Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kyydinpummaushinnasto autolla
11.05.2020 |
OLettaen että kuski ei saa senttiäkään vaivanpalkkaa.
Puhdas pummaus ilman kuskin omaaa asiaa 50 snt/km.
Pummaus jos kuskilla omakin asia 25 snt/km + 50 snt/km kuskille ylimääräisistä kilometreistä.
Pummin luennoidessa matkan ajan auton omistamisen typeryydestä hinnat kerrotaan kahdella ja kyytiin tulee keskeytymisvaraus.
Pummin tarjotessa "puolet bensoista" pummaustilaisuus keskeytyy väkittömästi.
Kommentit (21)
En myy yksityisyyttäni mistään hinnasta. Pitkät työmatkat limollani leijuen ovat parhaita hetkiäni kun muuten saan kuulla kaakatusta päivät pitkät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ollaan samaa porukkaa, kavereita, duunikavereita esim, JA menossa täsmälleen samaan suuntaan JA matkaa on alle 10 km, ei tarvi maksaa mitään. Jos edellämainitut ehdot eivät täyty, kulje jollain muulla kyydillä, mä ajelen mieluummin yksin. Jonkun perkeleen roposten ottaminen on niin vaivaannuttavaa muutenkin että mieluummin en kyyditse ketään.
Työkeikoillekaan en ota duunikavereita vaikka oltaisiin menossa samaan kaupunkiin ja firma maksaisi kilometrikorvaukset. En jaksa mitään fakin small talkia tuntikausia autossa.
Vierailija kirjoitti:
matkasta riippumatta varvi/matka
Ai saaks Pertsakin sulta varvit?
Miksi on kalliimpaa, jos kuskilla on itselläänkin asiaa?
Vierailija kirjoitti:
Jos ollaan samaa porukkaa, kavereita, duunikavereita esim, JA menossa täsmälleen samaan suuntaan JA matkaa on alle 10 km, ei tarvi maksaa mitään. Jos edellämainitut ehdot eivät täyty, kulje jollain muulla kyydillä, mä ajelen mieluummin yksin. Jonkun perkeleen roposten ottaminen on niin vaivaannuttavaa muutenkin että mieluummin en kyyditse ketään.
Työkeikoillekaan en ota duunikavereita vaikka oltaisiin menossa samaan kaupunkiin ja firma maksaisi kilometrikorvaukset. En jaksa mitään fakin small talkia tuntikausia autossa.
Juuri noin. Lisäisin listaan vielä omalta kohdaltani sen, että en odottele kyytiläisiä muutamaa minuuttia kauempaa enkä järjestele omia aikataulujani uudelleen kyytiläisten vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä saarnan yksityisautoilun kieltämiseksi ja joukkoliikenteen ylivoimaisuudesta pitää riittää maksuksi.
Joskus sairasta ja alkoholisoitunutta kaveria olen erehtynyt jeesaamaan, niinpä tuon tuosta kävi seuraavaa:
-Arska tässä moro,
onko asiaa Vaasaan, pitäis ostaa jarrupalat autoon, että saan katsastettua.
-Juu, itseasiassa on, olen juuri lähdössä teettämään parit hydrauliikkaletkut kaivuriin, tule mukaan.
Ajan Arskan asunnolle, odottelen, odottelen, Arska haalaa parit keissit tyhjiä oluttölkkejä asunnostaan, käärii sätkän ja polttaa sen.
-Viedään samalla nämä tölkit kauppaan...
Ajan kaupalle, Arska nousee autosta, käärii sätkän ja tupakoi, lähtee viemään hylsyjä.
Odotan.
Arska tulee kaupasta muovipussin kanssa, käärii sätkän ja tupakoi.
Hönkien viimeiset savut autooni, ottaa kassista ja avaa ensimmäisen tölkin.
Ajamme ensin autonosaliikkeeseen, Arska käärii sätkän ja tupakoi, avaa toisen tölkin, jättää puoliksi juodun tölkin autoni katolle ja menee ostamaan jarrupaloja.
Arska tulee liikkeestä, käärii sätkän ja tupakoiden hörppii tölkin loppuun.
-Käydäänpä vielä toisessakin liikeessä, siellä on siistejä vanteita tarjouksessa!
-Eikä perkele käydä, omatkin asiani ovat hoitamatta!
Arska loukkaantuneena avaa kolmannen tölkin, lähden kohti hyrdauliikkaliikettä.
-Pysähdy johonkin, pitää käydä kusella!
-No, et kai voi taskuusikaan kusta...
Pysähdyn bussipysäkille ja Arska lorottelee jo horjuen ja tölkin tyhjentäen, oli selvästi pohjia alla...
Pääsemme hydrauliikkaliikkeeseen, esitän asiani ja minulle aletaan valmistaa mittatilaustyötä.
Arska jäi autoon avaten neljännen tölkin.
Arska hoipertelee sisään ja alkaa penkoa hyllyjä ja kysellä hintoja milloin millekin tuotteelle, haettaa jotain jopa varastosta näytille, ei tietenkään osta mitään.
Henkilökunta mulkoilee vuoroin minua ja vuoroin Arskaa.
Saan osani ja maksan, Arska penkoo hyllyjä, joudun korottamaan ääntäni, että saan hänet mukaani.
Ulkona Arska alkaa kääriä sätkää, joka käy jo vaikeasti, tupakoi....
Odotan.
Lähdemme kotia kohti.
-Käydäänpä vielä tuossa Biltemassa!
-Ei helvetti käydä enää missään, yli puoli päivää mennyt reissussa!
-Niin, se on semmoista, kun kaupunkiin lähtee, niin koko päivä siellä menee.
Etkö voisi poiketa Biltemaan, sytytystulpat vain ostan?
-En.
Arska avaa taas tölkin, eikä puhu mitään, suuttui.
Hän saa sanaisen arkkunsa auki vasta kotikylällä.
-Ajetaanpa kaupan kautta, tupakat on melkein kaikki!
Ajan kaupan pihaan, Arska käärii sätkän ja tupakoi ennen kauppaan menoa.
Odotan.
Arska tulee kaupasta kaljasalkun kanssa, miten pirussa ne noin humalaiselle vielä myyvätkin...
Heitän Arskan kotiinsa ja lähden asentamaan uusia letkuja kaivuriini.
Arska soittaa, vitutuksestani huolimatta vastaan öljyisin käsin.
-No moro, et viitsis ajaa mun autoa teille, pitäis ne jarrupalat vaihtaa.
-Aja itse kun olet selvin päin, minulla on töitä!
Lyön puhelun poikki, puhelin soi taskussa, mutta annan soida.
Puhelimeen tulee viesti toisensa jälkeen.
"Kai tiedät, että sairastan reumaa ja se saa minut horjumaan ja puheen sammaltamaan?"
"En ole kännissä, pari kaljaa join reissun aikana, jos siitä känniin tulee niin huhhuh"
"Ne sytytystulpatkin pitäis jossain välissä ostaa, onko sulla asiaa Vaasaan tällä viikolla"
Tarina on tosi, yksityiskohtia muutettu tunnistamisen vaikeuttamiseksi.
-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Joskus sairasta ja alkoholisoitunutta kaveria olen erehtynyt jeesaamaan, niinpä tuon tuosta kävi seuraavaa:
Se on just tätä. Pummilta puuttuu usein täysin sellainen tilannetaju ja muu. Nuo 30min välein pidettävät tupakka-, kauppa- , ruoka- ja kusitauot kuuluu kunnon pummin valikoimaan ilman muuta! 2h matka muuttuu näppärästi 3-4h matkaksi kunnon pummin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ollaan samaa porukkaa, kavereita, duunikavereita esim, JA menossa täsmälleen samaan suuntaan JA matkaa on alle 10 km, ei tarvi maksaa mitään. Jos edellämainitut ehdot eivät täyty, kulje jollain muulla kyydillä, mä ajelen mieluummin yksin. Jonkun perkeleen roposten ottaminen on niin vaivaannuttavaa muutenkin että mieluummin en kyyditse ketään.
Työkeikoillekaan en ota duunikavereita vaikka oltaisiin menossa samaan kaupunkiin ja firma maksaisi kilometrikorvaukset. En jaksa mitään fakin small talkia tuntikausia autossa.
Juuri noin. Lisäisin listaan vielä omalta kohdaltani sen, että en odottele kyytiläisiä muutamaa minuuttia kauempaa enkä järjestele omia aikataulujani uudelleen kyytiläisten vuoksi.
Lisään tähän vielä, että en nouda enkä kuljeta päivän päätteeksi ketään minnekään eli kotiovelle asti, mene taksilla tai julkisilla. Luuletko että minä huvikseni istun autossa tunnin ylimääräistä työpäivän jälkeen?
Ja ei, et voi syödä aamupalaasi loppuun autossani tai juoda kahviasi. Jos pysähdymme jonnekin syömään/kahville matkalla niin syöminen tapahtuu huoltsikalla/Hesellä, ei mun autossa.
Mua ei myöskään kiinnosta mitä ajattelet säännöistä autooni liittyen. Minä voin syödä ja juoda ja polttaa jos haluan (en polta), sinä et tee noista yhtäkään. Etkä juo bisseä tai sidukkaa vaikka kuinka olisi hieno päivä, joka suorastaan huutaa huurteista. Eri asia siivota omia sotkuja kuin veetutus toisen tahraamista penkeistä. Et muuten syö sitä jädeäkään mun autossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep. Sama korjaaon tms. käytössä. Voin olla itse sika, mutta omat ovat sotkuni. En kaipaa toista sottapyttyä jylläämään pajaani.
Vierailija kirjoitti:
Jos pysähdymme jonnekin syömään/kahville matkalla niin syöminen tapahtuu huoltsikalla/Hesellä, ei mun autossa.
Kun kyytiläiseksi on tullut lähdettyä, niin olen pitänyt ihan perusperiaatteena että mahdolliset kahvittelut ja ruokailut päättää tosiaan kuski ja laskun suhteen kysyn että sopiiko jos minä maksan. Sama pätee bensaan, eli tankki täyteen ja lasku minulle.
Jos kuski sanoo ettei tarvitse, niin en jää silloin vänkäämäänkään ja tyrkyttämään rahoja.
Parhaiten sujuu kun kukaan ei tee asioista numeroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Joskus sairasta ja alkoholisoitunutta kaveria olen erehtynyt jeesaamaan, niinpä tuon tuosta kävi seuraavaa:
-Arska tässä moro,
onko asiaa Vaasaan, pitäis ostaa jarrupalat autoon, että saan katsastettua.
-Juu, itseasiassa on, olen juuri lähdössä teettämään parit hydrauliikkaletkut kaivuriin, tule mukaan.
Ajan Arskan asunnolle, odottelen, odottelen, Arska haalaa parit keissit tyhjiä oluttölkkejä asunnostaan, käärii sätkän ja polttaa sen.
-Viedään samalla nämä tölkit kauppaan...
Ajan kaupalle, Arska nousee autosta, käärii sätkän ja tupakoi, lähtee viemään hylsyjä.
Odotan.
Arska tulee kaupasta muovipussin kanssa, käärii sätkän ja tupakoi.
Hönkien viimeiset savut autooni, ottaa kassista ja avaa ensimmäisen tölkin.
Ajamme ensin autonosaliikkeeseen, Arska käärii sätkän ja tupakoi, avaa toisen tölkin, jättää puoliksi juodun tölkin autoni katolle ja menee ostamaan jarrupaloja.
Arska tulee liikkeestä, käärii sätkän ja tupakoiden hörppii tölkin loppuun.
-Käydäänpä vielä toisessakin liikeessä, siellä on siistejä vanteita tarjouksessa!
-Eikä perkele käydä, omatkin asiani ovat hoitamatta!
Arska loukkaantuneena avaa kolmannen tölkin, lähden kohti hyrdauliikkaliikettä.
-Pysähdy johonkin, pitää käydä kusella!
-No, et kai voi taskuusikaan kusta...
Pysähdyn bussipysäkille ja Arska lorottelee jo horjuen ja tölkin tyhjentäen, oli selvästi pohjia alla...
Pääsemme hydrauliikkaliikkeeseen, esitän asiani ja minulle aletaan valmistaa mittatilaustyötä.
Arska jäi autoon avaten neljännen tölkin.
Arska hoipertelee sisään ja alkaa penkoa hyllyjä ja kysellä hintoja milloin millekin tuotteelle, haettaa jotain jopa varastosta näytille, ei tietenkään osta mitään.
Henkilökunta mulkoilee vuoroin minua ja vuoroin Arskaa.
Saan osani ja maksan, Arska penkoo hyllyjä, joudun korottamaan ääntäni, että saan hänet mukaani.
Ulkona Arska alkaa kääriä sätkää, joka käy jo vaikeasti, tupakoi....
Odotan.
Lähdemme kotia kohti.
-Käydäänpä vielä tuossa Biltemassa!
-Ei helvetti käydä enää missään, yli puoli päivää mennyt reissussa!
-Niin, se on semmoista, kun kaupunkiin lähtee, niin koko päivä siellä menee.
Etkö voisi poiketa Biltemaan, sytytystulpat vain ostan?
-En.
Arska avaa taas tölkin, eikä puhu mitään, suuttui.
Hän saa sanaisen arkkunsa auki vasta kotikylällä.
-Ajetaanpa kaupan kautta, tupakat on melkein kaikki!
Ajan kaupan pihaan, Arska käärii sätkän ja tupakoi ennen kauppaan menoa.
Odotan.
Arska tulee kaupasta kaljasalkun kanssa, miten pirussa ne noin humalaiselle vielä myyvätkin...
Heitän Arskan kotiinsa ja lähden asentamaan uusia letkuja kaivuriini.
Arska soittaa, vitutuksestani huolimatta vastaan öljyisin käsin.
-No moro, et viitsis ajaa mun autoa teille, pitäis ne jarrupalat vaihtaa.
-Aja itse kun olet selvin päin, minulla on töitä!
Lyön puhelun poikki, puhelin soi taskussa, mutta annan soida.
Puhelimeen tulee viesti toisensa jälkeen.
"Kai tiedät, että sairastan reumaa ja se saa minut horjumaan ja puheen sammaltamaan?"
"En ole kännissä, pari kaljaa join reissun aikana, jos siitä känniin tulee niin huhhuh"
"Ne sytytystulpatkin pitäis jossain välissä ostaa, onko sulla asiaa Vaasaan tällä viikolla"
Tarina on tosi, yksityiskohtia muutettu tunnistamisen vaikeuttamiseksi.
-
No vieläkö on tuon jälkeen tullut Arskan kanssa asiaa Vaasaan?
Minulla ei ole autoa ja eikä oikein mitään tarvettakaan sille. Muutaman kerran vuodessa pyydän kyytiä esim. siksi kun pitää ostaa jotain niin isoa tai painavaa etten pysty sitä kantamaan kaupasta kotia. Onneksi minun tuttavapiirissä ei ole noin pikkusieluisia autoilijoita. Aina olen kyydin saanut ja yleensä maksuakaan eivät ole ottaneet, vaikka olen tarjonnut. Tosin matkatkin ovat olleet kohtuullisen lyhyitä, kaupunkialueella. Ei tulisi mieleenikään jatkuvasti pyydellä tuttaviani kuskiksi, taksit ovat sitä varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Joskus sairasta ja alkoholisoitunutta kaveria olen erehtynyt jeesaamaan, niinpä tuon tuosta kävi seuraavaa:
-Arska tässä moro,
onko asiaa Vaasaan, pitäis ostaa jarrupalat autoon, että saan katsastettua.
-Juu, itseasiassa on, olen juuri lähdössä teettämään parit hydrauliikkaletkut kaivuriin, tule mukaan.
Ajan Arskan asunnolle, odottelen, odottelen, Arska haalaa parit keissit tyhjiä oluttölkkejä asunnostaan, käärii sätkän ja polttaa sen.
-Viedään samalla nämä tölkit kauppaan...
Ajan kaupalle, Arska nousee autosta, käärii sätkän ja tupakoi, lähtee viemään hylsyjä.
Odotan.
Arska tulee kaupasta muovipussin kanssa, käärii sätkän ja tupakoi.
Hönkien viimeiset savut autooni, ottaa kassista ja avaa ensimmäisen tölkin.
Ajamme ensin autonosaliikkeeseen, Arska käärii sätkän ja tupakoi, avaa toisen tölkin, jättää puoliksi juodun tölkin autoni katolle ja menee ostamaan jarrupaloja.
Arska tulee liikkeestä, käärii sätkän ja tupakoiden hörppii tölkin loppuun.
-Käydäänpä vielä toisessakin liikeessä, siellä on siistejä vanteita tarjouksessa!
-Eikä perkele käydä, omatkin asiani ovat hoitamatta!
Arska loukkaantuneena avaa kolmannen tölkin, lähden kohti hyrdauliikkaliikettä.
-Pysähdy johonkin, pitää käydä kusella!
-No, et kai voi taskuusikaan kusta...
Pysähdyn bussipysäkille ja Arska lorottelee jo horjuen ja tölkin tyhjentäen, oli selvästi pohjia alla...
Pääsemme hydrauliikkaliikkeeseen, esitän asiani ja minulle aletaan valmistaa mittatilaustyötä.
Arska jäi autoon avaten neljännen tölkin.
Arska hoipertelee sisään ja alkaa penkoa hyllyjä ja kysellä hintoja milloin millekin tuotteelle, haettaa jotain jopa varastosta näytille, ei tietenkään osta mitään.
Henkilökunta mulkoilee vuoroin minua ja vuoroin Arskaa.
Saan osani ja maksan, Arska penkoo hyllyjä, joudun korottamaan ääntäni, että saan hänet mukaani.
Ulkona Arska alkaa kääriä sätkää, joka käy jo vaikeasti, tupakoi....
Odotan.
Lähdemme kotia kohti.
-Käydäänpä vielä tuossa Biltemassa!
-Ei helvetti käydä enää missään, yli puoli päivää mennyt reissussa!
-Niin, se on semmoista, kun kaupunkiin lähtee, niin koko päivä siellä menee.
Etkö voisi poiketa Biltemaan, sytytystulpat vain ostan?
-En.
Arska avaa taas tölkin, eikä puhu mitään, suuttui.
Hän saa sanaisen arkkunsa auki vasta kotikylällä.
-Ajetaanpa kaupan kautta, tupakat on melkein kaikki!
Ajan kaupan pihaan, Arska käärii sätkän ja tupakoi ennen kauppaan menoa.
Odotan.
Arska tulee kaupasta kaljasalkun kanssa, miten pirussa ne noin humalaiselle vielä myyvätkin...
Heitän Arskan kotiinsa ja lähden asentamaan uusia letkuja kaivuriini.
Arska soittaa, vitutuksestani huolimatta vastaan öljyisin käsin.
-No moro, et viitsis ajaa mun autoa teille, pitäis ne jarrupalat vaihtaa.
-Aja itse kun olet selvin päin, minulla on töitä!
Lyön puhelun poikki, puhelin soi taskussa, mutta annan soida.
Puhelimeen tulee viesti toisensa jälkeen.
"Kai tiedät, että sairastan reumaa ja se saa minut horjumaan ja puheen sammaltamaan?"
"En ole kännissä, pari kaljaa join reissun aikana, jos siitä känniin tulee niin huhhuh"
"Ne sytytystulpatkin pitäis jossain välissä ostaa, onko sulla asiaa Vaasaan tällä viikolla"
Tarina on tosi, yksityiskohtia muutettu tunnistamisen vaikeuttamiseksi.
-
No vieläkö on tuon jälkeen tullut Arskan kanssa asiaa Vaasaan?
Pari tuon tyyppistä reissua riitti.
Olen nyt paska jätkä kun en ymmärrä.
Kalliossa asuva hippikaveri muistaa aina moittia sitä että yksityisautoilu tuhoaa maapallon ja minä olen pääsyyllinen siihen. Asun suburbanissa, joudun työkseni liikkumaan toimipisteeltä toiselle, kauppaa ei ole ihan kotikulmilla ja normaalioloissa lasten harrastukset on aika eri puolilla. Hippikaveri pääsee joka paikkaan sporalla ja dösällä ja kaupatkin on alakerrassa
Kun hän pyysi kyytiä Ikeaan, totesin etten viitsi tuhota maapalloa ajamalla meiltä Kallioon, sieltä Ikeaan, kuskaamalla halpatuotantoa Ikeasta Kallioon ja sitten vielä kotiin mutta Ikeabussi menee ilmaiseksi ihan
postitalon kulmalta
Vierailija kirjoitti:
Köyhät joutaa kävellä.
Siltähän tuo vaikuttaa aika vahvasti. Ja mikäli kyytiä joskus saa kovan pyytelemisen jälkeen, niin siitäkin pitäisi kova hinta maksaa. En kyllä ala kenenkään autonpidon kuluja maksamaan. Bussissakin maksan vaan matkasta minkä bussin kuljetusta käytän.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole autoa ja eikä oikein mitään tarvettakaan sille. Muutaman kerran vuodessa pyydän kyytiä esim. siksi kun pitää ostaa jotain niin isoa tai painavaa etten pysty sitä kantamaan kaupasta kotia. Onneksi minun tuttavapiirissä ei ole noin pikkusieluisia autoilijoita. Aina olen kyydin saanut ja yleensä maksuakaan eivät ole ottaneet, vaikka olen tarjonnut. Tosin matkatkin ovat olleet kohtuullisen lyhyitä, kaupunkialueella. Ei tulisi mieleenikään jatkuvasti pyydellä tuttaviani kuskiksi, taksit ovat sitä varten.
Mielelläni apua annan tarvitsijalle, mutta on ihmisiä, joiden auttaminen tosi epäkiitollista.
Mitä enemmän annat, sitä enemmän vaaditaan.
Aloitus herättää mielikuvan tyypistä, joka vihainen ilme kasvoillaan puristaa hikisessä kädessään nuhjaantunutta kahden kympin seteliä.
Tätä tyyppiä ei tosiaankaan käytetä hyväksi, mutta jostain syystä se silti aina äänestää sdp:tä.
On puhelimessa aidosti hämmästyneen tuntuinen, kun sanoo menevänsä tällä kertaa ja sekä tulevaisuudessa junalla.
Ylittää käytöksellään kirkkaasti parodiahorisontin.
Alue: Aihe vapaa
Tähän! Mieli teki lyödä kun pummi möläytti että hänhän pääsee bussilla halvemalla!