Minkälaisia astioita nykynuoret käyttävät? Mietin valmistujaislahjaa
Siskontyttö valmistuu ja sain siskolta vinkin että jotain astioita tulisi saada, hän kun muuttaa kesällä omilleen. Ei osannut sanoa muuta että osta jotain klassista. Mietin vain että mikä sopisi? En halua että lahja on joku "tätimäinen" mikä jää kaapin perukoille.
Kommentit (271)
Kysy suoraan. Saa sitä mitä toivoo. Sekalaiset sarjat toki voi olla kivoja, mutta tuon voi kyllä ihan kysyäkin
Luulisi siskon saavan selville ja jo tietävänkin tarkemmin, mitä sarjaa ja minkälaisia kippoja tyttö tarvitsee ja haluaa. Kunnollinen paistinpannu ja 3 litran teräskattilaan nyt ainakin tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy ehdottomasti teiniltä. Esim. mun kumpikin teini on ostanut astiat kirppareilta ja Ikeasta, nyt vasta 25-vuotiaana esikoinen on kiinnostunut "paremmista" sarjoista ja mummon perintö-Arabiasta, kun alkaa olla siinä iässä että on lapsia ja synttärikutsuja. Nykyään harvempi nuori panostaa sisustuksessa astioihin, kun ei niitä yksin asuessa edes tarvitse kovin montaa sorttia. Omani ainakin sanoivat, että ihan turhaa kerätä kymmeniä lautasia ja kahvikuppeja, kun kaikkia niitä ei käytetä kerralla kumminkaan, ja harvoin on niin asialliset juhlat, että tarvitsisi olla samaa sarjaa olevia kippoja ja kuppeja toista kymmentä. Ja jos sellaiset onkin, niin astiat voi aina lainata vanhemmilta :)
En ymmärrä tätä ajatusta, että jos olisi lahjaksi saatuja (hui!) astioita, niitä pitäisi olla kymmeniä samanlaisia. Tai että ne muutama kahvimuki ja lautanen eivät voisi olla jotain laadukkaampaa. Teema ei kelpaa, mutta saman näköinen puolet lyhyemmän aikaa kestävä ikeamuki on ihan okei.
Usein niitä tuppaa vaan tulemaan kauheat määrät jos sanoo, että ne olisivat kiva lahja. Harvalla myöskään maku pysyy samana 18-vuotiaasta 28-vuotiaaseen, sitten kun niitä kaikkia oikeasti alkaisi käyttää. Ja kestävätkö ne sen paremmin arkikäyttöä kuin muutkaan?
Itse olen koonnut omille lapsilleni "kapioarkkuja", joihin olen laittanut mm. käsin kirjomiani pellavaliinoja, pyyhkeitä, laadukkaampia petivaatteita ja joitain perintöastioita sekä -koristeita. Jonkun verran myös suvussa kulkevia vaatteita ja koruja. Mukaan saa myös nurkkiin kertyneitä kattiloita ja muita tarvikkeita, koska niitä meillä on ihan liikaa. 18v asuu jo omillaan mutta tavarat ovat vielä meillä, kun ei halua ottaa heti käyttöön, 22v on jo siinä iässä että ne kiinnostavat. Kumpikin ostivat valtaosan käyttötavaroistaan käytettynä.
Tästä voisit ehkä päätellä jotain? Jos kokoamasi tavarat eivät ”vielä” pääse mukaan omaan kotiin. Kaikki eivät todellakaan arvosta tavaran keräilyä ja vaalimista, edes hyvänlaatuisen tavaran.
Minä kirkuisin kauhusta, jos saisin äidiltäni arkullisen perintökoristeita ja suvussa kulkeneita vaatteita.
T. 52-v. akateeminen rouva, 4 lasta aikuiseksi kasvattanut.
Sinä akateeminen rouva 52 olet selvästikin väärää kohderyhmää tuollaiselle lahjalle, säästä siis äänijänteitäsi. Lahja oli tarkoitettu nuorille, ei mummoikäisille. Tuskin kirjoittaja edes tarkoitti oikeaa arkkua.
Apilanlehdistä... Niitä on 4:n lautasen setti ja jotain kynttiläkippoja. Järkyttävän näköisiä. Siihen aikaan kun nämä saatiin meillä oli moderni sisustus, ja astiat oli Teemaa ja Taikaa, en oikein ymmärrä että miksi esim. kutsuilla anopin iloksi pitäisi sekaan iskeä 4 äklökasaria arvotonta lautasta ( kuva näistä ihanuuksista https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn%3AANd9GcTGjErfjD8WTenlP…; anopin iloksi. Kirppikselle tai Toriin en uskalla noita astioita laittaa, koska anoppi on vaklannut niitä meidän postinumerolla ja kiertelee ahkeraan lähikirppiksiä... Mieskään ei uskalla lautasia pois heittää. Anoppi on todella pihi, ja kokee antaneesta ilmeisesti liian kalliin lahjan. Perintöä ei odotella, päinvastoin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy ehdottomasti teiniltä. Esim. mun kumpikin teini on ostanut astiat kirppareilta ja Ikeasta, nyt vasta 25-vuotiaana esikoinen on kiinnostunut "paremmista" sarjoista ja mummon perintö-Arabiasta, kun alkaa olla siinä iässä että on lapsia ja synttärikutsuja. Nykyään harvempi nuori panostaa sisustuksessa astioihin, kun ei niitä yksin asuessa edes tarvitse kovin montaa sorttia. Omani ainakin sanoivat, että ihan turhaa kerätä kymmeniä lautasia ja kahvikuppeja, kun kaikkia niitä ei käytetä kerralla kumminkaan, ja harvoin on niin asialliset juhlat, että tarvitsisi olla samaa sarjaa olevia kippoja ja kuppeja toista kymmentä. Ja jos sellaiset onkin, niin astiat voi aina lainata vanhemmilta :)
En ymmärrä tätä ajatusta, että jos olisi lahjaksi saatuja (hui!) astioita, niitä pitäisi olla kymmeniä samanlaisia. Tai että ne muutama kahvimuki ja lautanen eivät voisi olla jotain laadukkaampaa. Teema ei kelpaa, mutta saman näköinen puolet lyhyemmän aikaa kestävä ikeamuki on ihan okei.
Usein niitä tuppaa vaan tulemaan kauheat määrät jos sanoo, että ne olisivat kiva lahja. Harvalla myöskään maku pysyy samana 18-vuotiaasta 28-vuotiaaseen, sitten kun niitä kaikkia oikeasti alkaisi käyttää. Ja kestävätkö ne sen paremmin arkikäyttöä kuin muutkaan?
Itse olen koonnut omille lapsilleni "kapioarkkuja", joihin olen laittanut mm. käsin kirjomiani pellavaliinoja, pyyhkeitä, laadukkaampia petivaatteita ja joitain perintöastioita sekä -koristeita. Jonkun verran myös suvussa kulkevia vaatteita ja koruja. Mukaan saa myös nurkkiin kertyneitä kattiloita ja muita tarvikkeita, koska niitä meillä on ihan liikaa. 18v asuu jo omillaan mutta tavarat ovat vielä meillä, kun ei halua ottaa heti käyttöön, 22v on jo siinä iässä että ne kiinnostavat. Kumpikin ostivat valtaosan käyttötavaroistaan käytettynä.
Tästä voisit ehkä päätellä jotain? Jos kokoamasi tavarat eivät ”vielä” pääse mukaan omaan kotiin. Kaikki eivät todellakaan arvosta tavaran keräilyä ja vaalimista, edes hyvänlaatuisen tavaran.
Minä kirkuisin kauhusta, jos saisin äidiltäni arkullisen perintökoristeita ja suvussa kulkeneita vaatteita.
T. 52-v. akateeminen rouva, 4 lasta aikuiseksi kasvattanut.
Minusta tuollainen lahja olisi ihan mukava muisto. Itselläni ei ole isovanhempien perua mitään muuta kuin yksi kahviastiasto, Myrna, josta en pidä sen ulkonäön vuoksi vaan siksi että se kuului isovanhemmilleni. Ja olen 26-vuotias, ei-akateeminen. (Jos sillä nyt on jotain merkitystä, ilmeisesti on).
Vierailija kirjoitti:
Aika moni tykkää, kun siellä omassa kodissa voi syödä lautaselta eikä kämmenkupista.
Aika elitististä tuollainen kämmenkuppi. Meillä laitettiin ruoka lattialle ja siitä jokainen söi osansa.
Vierailija kirjoitti:
Apilanlehdistä... Niitä on 4:n lautasen setti ja jotain kynttiläkippoja. Järkyttävän näköisiä. Siihen aikaan kun nämä saatiin meillä oli moderni sisustus, ja astiat oli Teemaa ja Taikaa, en oikein ymmärrä että miksi esim. kutsuilla anopin iloksi pitäisi sekaan iskeä 4 äklökasaria arvotonta lautasta ( kuva näistä ihanuuksista https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn%3AANd9GcTGjErfjD8WTenlP…; anopin iloksi. Kirppikselle tai Toriin en uskalla noita astioita laittaa, koska anoppi on vaklannut niitä meidän postinumerolla ja kiertelee ahkeraan lähikirppiksiä... Mieskään ei uskalla lautasia pois heittää. Anoppi on todella pihi, ja kokee antaneesta ilmeisesti liian kalliin lahjan. Perintöä ei odotella, päinvastoin :)
Joo, noi kuvan lautaset eivät todellakaan ole kauneimmasta päästä, Apilanlehdellä kun on kauniitakin sarjoja olemassa. Ymmärrän täysin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy ehdottomasti teiniltä. Esim. mun kumpikin teini on ostanut astiat kirppareilta ja Ikeasta, nyt vasta 25-vuotiaana esikoinen on kiinnostunut "paremmista" sarjoista ja mummon perintö-Arabiasta, kun alkaa olla siinä iässä että on lapsia ja synttärikutsuja. Nykyään harvempi nuori panostaa sisustuksessa astioihin, kun ei niitä yksin asuessa edes tarvitse kovin montaa sorttia. Omani ainakin sanoivat, että ihan turhaa kerätä kymmeniä lautasia ja kahvikuppeja, kun kaikkia niitä ei käytetä kerralla kumminkaan, ja harvoin on niin asialliset juhlat, että tarvitsisi olla samaa sarjaa olevia kippoja ja kuppeja toista kymmentä. Ja jos sellaiset onkin, niin astiat voi aina lainata vanhemmilta :)
En ymmärrä tätä ajatusta, että jos olisi lahjaksi saatuja (hui!) astioita, niitä pitäisi olla kymmeniä samanlaisia. Tai että ne muutama kahvimuki ja lautanen eivät voisi olla jotain laadukkaampaa. Teema ei kelpaa, mutta saman näköinen puolet lyhyemmän aikaa kestävä ikeamuki on ihan okei.
Teema on tosi persoonaton. Astioiden Mariekeksi, väritön, hajuton ja käy kaiken kanssa.
Just sen takiahan se on niin hyvä kun käy kaikkeen. Kattaukseen saa sitten ilmettä ja väriä kun vaihtelee servettejä ja pöytäliinoja.
Servettejä ja pöytäliinoja 😂 Kuinkahan moni nuori käyttää näitä arki- tai muussakaan kattauksessaan?
Olen 60-v. ja vihaan pöytäliinoja - lautasliinat ovat joskus tarpeeseen (olen ostanut pellavaisia sellaiselle sukulaiselle, joka niitä arvostaa, joten en ole ihan täysi barbaari), mutta tosissaan kannattaa kyselle lahjan saajalta, jotkut voivat hyvinkin tykätä erilaisesta juhlien järjestämisestä vaikka opiskelijabudjetillakin (minulla on semmoinenkin nuori sukulainen), ja he voivat hyvinkin ilahtua moisista aikuisista kapineista. Tämä on syy miksi pidän lahjalistoista.
Mun mielestä on aika noloa jos vieraille ei kateta servettejä, ehkä se suu pitää sitten pyyhkiä hihaan. Oman perheen kesken toki tietysti toimit niin kuin parhaaksi katsot.
Korut: Gauhar Helsinki ja Pernille Corydon. Molemmat suht edullisia :)
Laukut: Longchampin klassikkolaukku pitkillä olkahihnoilla ja Filippa K:n pieni nahkainen olkalaukku.
Kallis lahja: Domus tuoli.
Alessin vesipannu, jossa on vislaava lintu.
Arabian teekannu.
Marimerkon teekannu.
Valkonen Teema, siihen voi yhdistää mitä vain, kestää konetiskit ja pienet iskutkin :D
Kaikki suomalaiset mustavalkoiset kuten Arabian Paratiisi, Marimekon Räsymatto, Iittalan Taika. Ovat ajattomia ja tyylikkäitä.
Balmuirin pellavalakanat
Joutsenen untuvatäkki ja tyyny
Harri Koskisen Block-valaisin
Alessin klassikoita kuten Teekannu, munakello ja viipullon avaaja
Vierailija kirjoitti:
Valkonen Teema, siihen voi yhdistää mitä vain, kestää konetiskit ja pienet iskutkin :D
Tää on niin totta! Just viime viikolla pudotin vahingossa Teeman kahvikupin lattialle eikä se mennyt rikki. No kivilattiaa ei ehkä olisi kestänyt. Mulla on Teemaa -80-luvulta ja yksi ainut lautanen on mennyt rikki tänä aikana.
House uunivuokia ostaisin, ne ovat edullisia ja voi pakastaa.
Yhteislahja, kaikki samaa sarjaa kahvikuppeja ja lautasia, jos hän niitä tahtoo.
Nimenomaisesta toiveesta kannattaa hankkia ei muutoin.
Meillä molemmat teinit tykkäävät ajatuksesta kerätä astiasarjaa nimenomaan omaan elämään sitten muutaman vuoden päästä. Tyttö, vanhempi lapsista, kerää Marimekon Räsymattosarjaa ja pojalle on tulossa mummolta Arabian Paratiisi astiasto sini-keltaisena, kun muuttaa omilleen ja tykkää siitä. Tyttö sai rippilahjaksi tuota Marimekkoa, niin hän ei Paratiisia halunnut. Molempiin voi yhdistää esim valkoista Teemaa ihan kivasti. Toki ajattelen, etten ostaisi kumpaakaan varmistamatta, pitääkö nuori kyseisistä sarjoista.
PIenet yksityiskohdat ottavat päähän kun tekee raskasta muuttoa, kuten vaikka ettei ole uunikintaita.
Ensimmäiseksi kukaan ei lähde ostamaan astioita.
Mukavampihan se on syödä siellä opiskelijaboxissakin ihan lautasilta kuin vaikka sanomalehdellä..
Ei kaikki nuoret vielä omilla rahoillakaan pysty kaikkia hommaanaan uuteen asuntoonsa, elleivät oo esim käyneet koko opintojensa ajan myös töissä (varmaan harvat ovat) ja ei kai ne vanhemmatkaan ihan kaikkea voi hommata nuorelle, on varmasti muitakin (isoja) hankintoja tuohon ikään, kuten ajokortti, sohva, pöytä +tuolit yms yms..
Ite ainakin arvostin sekä nuorena että nyt 33v astioita, ja musta oli kiva kun mulla oli esim se Savonian aterinsetti jo valmiina kun muutin omilleni ja astioita ja ihania tarhoulukulhoja Teemalta. Opiskelijan budjetti on niin pieni, että kaikki mitä saa on vaan plussaa :)