Rehellisesti: ovatko ammattikorkeakoulu ja yliopisto saman arvoisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...

Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.

Perustelut väitteelle?

Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?

Tai pystyy olemaan esimiehenä akateemisesti koulutetussa asiantuntijaorganisaatiossa. 

Taidat nyt trollata, mutta olen AMK-insinööri ja esimies 10 hengelle asiantuntijaorganisaatiossa. Näistä 8 on maistereita ja 2 amkkilaisia. Ihan hyvin olen pärjännyt. Sen olen huomannut, että akateemiset ei kovinkaan tehokkaita aina ole kun sivun mittaista raporttia useamman päivän ajan tehdään. Yleensä sanamuotoja viilataan aika pitkään ja hartaasti... en sitten tiedä johtuuko persoonasta vai koulutuksesta, mutta jonkinlaista tehottomuutta ja liiallisuuteen menevää tarkkuutta omissa akateemisissani olen huomannut.

Excel -esimies nyt ei tarvitse merkonomia kummempaa koulutusta, mutta yleensä asiantuntijaorganisaatiossa tarvitaan vähintään samaa osaamista kuin alaisillakin. esim. lääkäreiden esimies on ylilääkäri, ei tradenomi.

Niin, mikä tässä sinun oli nyt niin vaikea ymmärtää? Minulla on samaa osaamista vaikka opintoni olen suorittanut AMK:ssa. Ei voi olla noin vaikeaa tajuta tätä. Katso kun ei ne asiat muutu miksikään. Kyllä esim. kemia on kemiaa, fysiikka fysiikkaa ja matematiikka matematiikkaa ihan missä tahansa opetettuna. Asiat pitää vaan sitten osata siinä omassa työssänsä.

Osaaminen ja pätevyys ratkaisee, ei se pala paperia. Tuota myös itse rekrytoijana toteutan ja palkkaan parhaat tyypit meille töihin. Sinulla ei tosin taida olla mitään mahdollisuuksia päästä meille töihin.

Niin, että terveydenhoitaja sopii lääkäreiden esimieheksi. Kummassakin koulutuksessa hoidetaan ihmisiä.

Lääkäri nyt on selkeä, että siinä on jonkinlainen merkitys taustalla. Itse toimin esimiehenä ohjelmistoalalla eikä siellä ole kyllä koulutuksella niin juuri minkäänlaista merkitystä. Ei palkkauksessa tai esimiehenä olossa. Ja kyllä tämäkin on asiantuntijaorganisaatio. Itse olen amk-insinööri. Alaiseni ovat melko sekalaista, mutta suurin osa maistereita. Monet kolleegani ovat dippainssejä. Muutama on myös amk taustaisia. Esimieheni taitaa olla joltakin opistotasolta. En nyt aivan varma ole, mutta ei ainakaan yliopisto tai amk. Hyvin ollaan pärjätty ja tultu toimeen. Saan alaisiltani jopa erinomaista palautetta johtamisesta.

Ohjelmistoalalla lienee aivan yhdentekevää onko edes tutkintoa, kunhan osaa tehdä. Sen sijaan lääkäreiden esimiehen tulee tietää aika tarkkaankin mitä alaisensa tekevät. Pitäisin aika kamalana myös, jos sosiaaliohjaaja olisi sosiaalityössä johtavana tai diakonissa ohjaisi pappia.

Tietenkin aina on aloja ja tehtäviä, joissa on koulutuksella ja taustalla väliä. Aivan kuten sairaanhoitajaan ei voi toimia lääkärien esimiehenä niin en näe, että filosofian tohtorikaan ei voi toimia levyseppähitsaajan tai putkimiehen esimiehenä. Näitä nyt on aina. Kyse taisi nyt kuitenkin yleisellä tasolla olla asiantuntijaorginaatiosta ennemmin kuin nyt vaikka lääkäreistä. Tai näin sen itse ainakin käsitin. On paljon asiantuntijaorganisastioita, joissa koulutuksella ei niinkään ole väliä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku oli halukas tietämään säädösvalmistelun opiskelusta. Jos perehdyt siihen mitä on säädösvalmistelu, niin ymmärrät varmasti sen jälkeen miten yliopistossa tätä opiskellaan.

Luuletko etteivät AMK-koulutuksen hankkineet ole työssään missään tekemisissä lainsäädännön kanssa? Yleensä korkeakoulutettujen on oltava hyvin perillä omaa alaansa koskevasta lainsäädännöstä ja siinä tapahtuvista muutoksista.

Monesti käytännön työelämässä toimivilta kommentteja lakimuutosehdotuksiin, koska he osaavat arvioida niiden mahdollisia vaikutuksia hyvin. Joku saattaa tällaisesta saada innostuksen aivan uuteen urahyppyyn.

Joku yliopiston hihhuloinnin filosofi on juu varmaan työelämässä ammattikorkeakoulujen insinöörejä "arvokkaampi"... Tai ehkä tämäkään asia ei ole ihan niin mustavalkoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.

Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Mitä sä sepostat?

Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.

Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.

Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.

Tässä taas yksi tyyppiesimerkki AMK ihmisten ymmäryksestä. Ei, ammattikorkeakoulussa ei ole pääaineita. Se on yksi iso käytännössä miten tutkinto jo lähtökohtaisesti eroaa kandidaatin tutkinnosta.

No kirjoitin vahingossa pääaine, piti sanoa suuntautuminen. Meillä tehtiin 45-60 op verran suuntautumisopintoja.

Samaa asiaa kuitenkin tarkoittavat (pääaine versus suuntatuminen), mutta pahoittelut asiasta hermostuneelle. 😉

Ei, eivät tarkoita samaa asiaa.

Okei no MELKEIN samaa asiaa.

Kerro toki minulle, että mikä se ero on.

Ja nimenomaan kanditasolla.

Opintojen sisältö on noiden eroavaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Joku yliopiston hihhuloinnin filosofi on juu varmaan työelämässä ammattikorkeakoulujen insinöörejä "arvokkaampi"... Tai ehkä tämäkään asia ei ole ihan niin mustavalkoinen.

Kukaan ei ole niin tärkeä omasta mielestään kuin väitellyt tohtori... Näitä on tavattu useampia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.

Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Mitä sä sepostat?

Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.

Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.

Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.

Tässä taas yksi tyyppiesimerkki AMK ihmisten ymmäryksestä. Ei, ammattikorkeakoulussa ei ole pääaineita. Se on yksi iso käytännössä miten tutkinto jo lähtökohtaisesti eroaa kandidaatin tutkinnosta.

No kirjoitin vahingossa pääaine, piti sanoa suuntautuminen. Meillä tehtiin 45-60 op verran suuntautumisopintoja.

Samaa asiaa kuitenkin tarkoittavat (pääaine versus suuntatuminen), mutta pahoittelut asiasta hermostuneelle. 😉

Ei, eivät tarkoita samaa asiaa.

Okei no MELKEIN samaa asiaa.

Kerro toki minulle, että mikä se ero on.

Ja nimenomaan kanditasolla.

Opintojen sisältö on noiden eroavaisuus.

Totta, kandin tutkinnon saa helpommin kasaan kuin AMK-opinnot. Kandidaatin tutkinto on aika kepeä suoritus opintopisteiden osalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpaa suosittelette (AMK vai yliopisto) henkilölle, joka nauttii lukio tyylisestä opiskelusta, analysoimisesta, pohtimisesta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallitsemisesta?

Onko sinulla taipumusta masennukseen? Todella itsenäiset opinnot vieraalla paikkakunnalla voivat käydä mielenterveyden päälle. Amk-opinnoissa mennään usein ryhmän mukana, yliopistossa taas jotkut opinnot voivat olla hyvin kirjatentti- esseepainotteisia.

En tiedä masennuksesta mutta kärsin ahdistuneisuudesta, joten minun on luontevinta lukea yksin ja saan ahkeroitua hyvin. Tuttavani jätti AMK opinnot kesken kun ei tykännyt väkinäisistä ryhmätöistä eikä viinan huuruisista opiskelijabileistä. Tuttuni kuten minäkin olemme molemmat introvertteja. En usko että ilahtuisin tehdä ryhmätyötä, jossa 1-2 henkilö määrää ja pomottaa kuuntelematta hiljaisempia. En halua alkaa vänkäämään päsmärin kanssa miksi näen asiat eri tavalla. Ahdistun vaan enemmän jos joku voimakastahtoinen hyökkää sanallisesti kimppuuni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpaa suosittelette (AMK vai yliopisto) henkilölle, joka nauttii lukio tyylisestä opiskelusta, analysoimisesta, pohtimisesta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallitsemisesta?

Onko sinulla taipumusta masennukseen? Todella itsenäiset opinnot vieraalla paikkakunnalla voivat käydä mielenterveyden päälle. Amk-opinnoissa mennään usein ryhmän mukana, yliopistossa taas jotkut opinnot voivat olla hyvin kirjatentti- esseepainotteisia.

En tiedä masennuksesta mutta kärsin ahdistuneisuudesta, joten minun on luontevinta lukea yksin ja saan ahkeroitua hyvin. Tuttavani jätti AMK opinnot kesken kun ei tykännyt väkinäisistä ryhmätöistä eikä viinan huuruisista opiskelijabileistä. Tuttuni kuten minäkin olemme molemmat introvertteja. En usko että ilahtuisin tehdä ryhmätyötä, jossa 1-2 henkilö määrää ja pomottaa kuuntelematta hiljaisempia. En halua alkaa vänkäämään päsmärin kanssa miksi näen asiat eri tavalla. Ahdistun vaan enemmän jos joku voimakastahtoinen hyökkää sanallisesti kimppuuni.

Viinanhuuruiset bileet ovat arkipäivää yliopistolla ja AMK:lla, mutta ne voi jättää välistä. Minut yksinäisyys vieraassa kaupungissa ajoi todella syviin vesiin.

Ammattikorkeakoulu on hierarkiassa jokatapauksessa yliopiston alapuolella, koska niiden toiminta perustuu yliopistossa tuotetun tiedon soveltamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakoulu on hierarkiassa jokatapauksessa yliopiston alapuolella, koska niiden toiminta perustuu yliopistossa tuotetun tiedon soveltamiseen.

Miksi pitää olla hierarkia? Eikö vain voi hyväksyä, että on kaksi korkeakoulun tyyppiä? Näillä on vain erilaiset lähestymistavat asioihin. Toinen enemmän tutkiva ja tiedettä tekevä. Toinen taas huomattavasti käytännönläheisempi ja tietoa soveltava. Miksi näiden edes pitäisi kilpailla siitä kumpi on parempi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on tullut paljon tukea sille, että amk yrittää olla se ns. tekoyliopisto. Nämä kaikenmaailman amk pääaineista ja fukseista puhujat vain varmistavat tätä.

Minun mielestäni amkn vahvuus on juuri siinä, että sieltä valmistuu selkeästi tiettyyn käytännön ammattiin. Tätä puolta ja yhteyttä työelämään pitäusi vahvistaa eikä niin kuin nyt että se jää sanahelinäksi ja päälle liimataan se muka-tieteellinen lappu.

Kyllä, osasta amk tutkintoja. Mutta kerrotko esimerkiksi tradenomin käytännön ammatin?

No markkinointiviestintään suuntautunut liiketalouden tradenomi on sen alan ammattilainen. Ensin varmaan assaritasolla, siitä sitten asiantuntijaksi edeten. Päälliköksi voi osa päästä (tiedän muutaman itse), johtajaksi harvoin.

Kirjanpito ja/tai taloushallinto suuntautumisena valmistaa hyvin sen alan hommiin.

Myös myynnin jos valitsee, niin aika selkeä ammatti jo eikö?

Ohjeilmointiin suuntautunut IT-tradenomi taas on varmaan sitten valmistuessaan ohjelmistokehittäjä (jos osaa hommansa).

Johdon assari on myös tradenomitutkinto, sieltä valmistuu johdon assistentteja.

Ja te ajattelette, että assistenttitasoiset ihmiset ovat korkeakoulutettuja?

Ainakin TKK:lla monet assistentit olivat tohtoriopiskelijoita

ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakoulu on hierarkiassa jokatapauksessa yliopiston alapuolella, koska niiden toiminta perustuu yliopistossa tuotetun tiedon soveltamiseen.

Miksi pitää olla hierarkia? Eikö vain voi hyväksyä, että on kaksi korkeakoulun tyyppiä? Näillä on vain erilaiset lähestymistavat asioihin. Toinen enemmän tutkiva ja tiedettä tekevä. Toinen taas huomattavasti käytännönläheisempi ja tietoa soveltava. Miksi näiden edes pitäisi kilpailla siitä kumpi on parempi?

Siis tuo hierarkia syntyy itsestään, eikä sitä tarvitse edes erikseen luoda. Vähän niin kuin ensin on lehmä, että saadaan maitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku oli halukas tietämään säädösvalmistelun opiskelusta. Jos perehdyt siihen mitä on säädösvalmistelu, niin ymmärrät varmasti sen jälkeen miten yliopistossa tätä opiskellaan.

Luuletko etteivät AMK-koulutuksen hankkineet ole työssään missään tekemisissä lainsäädännön kanssa? Yleensä korkeakoulutettujen on oltava hyvin perillä omaa alaansa koskevasta lainsäädännöstä ja siinä tapahtuvista muutoksista.

Varmasti joillain aloilla ovatkin. Mutta ei varsinaisesti liity nyt millään tavalla tuohon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku oli halukas tietämään säädösvalmistelun opiskelusta. Jos perehdyt siihen mitä on säädösvalmistelu, niin ymmärrät varmasti sen jälkeen miten yliopistossa tätä opiskellaan.

Luuletko etteivät AMK-koulutuksen hankkineet ole työssään missään tekemisissä lainsäädännön kanssa? Yleensä korkeakoulutettujen on oltava hyvin perillä omaa alaansa koskevasta lainsäädännöstä ja siinä tapahtuvista muutoksista.

Varmasti joillain aloilla ovatkin. Mutta ei varsinaisesti liity nyt millään tavalla tuohon.

Oletko yllättynyt että monesti AMK:ssa on myös lakikursseja? On helpompaa mennä työelämään, jos on hyvät perustiedot omasta alasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakoulu on hierarkiassa jokatapauksessa yliopiston alapuolella, koska niiden toiminta perustuu yliopistossa tuotetun tiedon soveltamiseen.

Miksi pitää olla hierarkia? Eikö vain voi hyväksyä, että on kaksi korkeakoulun tyyppiä? Näillä on vain erilaiset lähestymistavat asioihin. Toinen enemmän tutkiva ja tiedettä tekevä. Toinen taas huomattavasti käytännönläheisempi ja tietoa soveltava. Miksi näiden edes pitäisi kilpailla siitä kumpi on parempi?

Siis tuo hierarkia syntyy itsestään, eikä sitä tarvitse edes erikseen luoda. Vähän niin kuin ensin on lehmä, että saadaan maitoa.

En mä kyllä osaa nähdä noita hierarkiassa mitenkään eri asemissa. Kuten en myöskään lukio vs ammattikoulua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku oli halukas tietämään säädösvalmistelun opiskelusta. Jos perehdyt siihen mitä on säädösvalmistelu, niin ymmärrät varmasti sen jälkeen miten yliopistossa tätä opiskellaan.

Luuletko etteivät AMK-koulutuksen hankkineet ole työssään missään tekemisissä lainsäädännön kanssa? Yleensä korkeakoulutettujen on oltava hyvin perillä omaa alaansa koskevasta lainsäädännöstä ja siinä tapahtuvista muutoksista.

Varmasti joillain aloilla ovatkin. Mutta ei varsinaisesti liity nyt millään tavalla tuohon.

Oletko yllättynyt että monesti AMK:ssa on myös lakikursseja? On helpompaa mennä työelämään, jos on hyvät perustiedot omasta alasta.

Oletko oikeustiedettä ammattikorkeakoulussa lukenut?

Mun mielestä AMK:n yhteydessä käytettävä ilmaisu "käytännönläheinen" on vain kiertoilmaus sille, ettei lahjat/äly riitä akateemisiin opintoihin. Vähän niinkuin "kunnianhimoinen" tarkoittaa ammatinhakuslangissa samaa kuin "rahalle ahne työnarkomaani."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakoulu on hierarkiassa jokatapauksessa yliopiston alapuolella, koska niiden toiminta perustuu yliopistossa tuotetun tiedon soveltamiseen.

Miksi pitää olla hierarkia? Eikö vain voi hyväksyä, että on kaksi korkeakoulun tyyppiä? Näillä on vain erilaiset lähestymistavat asioihin. Toinen enemmän tutkiva ja tiedettä tekevä. Toinen taas huomattavasti käytännönläheisempi ja tietoa soveltava. Miksi näiden edes pitäisi kilpailla siitä kumpi on parempi?

Siis tuo hierarkia syntyy itsestään, eikä sitä tarvitse edes erikseen luoda. Vähän niin kuin ensin on lehmä, että saadaan maitoa.

En mä kyllä osaa nähdä noita hierarkiassa mitenkään eri asemissa. Kuten en myöskään lukio vs ammattikoulua.

Et ymmärrä sitä, että toinen tuottaa toiselle sen tiedon, mitä niissä opetetaan? Eroaa tästä lukio vs amis asetelmasta siten, ettei lukio tuota amiksessa opetettavaa tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä AMK:n yhteydessä käytettävä ilmaisu "käytännönläheinen" on vain kiertoilmaus sille, ettei lahjat/äly riitä akateemisiin opintoihin. Vähän niinkuin "kunnianhimoinen" tarkoittaa ammatinhakuslangissa samaa kuin "rahalle ahne työnarkomaani."

Mites sitten semmoiset, jotka olisi päässyt molempiin, mutta valitsi ammattikorkeakoulun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakoulu on hierarkiassa jokatapauksessa yliopiston alapuolella, koska niiden toiminta perustuu yliopistossa tuotetun tiedon soveltamiseen.

Miksi pitää olla hierarkia? Eikö vain voi hyväksyä, että on kaksi korkeakoulun tyyppiä? Näillä on vain erilaiset lähestymistavat asioihin. Toinen enemmän tutkiva ja tiedettä tekevä. Toinen taas huomattavasti käytännönläheisempi ja tietoa soveltava. Miksi näiden edes pitäisi kilpailla siitä kumpi on parempi?

Siis tuo hierarkia syntyy itsestään, eikä sitä tarvitse edes erikseen luoda. Vähän niin kuin ensin on lehmä, että saadaan maitoa.

En mä kyllä osaa nähdä noita hierarkiassa mitenkään eri asemissa. Kuten en myöskään lukio vs ammattikoulua.

Et ymmärrä sitä, että toinen tuottaa toiselle sen tiedon, mitä niissä opetetaan? Eroaa tästä lukio vs amis asetelmasta siten, ettei lukio tuota amiksessa opetettavaa tietoa.

Sä varmaan pilailet. Kyllä yliopistolla tehdään niiiiiin paljon kaiken maailman nollatutkimuksia millä ei ole oikean työelämän kanssa mitään tekemistä. Käytännössä monikaan tutkimustulos ei edes päädy firmojen hyödynnettäväksi. Kyllä suurin osa tiedosta tulee ihan jostain muualta kuin yliopistolta.

Ja sitten se hitaus yliopistolla. Kaiken maailman nenänkaivajaa on siellä töissä ja ihmettelevät josko tänään vaikka tekisi töitä tai että olisiko jotain töitä tänään. En yhtään ihmettele että palkat yliopistolla on niin paskat.