Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Älykkyys määrittää elämässä menestymistä enemmän kuin yhteiskuntaluokka
12.05.2020 |
Olen muutaman kerran täällä perustellut tämän saman asian täällä siinä yhteydessä, kun on puhuttu kotitaustan määräävyydestä menestykseen ja saanut aina runsaasti alapeukkuja. En ole viitsinyt linkkejä etsiä, mutta kun tuo sattui olemaan lehdessä, niin olkaa hyvät.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html
Älykkyys selittää sen, miksi yhteiskuntaluokat syntyvät yhä uudelleen, vaikka varallisuuden kasautumista yritetään hillitä verotuksella. Hyväosaisuus ja huono-osaisuus kasautuu älykkyysosamäärän mukaan kuitenkin niin, että myös huono-osaisten joukossa on geenilotossa voittaneita, jotka menestyvät sisaruksiaan paremmin korkeamman älykkyysosamäärän mukaan. Adoptiolasten elämänura ja menestyminen muistuttaa myös enemmän heidän biologisten vanhempiensa uraa kuin adoptiovanhempien uraa. Tämä selittää monien historiasta tuttujen "äpärien" hyvää menestystä.
Kommentit (167)
Olisi kiinnostavaa, jos joku julkaisisi tutkimuksen siitä, mikä on suhtautuminen koronarajoituksiin suhteessa älykkyysosamäärään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänänkään jutun tutkija ei selvästi näytä tietävän sitä kuinka paljon psyykkiset sairaudet vaikuttavat opintojen suorittamisiin.
Niin jos jo opinnot ovat vaikeita niin miten luo uraa itse työssä?
Älykkyys on taitoa ratkaista monimutkaisia ongelmia. Etenkin taito ratkaista abstrakteja ongelmia ratkaisee kaikkein korkeimmat pisteet yleisälykkyyttä mittaavissa testeissä. Siksi älykäs selättää mielenterveyteen liittyviä ongelmia paremmin kuin vähemmän älykäs, mutta suurimman osan kohdalla ei tietenkään ole kyse älykkyydestä, koska suurin osa ei ole erityisen älykäs eikä erityisen tyhmä, vaan sijoittuu keskivertojen ryhmään. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8
Vierailija kirjoitti:
Minua on alkanut kuvottamaan psykologia tieteenä. Psykologisen tutkimuksen arvomaailma on jotenkin sairas. Aina pitäisi pyrkiä parempaan älykkyydessä ja nyt jopa perimässä. Johtuuko siitä että alalle on nykyään niin vaikeaa päästä ja vain huippuälykkäät pääsevät? Tekevät tutkimusta siis itsestään?
Kuitenkin arjessa ongelmana on että kenelläkään ole varaa terapiaan. Mikseivät psykologit pyri ratkaisemaan tätä ongelmaa ja kehittämään jotain kustannustehokkaampaa terapiaa? Vai onko psykologian kuin taloustieteenkin lopullinen tarkoitus työllistää ekonomeja, työllistää psykologeja?Lyhytterapia? Itsehoitonettisivut? Onhan näitä vaikka miten paljon
Lyhytterapia ei oikeasti auta vaikka pers häiriöistä joita on yhä enemmän. Ihan kivan naiivia että pysyvä muutos saataisiin aikaan nopeasti. Perinteinen ajatus mielen psykodynaamisesta rakenteesta kestää aikaa ja persoonallisuuden muutokset vaativat aikaa ja ponnisteluja esim traumojen purkamisessa. Onneksi traumaymmärrys ja esim narsististen ilmiöiden tutkimus on mennyt huikeasti eteenpäin. Monen masennuksen alla on kaikenlaista mitä ei ole aikanaan voitu jakaa. Luottamuksen kehittäminen terapeuttiin vie aikansa. Tietysti aidot ystävyyssuhteet lapsena/nuorena suojaisivat monelta kärsimykseltä. Aito välittäminen. Terapia tulee aina myöhässä.
Keskusteltiin nyt kuitenkin älykkyydestä. Fiksut varmaan hyötyvät lyhytterapiastakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa saa tuollaisesta puhua, että yksittäisissä ihmisissä tai kansakunnissa on älykkyyseroja. Se on nykyään katsos rasssssisssmia.
Kansakuntia ei biologisiin tosiasioihin perustuvan tieteen näkökulmasta ole olemassa. Ne ovat enemmän humanistien heiniä. Ap
No saksalaisessa ja venäläisessä mentaliteetissa melkoinen ero. Saksa on nyt 100 vuoden aikana pari kertaa tallottu maanpintaan ja aina se sieltä nousee.....sillä on jälleen huipputeollisuus ja kassa pursuaa rahaa. Japanilaiset on samanlainen porukka.
Sitten voimme miettiä itäistä naapuriamme, selvisi viime sodasta voittajana, mutta on yhä kuin kehitysmaa monilta osiltaan.
Toisella on älyä ja toisella pyssyjä.
Näinhän moni menestynyt haluaa uskoa. Itse mitatulla 148 ÄO:llä olen persaukinen ja käytännössä aina tuomittu epäonnistumaan.
Kaikki kiitos lapsuuteni kouluajasta, jolloin rikkaan perheen kersat tekivät minusta nyrkkeilypussinsa. Koulunkäynti meni suoraan sanoen v*tuiksi.
Onhan se mukavaa tietää olevansa "älykäs", mutta kun sillä ei ole Suomessa mitään merkitystä. Ainoastaan koulun todistuksilla ja vuokratyöfirmojen itseäni typerämpien Lissujen ja Petterien höpöhöpö -haastatteluilla on merkitystä.
Eli jos lastanne piestään tai kiusataan koulussa, käykää lopettamassa se välittömästi näiden vanhempien kotona. Sillä on tässä yhteiskynnassa enemmän merkitystä kuin älykkyydellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos se älykäs syntyy huonoon lähiöön tulevien jengiläisten kaveriksi ja on saanut syntymälahjaksi älykkyyden lisäksi esim. ADHD:n tai ADD:n?
Silläkö muka samat mahdollisuudet hyväosaisen älykkään kanssa?
Kaunis ajatus. Todellisuudessa jostain syystä menestyneimmät ihmiset eivät kuitenkaan ole edelleenkään niitä älykkäimpiä.
Mutta ihan "siistii" arjalais-ajattelua, tällä kertaa älykkyysosamäärän, ei "rodun" perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näinhän moni menestynyt haluaa uskoa. Itse mitatulla 148 ÄO:llä olen persaukinen ja käytännössä aina tuomittu epäonnistumaan.
Kaikki kiitos lapsuuteni kouluajasta, jolloin rikkaan perheen kersat tekivät minusta nyrkkeilypussinsa. Koulunkäynti meni suoraan sanoen v*tuiksi.
Onhan se mukavaa tietää olevansa "älykäs", mutta kun sillä ei ole Suomessa mitään merkitystä. Ainoastaan koulun todistuksilla ja vuokratyöfirmojen itseäni typerämpien Lissujen ja Petterien höpöhöpö -haastatteluilla on merkitystä.
Eli jos lastanne piestään tai kiusataan koulussa, käykää lopettamassa se välittömästi näiden vanhempien kotona. Sillä on tässä yhteiskynnassa enemmän merkitystä kuin älykkyydellä.
Ensinnäkään en puhuisi mitään jos testi on itse tehty. Toisekseen on olemassa resilienssi, jossa äly antaa enemmän liikkumavaraa.
Hesarissa oli hyviä kommentteja. Tutkimukset oli tehty brittiläisellä big datalla, joka tiedettävästi on luokkayhteiskunta historiallisesti. Tämä on varmasti aiheuttanut vääristymää dataa ja voiko vääristynyt data antaa oikeita tukoksia? Hesalainen inhoelitismi paistaa läpi jutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entä jos se älykäs syntyy huonoon lähiöön tulevien jengiläisten kaveriksi ja on saanut syntymälahjaksi älykkyyden lisäksi esim. ADHD:n tai ADD:n?
Silläkö muka samat mahdollisuudet hyväosaisen älykkään kanssa?
Tuo asia ei ollut tutkimuksen kohteena. Ap
Vierailija kirjoitti:
Hesarissa oli hyviä kommentteja. Tutkimukset oli tehty brittiläisellä big datalla, joka tiedettävästi on luokkayhteiskunta historiallisesti. Tämä on varmasti aiheuttanut vääristymää dataa ja voiko vääristynyt data antaa oikeita tukoksia? Hesalainen inhoelitismi paistaa läpi jutusta.
Kuten jo aiemmin sanoin, tätä dataa on kerääntynyt jo pitkään eri kulttuuriympäristöistä, kyse ei todellakaan ole yhdestä tai edes kymmenestä tutkimuksesta, vaan laajasta tutkimushaarasta sisältäen adoptiotutkimuksen. Eikö se olisi outoa, jos lähes kaikki muu vaikuttaisi elämässä menestymiseen, mutta älykkyysosamäärä ei? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän moni menestynyt haluaa uskoa. Itse mitatulla 148 ÄO:llä olen persaukinen ja käytännössä aina tuomittu epäonnistumaan.
Kaikki kiitos lapsuuteni kouluajasta, jolloin rikkaan perheen kersat tekivät minusta nyrkkeilypussinsa. Koulunkäynti meni suoraan sanoen v*tuiksi.
Onhan se mukavaa tietää olevansa "älykäs", mutta kun sillä ei ole Suomessa mitään merkitystä. Ainoastaan koulun todistuksilla ja vuokratyöfirmojen itseäni typerämpien Lissujen ja Petterien höpöhöpö -haastatteluilla on merkitystä.
Eli jos lastanne piestään tai kiusataan koulussa, käykää lopettamassa se välittömästi näiden vanhempien kotona. Sillä on tässä yhteiskynnassa enemmän merkitystä kuin älykkyydellä.
Ensinnäkään en puhuisi mitään jos testi on itse tehty. Toisekseen on olemassa resilienssi, jossa äly antaa enemmän liikkumavaraa.
Itse tehty?
Olen tehnyt mensan testin, mutta en ole mensan jäsen.
Resilienssi-kommenttisi on typerä. Kasvuiässä olevan ihmisen hakkaaminen ja syrjiminen vaikuttaa peruuttamattomasti tulevaisuuden minäkuvaan ja suhtautumiseen muihin ihmisiin. On naivia ajatella muulla tavalla.
Jos annat minun pistää itsesi kaappiin olen varma että kykenisin tekemään sinusta muutamassa viikossa itselleni orjan vaikka päästäisin sinut ehdollistamisvaiheen jälkeen pihalle. Ihmismielen murtaminen on yllättävänkin helppoa. Ja jos aikuisen mielen murtaminen on helppoa, niin lapsen mielen murtaminen on... No, lasten leikkiä.
-edellinen
Vierailija kirjoitti:
Kaunis ajatus. Todellisuudessa jostain syystä menestyneimmät ihmiset eivät kuitenkaan ole edelleenkään niitä älykkäimpiä.
Mutta ihan "siistii" arjalais-ajattelua, tällä kertaa älykkyysosamäärän, ei "rodun" perusteella.
Tuntuu siltä, että nyky-arjalaisuus on rikkaiden ihmisten omasta älykkyydestä tehty itsearvio minästä.
Aika helvetin pelottavaa, ja tämän totean tohtorin papereilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaunis ajatus. Todellisuudessa jostain syystä menestyneimmät ihmiset eivät kuitenkaan ole edelleenkään niitä älykkäimpiä.
Mutta ihan "siistii" arjalais-ajattelua, tällä kertaa älykkyysosamäärän, ei "rodun" perusteella.
Tuntuu siltä, että nyky-arjalaisuus on rikkaiden ihmisten omasta älykkyydestä tehty itsearvio minästä.
Aika helvetin pelottavaa, ja tämän totean tohtorin papereilla.
Eihän siitä ole aikaakaan kun hesarissa julkaistiin rikkaiden näkemyksiä köyhistä ja sosiaalituista jne., ja äänenpainot olivat, sanoisinko, vähintäänkin natsahtavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän moni menestynyt haluaa uskoa. Itse mitatulla 148 ÄO:llä olen persaukinen ja käytännössä aina tuomittu epäonnistumaan.
Kaikki kiitos lapsuuteni kouluajasta, jolloin rikkaan perheen kersat tekivät minusta nyrkkeilypussinsa. Koulunkäynti meni suoraan sanoen v*tuiksi.
Onhan se mukavaa tietää olevansa "älykäs", mutta kun sillä ei ole Suomessa mitään merkitystä. Ainoastaan koulun todistuksilla ja vuokratyöfirmojen itseäni typerämpien Lissujen ja Petterien höpöhöpö -haastatteluilla on merkitystä.
Eli jos lastanne piestään tai kiusataan koulussa, käykää lopettamassa se välittömästi näiden vanhempien kotona. Sillä on tässä yhteiskynnassa enemmän merkitystä kuin älykkyydellä.
Ensinnäkään en puhuisi mitään jos testi on itse tehty. Toisekseen on olemassa resilienssi, jossa äly antaa enemmän liikkumavaraa.
Itse tehty?
Olen tehnyt mensan testin, mutta en ole mensan jäsen.
Resilienssi-kommenttisi on typerä. Kasvuiässä olevan ihmisen hakkaaminen ja syrjiminen vaikuttaa peruuttamattomasti tulevaisuuden minäkuvaan ja suhtautumiseen muihin ihmisiin. On naivia ajatella muulla tavalla.
Jos annat minun pistää itsesi kaappiin olen varma että kykenisin tekemään sinusta muutamassa viikossa itselleni orjan vaikka päästäisin sinut ehdollistamisvaiheen jälkeen pihalle. Ihmismielen murtaminen on yllättävänkin helppoa. Ja jos aikuisen mielen murtaminen on helppoa, niin lapsen mielen murtaminen on... No, lasten leikkiä.
-edellinen
Älykkyyserojen ja elämänuran välistä suhdetta tutkimalla ei voi selittää kenenkään yksilöllistä elämää tyhjentävästi. Siihen tutkimus ei muutenkaan ole tarkoitettu. Ap
50-luvulla eräässä amerikkalaisessa huippuyliopistossa, olisiko ollut Harvardissa, keskimääräinen äo oli 105. Silloin sinne pääsi vain rahalla. Eli rikkaiden lapset pääsivät opiskelemaan. Nykyään ko- yliopistoon pääsee vain meriiteillä, ja äo on keskimäärin 145. Ei se rikkaus ja äo niin vahvasti korreloi kuin rikkaat luulee.
Jutussa myös toistettiin vanha viisaus: Tutkimusten mukaan yksi-kolmivuotiaana päiväkotiin menneet kouluttautuvat pidemmälle kuin samat ikävuodet kotihoidossa viettäneet lapset. Tästä on päätelty, että päiväkoti valmentaa lapsia koulu-uralle paremmin kuin oman äidin hoiva.
Todennäköisempi selitys Jokelan mukaan kuitenkin on, että lapsia vuosikausia kotona hoitavat äidit ovat vähemmän koulutettuja eivätkä yhtä älykkäitä kuin uraäidit, ja nämä ominaisuudet keskimäärin siirtyvät geneettisesti kummankin ryhmän äitien lapsille.
Minä sosiologina olen eri mieltä. En tosin niin tiedä miten asia Suomessa on, kun olen koulutukseni muualla saanut ja Suomi on monessa jutussa paljon tasa-arvoisempi kuin muut maat.
Vierailija kirjoitti:
Jutussa myös toistettiin vanha viisaus: Tutkimusten mukaan yksi-kolmivuotiaana päiväkotiin menneet kouluttautuvat pidemmälle kuin samat ikävuodet kotihoidossa viettäneet lapset. Tästä on päätelty, että päiväkoti valmentaa lapsia koulu-uralle paremmin kuin oman äidin hoiva.
Todennäköisempi selitys Jokelan mukaan kuitenkin on, että lapsia vuosikausia kotona hoitavat äidit ovat vähemmän koulutettuja eivätkä yhtä älykkäitä kuin uraäidit, ja nämä ominaisuudet keskimäärin siirtyvät geneettisesti kummankin ryhmän äitien lapsille.
Eli ok, kotihoidossa ei ole vikaa. Lapsen voisi ihan hyvin hoitaa kotona, jos olet älykäs uraäiti. Jos ole vähemmän älykäskotiäiti on erityisen tärkeää, että viet lapsesi saamaan sivistystä päiväkotiin.
Alue: Aihe vapaa
Moni toki haluaisi vetää yhtäläisyysmerkit koulutustaustan, älykkyyden ja elämässä menestymisen välille, mutta minä aidosti älykkäänä tiedän, että eihän se niin mene. Tuollaiset ulkokohtaiset älykkyyden tunnusmerkit johtavat massoja harhaan.
Tyhmät ne titteleillä koreilee.