzan tai puolikkaan sipsipussin. Hoikilla ihmisillä vaan on normaalin kokoinen vatsalaukku, johon ei mahdu liikamääriä ruokaa.
Olen hoikka 30v nainen ja ruokavaliooni kuuluu aivan kaikki vihanneksista roskaruokaan ja herkkuihin, en kiellä itseltäni mitään - ero on siinä, että syön kaikkea kohtuudella jolloin viikon kalorit pysyvät normaaleissa määrissä, vaikka viikkoon onkin mahtunut niin pizzaa kuin lettujakin. En vain syö koko pizzaa kerralla (en pystyisi ilman ähkyä, joka on inhottava tunne) vaan syön sitä samaa pizzaa sitten lounaaksi seuraavana päivänäkin.
En ole ylipainoinen, mutta veikkaan että sinä salaa haluaisit porsastella kun olet noin agressiivinen. Sinua harmittaa kun muut ei ole huolissaan ulkonäöstään. Heidänkin pitäisi kun sinäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää muistaa ettei meille hoikille välttämättä tuollaiset epäterveelliset ja turvottavat hiilariherkut edes maistu enää kun elimistö on tottunut täysin päinvastaiseen ruokavalioon.
Itse herkuttelen mm. marjoilla ja hedelmillä joihin lisään maustamatonta jugurttia tai sekoitan niistä smoothien kun tekee mieli jotain makeaa (eikä tarvitse annoskoossa pihistellä kun kalorimäärä on vähäinen).
Katsoin eilen Trädgårdstideniä (puutarhaperjantai muistaakseni Suomessa). Siinä on se yksi uusi muija, joka on jotenkin intomielinen terveyshöösääjä. Nyt se teki siinä kombuchaa (kirjoitetaankohan noin). Se sen ilo niihin muihin kolmeen rentoon juontajaan verrattuna on jotenkin pinnisteltyä. Se on ihan iloinen, ja hyvän näköinenhän se on, mutta en tiedä miksi siitä tulee sellainen olo että se ei oikeasti ole kovin leppoisaa ja hauskaa seuraa. Täällä Tukholmassa on paljon sen tyyppisiä ihmisiä. Ne on muodikkaasti kiinnostuneita juuri oikeanlaisesta ruoasta ja kun ne saarnaa siitä ne näyttää tosi hyvältä ja reippailta ja iloisilta. Silti se ei vaan jotenkin mene ihan läpi. Ei sillä tavalla kuin miltä näytti samaisessa ohjelmassa kun se englantilainen mies siinä haukkasi huokaisten croisanttia, jotenkin elämästä nauttien vähät välittäen siitä että se nyt juuri ei ollut ravintoympyrän tärkeintä luokkaa.
Varsin mahdollista. On tärkeää ettei aseta liikaa itselleen rajoitteita syömisen suhteen sillä se vaan lisää houkutuksia epäterveelliseen ahmimiseen ja herkutteluun. Mielestäni kuitenkin mainitsemani marjat ja hedelmät pitäisi kuulua ihan jokaisen perusruokavalioon eikä olla mitään poikkeuksellista "terveyshöösääjien superfoodia"
Pakkosyöminen keljuttaa. Esim töissä ostetaan vähän väliä kahvin kanssa täytekakkua tai pullaa. En tykkää kummastakaan, mutta pakko syödä kun muut pitää outona, jos ei syö - kokemusta on. Kun muutenkin olen vähän vastavirtaan kulkija, niin katson pienemmäksi pahaksi pakkosyödä.