Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Itseluottamus nollassa pituuden takia
04.05.2020 |
Olen siis pitkä nainen ja olen aina harmitellut pituuttani. Inhoan aina olla kaikkia kavereita ja osaa miehistäkin isompi. Onko täällä muita pitkiä naisia? Kuinka olette hyväksyneet pituutenne ja kertokaa vielä kuinka pitkiä olette.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että olet oikein EPÄVARMA pituutesi takia? Yritäppä olla lyhyt mies, kukaan ei kunnioita lyhyttä miestä. Yhteiskunta vihaa meitä puutarhatonttuja. Siis te naiset oikeasti kehtaatte...
Yritäppä olla pitkä melkein 170cm nainen, joka lisäksi on kaukana sirosta ja lisäksi vielä rumuutta lisäämässä isot rinnat ja leveä lantio - voin sanoa, että meitä vihataan paljon enemmän. Keskustelupalstoilla aina haukutaan meitä.
Minä olen 170 cm pitkä nainen ja isot rinnat sekä leveä lantio löytyy. Koskaan en ole kokenut tai kuullut, että oikeassa maailmassa minua vihattaisiin niiden takia. Netissä nyt vihataan milloin ketäkin. Korkeintaan painosta olen kuullut, silloin kun sitä oli ihan liikaa. Mä luulen, että monet pienemmät naiset virittelee noita keskusteluja ihan vaan päteäkseen. Ja muuten muakin on pidetty tosi pitkänä (olen 48 v.) Pohjois-Karjalassa, mutta Keski-Suomessa ei kukaan ole sanonut, että olisin hirmu pitkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 176 cm nainen enkä haluaisi olla yhtään lyhyempi. Tuleehan niitä ihmetteleviä kommentteja, mutta ihan yhtä paljon ihmetellään lyhyitä, laihoja, lihavia jne. Antaa niiden vaan jauhaa, kaikilla ei nuo hyvät käytöstavat ole hallussa. Pitkä, itsevarma ja muille mukava nainen on aivan ihana näky!
Näinhän se on. Itse olen normaalista poikkeavan lyhyt ja onhan siitäkin tosiaan saanut kuulla. Joskus jyrätty päälle ja oltu, että "oho en huomannut sua!" Olen kuitenkin nykyään tyytyväinen tähän eikä haittaa yhtään, on tässä hyviäkin puolia ^^
Minulla on myös pitkiä kavereita, jotka ovat olleet tästä epävarmoja, koska eivät koe olevansa naisellisia, vaan mukamas kolisevia lipputankoja. Höpsistä sanon siihenkin! Näyttävyydessäkään ei ole mitään vikaa, pää ylös vain ja korkkarit jalkaan jos siltä tuntuu :)
Itsellä fiilis omasta pituudesta vaihtelee aika paljonkin. Pääasiassa en siis ajattele asiaa ollenkaan.
Välillä tulee kuitenkin se olo, kun on vaikka oman kaveriporukan kanssa jossain liikenteessä (omat kaverit päätä lyhyempiä), että on itse ihan valtava muihin nähden ja erottuu joukosta. Erottuminen joukosta pituuden takia ei niinkään haittaa, mutta näin normaalipainoisena ja isorintaisena tuntee vaan itsensä joksikin jättiläiseksi lyhyempien (ja monesti sirojen) rinnalla :D
Se pituus ei itsessään siis häiritse, haluaisin vaan olla siro sen vuoksi, etten erottuisi joukosta niin paljoa. Mutta pääasiassa kuitenkin tyytyväinen siihen, että kurvit löytyy ja on naisellinen :)
Tehdäänköhän nykyään lyhennysleikkauksia? Esim. reisistä ja sääristä pätkäistään 5cm+5cm pois. Sehän voisi olla ratkaisu ylipituuteen. Kaikkeahan nykyään leikellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 184 cm pitkä nainen ja ymmärrän hyvin miltä tuntuu, kun saa jatkuvasti kuulla huomautuksia ja kysymyksiä pituudesta. En usko, että ihmiset pahalla kyselee, siihen vaan alkaa jossain vaiheessa väsyä.
Teini-iässä minua kiusattiin ja nimiteltiin. Toivoin, että olisin alle 170 cm, suloinen ja pyöreä tyttö, koska pojat kiersivät "kirahvin" kaukaa. Mutta minkäs teit, olin se laiha hujoppi, jonka kengännumero oli (ja on) 42. Jossain vaiheessa se oma pituus piti vain hyväksyä ja kun sen teki, niin johan helpotti vaikka vaikeaa olikin.
Ja mitä tulee vaatteisiin, niin nettikaupoissa on nykyään hyvät valikoimat pitkien mallistoja ja isoja kokoja löytyy myös kengistä.
Vinkkaisitko tuollaisia nettikauppoja? En tiedä kuin Zalandon tall-malliston. Joo, kyllä minäkin 15-vuotiaana itkin pituuttani mutta nykyään se on jopa hyvältä tuntuva asia. Tuntuu, että antaa jonkinlaista auktoriteettia. Ja kun asia ei itselleni ole ongelma, ei tunnu olevan muillekaan. Toisaalta en vietä aikaani ääliöiden seurassa. Terv. 182cm
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nää miksi - kyselijät tuskin ovat yli 180 cm naisia. Itse olen. Olen jo yli 50v ja lähes päivittäin saan kuulla kommentteja pituudestani tai niitä iänikuisia kysymyksiä mistä mä saan housuja ja kenkiä. Kyllä se vaikuttaa ihmisen psyykeeseen kun on koko aja silmätikkuna ja vitsien kohteena. Housukysyjät ovat itse lyhyitä, joten tuskin tarvitsevat vastausta vinkiksi. En ymmärrä muuta syytä tiedusteluun kuin v* ttuilu.
Olisit ihana. Ei tarvitsisi kumartua aina suudellessa. Tosin olet aika nuori ja varmasti varattu.
M 69/183
Itse olen 148 cm ”pitkä” nainen. Olen muutoinkin pienikokoinen eli siro. Tosin tissit D-kuppia. Ikinä ei ole kiusattu, ja koen esim töissä olevani auktoriteetti.
Koen itse olevani persoonallinen. Jään mieleen.
Naiset! Kaikenlaisilla naisilla on omat ihailijansa!
Minuun ihastuu miehet, jotka tykkäävät siroista ja pienikokoisista naisista. Pitkillä naisilla on omat ihailijansa!
Jotkut tykkää tummista, toiset blondeista. Olkaa naiset iloisia itsestänne. Pitkillä naisilla on usein kauniit sääret! Ovat näyttäviä. Ja ylettyvät kaikkialle.
Pienissä ja lyhyissä taas on paljon ”söpöyttä” ja herättävät miehissä suojelun halun.
Kaikissa on omat hyvät puolensa. En ikinä ole hävennyt lyhyttäni ja pienuuttani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 148 cm ”pitkä” nainen. Olen muutoinkin pienikokoinen eli siro. Tosin tissit D-kuppia. Ikinä ei ole kiusattu, ja koen esim töissä olevani auktoriteetti.
Koen itse olevani persoonallinen. Jään mieleen.
Naiset! Kaikenlaisilla naisilla on omat ihailijansa!
Minuun ihastuu miehet, jotka tykkäävät siroista ja pienikokoisista naisista. Pitkillä naisilla on omat ihailijansa!Jotkut tykkää tummista, toiset blondeista. Olkaa naiset iloisia itsestänne. Pitkillä naisilla on usein kauniit sääret! Ovat näyttäviä. Ja ylettyvät kaikkialle.
Pienissä ja lyhyissä taas on paljon ”söpöyttä” ja herättävät miehissä suojelun halun.
Kaikissa on omat hyvät puolensa. En ikinä ole hävennyt lyhyttäni ja pienuuttani.
Olet juuri sopiva, kuten pitempikin nainen.
Jokus kirjoitin, että naisen kauneutta arviotaessa ei tarvita vaakaa, mittanauhaa, värikarttaa, eikä kalenteria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka sinut on joskus pituudestasi latannut tai nolannut?
Ne tunteet tulee jostain kaukaa. Tutki mistä se ikävä fiilis tulee.
Ei auta muiden vakuuttelut, kun kyse on sisäisistä tunteistasi.
Itse ihailen pitkiä naisia. Olen itse 172 ja voisin mielellään olla sen 180.
Psykologin pakeille suosittelen, että saat käsiteltyä asian.
Heips oon + 180cm nainen ja alkanu hyväksymään pituuteni. Pituudesta on myös hyötyä. Voit huoletta lihota 5-10 kiloa eikä näy missään :D. Suosittelen hommaamaan korkkarit ja korostamaan pituuttas vielä lisää. Sulla on upeet jalat varmasti joten miksi et myös nauttis niistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joojoo koitappa olla alle 170cm mies nykysuomessa. Naisille pelkkää ilmaa. Yhtäkään sanaa ei haluta vaihtaa.
Jo 168-senttisenä tuntee olevansa monessa maassa (moni Aasian maa, Keski-Amerikka jne.) jättiläinen kun on miesten pituinen tai pidempi. Pitkänä naisena ei varmasti ole kovin miellyttävää matkailla ulkomailla.
Mitä nyt näitä kommenteja lukee, niin aika paikkakuntakohtaista/sattumanvaraista ollut millaisen nuoruuden on saanut kokea pitkänä naisena. Itse olen sen 176 cm, eli en edes oikeasti mitenkään huomiotaherättävän pitkä (paitsi rakastamani korkokengät jalassa), mutta silti itsetuntoni lytättiin täysin teinivuosina. Olin todellakin aina luokkamme pisin, vasta lukiossa pisimmät pojat alkoivat saavuttaa minut pituudessa. Tästä opin häpeämään pituuttani ja kuljinkin aina huonossa ryhdissä, tätä kadun nykyään ja yritän opetella ryhtiä lähes nollista uudelleen.
Tietenkin se vaikuttaa itsetuntoon jos pituudesta on saanut kuulla negatiivisia kommentteja ja hihittelyjä toisten suusta lähes päivittäin siinä muutenkin vaikeana teiniaikana. Onneksi nyt aikuisena (30 vuotiaana) on vihdoin oppinut arvostamaan itseään enemmän. Tietty se harmittaa, että suurin osa vaatteista on aina liian lyhyitä lahkeista tai hihoista (olen pitkäraajainen), että sovituskopeissa on liian matalat ovet, että vessat ja työtasot ovat aina liian matalalla ja jalkatila olematon autoissa ja julkisissa tiloissa. Eli en kyllä ymmärrä miksi kukaan haluaisi olla erityisen pitkä.
Mutta pituuteensa ei kukaan pysty vaikuttamaan, joten parempi vain hyväksyä se ja keskittyä sen positiivisiin puoliin. Rakastan sitä että saan olla rauhassa yöelämässä, että ei tarvitse pelätä yksin kulkiessa yölläkään, että näen live keikoilla aina hyvin, että vartaloni mittasuhteet ovat kauniit jne.. Itsetunto kohenee, kun ei määritä itseään enää yhden piirteen kautta ja muistaa kehua itseään piirteistä mistä tykkää. Toivottavasti opit rakastamaan itseäsi!
Alue: Aihe vapaa
Missä kääpiöiden keskellä oikein elät? Olen 176 cm enkä ollut koskaan luokkani pisin. Tein pienen mallin uran nuorempana ja minulle toivottiin lisää pituutta!