Disney häpäisee taas Star Warsia
https://www.starwars.com/news/taika-waititi-announce
Mikki Hiiri ei ota opikseen edellisten Star Warsin nimen häpäisseiden tuotostensa saamasta vastaanotosta eikä niiden tekijöiden ja näyttelijöiden saamasta suorasta kritiikistä. Raha puhuu ja uutta pitää tuottaa. Ja tyhmät kakarat, jotka eivät oikeasta Star Warsista mitään tiedä, ovat innoissaan ja lelut käyvät kaupaksi.
Oikean Star Warsin ikuisen fanin sydän itkee verta.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vika ole Star Wars faneissa pelkästään. Kyllä Lotrfanit suuttuivat hobittielokuvista. Ja GoTfanit viimeisestä kaudesta. Se minkä heti huomaa kun rahanahneus vie vallan ja unohdetaa itse taide.
Se on myös erinomainen tapa julistaa omaa erinomaisuuttaan ja suurta faniuttaan, kun hallitsee fantasiamaailman detaljit paremmin kuin elokuvan tuottajat.
Nykyään on sitä suurempi ja suvereenimpi fani, mitä enemmän ja kovempaa sitä fanituksen kohdetta vihaa.
En ole vihaajafani vaan näen kyllä että SWfanien joukossa on paljon misogynistisiä miesasiamiehiä. Esimerkikdi Rosen hahmo oli aivan ihana ja erilainen ja harmittaa minkälaisen vihapuheen kohteeksi näyttelijä joutui. Mutta Rey oli liian Mary Sue. Luulisi että nykyään jo ymmärretään että naisetkin voivat olla itsekkäitä ja epätäydellisiäkin välillä mutta silti naisia. Mutta sequeleissa oli paljon hyvää. Kylo Renin tarina toimi ja samoin Last Jedin takaa ajoteema. Tuli mieleen uusi Mad Max. Prequeleissa taas näkyy hyvin Lucasin nerokas mielikuvitus koneissa, avaruusroduissa, heidän kielissään ja nimissään.
Sorry mutta jokainen joka käyttää termiä "Mary Sue" argumenttina menettää uskottavuutensa samantien. Ei se ole argumentti vaan noita lässyjä joita käytetään oikean argumentin sijaan kun ei muutakaan valittamista keksitä.
Mary Sue on samanlainen elokuvataidemääritelmä kuin dreamy pixie girl joka myös sisältää yksipuolisen naishahmon ongelman. Rey oli liian yksioikoisesti käsikirjoitettu kuten Finn ja Poe. Force Awakensin aikoihin kaikilla hahmoilla oli toivoa mutta siihen kehityskaari valitettavasti jäi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vika ole Star Wars faneissa pelkästään. Kyllä Lotrfanit suuttuivat hobittielokuvista. Ja GoTfanit viimeisestä kaudesta. Se minkä heti huomaa kun rahanahneus vie vallan ja unohdetaa itse taide.
Se on myös erinomainen tapa julistaa omaa erinomaisuuttaan ja suurta faniuttaan, kun hallitsee fantasiamaailman detaljit paremmin kuin elokuvan tuottajat.
Nykyään on sitä suurempi ja suvereenimpi fani, mitä enemmän ja kovempaa sitä fanituksen kohdetta vihaa.
En ole vihaajafani vaan näen kyllä että SWfanien joukossa on paljon misogynistisiä miesasiamiehiä. Esimerkikdi Rosen hahmo oli aivan ihana ja erilainen ja harmittaa minkälaisen vihapuheen kohteeksi näyttelijä joutui. Mutta Rey oli liian Mary Sue. Luulisi että nykyään jo ymmärretään että naisetkin voivat olla itsekkäitä ja epätäydellisiäkin välillä mutta silti naisia. Mutta sequeleissa oli paljon hyvää. Kylo Renin tarina toimi ja samoin Last Jedin takaa ajoteema. Tuli mieleen uusi Mad Max. Prequeleissa taas näkyy hyvin Lucasin nerokas mielikuvitus koneissa, avaruusroduissa, heidän kielissään ja nimissään.
Sorry mutta jokainen joka käyttää termiä "Mary Sue" argumenttina menettää uskottavuutensa samantien. Ei se ole argumentti vaan noita lässyjä joita käytetään oikean argumentin sijaan kun ei muutakaan valittamista keksitä.
Mary Sue on samanlainen elokuvataidemääritelmä kuin dreamy pixie girl joka myös sisältää yksipuolisen naishahmon ongelman. Rey oli liian yksioikoisesti käsikirjoitettu kuten Finn ja Poe. Force Awakensin aikoihin kaikilla hahmoilla oli toivoa mutta siihen kehityskaari valitettavasti jäi.
Eivät isä ja poika Skywalker hekään kovin monipuolisia hahmoja olleet.
Mitä vikaa Taika Watitissa on? Hyvä ohjaaja, annetaan mahdollisuus. Rima on ainakin alhaalla edellisen elokuvan jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vika ole Star Wars faneissa pelkästään. Kyllä Lotrfanit suuttuivat hobittielokuvista. Ja GoTfanit viimeisestä kaudesta. Se minkä heti huomaa kun rahanahneus vie vallan ja unohdetaa itse taide.
Se on myös erinomainen tapa julistaa omaa erinomaisuuttaan ja suurta faniuttaan, kun hallitsee fantasiamaailman detaljit paremmin kuin elokuvan tuottajat.
Nykyään on sitä suurempi ja suvereenimpi fani, mitä enemmän ja kovempaa sitä fanituksen kohdetta vihaa.
En ole vihaajafani vaan näen kyllä että SWfanien joukossa on paljon misogynistisiä miesasiamiehiä. Esimerkikdi Rosen hahmo oli aivan ihana ja erilainen ja harmittaa minkälaisen vihapuheen kohteeksi näyttelijä joutui. Mutta Rey oli liian Mary Sue. Luulisi että nykyään jo ymmärretään että naisetkin voivat olla itsekkäitä ja epätäydellisiäkin välillä mutta silti naisia. Mutta sequeleissa oli paljon hyvää. Kylo Renin tarina toimi ja samoin Last Jedin takaa ajoteema. Tuli mieleen uusi Mad Max. Prequeleissa taas näkyy hyvin Lucasin nerokas mielikuvitus koneissa, avaruusroduissa, heidän kielissään ja nimissään.
Sorry mutta jokainen joka käyttää termiä "Mary Sue" argumenttina menettää uskottavuutensa samantien. Ei se ole argumentti vaan noita lässyjä joita käytetään oikean argumentin sijaan kun ei muutakaan valittamista keksitä.
Mary Sue on samanlainen elokuvataidemääritelmä kuin dreamy pixie girl joka myös sisältää yksipuolisen naishahmon ongelman. Rey oli liian yksioikoisesti käsikirjoitettu kuten Finn ja Poe. Force Awakensin aikoihin kaikilla hahmoilla oli toivoa mutta siihen kehityskaari valitettavasti jäi.
Eivät isä ja poika Skywalker hekään kovin monipuolisia hahmoja olleet.
Miksi sulle on niin tärkeää pitää pääsi? Yritän keskustella rakentavasti ja annan myönnytyksiä. Eikö tosissaan Reyn hahmossa ollut sinusta mitään vikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vika ole Star Wars faneissa pelkästään. Kyllä Lotrfanit suuttuivat hobittielokuvista. Ja GoTfanit viimeisestä kaudesta. Se minkä heti huomaa kun rahanahneus vie vallan ja unohdetaa itse taide.
Se on myös erinomainen tapa julistaa omaa erinomaisuuttaan ja suurta faniuttaan, kun hallitsee fantasiamaailman detaljit paremmin kuin elokuvan tuottajat.
Nykyään on sitä suurempi ja suvereenimpi fani, mitä enemmän ja kovempaa sitä fanituksen kohdetta vihaa.
En ole vihaajafani vaan näen kyllä että SWfanien joukossa on paljon misogynistisiä miesasiamiehiä. Esimerkikdi Rosen hahmo oli aivan ihana ja erilainen ja harmittaa minkälaisen vihapuheen kohteeksi näyttelijä joutui. Mutta Rey oli liian Mary Sue. Luulisi että nykyään jo ymmärretään että naisetkin voivat olla itsekkäitä ja epätäydellisiäkin välillä mutta silti naisia. Mutta sequeleissa oli paljon hyvää. Kylo Renin tarina toimi ja samoin Last Jedin takaa ajoteema. Tuli mieleen uusi Mad Max. Prequeleissa taas näkyy hyvin Lucasin nerokas mielikuvitus koneissa, avaruusroduissa, heidän kielissään ja nimissään.
Sorry mutta jokainen joka käyttää termiä "Mary Sue" argumenttina menettää uskottavuutensa samantien. Ei se ole argumentti vaan noita lässyjä joita käytetään oikean argumentin sijaan kun ei muutakaan valittamista keksitä.
Mary Sue on samanlainen elokuvataidemääritelmä kuin dreamy pixie girl joka myös sisältää yksipuolisen naishahmon ongelman. Rey oli liian yksioikoisesti käsikirjoitettu kuten Finn ja Poe. Force Awakensin aikoihin kaikilla hahmoilla oli toivoa mutta siihen kehityskaari valitettavasti jäi.
Eivät isä ja poika Skywalker hekään kovin monipuolisia hahmoja olleet.
Miksi sulle on niin tärkeää pitää pääsi? Yritän keskustella rakentavasti ja annan myönnytyksiä. Eikö tosissaan Reyn hahmossa ollut sinusta mitään vikaa?
Johan minä listasin hänen vikojaan: "Hänhän toimi usein hätiköidysti, oli läheisriippuvainen, antoi periksi pelolle ja epätoivolle, ei osannut hyväksyä itseään sellaisena kuin oli ja näki maailman vielä jyrkemmän mustavalkoisena kuin SW:ssa yleensä."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vika ole Star Wars faneissa pelkästään. Kyllä Lotrfanit suuttuivat hobittielokuvista. Ja GoTfanit viimeisestä kaudesta. Se minkä heti huomaa kun rahanahneus vie vallan ja unohdetaa itse taide.
Se on myös erinomainen tapa julistaa omaa erinomaisuuttaan ja suurta faniuttaan, kun hallitsee fantasiamaailman detaljit paremmin kuin elokuvan tuottajat.
Nykyään on sitä suurempi ja suvereenimpi fani, mitä enemmän ja kovempaa sitä fanituksen kohdetta vihaa.
En ole vihaajafani vaan näen kyllä että SWfanien joukossa on paljon misogynistisiä miesasiamiehiä. Esimerkikdi Rosen hahmo oli aivan ihana ja erilainen ja harmittaa minkälaisen vihapuheen kohteeksi näyttelijä joutui. Mutta Rey oli liian Mary Sue. Luulisi että nykyään jo ymmärretään että naisetkin voivat olla itsekkäitä ja epätäydellisiäkin välillä mutta silti naisia. Mutta sequeleissa oli paljon hyvää. Kylo Renin tarina toimi ja samoin Last Jedin takaa ajoteema. Tuli mieleen uusi Mad Max. Prequeleissa taas näkyy hyvin Lucasin nerokas mielikuvitus koneissa, avaruusroduissa, heidän kielissään ja nimissään.
Sorry mutta jokainen joka käyttää termiä "Mary Sue" argumenttina menettää uskottavuutensa samantien. Ei se ole argumentti vaan noita lässyjä joita käytetään oikean argumentin sijaan kun ei muutakaan valittamista keksitä.
Mary Sue on samanlainen elokuvataidemääritelmä kuin dreamy pixie girl joka myös sisältää yksipuolisen naishahmon ongelman. Rey oli liian yksioikoisesti käsikirjoitettu kuten Finn ja Poe. Force Awakensin aikoihin kaikilla hahmoilla oli toivoa mutta siihen kehityskaari valitettavasti jäi.
Niin, nää raivokkaat sw fanit tosiaan kuulostaa yleensä just taide-elokuvien ystäviltä. Tai sitten ei.
Jos katsoisit vähän minkätyyppistä elokuvaa menet katsomaan niin tietäisit mitä odottaa. Koko hemm etin eka starwars oli yksi tietyntyyppisten elokuvien/tarinoiden/hahmojen kliseekokoelma, ihan tarkoituksella, tosin sovitettuna robottien, muppet-hirviöiden ja pienoismalliavaruusalusten keskelle. Joten valittaminen rey:n henkilöhahmon kliseisyydestä on vähän kuin menisit jason statham leffamaratonia katsomaan ja valittaisit närkästyneenä että se ukkohan näyttelee samaa hahmoa joka leffassa.
Star wars sankarit nyt vaan on kohtalaisen yksiulotteisia henkilöhahmoiltaan. Jos ei kelpaa niin katso jotain muuta. Eikä tuo ole niiden hahmojen esittäjien vika tai edes ohjaajien tai tuottajien. Siinä menee nykynettiläisillä metsään ja pahasti että noista sekopäisimmät vainoaa näyttelijöitä pitkin nettiä tai jopa livenä kun eivät tykänneet hahmosta, tai siis luulevat etteivät tykkää kun netissä metelöidään jotain.
Hauskaa kun aikoinaan tuli niin pidettiin hiukan lapsellisena vaikka oltiin "oikeassa" iässä kun tuolloin vielä niin kovaa markkinointia 70 luvulla.
Jos jollekulle Star Wars on elämää surempi asia, niin silloin kyllä on jotain pahasti vialla. Mielenterveysongelmat näköjään lisääntyvät nuorilla.
Disney möhli nämä kolme sequel-osaa, no TFA oli ok koska se oli avaus. Oli siinäkin ongelmansa mutta vähiten kuin TLJ:ssä tai ROTS:ssa jotka kyllä olivat pettymyksiä, Rogue One oli hyvä ja Solokin hyvä koska näissä kahdessa näytettiin muutakin Star Wars maailmaa kuin pelkkiä jedejä tai sithejä, Rogue One näytti kapinaliiton toimintaa paljon syvemmin mitä aiemmat elokuvat ja Solo taas esitteli mitä muuta Star Warsissa voi olla.
Olen kyllä sitä mieltä että vaikka Lucasillakin oli omat ongelmansa aiempia leffoja tehdessään hänellä kumminkin oli visio mitä halusi näyttää mutta "fanit" valitti niin paljon että hän mieluummin luopui Star Warsista kuin kuunteli "fanien" jatkuvaa valitusta et jos Lucas olisi tehnyt nämä kolme uusinta elokuvaa olisi ne olleet parempia mutta tämä nyt on minun mielipide.
Mutta kirjoittipa Star Warsista mitä tahansa aina tulee joku haukkumaan, fanipohja on kyllä uskomattoman lapsellista ja kokoajan valittamassa eikä osata perustella mistä on vihainen. Sitten on taas niitä jotka eivät osaa ajatella vaan menevät lauman mukana. No jaa antaa mun osalta tässä.
Henkilökohtaisesti en ole Waititin tyylin ystävä, ei se huumori jotenkin uppoa, mutta annan kyllä toki mahdollisuuden tälle tulevallekin tekeleelle. Ei se voi sitä sielutonta sequel-trilogiaa huonompi olla kuitenkaan. Jatko-osat eivät tosiaan mulle uponneet ollenkaan, vaikka molemmista aikaisemmista trilogioista, niistä parista muusta välileffasta, The Clone Wars ja Rebels -animaatiosarjoista sekä The Mandalorianista (+ sarjakuvista, tietokonepeleistä, oheiskirjallisuudesta ym.) olen tykännyt.
Prequeleista tykkäsin jopa vielä enemmän kuin alkuperäisistä, mutta tiedostan kyllä tässä asiassa olevani vähemmistössä. Hayden Christenseniä jaksetaan vielä tänäkin päivänä parjata roolisuorituksestaan, vaikka kaikki kritiikki siltä osin kuuluisikin suunnata Lucasin itsensä suuntaan, mikäli jotain kritisoitavaa nyt todella on. Anakinin ei ollut koskaan tarkoituskaan olla mikään sulava supliikkimies, vaan karuista lähtökohdistaan traumatisoitunut, tunne-elämältään epävakaa nuori mies, joka ei koskaan oppinut Jedien sääntöjen ja kulttuurin vuoksi käsittelemään tunteitaan ja jota Palpatine manipuloi alusta asti.
En mä sitä sano, etteikö prequeleissa olisi ollut paljonkin paranneltavaa, mutta tarinan, henkilöhahmojen ja Star Warsin maailman syventämisen puolesta ovat mielestäni loistavia elokuvia.
Siitä oon kyllä monien kanssa samaa mieltä, että Star Warsin fanipohja osaa olla kyllä ihan järkyttävän toksista porukkaa. Vaikka mäkään en noista jatko-osista perustanut, niin ei mun tarvitse niistä kuitenkaan jatkuvasti kitistä jokaisessa mahdollisessa sosiaalisessa mediassa vielä vuosikausia niiden ilmestymisen jälkeenkin. Jos niistä nyt pitäisi jotakin sanoa, niin TLJ oli mun mielestä vähiten huono. Siinä oli sentään jotain yllättävää ja vähän jotain yritystä johonkin diipimpään sanomaan, siinä missä kumpikin Abramsin elokuva oli originaalitrilogiaa 1:1 kopioivaa action-höttöä tylsällä hahmokavalkadilla varustettuna. Hyvät hahmot olisivat voineet pelastaa höttöistä juonta, mutta oikeastaan ainoa uusi hahmo, joka oli etäisestikään kiinnostava oli Kylo Ren, ja hänkin lähinnä Adam Driverin näyttelijäntyön vuoksi. Reystä olin kovasti toivonut itselleni uutta lempparihahmoa, mutta en oikein saanut koko hahmosta missään vaiheessa kiinni, enkä tänä päivänäkään osaisi kuvailla hänen persoonallisuuttaan vaikkapa viidellä eri adjektiivilla.
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa kun aikoinaan tuli niin pidettiin hiukan lapsellisena vaikka oltiin "oikeassa" iässä kun tuolloin vielä niin kovaa markkinointia 70 luvulla.
Minua ärsytti aikanaan se muppetshow-jakso siinä kapakassa ensimmäisessä SW:ssä. Telkkarista taisi tulla samoihin aikoihin muppetshowta ja jotenkin se yhdistyi mielessä. Olin just ja just siinä ikärajalla että kaverin äidin kanssa päästiin katsomaan leffateatteriin. Muuten heräsin tuon hienouteen vasta myöhemmin vaikka ne avaruuskohtaukset oli vaikuttavia jo silloin.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi tuntia kipakkaa palautetta Disney-trilogiasta yleensä ja Rise of Skywalkerista erityisesti.
"It makes no sense but it looks cool, must be a JJ Abrams film."
No tuollaisia videoita voi väsätä mistä tahansa elokuvasta, haukkua ja irvailla joka kohtausta, soittaa päälle typerää hevosennaurua ja lisäillä väliin hassua ilmeilyä muista elokuvista ja sarjoista. Ja sitten on kriitikoiden eliittiä, kun uskaltaa nousta vastustamaan Isoa Pahaa Korporaatiota.
7. osa tärveli Jedin paluussa saadun voiton imperiumista.
8. osa tärveli alkuperäistrilogian suurimman sankarin tekemällä hänestä epäonnistuneen nihilistierakon.
9. osa yritti surkeasti kosiskella faneja teattereihin tarjoilemalla samaa kuin ennen, mutta isompana, kovempana ja edgympänä. Ja tärveli alkuperäistrilogian suurimman sankarin Jedin paluussa saaman voiton keisarista. Ei, meidän kultatyttömme on se joka siinä oikeasti onnistui!
Vierailija kirjoitti:
7. osa tärveli Jedin paluussa saadun voiton imperiumista.
8. osa tärveli alkuperäistrilogian suurimman sankarin tekemällä hänestä epäonnistuneen nihilistierakon.
9. osa yritti surkeasti kosiskella faneja teattereihin tarjoilemalla samaa kuin ennen, mutta isompana, kovempana ja edgympänä. Ja tärveli alkuperäistrilogian suurimman sankarin Jedin paluussa saaman voiton keisarista. Ei, meidän kultatyttömme on se joka siinä oikeasti onnistui!
Sw nörtiksi tiedät surkean vähän sw juonenkäänteistä pidemmällä aikavälillä. Esim, dark + light on vetäneet köyttä vuosituhansia ja milloin kukakin on voitolla, yleensä rauhallisen kasvun jaksoja seuraa jonkinlaisen sotaisan imperiumin kausi joka sitten taas voitetaan ja seuraa rauhallisen kasvun kausi jne. Jedit on olleet tuhon partaalla pitkään, sith:it kadonneet aina välillä ties mihin ilmestyäkseen taas näkyviin myöhemmin.
Sankareita nousee ja sankareita lankeaa. Esim. Anakin oli alkujaan sankariksi tarkoitettu mutta suunta oli ihan toinen. Samoin kylo. Luke oli vanhana oppinsa saanut eli ei jediksi lapsesta lähtien aivopesty, joka taisi käyttää mieluummin pistoolia kuin valomiekkaa. Miksi ihmeessä tuon olisi pitänyt pysyä jossain tietyssä moodissa varsinkin kun tuo epäonnistui surkeasti kylon kouluttajana? Sehän se vasta klisee olisi ollut jos Luke olisi ottanut vanhan viisaan mestarin viitan harteilleen.
Kukahan sen keisarin muuten paiskasi kuiluun alkuperäistrilogiassa? Anakin eli DW, kun luken roolina oli ottaa salamaa naamaansa ja vaikeroida. Eli mistä ihmeestä sen sankarin tuohon sait? Ne oli myös kaverit jotka tuhosi deathstar v2:n eikä luke. Luke oli lähinnä häiritsemässä keisaria.
Vierailija kirjoitti:
Star Wars on lähtenyt elämään omaa elämäänsä joidenkin fanien pääkopassa. Ei Lucas oikeasti ole niin hyvä elokuvantekijä eikä Star Wars ole oikeasti mitenkään ainutlaatuinen tarina. Mutta monet fanit ovat kokeet sen ensimmäisen kerran nuorena siinä iässä kun ihminen päättää mikä on coolia.
Nimenomaan Lucas ei ole hyvä yksin. Alkuperäisessä Georgella oli mm. silloinen vaimo muokkaamassa dialogia ja leikkaamassa elokuvia, ja kohtauksia siirtelemällä rytmittämässä ja selkeyttämässä tarinaa. Enkä nyt muista muita, mutta varmasti heitä oli monia.
Vierailija kirjoitti:
Kukahan sen keisarin muuten paiskasi kuiluun alkuperäistrilogiassa? Anakin eli DW, kun luken roolina oli ottaa salamaa naamaansa ja vaikeroida.
Kenen ansiosta? Kuka jaksoi nähdä hänessä hyvää ja uskalsi yrittää hänen käännyttämistään takaisin Anakiniksi. Näyttää, että Keisarin tahtoa voi vastustaa. Vaikka läheltä se piti.
Vierailija kirjoitti:
7. osa tärveli Jedin paluussa saadun voiton imperiumista.
8. osa tärveli alkuperäistrilogian suurimman sankarin tekemällä hänestä epäonnistuneen nihilistierakon.
9. osa yritti surkeasti kosiskella faneja teattereihin tarjoilemalla samaa kuin ennen, mutta isompana, kovempana ja edgympänä. Ja tärveli alkuperäistrilogian suurimman sankarin Jedin paluussa saaman voiton keisarista. Ei, meidän kultatyttömme on se joka siinä oikeasti onnistui!
Kuten jo todettiinkin, SW:n maailmaan kuuluu valon ja pimeyden jatkuva vastakkainasettelu, välillä toisen ja välillä toisen eduksi. Jedin paluussa imperiumi lyötiin, mutta olisi mielestäni aika lapsellista kuvitella, että sen jälkeen olotila on automaattisesti happily ever after. Koko imperiumia ei kuitenkaan saatu tuhottua eikä meille kerrottu sitäkään, miten galaktinen hallinto jatkossa järjestettäisiin - tasavallan ajan epäonnistumiset johtivat imperiumin syntyyn, joten mikä on se uusi uljas hallintomuoto, joka estää samojen virheiden toistamisen? Millä asiantuntemuksella tämä hallinto järjestetään? Koostuuko se pelkästään kokemattomista sotasankareista ja heidän kavereistaan vai onnistuvatko vanhat mahtimiehet ja -naiset luikertelemaan mukaan? Tästä ei tosiaan ole kerrottu yhtään mitään, joten TFA:n alkuasetelma on realistinen. Imperiumin rippeet ovat järjestäytyneet uudelleen ja uusi tasavalta on ollut syystä tai toisesta kyvytön vastaamaan heidän muodostamaansa uhkaan.
Luken suurin sankariteko oli olla taistelematta, koska hän tajusi, että viha ja väkivalta vievät Jedin kohti pimeää puolta. Siihen nähden ei ole mitenkään ihmeellistä, että Luke ei ollut juoksemassa miekka kourassa ympäri galaksia, ja erakoituminen vaikuttaisi muutenkin olevan tyypillistä jedeille (Yoda ja Ben Kenobi) :P On myös ihan uskottavaa, että Kylo Renin koulutuksessa kokemiensa pettymysten takia hänen luottamuksensa jediuskontoon hiipui, etenkin kun Luken koulutus vajaavainen ja sitoutuminen toista kuin lapsesta saakka jediopeissa olleilla. Lisäksi kun muistaa, että imperiumi pääsi nousemaan osin senkin takia, että jedit epäonnistuivat tehtävissään (eivät havainneet Palpatinea, tulivat manipuloiduksi kloonisotaan ja istuivat muutenkin ehkä liian mukavasti pehmeillä tyynyillään Coruscantin eliittinä).
TLJ:n lopussa kuitenkin Luke sai uskoaan takaisin ja onnistui jälleen väkivallattomasti omalta osaltaan auttamaan vastarinnan säilymistä. Hänellä oli hieno kaari.
9. osassa oli kieltämättä omat ongelmansa, mutta Rey ei päihittänyt keisaria yksin. Päinvastoin, siinä näytettiin, kuinka paha voitetaan yhteisellä ponnistuksella (minkä "välineenä" Rey oli). Minusta siinä kulminoitui hienosti Skywalkerin suvun ja heidän läheistensä sukupolvia jatkunut taistelu sithejä vastaan. Heillä kaikilla oli merkitystä myös ihan lopussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Star Wars on lähtenyt elämään omaa elämäänsä joidenkin fanien pääkopassa. Ei Lucas oikeasti ole niin hyvä elokuvantekijä eikä Star Wars ole oikeasti mitenkään ainutlaatuinen tarina. Mutta monet fanit ovat kokeet sen ensimmäisen kerran nuorena siinä iässä kun ihminen päättää mikä on coolia.
Nimenomaan Lucas ei ole hyvä yksin. Alkuperäisessä Georgella oli mm. silloinen vaimo muokkaamassa dialogia ja leikkaamassa elokuvia, ja kohtauksia siirtelemällä rytmittämässä ja selkeyttämässä tarinaa. Enkä nyt muista muita, mutta varmasti heitä oli monia.
Kakkososan eli imperiumin vastaiskun ohjasi joku muu kuin lucas ja se onkin yleensä ollut parhaana pidetty sw-elokuva.
Anakin-trilogiassa näki ettei lucasilla ole kykyjä henkilöohjaukseen tai käsikirjoitukseen kun näyttelijät vaan tökkästiin ilmeisesti sen vihreän tehosteseinän eteen että lukekaas vuorosanat niin tehosteosasto rakentaa maisemat myöhemmin. Sekä hayden kristensen että natalie portman on paljon parempia näyttelijöitä kuin mitä lucas noista sai irti.
SW-trilogiat ovat aina menneet samalla kaavalla: 1. esitellään tilanne ja uusi uhka, saadaan erävoitto; 2. kaikki menee pieleen; 3. lopullinen voitto.
Abramsin trilogiassa kaikki oli vain vedetty totaalisen överiksi. Uhka oli suurempi kuin koskaan, vaikeudet olivat suurempia kuin koskaan, voitto on suurempi kuin koskaan. Ei riitä yksi planeetantuhoaja, ensin pitää olla planeetankokoinen aurinkoja syövä tähtijärjestelmän tuhoaja, sitten tuhansien planeetantuhoajien laivasto.
Edgyä ja extremeä sen olla pitää, ei marveleilla kyllästetty nyky-yleisö vähempään tyydy!
Ensimmäinen trilogia: satumainen viihdyttävä ja tunteita herättävä avaruusooppera vahvoilla myyttisillä hahmoilla ja rakastettavalla tarinalla.
Toinen trilogia: kertoi ensimmäisen trilogian kiinnostavimman hahmon, Darth Vaderin tarinan ja taustoitti ensimmäistä trilogiaa mukiinmenevästi, välillä astuen kuraan (jar jar), aivan kuin enteillen tulevaa.
Kolmas trilogia ja spin-offit: pahvisia hahmoja jotka heijastavat postmodernia arvotyhjää, sielutonta paradigmaa. Poissa on satumaisuus ja myyttiset hahmot. Juonenkäänteet ovat luokkaa: katsokaa! Juostaan tuonne! Katsokaa juostaan tänne! Päälleliimatut symbolit alkuperäisestä trilogiasta menevät hukkaan, katsoja velloo myötähäpeässä. Suitaan liikuttavien hahmojen tyhjät katseet ja merkityksettömät lauseet hämmentävät katsojaa. Ääliömäisiä juoniratkaisuja seuratessaan katsoja voi vain haukkoa henkeään: mitä käsikirjoittajien ja ohjaajien ja tuottajien päässä on oikein liikkunut?