Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Koulumenestys ei kerro juuri mitään tulevasta menestyksestä työelämässä
04.05.2020 |
Kouluista ja koulutuksesta ja opettajien ammattitaidosta on puhuttu viime viikkoina tosi paljon.
Se on saanut mut ajattelemaan, että koulumenestys ei usein kerro mitään tulevasta menestyksestä työelämässä. Minusta tämä on tärkeä huomio. Pitäisikö koulun opetussisältöjä muuttaa niin, että ne vastaisivat työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin paremmin? Ja jos lapsesi nyt takkuaa koulunkäynnin kanssa, niin kannattaa tosiaan muistaa, että se ei tulevasta kerro välttämättä yhtään mitään.
Mulla on lähipiirissä kymmeniä esimerkkejä peruskoulussa hyvin pärjänneistä tai lukiossa L:n paperit kirjoittaneista, jotka nyt ovat tosi pienipalkkaisia kaupankassoja, lähihoitajia, siivoojia... ja sitten taas seiskan keskiarvolla koulunsa selvittäneitä, jotka myöhemmin löysivät sen oman juttunsa, menestyivät...
Kommentit (49)
Enpä tunne yhtäkään "kympin oppilasta" ja useamman L:n kirjoittanutta joka ei olisi kouluttautunut korkeasti ja nyt menestynyt työelämässä. En oikeasti usko että sinunkaan lähipiirissäsi on oikeasti tuollaisia pienipalkkatyöntekijöitä. Mikä on syy etteivät opiskelleet?
Siihen kyllä uskon että myös huonosti koulussa menestynyt voi menestyä työelämässä, tosin ei sellaisesta koskaan pörssiyhtiön toimaria tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan totta. Toisaalta osa koululaisista tykkää opiskella, asiat jäävät helposti mieleen ja sitä kautta pärjää hyvin, mutta ei se sitä tarkoita, että he tähtäisivät korkealle. Voi olla, että joku matalan koulutuksen ala on se oma juttu, eikä sillä alalla työskentely tarkoita epäonnistumista. Mutta miksi silti olisi pitänyt sössiä peruskoulu?
Sitäkin mietin, että usein menestyminen tarkoittaa priorisointia, pitää tajuta, mikä on nyt käytännössä tärkeintä. Koulussa ei ehkä edes tähtää siihen, että osaa kaiken tosi hyvin vaan vain riittävän hyvin. Ja sitä samaa taitoa tarvitsee myöhemmin työelämässä. Tiedän sellaisia ihmisiä, jotka ovat suorittaneet peruskoulun ja lukion todella hyvin, mutta myöhemmin eivät ole pärjänneet, kun enää ei riitä sen pikkutarkka opettelu, mitä opettaja sormella osoittaa.
Minulla taas päinvastainen kokemus jo kolmesta sukupolvesta. Kyllä ne koulussa menestyneet on menestyneet myös työelämässä ja nimenomaan koulussa täysin lekkeriksi lyöneet päätyneet laitapuolelle. Riittävän hyvä kelpaa vain keskinkertaisille.
Vierailija kirjoitti:
Enpä tunne yhtäkään "kympin oppilasta" ja useamman L:n kirjoittanutta joka ei olisi kouluttautunut korkeasti ja nyt menestynyt työelämässä. En oikeasti usko että sinunkaan lähipiirissäsi on oikeasti tuollaisia pienipalkkatyöntekijöitä. Mikä on syy etteivät opiskelleet?
Siihen kyllä uskon että myös huonosti koulussa menestynyt voi menestyä työelämässä, tosin ei sellaisesta koskaan pörssiyhtiön toimaria tule.
Minä tunnen useita. Perfektionismi (tai vanhempien) vie mielenterveyden, lukion jälkeen ei enää pysty opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla taas päinvastainen kokemus jo kolmesta sukupolvesta. Kyllä ne koulussa menestyneet on menestyneet myös työelämässä ja nimenomaan koulussa täysin lekkeriksi lyöneet päätyneet laitapuolelle. Riittävän hyvä kelpaa vain keskinkertaisille.
Riittävän hyvä on kaikille sopiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enpä tunne yhtäkään "kympin oppilasta" ja useamman L:n kirjoittanutta joka ei olisi kouluttautunut korkeasti ja nyt menestynyt työelämässä. En oikeasti usko että sinunkaan lähipiirissäsi on oikeasti tuollaisia pienipalkkatyöntekijöitä. Mikä on syy etteivät opiskelleet?
Siihen kyllä uskon että myös huonosti koulussa menestynyt voi menestyä työelämässä, tosin ei sellaisesta koskaan pörssiyhtiön toimaria tule.
Missähän piireissä sinäkin pyörit?
Vierailija kirjoitti:
Enpä tunne yhtäkään "kympin oppilasta" ja useamman L:n kirjoittanutta joka ei olisi kouluttautunut korkeasti ja nyt menestynyt työelämässä. En oikeasti usko että sinunkaan lähipiirissäsi on oikeasti tuollaisia pienipalkkatyöntekijöitä. Mikä on syy etteivät opiskelleet?
Siihen kyllä uskon että myös huonosti koulussa menestynyt voi menestyä työelämässä, tosin ei sellaisesta koskaan pörssiyhtiön toimaria tule.
Minäpä tunnen. Heitä yhdistää se, että eivät ajatelleet koulutusvalintaa lukion jälkeen järkevästi. Mentiin esimerkiksi humanistiseen, koska joku arkeologia kuulosti niin siistiltä tai historia oli lempiaine oli koulussa.
Näitä myös yhdistää se, että ovat kovia lukemaan ulkoa, mutta käytännön elämän soveltaminen on selkeästi heikompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enpä tunne yhtäkään "kympin oppilasta" ja useamman L:n kirjoittanutta joka ei olisi kouluttautunut korkeasti ja nyt menestynyt työelämässä. En oikeasti usko että sinunkaan lähipiirissäsi on oikeasti tuollaisia pienipalkkatyöntekijöitä. Mikä on syy etteivät opiskelleet?
Siihen kyllä uskon että myös huonosti koulussa menestynyt voi menestyä työelämässä, tosin ei sellaisesta koskaan pörssiyhtiön toimaria tule.
Minä tunnen pari useamman L:n ylioppilasta jotka eivät ole työelämässä. Itseni ja erään tuttuni. Opiskelimme yliopistossa molemmat, tutustani tuli tekniikan tohtori. Töissä emme ole pikku pätkiä lukuun ottamatta olleet. Mä olen vielä oikein "työllistävän alan" eli tietojenkäsittelyn FM.
Meillä molemmilla on asperger. Se on aivan valtava este elämässä pärjäämiselle. Koulut ovat oikeita autistien paratiiseja mutta työelämä on aivan eri maata.
Serkkuni oli vitosen oppilas peruskoulussa ja on nyt toimari 100 työntekijän firmassa, keikkuu maakuntamme verolistojen kärjessä vuodesta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Enpä tunne yhtäkään "kympin oppilasta" ja useamman L:n kirjoittanutta joka ei olisi kouluttautunut korkeasti ja nyt menestynyt työelämässä. En oikeasti usko että sinunkaan lähipiirissäsi on oikeasti tuollaisia pienipalkkatyöntekijöitä. Mikä on syy etteivät opiskelleet?
Siihen kyllä uskon että myös huonosti koulussa menestynyt voi menestyä työelämässä, tosin ei sellaisesta koskaan pörssiyhtiön toimaria tule.
En ole ap, mutta pakko kommentoida tähän vähän. Minulla oli sekä yhdeksännellä luokalla että lukiossa melkein kympin keskiarvo ja kirjoitin Laudaturin paperit. Vanhemmat käytännössä pakottivat minut lukioon ja kävin sen kiltisti mahdollisimman hyvin. Lukion jälkeen pidin välivuoden. Sen jälkeen menin ammattiopistoon opiskelemaan itse valitsemaani alaa, en edes hakenut mihinkään korkeakouluun. Pidän "vapaaehtoisesta lukemisesta" vapaa-ajalla, mutta ainakaan tällä hetkellä suunnitelmissani ei ole hakea jatkossakaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Olen tyytyväinen valintaani.
Terv. eräs kympin tyttö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tunne yhtäkään "kympin oppilasta" ja useamman L:n kirjoittanutta joka ei olisi kouluttautunut korkeasti ja nyt menestynyt työelämässä. En oikeasti usko että sinunkaan lähipiirissäsi on oikeasti tuollaisia pienipalkkatyöntekijöitä. Mikä on syy etteivät opiskelleet?
Siihen kyllä uskon että myös huonosti koulussa menestynyt voi menestyä työelämässä, tosin ei sellaisesta koskaan pörssiyhtiön toimaria tule.
Minä tunnen useita. Perfektionismi (tai vanhempien) vie mielenterveyden, lukion jälkeen ei enää pysty opiskelemaan.
Tiedän sellaisen tapauksen, joka lukion loistavasti suoritettuaan pääsi arvostetulle alalle yliopistoon, mutta jätti opinnot kesken, kun "eivät yöt riittäneet siihen, että olisi sen kaiken oppinut". Eli ilmeisesti opiskelutekniikaksi lukiosta ja pääsykokeista oli jäänyt "opettele kaikki ulkoa", mikä on yliopistossa usein huono tekniikka. Minusta tähän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota peruskoulussa ja lukiossa. Monelle opiskelu on edelleen "hauki on kala" tai ainakin jokunen vuosi sitten oli. Jos vanhemmat eivät ole korkeasti koulutettuja, he eivät juuri osaa auttaa vaan ajattelevat, että "lukee vaan ahkerasti niin sitten pääsee johonkin valtion työhön loppuiäkseen".
Mitä vähemmän opettajille annetaan auktoriteettia ja vanhemmille mahdollisuus puuttua kaikkeen, lasta koskien, sitä vähemmän lapsen kykyjä ja taipumuksia ehditään havainnoimaan. Vanhemmat vievät suuren määrän opettajien ajasta ja aiheuttavat myös pahimmillaan haastavia tilanteita, joissa ei opettajan asiantuntemusta kuunnella yhtään.
En usko, että natsihenkinen auktoriteetti on äärimmäisyyksiin vietynä oikein, mutta ehkä pieni kunnioitus opettajien ammattikuntaa kohtaan voisi olla avuksi ongelmaksi katsomassasi tilanteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruskoulu-, lukio- ja armeijamenestys antaa viitteitä tulevasta, mutta ne ei todellakaan ole ”lopullinen tuomio”.
Kyllähän se koulumenestys korreloi hyvän koulutuksen ja tulotason kanssa. Ilmeisesti tuttavapiirissäsi on paljon pudokkaita, joiden opinnot jäivät peruskouluun ja lukioon.
Peruskoulun arvosanojen muistelu on vähän sellaista hassua tässä yhteydessä. Eräs sukulaiseni muistelee lastensa saamia hyviä numeroita merkkinä matemaattisesta lahjakkuudesta yms. Niillä ei kyllä mitään merkitystä olekaan, paitsi hyvän mielen tuojina vanhemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräällä meidän luokan vitosen kutosen oppilaalla ja silloisella häirikköpojalla on nykyään menestyvä oma firma. Silloin jotkut puhuivat, että ei siitä koskaan mitään tule ja joutuu varmaan vankilaan. Tietääkseni hän ei ole ollut vankilassa, elättää itsensä ja työllistää muitakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tunne yhtäkään "kympin oppilasta" ja useamman L:n kirjoittanutta joka ei olisi kouluttautunut korkeasti ja nyt menestynyt työelämässä. En oikeasti usko että sinunkaan lähipiirissäsi on oikeasti tuollaisia pienipalkkatyöntekijöitä. Mikä on syy etteivät opiskelleet?
Siihen kyllä uskon että myös huonosti koulussa menestynyt voi menestyä työelämässä, tosin ei sellaisesta koskaan pörssiyhtiön toimaria tule.
Minäpä tunnen. Heitä yhdistää se, että eivät ajatelleet koulutusvalintaa lukion jälkeen järkevästi. Mentiin esimerkiksi humanistiseen, koska joku arkeologia kuulosti niin siistiltä tai historia oli lempiaine oli koulussa.
Näitä myös yhdistää se, että ovat kovia lukemaan ulkoa, mutta käytännön elämän soveltaminen on selkeästi heikompaa.
Tuo käsitys taitaa olla yleinen matalasti koulutettujen ihmisten mielissä, että akateemisuus ja pitkälle opiskelu vaatii ns hyvää muistia. Totuus on kuitenkin kutakuinkin päinvastainen. Akateemiset opinnot eroavat lukiosta juuri siinä, että faktoja ulkoa oppimalla siellä ei pärjää, vaan on osattava yhdistellä ja arvioida tietoa. Muuten ei pääse tenteistä läpi ja opinnot viivästyvät. Olen yliopiston opettaja, joskus törmää sellaisiin oppilaisiin, jotka eivät tästä syystä opinnoissa pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tunne yhtäkään "kympin oppilasta" ja useamman L:n kirjoittanutta joka ei olisi kouluttautunut korkeasti ja nyt menestynyt työelämässä. En oikeasti usko että sinunkaan lähipiirissäsi on oikeasti tuollaisia pienipalkkatyöntekijöitä. Mikä on syy etteivät opiskelleet?
Siihen kyllä uskon että myös huonosti koulussa menestynyt voi menestyä työelämässä, tosin ei sellaisesta koskaan pörssiyhtiön toimaria tule.
Minäpä tunnen. Heitä yhdistää se, että eivät ajatelleet koulutusvalintaa lukion jälkeen järkevästi. Mentiin esimerkiksi humanistiseen, koska joku arkeologia kuulosti niin siistiltä tai historia oli lempiaine oli koulussa.
Näitä myös yhdistää se, että ovat kovia lukemaan ulkoa, mutta käytännön elämän soveltaminen on selkeästi heikompaa.
Tätä oli alapeukutettu, mutta minusta tässä on totuuden siemen. Kun itse hain yliopistoon ja opiskelin siellä, ei ollut mitään opastusta uraa ajatellen, kehotettiin vain opiskelemaan sitä, mikä tuntuu itsestä kivalta. Käytännössä monet humanistit päätyvät opettajiksi, mikä on monelle hyvä valinta, mutta ei todellakaan kaikille. Sanoisin, että itseni kaltainen introvertti kirjojen parissa viihtyvä mietiskelijä, entinen koulukiusattu, ei ole omimmillaan teinien kanssa. Jotain realismia ja järkeä pitäisi ajaa nuorten päähän, vaikka tietysti osalle joku tutkijan työ on oma juttu ja vaikka miten kummallisen aineen opiskelu yliopistossa voi olla mielekästä. Mutta kuinka paljon näitä tutkijoita tarvitaan? Ei realistinen suunnittelu tarkoita kaikkien haaveiden lyttäämistä ja kyynisyyttä vaan sitä, että omista haaveista muokataan jotain toteuttamiskelpoista.
”Kympin tyttö” ja moppi
Iida Leppikoski, 20, halusi jo nuorena siivoojaksi, vaikka peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo oli lähellä kymppiä.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/1ec026c3-3711-4806-ac4b-91b6e792cbd3
Eli olet tehnyt tilastollisen analyysin otoksena oma lähipiiri ja väität että tulokset ovat yleistettävissä koko kansaan?
Oletko perussuomalainen?
Vierailija kirjoitti:
”Kympin tyttö” ja moppi
Iida Leppikoski, 20, halusi jo nuorena siivoojaksi, vaikka peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo oli lähellä kymppiä.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/1ec026c3-3711-4806-ac4b-91b6e792cbd3
Peruskoulun päättötodistuksesta on tässä yhteydessä vähän hassua puhua, koska arvosanat eri koulujen kesken eivät ole lainkaan vertailukelpoisia eikä peruskoulusta haeta mihinkään arvostettuun ja hyvin palkattuun työhön suoraan. Jos olisi kirjoittanut kuusi laudaturia ja ryhtynyt siivoojaksi eikä mennyt suoraan papereilla lääkikseen, niin silloin olisi ollutkin aihetta tehdä juttu.
Alue: Aihe vapaa
Ihmisen elämässä tilanteet ja suhdanteet vaihtelevat.
On mullakin ollut joskus hyvä työpaikka, komea mies ja ihana lapsi. Nyt ei mitään noista, lapsikin kasvanut aikuiseksi. Ja monella muulla todellisuus voi olla ihan jotain muuta kuin kulissit.