Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Älykkyys määrittää elämässä menestymistä enemmän kuin yhteiskuntaluokka

Vierailija
12.05.2020 |

Olen muutaman kerran täällä perustellut tämän saman asian täällä siinä yhteydessä, kun on puhuttu kotitaustan määräävyydestä menestykseen ja saanut aina runsaasti alapeukkuja. En ole viitsinyt linkkejä etsiä, mutta kun tuo sattui olemaan lehdessä, niin olkaa hyvät.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html

Älykkyys selittää sen, miksi yhteiskuntaluokat syntyvät yhä uudelleen, vaikka varallisuuden kasautumista yritetään hillitä verotuksella. Hyväosaisuus ja huono-osaisuus kasautuu älykkyysosamäärän mukaan kuitenkin niin, että myös huono-osaisten joukossa on geenilotossa voittaneita, jotka menestyvät sisaruksiaan paremmin korkeamman älykkyysosamäärän mukaan. Adoptiolasten elämänura ja menestyminen muistuttaa myös enemmän heidän biologisten vanhempiensa uraa kuin adoptiovanhempien uraa. Tämä selittää monien historiasta tuttujen "äpärien" hyvää menestystä.

Kommentit (167)

Vierailija
1/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä ainakin kaikki pitempään opettajana toimineet tietävät tuon ennestään.

Vierailija
2/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jutussa oli myös, että älykkäät elävät pitempään. Elämä on kuin yksi pitkä älykkyystesti, jossa pitää tehdä koko ajan valintoja. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minua on alkanut kuvottamaan psykologia tieteenä. Psykologisen tutkimuksen arvomaailma on jotenkin sairas. Aina pitäisi pyrkiä parempaan älykkyydessä ja nyt jopa perimässä. Johtuuko siitä että alalle on nykyään niin vaikeaa päästä ja vain huippuälykkäät pääsevät? Tekevät tutkimusta siis itsestään?

Kuitenkin arjessa ongelmana on että kenelläkään ole varaa terapiaan. Mikseivät psykologit pyri ratkaisemaan tätä ongelmaa ja kehittämään jotain kustannustehokkaampaa terapiaa? Vai onko psykologian kuin taloustieteenkin lopullinen tarkoitus työllistää ekonomeja, työllistää psykologeja?

Vierailija
4/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Adoptiolasten kohdalla kannattaa muistaa rakenteellinen rasxxxx, jota valtaväestöön kuuluvat harjoittavat ja josta valtaväestöön kuuluvat eivät itse kärsi. Ei liity mitenkään älykkyyteen, korkeintaan valtaväestön älykkyyden puutteeseen.

Vierailija
5/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa pitäisi siis kaikki olla täydellisesti, kun vain älykkäimmät ovat saaneet opiskella jo 50 vuoden ajan, ja ovat nyt tärkeimmillä paikoilla vaikuttamassa. Vaan miksi näin ei ole? Miksi kaikki menee koko ajan huonompaan ja on niin sekaisin kuin olla voi. On maisteria maisterin päällä joka paikassa tolskaamassa, kun ennen hoitui merkanttivoimin kaikki paremmin, tai jopa keskikoulupaperein.

Vierailija
6/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ainakin kaikki pitempään opettajana toimineet tietävät tuon ennestään.

Growth mindset on tärkeämpi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älykkyys ei jakaudu tasaisaisesti kaikille, se saatetaan jopa periä, ja on siksi lähtökohtaisesti epätasa-arvoista. Epätasa-arvo taas on asia mitä ei voi hyväksyä. Eli älykkyyden merkityksestä ei ole soveliasta puhua.

Vierailija
8/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yhden oikeistolaisen näkemys. Ajaa ilmiselvästi oikeiston lukukausimaksut yliopistoon-agendaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minua on alkanut kuvottamaan psykologia tieteenä. Psykologisen tutkimuksen arvomaailma on jotenkin sairas. Aina pitäisi pyrkiä parempaan älykkyydessä ja nyt jopa perimässä. Johtuuko siitä että alalle on nykyään niin vaikeaa päästä ja vain huippuälykkäät pääsevät? Tekevät tutkimusta siis itsestään?

Kuitenkin arjessa ongelmana on että kenelläkään ole varaa terapiaan. Mikseivät psykologit pyri ratkaisemaan tätä ongelmaa ja kehittämään jotain kustannustehokkaampaa terapiaa? Vai onko psykologian kuin taloustieteenkin lopullinen tarkoitus työllistää ekonomeja, työllistää psykologeja?

Lyhytterapia? Itsehoitonettisivut? Onhan näitä vaikka miten paljon

Vierailija
10/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tänänkään jutun tutkija ei selvästi näytä tietävän sitä kuinka paljon psyykkiset sairaudet vaikuttavat opintojen suorittamisiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minua on alkanut kuvottamaan psykologia tieteenä. Psykologisen tutkimuksen arvomaailma on jotenkin sairas. Aina pitäisi pyrkiä parempaan älykkyydessä ja nyt jopa perimässä. Johtuuko siitä että alalle on nykyään niin vaikeaa päästä ja vain huippuälykkäät pääsevät? Tekevät tutkimusta siis itsestään?

Kuitenkin arjessa ongelmana on että kenelläkään ole varaa terapiaan. Mikseivät psykologit pyri ratkaisemaan tätä ongelmaa ja kehittämään jotain kustannustehokkaampaa terapiaa? Vai onko psykologian kuin taloustieteenkin lopullinen tarkoitus työllistää ekonomeja, työllistää psykologeja?

Kela tukee terapiaa varsin runsaskätisesti. Ei tämä kysymys kuulu psykologeille.

Vierailija
12/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys ei jakaudu tasaisaisesti kaikille, se saatetaan jopa periä, ja on siksi lähtökohtaisesti epätasa-arvoista. Epätasa-arvo taas on asia mitä ei voi hyväksyä. Eli älykkyyden merkityksestä ei ole soveliasta puhua.

Ei maailma ole täyspäinen. Se on vaan hyväksyttävä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Adoptiolasten kohdalla kannattaa muistaa rakenteellinen rasxxxx, jota valtaväestöön kuuluvat harjoittavat ja josta valtaväestöön kuuluvat eivät itse kärsi. Ei liity mitenkään älykkyyteen, korkeintaan valtaväestön älykkyyden puutteeseen.

Adoptioihin liittyvä tutkimus ei ole eritellyt ihonväriä eikä tutkimustulos ole se, että adoptiolapset menestyisivät huonommin kuin kuin adoptiovanhemmat, vaan voi olla myös niin, että menestyvät adotiovanhempiaan paremmin. Ap

Vierailija
14/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yhden oikeistolaisen näkemys. Ajaa ilmiselvästi oikeiston lukukausimaksut yliopistoon-agendaa.

Kyllä tätä on tutkittu jo vuosikymmeniä, mutta aihe on ollut vähän tabu muun muassa siksi, koska sen varjolla aletaan politikoida. Tutkimustulos ei tarkoita sitä, että huono-osaisten pitäisi antaa olla, vaan minusta sillä voi perustella paremmin sitä, että kaikki kyvyt yhteiskunnassa saataisiin käyttöön. Sillä yksilötasolla huono-osaisten joukossa on aina myös lahjakkuuksia, ja geenilotossa voi hävitä myös hyväosaisten puolella. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tänänkään jutun tutkija ei selvästi näytä tietävän sitä kuinka paljon psyykkiset sairaudet vaikuttavat opintojen suorittamisiin.

Niin jos jo opinnot ovat vaikeita niin miten luo uraa itse työssä?

Vierailija
16/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minua on alkanut kuvottamaan psykologia tieteenä. Psykologisen tutkimuksen arvomaailma on jotenkin sairas. Aina pitäisi pyrkiä parempaan älykkyydessä ja nyt jopa perimässä. Johtuuko siitä että alalle on nykyään niin vaikeaa päästä ja vain huippuälykkäät pääsevät? Tekevät tutkimusta siis itsestään?

Kuitenkin arjessa ongelmana on että kenelläkään ole varaa terapiaan. Mikseivät psykologit pyri ratkaisemaan tätä ongelmaa ja kehittämään jotain kustannustehokkaampaa terapiaa? Vai onko psykologian kuin taloustieteenkin lopullinen tarkoitus työllistää ekonomeja, työllistää psykologeja?

Älykkyysosamäärä on synnynnäinen ominaisuus. Sillä ei voi siksi kerskailla mitenkään. Ap

Vierailija
17/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei Suomessa saa tuollaisesta puhua, että yksittäisissä ihmisissä tai kansakunnissa on älykkyyseroja. Se on nykyään katsos rasssssisssmia.

Vierailija
18/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys ei jakaudu tasaisaisesti kaikille, se saatetaan jopa periä, ja on siksi lähtökohtaisesti epätasa-arvoista. Epätasa-arvo taas on asia mitä ei voi hyväksyä. Eli älykkyyden merkityksestä ei ole soveliasta puhua.

Näinhän tutkija tuossa jutussa suurin piirtein perustelee sitä, miksi aihe on ollut tabu tasa-arvoon perustuvissa maissa. Ap

Vierailija
19/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa saa tuollaisesta puhua, että yksittäisissä ihmisissä tai kansakunnissa on älykkyyseroja. Se on nykyään katsos rasssssisssmia.

Kansakuntia ei biologisiin tosiasioihin perustuvan tieteen näkökulmasta ole olemassa. Ne ovat enemmän humanistien heiniä. Ap

Vierailija
20/167 |
12.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on alkanut kuvottamaan psykologia tieteenä. Psykologisen tutkimuksen arvomaailma on jotenkin sairas. Aina pitäisi pyrkiä parempaan älykkyydessä ja nyt jopa perimässä. Johtuuko siitä että alalle on nykyään niin vaikeaa päästä ja vain huippuälykkäät pääsevät? Tekevät tutkimusta siis itsestään?

Kuitenkin arjessa ongelmana on että kenelläkään ole varaa terapiaan. Mikseivät psykologit pyri ratkaisemaan tätä ongelmaa ja kehittämään jotain kustannustehokkaampaa terapiaa? Vai onko psykologian kuin taloustieteenkin lopullinen tarkoitus työllistää ekonomeja, työllistää psykologeja?

Lyhytterapia? Itsehoitonettisivut? Onhan näitä vaikka miten paljon

Lyhytterapia ei oikeasti auta vaikka pers häiriöistä joita on yhä enemmän. Ihan kivan naiivia että pysyvä muutos saataisiin aikaan nopeasti. Perinteinen ajatus mielen psykodynaamisesta rakenteesta kestää aikaa ja persoonallisuuden muutokset vaativat aikaa ja ponnisteluja esim traumojen purkamisessa. Onneksi traumaymmärrys ja esim narsististen ilmiöiden tutkimus on mennyt huikeasti eteenpäin. Monen masennuksen alla on kaikenlaista mitä ei ole aikanaan voitu jakaa. Luottamuksen kehittäminen terapeuttiin vie aikansa. Tietysti aidot ystävyyssuhteet lapsena/nuorena suojaisivat monelta kärsimykseltä. Aito välittäminen. Terapia tulee aina myöhässä.