Entisen yläasteeni pahin koulukiusaaja työskentelee nyt lastensuojelussa

Onkohan täällä palstalla paljonkin lasun asiakkaita, kun harva se päivä on jotain lastensuojelua tai sosiaalityöntekijöitä mollaavia aloituksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten hän on lastensuojelussa jos on lähäri? Lastensuojelussa ovat töissä sosionomit sosiiaaliohjaajina, sekä valtiotieteen maisterin suorittaneet sosiaalityöntekijät. Eli nyt kiinnostaa mikä hänen toimenkuva on.

Lastensuojelussa työskentelee myös lähärit...

Toimia tosin on enää aika harvassa paikassa ja nekin pääasiassa yli 20v alalla olleita.

Kun eläköityvät, niin toimi muuttuu sosionomipohjaiseksi.

Näillä dinosaurus lähäreillä on muuten 200 pienempi peruspalkka, vaikka ihan samaa duunia tekevät kuin sosionomit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä terveyskeskuksessa työskentelee ylipainoinen eläkeikää lähentelevä psykiatri, jolla on todennäköisesti jotain lonkkavikaa, koska pääsee kävelemään huonosti. Yksi polin hoitajista on itsekin 6-kymppinen, ja aina ilkkuu ja ilmehtii selän takana tälle huonosti kävelevälle lääkärille, kun hän tulee kahvihuoneeseen. Kukaan muu meidän hoitajista ei tee vastaavaa. Olen aina ollut sitä mieltä, että tämä hoitaja on entinen koulukiusaaja.

Taidat olla tosikko. Huumori on työpaikan suola..

Ei toisten kustannuksella. Jotain vitsailua voi olla, mutta kyllä sen erottaa häijystä pilkasta normaali ihminen. Tulee huono olo, kun arvaa että joutuu varmasti saman pilkan kohteeksi, siitähän nuo kiusaajat elävät. Elleivät sitten hännystele.

Hae samaan paikkaan töihin.. vinks ;)

Vierailija kirjoitti:

Onneksi hän kiusasi sinua. Vaikutat melkoiselta persreiältä, rehellisesti sanoen..

Mitä luulet itse olevasi? Mlkku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi hän kiusasi sinua. Vaikutat melkoiselta persreiältä, rehellisesti sanoen..

Ihan samaa ajattelin. Tällä palstalla riittää näitä, joiden kohdalla voi todeta vain, että siinä osui kiusaaminen juuri oikeaan kohteeseen.

Perustele.

Meidän koulussa yksi urheilija kiusasi kaikkia lihavia ja niitä, jotka olivat huonoja urheilussa. Hänestä tuli kuulemma erityisopettaja. Minua ei kiusannut, vaikka en urheilussa loistanutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ensinnäkin ihmiset voivat muuttua. Toisekseen kiusaajalla on usein käytöksensä syynä jokin oma trauma (on esim. jäänyt vaille huomiota kotonaan). Kun ikää tulee lisää, ihminen saattaa käsitellä traumansa ja kokee eheytyneenä ihmisenä voimakasta hoivaviettiä ja haluta olla aidosti hyvä muille.

Harvemmin on. Tutkimusten mukaan kiusaajat on itseasiassa yleensä suosittuja, heillä on hyvät perhesuhteet ja nauttivat kenties parempaa yhteiskunnallista statusta kuin kiusattava.  Kiusaajien itsetunto on myös parempi kuin muiden ihmisten keskimäärin. He on vain narsistisia syntymävittupäitä. 

Nämä hyväosaiset kiusaajat ovat hemmoteltuja, mutta rakkaus on ollut ehdollista. Suorittaminen ja oikealtanäyttäminen on kaikki kaikessa, kaikkia ruppanoita saakin sitten lyödä kuin vierasta sikaa vaikka säälivällä, ylimielisella virnuilullakin saa jo viestin perille. Hirveää sakkia. Monissa akateemisissa on noita mätiä perunoita. Ikävaa, kun se yhdistyy työssä käytettävään valtaan.

Huonompiosaisten kiusaaminen on kateuslähtöisempää, mitätöintiä, vertailua, nimittelyä. Juonittelua, mielistelyä. Rujompaa, mutta ehkä myös helpompi huomata. Älykkäämmät osaavat kätkeä halveksunnan ja ylimielisyyden taitavasti.

Toivottavasti joku toinenkin entinen koulukiusattunsa saa tietää :)

Onko etunimen ensimmäinen kirjain kenties L?

Tiedän myös erään koulukiusaaja-psykopaattimuijan, joka opiskeli lähäriksi ja ainakin joskus työskenteli lasten parissa. Hän ei tosin tullut hyvästä perheestä, mutta valehteli kyllä että juoppomutsinsa oli korkea-arvoinen virkamies ym.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ihminenhän ei ole koskaan katunut mitään mitä on tehnyt yläkoululaisena. Ja kaikki ovat tismalleen samoja ihmisiä samoine käsityksineen oikeasta ja väärästä kuin mitä olivat lapsina. Minkäänlaista kasvua ja kypsymistä ei ole voinut tapahtua. Tietenkin oli häneltä väärin kiusata muita lapsena mutta pitääkö sen virheen nyt määrittää hänen koko loppu elämänsä?

Eikös täämä ole muotia että julkut avautuvat kiusaamiskokemuksistaan? Toiset kiusaajina, toiset kiusattuina?

Monihan noita kokemuksiaan työstää myöhemmin, nekin jotka kiusasivat. Osa varmasti kypsyy, kasvaa ja katuu. Toinen osa voi katua ns pinnallisesti, koska niin kuuluu tehdä. Veikkaan että moni teeskentelee eläytyvänsä kiusatun maailmaan, vaikkei oikeasti siihen pysty. Ja juuri eläytymiskyvyn ja itseymmärryksen kasvu mitä ikä usein tuo, vähentäisi kaikenlaista kiusaamista.

Arvatkaapa miten yllätyin kun kuulin äskettäin, että miten eräs minua yläasteella rankasti kiusannut tyttö on vuosikaudet ollut ala-asteen opettajana! Tämmöinen ällöttää suoraan sanottuna. Kiusasi muitakin, ja kiusaa nyt varmaan niiden kiusaamiensa koulukavereiden lapsia! Minä asun onneksi toisella paikkakunnalla.

Toivottavasti kyseinen ihmispaska lukee tämän ketjun ja tuntee piston sydämessään.

Mun yksi ex kiusaajista on lastentarhanopettajana. Suurin osa kiusaajista meni amikseen hoitoalalle.

Yhden tuttuni koulukiusaaja on nuorisopsykiatrisella lääkärinä. Minun saamani vaikutelman perusteella hän tuskin on kovin empaattinen.

Epäreilu tilanne jos kiusaamansa lapsi joutuu hoidettavakseen

Vierailija kirjoitti:

no suoraan sanottuna: mielenterveys-, päihde- ja sosiaalialoille hakeutuu epämääräistä porukkaa. jostain syystä ne fiksuimmat ei noihin hommiin lähde. ei sillä, etteikö työ olisi tärkeää, mutta ehkä tajuavat ettei tuo työ ketään auta.

Monella oma päihdetausta, raittiuden myötä auttamisesta tulee kutsumus. Olen itsekin harkinnut alaa mutta jotenkin liian ankealta tuntuu, kun niin moni vain pettää päihteilyssä itseään/uhriutuu/syyttää kaikesta ympäristöä/huijaa jne. Mun hermot ei kestäisi sittenkään. Arvostan kyllä niitä jotka jaksaa, mutta pahimmillaan todella ahdas kuva elämästä ja yhteiskunnasta voi tuolla tulla. Masentuisin varmaan tällä luonteella.

Tiedän moniakin entisiä narkomaaneja jotka ovat kouluttautuneet lähihoitajiksi raitistuttuaan....

Vierailija kirjoitti:

Yhden tuttuni koulukiusaaja on nuorisopsykiatrisella lääkärinä. Minun saamani vaikutelman perusteella hän tuskin on kovin empaattinen.

Lääkärit ovat älyllisiä, psykiatreissakin on aika kolkkoja tyyppejä. Ei mitään takeita että nuorisopsykiatrian tyypit oikeasti kovin ihmeitä osaa tai pystyy tekemään. Muodollista auttamista.

Suurin osa auttajista on mukavuudenhaluisia leipäduunareita. Joitain aidosti hyväsydämisiä persoonia on seassa. Sellaisia joita muistelee kiitollisena. Lääkäreitä en itse noissa ole kohdannut, varmasti heitäkin on.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän moniakin entisiä narkomaaneja jotka ovat kouluttautuneet lähihoitajiksi raitistuttuaan....

Tunsin päihdetyöntekijän, joka kuoli alkoholimyrkytykseen.

Ihana ihminen luonteeltaan, mutta ei tosiaankaan ollut sopivalla alalla.