Asiakasta vähemmän älykkäällä terapeutilla ei taida tehdä mitään

Sanoisin, että ei sen terapeutin suinkaan tarvitse olla älykkäämpi, mutta kuitenkin riittävän älykäs ja hyvämuistinen, että pystyy seuraamaan monimutkaisia ajatuskuvioita ja auttamaan asiakasta selvittämään solmussa olevia ajatuksiaan. Sitten on näitä kaikenmaailman mt-hoitajia, joiden tarkoitus ei edes ole auttaa sua selvittämään sun asioita vaan pysymään siinä arjen reunassa kiinni. Itse haluaisin käydä terapiassa selvittämässä päätäni vielä lisää, mutta en millään tavalla täytä kriteereitä kelakorvaukseen. Kävin terapiassa nuorena ja se teki hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Kuka kuvittelee että terapiaistunto on joku älykkyyskilpailu?

Narsisteille on hyvin yleistä tuollainen käytös ja mittelöinti. Ja hyvin narsistisille henkilöille. Se on eräänlainen suojamuuri, ettei joutuisi kohtaamaan omaa sairauttaan, omaa häpeällistä käytöstään. Omaa tuhoisuutta. Se on vallankäyttöä. Ja narsisti haluaa aina olla vallassa, ei ohjauksen alla, ei tasavertaisena. Muiden yläpuolella.

Aina kun kuulen väitteen itseään ylivertaisen älykkäänä pitävän henkilön suusta, että miten terapia olisi hänelle turhaa, hän on terapioinut itsensä kuntoon jo aikapäiviä sitten jne. Niin kun vähän tarkemmin katsoo, näkee huomattavia ongelmia ihmissuhteissa, vähättelevää, ylimielistä ja muita mitätöivää käytöstä muita kohtaan. Rakkaudettomuutta ja lopulta syvää yksinäisyyttä. Ja se tila seuraa hautaan asti, ellei henkilö jossain vaiheessa herää sieltä tornistaan ja tunnusta, että en ollutkaan niin ylivertaisen älykäs ja muiden yläpuolella. Tarvitsen apua.

Näin vain harvemmin käy. Koska on pelottavaa luopua siitä narsistisesta harhakuvitelmasta ylivoimaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos terapeutille valehtelee, sen voi tehdä, mutta mitä hyötyä siitä on itsen kannalta.

Jos otetaan tämä kommentti ja ajatellaan, että terapeutti laukoisi tämän, niin pitäisitkö häntä hyvänä (ja/tai älykkäänä) terapeuttina?

Peukku ylös jos pitäisit ja jos et niin alas

Minusta hyvä kommentti. Pakottaa ajattelemaan ja perustelemaan. Itse ainakin huomaan usein oivaltavani omista ääneen sanotuista ajatuksistani jonkun pointin, johon en muuten olisi tarttunut.

Ootko sä ikinä käynyt psykoterapiassa ja omannut itsessäsi jotain niin likaista (omasta mielestä), ettei suihku auta tai et pysty katsomaan peilistä. Ne jutut siellä ei monesti ole mitään "joo, pöllin lapsena tikkari ja hävettää vieläkin". Mun mielestä nämä kommentit just kertoo, että siihen ihmisen psyykkeeseen ja sen toimintamekanismeihin ei olla tutustuttu.

Olen eri, mutta vastaan silti. Minut on oma isäpuoleni ra**kannut omassa sängyssäni useamman kerran kun olin lapsi. Ja kyllä, tunsin syvää likaisuuden tunnetta ja häpeää. Valehtelin niin sossulle kuin poliisillekin ja peittelin asioita, joita häpesin. Valehtelin sekä tahallisesti että tahattomasti. Psykologille, jolle minut ohjattiin valehtelin ja piilottelin myös.

Mielestäni komentti on hyvä, mitään hyötyä tuosta ei itselleni ole ollut, pelkkää haittaa. Se, että missä tilanteessa tuollaisen laukoo kertoo enemmän. Kaikki kommentit, vaikka kuinka totta olisivatkin, eivät sovi kaikkiin tilanteisiin, jos ääneen sanottavaksi ollenkaan.

Ei kuitenkaan ole terapeutin vika, että totuus sattuu.

Olen pahoillani kokemuksistasi. Mutta taisi pointti olla juuri se, että vaikka totuus sattuisikin niin laukooko älykäs ja/tai hyvä terapeutti tällaista?

Mulle on sattunut kans inhottavia asioita, olen tehnyt inhottavia asioita ja niin edelleen. Miksikö valehtelin terapeutille? En ollut valmis kohtaamaan totuutta. En ollut myöskään valmis sietämään totuutta esimerkiksi vanhemmistani ja puolustin heitä terapiassa, vaikka jokainen näki, että mitään syytä ei ollut. Kyllä mun terapeutti ihan varmasti tiesi milloin valehtelin hänelle, monesti pyysin anteeksi myöhemmin, että olin valehdellut. Taitava terapeutti ymmärtää kyllä millon mennään liian nopeaa, eikä kysy miksi valehtelin vaan asiaan palataan myöhemmin. Terapia ei ole mikään kuulustelu.

Ei terapian tietenkään kuulu olla kuulustelu. Alkuperäisessä lauseessa sanottiin, että terapeutille voi kyllä valehdella, mutta ei siitä hyötyä ole. Terapeutille valehtelua ei siis mitenkään kielletty tai paheksuttu.

Ymmärtääkseni kysymys siitä, että joku terapeutti tuollaista laukoisi oli puhtaan teoreettinen. Olen pahoillani, jos sinulle joku on niin sanonut väärällä hetkellä. On olemassa tilanteita, joihin tuollainen kommentti voisi sopiakin. Riippuu niin paljon tilanteesta, asiakkaasta ym.

Oikeassa olet siinä, että se riippuu tilanteesta ja asiakkaasta. Jos joku kysyy mikä hyöty siitä on? On tilanteita, jossa ei pysty ajattelemaam pitemmän hyödyn kautta vaan se hyöty tulee esim. Siinä hetkessä ettei paljasta itseään. Ja hyvä terapeutti ei nolaa asiakastaa

Se on jännä penkki se terapeutinpenkki, siinä opetellaan monesti ihan uusia vuorovaikutuksen sääntöjä ja aikuinen ihminenkin osaa aika lapseksi vääntyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän älykkyys asiakkaasta tee terapiasuuntauksen ammattilaista.

No ei, mutta miettii jos mulla olisi vaikka koira joka olisi mua älykkäämpi ja yrittäisin kouluttaa sitä. Miten onnistuisi? Tai lapsi vajaata vanhempaansa älykkäämpi. Helposti käy asiassa kuin asiassa niin, että älykkäämpi vetää tyhmempää kuin pässiä narussa. Terapiassa olisi kai ideana, että terapeutti on ohjaksissa. Ap

Mutta ei kai terapian tarkoitus ole olla mikään kuka vedättää ja ketä -kisa.

Ei lapsen kasvatus eikä koiran koulutuskaan ole, tavoite on harmoninen yhteiselo ja tasapainoisena kasvaminen. Silti tilanteen "johtaja" ei voi olla johdettavaa vähä-älyisempi.

Yleensähän älykkyys periytyy vanhemmilta, mutta on myös lapsia, jotka ovat vanhempiaan älykkäitä. Olen miettinyt, että heillä saattaa olla aika yksinäistä ja pienestä kasvattavat itsensä. Jossain vaiheessa huomaa, että vanhemmista ei voi niin hirveästi luottaa, että oikeasti ymmärtäisivät asioista paljonkaan. Tiettyyn pisteeseen asti lapsi kyllä luulee, että vanhempi on osaava, mutta jossain vaiheessa elämää tulee se äkykkyyden eron havaitseminen todellisuudeksi. Ap

No joo

Äitini on tyhmä ja kaunis.

Isä joka oli fiksu listi itsensä kun olin 14 vee.

Meni pari vuotta elämästä vähän hakusessa

Opin seuraavaa:

teinit ei tykkää jos itkee oman elämänsä kurjuutta.

Pitää itse motivoida itsensä opiskelemaan ammatti.

Auttaa että on sievä ja hoikka kun hakee töitä lama aikana

Vierailija kirjoitti:

On siinä terapeutin älykkyydessä se puoli, että se voi saada ihmisen tuntemaan olevansa turvassa. Ja se on tärkeä tunne psykoterapiassa ja tietynlaisissa ongelmissa. Jos mun terapeutti olis kertaakaan sanonut mulle, että elämä kantaa tai muuta niin olisin lopettanut terapian siihen paikkaan.

Kyllä elämä kantaa, kun ottaa vastuun valinnoistaan.

Silloin on ainakin yrittänyt parhaansa..ja on lupa katkeroitua,lihoa ja lopettaa henk koht hygieniasta huolehtiminen:)

Ap..oletko rikas?

Kun oot niin fiksu...niin miten se ilmenee

Parannatko koronan= toimiva rokote?

Rakennat aluksen ,jolla onnistuu matka marssiin?

ai niin...kunhan haukut täällä terapeutteja...räksyn räksyn...

Vierailija kirjoitti:

Aina kun kuulen väitteen itseään ylivertaisen älykkäänä pitävän henkilön suusta, että miten terapia olisi hänelle turhaa, hän on terapioinut itsensä kuntoon jo aikapäiviä sitten jne. Niin kun vähän tarkemmin katsoo, näkee huomattavia ongelmia ihmissuhteissa, vähättelevää, ylimielistä ja muita mitätöivää käytöstä muita kohtaan. Rakkaudettomuutta ja lopulta syvää yksinäisyyttä. Ja se tila seuraa hautaan asti, ellei henkilö jossain vaiheessa herää sieltä tornistaan ja tunnusta, että en ollutkaan niin ylivertaisen älykäs ja muiden yläpuolella. Tarvitsen apua.

Näin vain harvemmin käy. Koska on pelottavaa luopua siitä narsistisesta harhakuvitelmasta ylivoimaisuudesta.

Tällainen kommentti voi tulla vain ihmiseltä, joka ei ymmärrä älykkään kohtaamia hankaluuksia. Yritä itse miettiä, kuinka paljon hyötyisit terapiasta jota antaisi kehitysvammainen terapeutti. Osaisiko hän käsitellä sinun ongelmiasi ja voisitko luottaa hänen taitoihinsa? Yhtä iso älykkyysero voi olla "tavallisen fiksun" terapeutin ja älykkään asiakkaan välillä. Kyse ei ole siitä etteikö älykäs voi TARVITA terapiaa, vaan siitä, kykeneekö huomattavasti vähemmän älykäs sitä antamaan. Vastaus on ei pysty, koska älykäs ei voi olla täysin oma itsensä tyhmän seurassa - se tyhmä ei nimittäin pysyisi perässä.

Mun tuntemat älykkäät ei ole koskaan väittänyt ainakaan, että osaisivat itse terapoida itsensä, mutta he kyllä tietävät, että kaikilla terapeuteilla ei ole heille annettavaa tai ainakin yksi ulottuvuus jäisi näkemättä.

Monet ihmiset taas eivät ymmärrä mitään siitä psykoterapiassa käymisestä ja siitä millaisia ongelmia se älykäs on voinut kohdata elämässään. Mielestäni kunnon keittiöpsykologiaa, joka väittää, että on heti narsisti, jos toteaa, että on älykäs. Jotkut ihmiset oikeasti ovat todella älykkäitä.

Vierailija kirjoitti:

Mun tuntemat älykkäät ei ole koskaan väittänyt ainakaan, että osaisivat itse terapoida itsensä, mutta he kyllä tietävät, että kaikilla terapeuteilla ei ole heille annettavaa tai ainakin yksi ulottuvuus jäisi näkemättä.

Monet ihmiset taas eivät ymmärrä mitään siitä psykoterapiassa käymisestä ja siitä millaisia ongelmia se älykäs on voinut kohdata elämässään. Mielestäni kunnon keittiöpsykologiaa, joka väittää, että on heti narsisti, jos toteaa, että on älykäs. Jotkut ihmiset oikeasti ovat todella älykkäitä.

Tuntuu, että joidenkin mielestä älykkyys on suoraan verrannollinen ihmisarvoon. Sillon ei saa puhua siitä, että toisilla sitä on enemmän kuin toisilla. Näinhän ei tietenkään ole, mutta selittää noita suorastaan vihamielisiä kommentteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tuntemat älykkäät ei ole koskaan väittänyt ainakaan, että osaisivat itse terapoida itsensä, mutta he kyllä tietävät, että kaikilla terapeuteilla ei ole heille annettavaa tai ainakin yksi ulottuvuus jäisi näkemättä.

Monet ihmiset taas eivät ymmärrä mitään siitä psykoterapiassa käymisestä ja siitä millaisia ongelmia se älykäs on voinut kohdata elämässään. Mielestäni kunnon keittiöpsykologiaa, joka väittää, että on heti narsisti, jos toteaa, että on älykäs. Jotkut ihmiset oikeasti ovat todella älykkäitä.

Tuntuu, että joidenkin mielestä älykkyys on suoraan verrannollinen ihmisarvoon. Sillon ei saa puhua siitä, että toisilla sitä on enemmän kuin toisilla. Näinhän ei tietenkään ole, mutta selittää noita suorastaan vihamielisiä kommentteja.

Näinpä. Ihminen saa sanoa olevansa lahjakas urheilussa, taiteissa, laulamisessa, jne jne, mutta auta armias jos joku sanoo olevansa älykäs! Narsisti nat si itserakas paska!!! Ja just tän takia niiden huomattavasti itseään tyhmempien kanssa ei viitsi kommunikoida...

Vierailija kirjoitti:

Mun tuntemat älykkäät ei ole koskaan väittänyt ainakaan, että osaisivat itse terapoida itsensä, mutta he kyllä tietävät, että kaikilla terapeuteilla ei ole heille annettavaa tai ainakin yksi ulottuvuus jäisi näkemättä.

Monet ihmiset taas eivät ymmärrä mitään siitä psykoterapiassa käymisestä ja siitä millaisia ongelmia se älykäs on voinut kohdata elämässään. Mielestäni kunnon keittiöpsykologiaa, joka väittää, että on heti narsisti, jos toteaa, että on älykäs. Jotkut ihmiset oikeasti ovat todella älykkäitä.

Mikäili vastasit minun viestiini, missä puhuin niistä älykkäistä, jotka väittävät pystyvänsä terapioimaan itse itsensä, niin en missään nimessä väittänyt, että kaikki älykkäät ovat tuollaisia. Nyt hieman tarkkuutta lukemiseen. Tarkoitin kirjaimellisesti vain niitä älykkäitä, jotka ovat myös narsistisen itseriittoisia, en kaikkia älykkäitä. Kukaan ei ole väittänyt, että älykkyys on yhtä kuin narsismi, ei kukaan. Eli tarkkuutta keskusteluun ja lukemiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina kun kuulen väitteen itseään ylivertaisen älykkäänä pitävän henkilön suusta, että miten terapia olisi hänelle turhaa, hän on terapioinut itsensä kuntoon jo aikapäiviä sitten jne. Niin kun vähän tarkemmin katsoo, näkee huomattavia ongelmia ihmissuhteissa, vähättelevää, ylimielistä ja muita mitätöivää käytöstä muita kohtaan. Rakkaudettomuutta ja lopulta syvää yksinäisyyttä. Ja se tila seuraa hautaan asti, ellei henkilö jossain vaiheessa herää sieltä tornistaan ja tunnusta, että en ollutkaan niin ylivertaisen älykäs ja muiden yläpuolella. Tarvitsen apua.

Näin vain harvemmin käy. Koska on pelottavaa luopua siitä narsistisesta harhakuvitelmasta ylivoimaisuudesta.

Tällainen kommentti voi tulla vain ihmiseltä, joka ei ymmärrä älykkään kohtaamia hankaluuksia. Yritä itse miettiä, kuinka paljon hyötyisit terapiasta jota antaisi kehitysvammainen terapeutti. Osaisiko hän käsitellä sinun ongelmiasi ja voisitko luottaa hänen taitoihinsa? Yhtä iso älykkyysero voi olla "tavallisen fiksun" terapeutin ja älykkään asiakkaan välillä. Kyse ei ole siitä etteikö älykäs voi TARVITA terapiaa, vaan siitä, kykeneekö huomattavasti vähemmän älykäs sitä antamaan. Vastaus on ei pysty, koska älykäs ei voi olla täysin oma itsensä tyhmän seurassa - se tyhmä ei nimittäin pysyisi perässä.

Kukaan ihminen ei ole riittävän kykeneväinen terapioimaan itse itseään. Ei edes maailman älykkäin ihminen. Koska jos peilaa itseään itseensä, pyörii vain omien narsististen mielikuvien ympärillä eikä koskaan tule tajuamaan eikä kohtaamaan niitä ongelmia, mitkä kaikki muut näkee. Kyse ei ole ylivertaisesta älykkyydestä, jos väittää kykenevänsä parantamaan traumansa itse, vaan itseasiassa tyhmyydestä.

Keskivertoa älykkäämpi löytää aivan varmasti itselleen riittävän älykkään terapeutin, jos vain haluaa. Maailma on terapeutteja täynnä ja nero voi hakea terapeuttinsa vaikka ulkomailta, jos Suomessa ei ole ketään riittävän älykästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina kun kuulen väitteen itseään ylivertaisen älykkäänä pitävän henkilön suusta, että miten terapia olisi hänelle turhaa, hän on terapioinut itsensä kuntoon jo aikapäiviä sitten jne. Niin kun vähän tarkemmin katsoo, näkee huomattavia ongelmia ihmissuhteissa, vähättelevää, ylimielistä ja muita mitätöivää käytöstä muita kohtaan. Rakkaudettomuutta ja lopulta syvää yksinäisyyttä. Ja se tila seuraa hautaan asti, ellei henkilö jossain vaiheessa herää sieltä tornistaan ja tunnusta, että en ollutkaan niin ylivertaisen älykäs ja muiden yläpuolella. Tarvitsen apua.

Näin vain harvemmin käy. Koska on pelottavaa luopua siitä narsistisesta harhakuvitelmasta ylivoimaisuudesta.

Tällainen kommentti voi tulla vain ihmiseltä, joka ei ymmärrä älykkään kohtaamia hankaluuksia. Yritä itse miettiä, kuinka paljon hyötyisit terapiasta jota antaisi kehitysvammainen terapeutti. Osaisiko hän käsitellä sinun ongelmiasi ja voisitko luottaa hänen taitoihinsa? Yhtä iso älykkyysero voi olla "tavallisen fiksun" terapeutin ja älykkään asiakkaan välillä. Kyse ei ole siitä etteikö älykäs voi TARVITA terapiaa, vaan siitä, kykeneekö huomattavasti vähemmän älykäs sitä antamaan. Vastaus on ei pysty, koska älykäs ei voi olla täysin oma itsensä tyhmän seurassa - se tyhmä ei nimittäin pysyisi perässä.

Kukaan ihminen ei ole riittävän kykeneväinen terapioimaan itse itseään. Ei edes maailman älykkäin ihminen. Koska jos peilaa itseään itseensä, pyörii vain omien narsististen mielikuvien ympärillä eikä koskaan tule tajuamaan eikä kohtaamaan niitä ongelmia, mitkä kaikki muut näkee. Kyse ei ole ylivertaisesta älykkyydestä, jos väittää kykenevänsä parantamaan traumansa itse, vaan itseasiassa tyhmyydestä.

Keskivertoa älykkäämpi löytää aivan varmasti itselleen riittävän älykkään terapeutin, jos vain haluaa. Maailma on terapeutteja täynnä ja nero voi hakea terapeuttinsa vaikka ulkomailta, jos Suomessa ei ole ketään riittävän älykästä.

Noh, tuossa sun monologissa on nyt se lähtökohtainen virhe että pidät "terapoimista" arvossa arvaamattomassa. En itse ole nähnyt todisteita miksi tuo verrattain nuori ala olisi noin merkittävä. Ala perustuu spekulaatioihin.

Terapeutilla ei ole todellista ammattilaisuutta suhteessa asiakkaaseen. Asiakas on omien kokemuksiensa ammattilainen.

Terapeutti on ihmisen tunnemaailmaa yms. kuvaavien teorioiden ammattilainen. Huom. teorioiden, eli ne eivät ole aukottomia faktoja. Hän joko osaa tai ei osaa niitä teorioita, jotka ovat asiakkaan kannalta olennaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina kun kuulen väitteen itseään ylivertaisen älykkäänä pitävän henkilön suusta, että miten terapia olisi hänelle turhaa, hän on terapioinut itsensä kuntoon jo aikapäiviä sitten jne. Niin kun vähän tarkemmin katsoo, näkee huomattavia ongelmia ihmissuhteissa, vähättelevää, ylimielistä ja muita mitätöivää käytöstä muita kohtaan. Rakkaudettomuutta ja lopulta syvää yksinäisyyttä. Ja se tila seuraa hautaan asti, ellei henkilö jossain vaiheessa herää sieltä tornistaan ja tunnusta, että en ollutkaan niin ylivertaisen älykäs ja muiden yläpuolella. Tarvitsen apua.

Näin vain harvemmin käy. Koska on pelottavaa luopua siitä narsistisesta harhakuvitelmasta ylivoimaisuudesta.

Tällainen kommentti voi tulla vain ihmiseltä, joka ei ymmärrä älykkään kohtaamia hankaluuksia. Yritä itse miettiä, kuinka paljon hyötyisit terapiasta jota antaisi kehitysvammainen terapeutti. Osaisiko hän käsitellä sinun ongelmiasi ja voisitko luottaa hänen taitoihinsa? Yhtä iso älykkyysero voi olla "tavallisen fiksun" terapeutin ja älykkään asiakkaan välillä. Kyse ei ole siitä etteikö älykäs voi TARVITA terapiaa, vaan siitä, kykeneekö huomattavasti vähemmän älykäs sitä antamaan. Vastaus on ei pysty, koska älykäs ei voi olla täysin oma itsensä tyhmän seurassa - se tyhmä ei nimittäin pysyisi perässä.

Kukaan ihminen ei ole riittävän kykeneväinen terapioimaan itse itseään. Ei edes maailman älykkäin ihminen. Koska jos peilaa itseään itseensä, pyörii vain omien narsististen mielikuvien ympärillä eikä koskaan tule tajuamaan eikä kohtaamaan niitä ongelmia, mitkä kaikki muut näkee. Kyse ei ole ylivertaisesta älykkyydestä, jos väittää kykenevänsä parantamaan traumansa itse, vaan itseasiassa tyhmyydestä.

Keskivertoa älykkäämpi löytää aivan varmasti itselleen riittävän älykkään terapeutin, jos vain haluaa. Maailma on terapeutteja täynnä ja nero voi hakea terapeuttinsa vaikka ulkomailta, jos Suomessa ei ole ketään riittävän älykästä.

Tässä just hyvä esimerkki tyhmyydestä, kuinka turhauttavaa on tyhmän kanssa yrittää keskustella. Et selkeästi ymmärrä esim miten älykkyysosamäärä jakautuu, kuinka vähän oikeasti fiksuja ihmisiä on olemassa, ja kuinka todennäköisesti vähintään saman älykkyyden tason saavuttavia terapeutin koulutuksen saaneita ihmisiä oikeasti on saatavilla.

Jo _kenen tahansa_ terapeutin löytäminen on todella vaikeaa, kun koulutuksen saaneita on vähän, heidän kalenterinsa ovat täynnä, ja sekä terapiametodin että persoonien pitäisi olla yhteensopivia. Tähän kun lisää vaatimuksen että terapeutin pitäisi olla esim fiksuinpaan 5% väestöstä kuuluva, tulee hakemisesta lähinnä epätoivoista.

Tyhmältä puuttuu kokonaan sellainen suhteellisuudentaju, joka kertoisi miksi moinen väite on täysin epärealistinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina kun kuulen väitteen itseään ylivertaisen älykkäänä pitävän henkilön suusta, että miten terapia olisi hänelle turhaa, hän on terapioinut itsensä kuntoon jo aikapäiviä sitten jne. Niin kun vähän tarkemmin katsoo, näkee huomattavia ongelmia ihmissuhteissa, vähättelevää, ylimielistä ja muita mitätöivää käytöstä muita kohtaan. Rakkaudettomuutta ja lopulta syvää yksinäisyyttä. Ja se tila seuraa hautaan asti, ellei henkilö jossain vaiheessa herää sieltä tornistaan ja tunnusta, että en ollutkaan niin ylivertaisen älykäs ja muiden yläpuolella. Tarvitsen apua.

Näin vain harvemmin käy. Koska on pelottavaa luopua siitä narsistisesta harhakuvitelmasta ylivoimaisuudesta.

Tällainen kommentti voi tulla vain ihmiseltä, joka ei ymmärrä älykkään kohtaamia hankaluuksia. Yritä itse miettiä, kuinka paljon hyötyisit terapiasta jota antaisi kehitysvammainen terapeutti. Osaisiko hän käsitellä sinun ongelmiasi ja voisitko luottaa hänen taitoihinsa? Yhtä iso älykkyysero voi olla "tavallisen fiksun" terapeutin ja älykkään asiakkaan välillä. Kyse ei ole siitä etteikö älykäs voi TARVITA terapiaa, vaan siitä, kykeneekö huomattavasti vähemmän älykäs sitä antamaan. Vastaus on ei pysty, koska älykäs ei voi olla täysin oma itsensä tyhmän seurassa - se tyhmä ei nimittäin pysyisi perässä.

Kukaan ihminen ei ole riittävän kykeneväinen terapioimaan itse itseään. Ei edes maailman älykkäin ihminen. Koska jos peilaa itseään itseensä, pyörii vain omien narsististen mielikuvien ympärillä eikä koskaan tule tajuamaan eikä kohtaamaan niitä ongelmia, mitkä kaikki muut näkee. Kyse ei ole ylivertaisesta älykkyydestä, jos väittää kykenevänsä parantamaan traumansa itse, vaan itseasiassa tyhmyydestä.

Keskivertoa älykkäämpi löytää aivan varmasti itselleen riittävän älykkään terapeutin, jos vain haluaa. Maailma on terapeutteja täynnä ja nero voi hakea terapeuttinsa vaikka ulkomailta, jos Suomessa ei ole ketään riittävän älykästä.

Noh, tuossa sun monologissa on nyt se lähtökohtainen virhe että pidät "terapoimista" arvossa arvaamattomassa. En itse ole nähnyt todisteita miksi tuo verrattain nuori ala olisi noin merkittävä. Ala perustuu spekulaatioihin.

Terapeutilla ei ole todellista ammattilaisuutta suhteessa asiakkaaseen. Asiakas on omien kokemuksiensa ammattilainen.

Terapeutti on ihmisen tunnemaailmaa yms. kuvaavien teorioiden ammattilainen. Huom. teorioiden, eli ne eivät ole aukottomia faktoja. Hän joko osaa tai ei osaa niitä teorioita, jotka ovat asiakkaan kannalta olennaisia.

Ja aivan samalla tavalla ihmisen käsitys itsestään on usein vääristynyt ja virheellinen. Ja vain itseensä peilaamalla näkee ne asiat, jotka haluaakin nähdä. Omista ongelmista syytetään kaikkia muita: miten kukaan ei ymmärrä, miten sekin oli väärää mieltä/väärässä/hullu/tyhmä jne. Minä kärsin kun muut ovat tyhmiä, vääränlaisia.

Tietysti terapia on humpuukia, terapeutit väärässä ja kaikki muut ovat väärässä ja valehtelevat, paitsi tämä itse itsensä terapioinut nero :).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina kun kuulen väitteen itseään ylivertaisen älykkäänä pitävän henkilön suusta, että miten terapia olisi hänelle turhaa, hän on terapioinut itsensä kuntoon jo aikapäiviä sitten jne. Niin kun vähän tarkemmin katsoo, näkee huomattavia ongelmia ihmissuhteissa, vähättelevää, ylimielistä ja muita mitätöivää käytöstä muita kohtaan. Rakkaudettomuutta ja lopulta syvää yksinäisyyttä. Ja se tila seuraa hautaan asti, ellei henkilö jossain vaiheessa herää sieltä tornistaan ja tunnusta, että en ollutkaan niin ylivertaisen älykäs ja muiden yläpuolella. Tarvitsen apua.

Näin vain harvemmin käy. Koska on pelottavaa luopua siitä narsistisesta harhakuvitelmasta ylivoimaisuudesta.

Tällainen kommentti voi tulla vain ihmiseltä, joka ei ymmärrä älykkään kohtaamia hankaluuksia. Yritä itse miettiä, kuinka paljon hyötyisit terapiasta jota antaisi kehitysvammainen terapeutti. Osaisiko hän käsitellä sinun ongelmiasi ja voisitko luottaa hänen taitoihinsa? Yhtä iso älykkyysero voi olla "tavallisen fiksun" terapeutin ja älykkään asiakkaan välillä. Kyse ei ole siitä etteikö älykäs voi TARVITA terapiaa, vaan siitä, kykeneekö huomattavasti vähemmän älykäs sitä antamaan. Vastaus on ei pysty, koska älykäs ei voi olla täysin oma itsensä tyhmän seurassa - se tyhmä ei nimittäin pysyisi perässä.

Kukaan ihminen ei ole riittävän kykeneväinen terapioimaan itse itseään. Ei edes maailman älykkäin ihminen. Koska jos peilaa itseään itseensä, pyörii vain omien narsististen mielikuvien ympärillä eikä koskaan tule tajuamaan eikä kohtaamaan niitä ongelmia, mitkä kaikki muut näkee. Kyse ei ole ylivertaisesta älykkyydestä, jos väittää kykenevänsä parantamaan traumansa itse, vaan itseasiassa tyhmyydestä.

Keskivertoa älykkäämpi löytää aivan varmasti itselleen riittävän älykkään terapeutin, jos vain haluaa. Maailma on terapeutteja täynnä ja nero voi hakea terapeuttinsa vaikka ulkomailta, jos Suomessa ei ole ketään riittävän älykästä.

Tässä just hyvä esimerkki tyhmyydestä, kuinka turhauttavaa on tyhmän kanssa yrittää keskustella. Et selkeästi ymmärrä esim miten älykkyysosamäärä jakautuu, kuinka vähän oikeasti fiksuja ihmisiä on olemassa, ja kuinka todennäköisesti vähintään saman älykkyyden tason saavuttavia terapeutin koulutuksen saaneita ihmisiä oikeasti on saatavilla.

Jo _kenen tahansa_ terapeutin löytäminen on todella vaikeaa, kun koulutuksen saaneita on vähän, heidän kalenterinsa ovat täynnä, ja sekä terapiametodin että persoonien pitäisi olla yhteensopivia. Tähän kun lisää vaatimuksen että terapeutin pitäisi olla esim fiksuinpaan 5% väestöstä kuuluva, tulee hakemisesta lähinnä epätoivoista.

Tyhmältä puuttuu kokonaan sellainen suhteellisuudentaju, joka kertoisi miksi moinen väite on täysin epärealistinen.

No sittenhän se ei auta kuin kärsiä, jos nerolle ei kerta löydy ketään vertaista terapeuttia, joka yltää neron tasolle. Koko maailmasta. Eihän siinä mikään muu auta. Voit toki haukkua minut tyhmäksi, jos se sinua millään tavalla auttaa. Ainakin se pönkittää omaa mielikuvaasi ylivertaisuudestasi.

Ihan mielenkiinnosta, millä tavalla olet valjastanut nerouden käyttöösi? Jos kerta kuulut näihin huippuälykkäisiin ja niinkin älykkäisiin, jotka eivät löydä ketään, joka ymmärtäisi? Olet varmasti vienyt jotain tiettyä tieteenalaa huimasti eteenpäin. Pakkohan sinun on, kerta olet nero joka tajuaa sellaisia asioita, mitä muut eivät millään kykene tajuamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina kun kuulen väitteen itseään ylivertaisen älykkäänä pitävän henkilön suusta, että miten terapia olisi hänelle turhaa, hän on terapioinut itsensä kuntoon jo aikapäiviä sitten jne. Niin kun vähän tarkemmin katsoo, näkee huomattavia ongelmia ihmissuhteissa, vähättelevää, ylimielistä ja muita mitätöivää käytöstä muita kohtaan. Rakkaudettomuutta ja lopulta syvää yksinäisyyttä. Ja se tila seuraa hautaan asti, ellei henkilö jossain vaiheessa herää sieltä tornistaan ja tunnusta, että en ollutkaan niin ylivertaisen älykäs ja muiden yläpuolella. Tarvitsen apua.

Näin vain harvemmin käy. Koska on pelottavaa luopua siitä narsistisesta harhakuvitelmasta ylivoimaisuudesta.

Tällainen kommentti voi tulla vain ihmiseltä, joka ei ymmärrä älykkään kohtaamia hankaluuksia. Yritä itse miettiä, kuinka paljon hyötyisit terapiasta jota antaisi kehitysvammainen terapeutti. Osaisiko hän käsitellä sinun ongelmiasi ja voisitko luottaa hänen taitoihinsa? Yhtä iso älykkyysero voi olla "tavallisen fiksun" terapeutin ja älykkään asiakkaan välillä. Kyse ei ole siitä etteikö älykäs voi TARVITA terapiaa, vaan siitä, kykeneekö huomattavasti vähemmän älykäs sitä antamaan. Vastaus on ei pysty, koska älykäs ei voi olla täysin oma itsensä tyhmän seurassa - se tyhmä ei nimittäin pysyisi perässä.

Kukaan ihminen ei ole riittävän kykeneväinen terapioimaan itse itseään. Ei edes maailman älykkäin ihminen. Koska jos peilaa itseään itseensä, pyörii vain omien narsististen mielikuvien ympärillä eikä koskaan tule tajuamaan eikä kohtaamaan niitä ongelmia, mitkä kaikki muut näkee. Kyse ei ole ylivertaisesta älykkyydestä, jos väittää kykenevänsä parantamaan traumansa itse, vaan itseasiassa tyhmyydestä.

Keskivertoa älykkäämpi löytää aivan varmasti itselleen riittävän älykkään terapeutin, jos vain haluaa. Maailma on terapeutteja täynnä ja nero voi hakea terapeuttinsa vaikka ulkomailta, jos Suomessa ei ole ketään riittävän älykästä.

Noh, tuossa sun monologissa on nyt se lähtökohtainen virhe että pidät "terapoimista" arvossa arvaamattomassa. En itse ole nähnyt todisteita miksi tuo verrattain nuori ala olisi noin merkittävä. Ala perustuu spekulaatioihin.

Terapeutilla ei ole todellista ammattilaisuutta suhteessa asiakkaaseen. Asiakas on omien kokemuksiensa ammattilainen.

Terapeutti on ihmisen tunnemaailmaa yms. kuvaavien teorioiden ammattilainen. Huom. teorioiden, eli ne eivät ole aukottomia faktoja. Hän joko osaa tai ei osaa niitä teorioita, jotka ovat asiakkaan kannalta olennaisia.

Ja aivan samalla tavalla ihmisen käsitys itsestään on usein vääristynyt ja virheellinen. Ja vain itseensä peilaamalla näkee ne asiat, jotka haluaakin nähdä. Omista ongelmista syytetään kaikkia muita: miten kukaan ei ymmärrä, miten sekin oli väärää mieltä/väärässä/hullu/tyhmä jne. Minä kärsin kun muut ovat tyhmiä, vääränlaisia.

Tietysti terapia on humpuukia, terapeutit väärässä ja kaikki muut ovat väärässä ja valehtelevat, paitsi tämä itse itsensä terapioinut nero :).

Tuollainen ihminen on älykäs luultavasti lähinnä omasta mielestään. Voi olla myös mahdollista, että hän ei ole oikeasti edes yrittänyt terapoida itseään. Mielestäni älykäs ihminen kyllä pystyy terapoimaan itseään ja huomata vääristyneet ja virheelliset käsitykset itsestään. Se vaatii rehellisyyttä, mikä ei aina kulje käsi kädessä älyn kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina kun kuulen väitteen itseään ylivertaisen älykkäänä pitävän henkilön suusta, että miten terapia olisi hänelle turhaa, hän on terapioinut itsensä kuntoon jo aikapäiviä sitten jne. Niin kun vähän tarkemmin katsoo, näkee huomattavia ongelmia ihmissuhteissa, vähättelevää, ylimielistä ja muita mitätöivää käytöstä muita kohtaan. Rakkaudettomuutta ja lopulta syvää yksinäisyyttä. Ja se tila seuraa hautaan asti, ellei henkilö jossain vaiheessa herää sieltä tornistaan ja tunnusta, että en ollutkaan niin ylivertaisen älykäs ja muiden yläpuolella. Tarvitsen apua.

Näin vain harvemmin käy. Koska on pelottavaa luopua siitä narsistisesta harhakuvitelmasta ylivoimaisuudesta.

Tällainen kommentti voi tulla vain ihmiseltä, joka ei ymmärrä älykkään kohtaamia hankaluuksia. Yritä itse miettiä, kuinka paljon hyötyisit terapiasta jota antaisi kehitysvammainen terapeutti. Osaisiko hän käsitellä sinun ongelmiasi ja voisitko luottaa hänen taitoihinsa? Yhtä iso älykkyysero voi olla "tavallisen fiksun" terapeutin ja älykkään asiakkaan välillä. Kyse ei ole siitä etteikö älykäs voi TARVITA terapiaa, vaan siitä, kykeneekö huomattavasti vähemmän älykäs sitä antamaan. Vastaus on ei pysty, koska älykäs ei voi olla täysin oma itsensä tyhmän seurassa - se tyhmä ei nimittäin pysyisi perässä.

Kukaan ihminen ei ole riittävän kykeneväinen terapioimaan itse itseään. Ei edes maailman älykkäin ihminen. Koska jos peilaa itseään itseensä, pyörii vain omien narsististen mielikuvien ympärillä eikä koskaan tule tajuamaan eikä kohtaamaan niitä ongelmia, mitkä kaikki muut näkee. Kyse ei ole ylivertaisesta älykkyydestä, jos väittää kykenevänsä parantamaan traumansa itse, vaan itseasiassa tyhmyydestä.

Keskivertoa älykkäämpi löytää aivan varmasti itselleen riittävän älykkään terapeutin, jos vain haluaa. Maailma on terapeutteja täynnä ja nero voi hakea terapeuttinsa vaikka ulkomailta, jos Suomessa ei ole ketään riittävän älykästä.

Noh, tuossa sun monologissa on nyt se lähtökohtainen virhe että pidät "terapoimista" arvossa arvaamattomassa. En itse ole nähnyt todisteita miksi tuo verrattain nuori ala olisi noin merkittävä. Ala perustuu spekulaatioihin.

Terapeutilla ei ole todellista ammattilaisuutta suhteessa asiakkaaseen. Asiakas on omien kokemuksiensa ammattilainen.

Terapeutti on ihmisen tunnemaailmaa yms. kuvaavien teorioiden ammattilainen. Huom. teorioiden, eli ne eivät ole aukottomia faktoja. Hän joko osaa tai ei osaa niitä teorioita, jotka ovat asiakkaan kannalta olennaisia.

Ja aivan samalla tavalla ihmisen käsitys itsestään on usein vääristynyt ja virheellinen. Ja vain itseensä peilaamalla näkee ne asiat, jotka haluaakin nähdä. Omista ongelmista syytetään kaikkia muita: miten kukaan ei ymmärrä, miten sekin oli väärää mieltä/väärässä/hullu/tyhmä jne. Minä kärsin kun muut ovat tyhmiä, vääränlaisia.

Tietysti terapia on humpuukia, terapeutit väärässä ja kaikki muut ovat väärässä ja valehtelevat, paitsi tämä itse itsensä terapioinut nero :).

Tuollainen ihminen on älykäs luultavasti lähinnä omasta mielestään. Voi olla myös mahdollista, että hän ei ole oikeasti edes yrittänyt terapoida itseään. Mielestäni älykäs ihminen kyllä pystyy terapoimaan itseään ja huomata vääristyneet ja virheelliset käsitykset itsestään. Se vaatii rehellisyyttä, mikä ei aina kulje käsi kädessä älyn kanssa.

Tiettyyn pisteeseen asti, kyllä. Mutta meillä kaikilla on sokeita pisteitä itsemme kanssa, jotka tulevat esiin vain suhteessa muihin ja toisten ihmispeilien kautta. Koska olemme vain ihmisiä, nekin jotka omasta mielestään ovat huippuälykkäitä ja muiden yläpuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina kun kuulen väitteen itseään ylivertaisen älykkäänä pitävän henkilön suusta, että miten terapia olisi hänelle turhaa, hän on terapioinut itsensä kuntoon jo aikapäiviä sitten jne. Niin kun vähän tarkemmin katsoo, näkee huomattavia ongelmia ihmissuhteissa, vähättelevää, ylimielistä ja muita mitätöivää käytöstä muita kohtaan. Rakkaudettomuutta ja lopulta syvää yksinäisyyttä. Ja se tila seuraa hautaan asti, ellei henkilö jossain vaiheessa herää sieltä tornistaan ja tunnusta, että en ollutkaan niin ylivertaisen älykäs ja muiden yläpuolella. Tarvitsen apua.

Näin vain harvemmin käy. Koska on pelottavaa luopua siitä narsistisesta harhakuvitelmasta ylivoimaisuudesta.

Tällainen kommentti voi tulla vain ihmiseltä, joka ei ymmärrä älykkään kohtaamia hankaluuksia. Yritä itse miettiä, kuinka paljon hyötyisit terapiasta jota antaisi kehitysvammainen terapeutti. Osaisiko hän käsitellä sinun ongelmiasi ja voisitko luottaa hänen taitoihinsa? Yhtä iso älykkyysero voi olla "tavallisen fiksun" terapeutin ja älykkään asiakkaan välillä. Kyse ei ole siitä etteikö älykäs voi TARVITA terapiaa, vaan siitä, kykeneekö huomattavasti vähemmän älykäs sitä antamaan. Vastaus on ei pysty, koska älykäs ei voi olla täysin oma itsensä tyhmän seurassa - se tyhmä ei nimittäin pysyisi perässä.

Kukaan ihminen ei ole riittävän kykeneväinen terapioimaan itse itseään. Ei edes maailman älykkäin ihminen. Koska jos peilaa itseään itseensä, pyörii vain omien narsististen mielikuvien ympärillä eikä koskaan tule tajuamaan eikä kohtaamaan niitä ongelmia, mitkä kaikki muut näkee. Kyse ei ole ylivertaisesta älykkyydestä, jos väittää kykenevänsä parantamaan traumansa itse, vaan itseasiassa tyhmyydestä.

Keskivertoa älykkäämpi löytää aivan varmasti itselleen riittävän älykkään terapeutin, jos vain haluaa. Maailma on terapeutteja täynnä ja nero voi hakea terapeuttinsa vaikka ulkomailta, jos Suomessa ei ole ketään riittävän älykästä.

Noh, tuossa sun monologissa on nyt se lähtökohtainen virhe että pidät "terapoimista" arvossa arvaamattomassa. En itse ole nähnyt todisteita miksi tuo verrattain nuori ala olisi noin merkittävä. Ala perustuu spekulaatioihin.

Terapeutilla ei ole todellista ammattilaisuutta suhteessa asiakkaaseen. Asiakas on omien kokemuksiensa ammattilainen.

Terapeutti on ihmisen tunnemaailmaa yms. kuvaavien teorioiden ammattilainen. Huom. teorioiden, eli ne eivät ole aukottomia faktoja. Hän joko osaa tai ei osaa niitä teorioita, jotka ovat asiakkaan kannalta olennaisia.

Ja aivan samalla tavalla ihmisen käsitys itsestään on usein vääristynyt ja virheellinen. Ja vain itseensä peilaamalla näkee ne asiat, jotka haluaakin nähdä. Omista ongelmista syytetään kaikkia muita: miten kukaan ei ymmärrä, miten sekin oli väärää mieltä/väärässä/hullu/tyhmä jne. Minä kärsin kun muut ovat tyhmiä, vääränlaisia.

Tietysti terapia on humpuukia, terapeutit väärässä ja kaikki muut ovat väärässä ja valehtelevat, paitsi tämä itse itsensä terapioinut nero :).

Ollaan aika pahasti metsässä silloin kun joku väittää että ihmisen käsitys itsestään on usein virheellinen. Miten niin? Millä perusteella ulkopuolisen käsitys olisi oikeampi? Se voi olla aivan yhtä virheellinen.