Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Koulut tasojen mukaan. Älykkyystestit, jaottelu. Mitä mieltä?

Vierailija
03.05.2020 |

Minusta se toimisi. Fiksut saisivat opiskella keskenään, keskiverrot keskenään ja apua tarvitsevat keskenään. Sitten vielä erikseen koulut käytöshäiriöisille.

Kommentit (122)

Vierailija
1/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis mitä, eikö kukaan innostu tästä? Minusta loistava idea, työrauha kaikille.

Vierailija
2/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aiheuttaisi liikaa kiusallisia kysymyksiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aiheuttaisi liikaa kiusallisia kysymyksiä.

Ai keneltä, naapureilta ja sukulaisiltako? Että missä koulussa on? Mitä väliä?

Vierailija
4/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten se edistää työrauhaa että eri “tasot” laitetaan samoihin porukoihin? Voin kertoa että ainakaan älykkyys ei ole sama kuin rauhallisuus, tai erityisyys yhtä kuin häirikkö. Älykkyyttäkin on montaa eri lajia ja harvoin ne kaikki on samassa päässä.

Ja mitä lapset oppii siitä jos ei näe tai opi toimimaan erilaisten ihmisten kanssa?

Vierailija
5/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähikoulu on yleensä luonnollisin vaihtoehto, mutta ryhmiä voisi jakaa enemmän sen mukaan, miten oppiaine kenelläkin sujuu. Esim. matikka ja kielet voisi jakaa niin, että rinnakaisluokilta koottaisi tasoryhmät.

Vierailija
6/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huono idea ja sellaiseksi todistettu. Ensinnäkin älykkyystestit eivät ennusta tarpeeksi hyvin ihmisen potentiaalia tulevaisuudessa. Olen itse hyvä esimerkki siitä, että alakouluikäisenä keskinkertainen voi tulevaisuudessa hyvinkin osoittautua poikkeuksellisen älykkääksi (sillai akateemisessa ja matemaattisessa mielessä). Mulla oli alakoulussa seiskan keskiarvo. Nykyään olen professori. Ihan tosi. Kollegoina on myös ihmisiä, jotka ei koskaan käyneet lukiota tai pääsivät sinne vasta kymppiluokan jälkeen.

Samassa yhteydessä voi myös päätellä, että älykästäkään opiskelu ei aina kiiinnosta, eikä älykkyys kerro mitään siitä, miten innokas on antamaan mille työrauhaa.pikemminkin monet meistä olivat häiriköitä. Eikä vain siksi, että koulussa oli ”liian helppoa” vaan ylipäänsä levottoman luonteen, adhd-piirteiden, ja jotkut ihan k-päisyyden vuoksi.

Ihmisten teitä eteenpäin ei koskaan pitäisi sulkea. Se on väärin ja kansantaloudellisesti kannattamatonta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakin omana kouluaikanani 70- ja 80-luvulla oli tasokurssit matikassa ja kielissä (taisi olla fysikassakin) ja häiriköille oli erikseen tarkkailuluokka.

Vierailija
8/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitäs hyötyä tuosta olisi? Koulun pitäisi valmistaa elämään, tässä maailmassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opettajana totetan, että oppimistulokset mitataan kokeilla ja todistuksen arvosanat kertoo aika paljon älykkyydestä.

Tasoerot tulee kyllä arjessa näkyväksi lasten ja nuorten kanssa. Ei ole mahdollisuutta olla eri kouluja ja oppilaitoksia mainitsemillesi ryhmille, tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Mietipä miten paljon tarvittaisiin lisää opetustiloja ja opettajia.

Kannatan kyllä pienryhmiä erityistä tukea tarvitseville ja jopa joissain tapauksissa erityiskouluja. Häiriökäyttäytyjät - osoitan syyttävän sormen kotien suuntaan, kasvatus on unohdettu.

Mihin kategoriaan katsot itsesi kuuluvan avauksesi perusteella?

Vierailija
10/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten se edistää työrauhaa että eri “tasot” laitetaan samoihin porukoihin? Voin kertoa että ainakaan älykkyys ei ole sama kuin rauhallisuus, tai erityisyys yhtä kuin häirikkö. Älykkyyttäkin on montaa eri lajia ja harvoin ne kaikki on samassa päässä.

Ja mitä lapset oppii siitä jos ei näe tai opi toimimaan erilaisten ihmisten kanssa?

Kyllähän esim. yksityiskouluissa voidaan tehdä älykkyystestit pienille lapsille ja sitten valikoidut opiskelevat keskenään ja loput heitetään pois koulusta. Opetus on laadukasta ja oppiminen tehokasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näitä kouluja on ulkomailla.  Yleensä ne ovat yksityiskouluja.

Minusta kirjoittaja nro 6 / 7 on aivan oikeassa, älykkyystestit eivät todellakaan ennusta ihmisen potentiaalia tulevaisuudessa.

Mutta kyllä jokin tuollainen just 1970-luvulla ja vielä myöhemminkin toiminassa ollut tarkkailuluokka olisi edelleen käyttökelpoinen.  Sillä siellä opetuksen tulokset olivat näille oppilaille paremmat kuin tavallisessa luokassa, jossa he eivät pystynyeet lainkaan keskittymään, vaan ilkeilivät ja häiritsivät oppituntea,

Eivät oppineet itse mitään, opettaja ei pystynyt kunnolla opettamaan ja muut oppilaat häiriintyivät valtavasti.

Vierailija
12/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Opettajana totetan, että oppimistulokset mitataan kokeilla ja todistuksen arvosanat kertoo aika paljon älykkyydestä.

Tasoerot tulee kyllä arjessa näkyväksi lasten ja nuorten kanssa. Ei ole mahdollisuutta olla eri kouluja ja oppilaitoksia mainitsemillesi ryhmille, tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Mietipä miten paljon tarvittaisiin lisää opetustiloja ja opettajia.

Kannatan kyllä pienryhmiä erityistä tukea tarvitseville ja jopa joissain tapauksissa erityiskouluja. Häiriökäyttäytyjät - osoitan syyttävän sormen kotien suuntaan, kasvatus on unohdettu.

Mihin kategoriaan katsot itsesi kuuluvan avauksesi perusteella?

Avaukseni perusteella??

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Opettajana totetan, että oppimistulokset mitataan kokeilla ja todistuksen arvosanat kertoo aika paljon älykkyydestä.

Tasoerot tulee kyllä arjessa näkyväksi lasten ja nuorten kanssa. Ei ole mahdollisuutta olla eri kouluja ja oppilaitoksia mainitsemillesi ryhmille, tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Mietipä miten paljon tarvittaisiin lisää opetustiloja ja opettajia.

Kannatan kyllä pienryhmiä erityistä tukea tarvitseville ja jopa joissain tapauksissa erityiskouluja. Häiriökäyttäytyjät - osoitan syyttävän sormen kotien suuntaan, kasvatus on unohdettu.

Mihin kategoriaan katsot itsesi kuuluvan avauksesi perusteella?

Millainen opettaja ei tiedä, että käytöshäiriöt voivat johtua neurologisesta poikkeavuudesta? Ulosantisi ei muutenkaan puhu sen puolesta, että olisit opettaja.

Vierailija
14/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enpä tiedä rauhallisuudesta... Olin kerran töissä päiväkoti ryhmässä jossa joka toisella oli jonkinlainen diagnoosi. Voi luoja sielä ei ollut rauhaa hetkeäkään.

Ei siitä tuu mitään jos koko luokka on täynnä samanlaista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ideahan on peräti epälooginen. Samassa porukassa oltaessa fiksut pärjää joka tapauksessa, ja tyhmemmät taas voivat saada positiivisia vaikutteita.

Vierailija
16/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älykkyysosamäärä ei oikeastaan kerro muusta kuin potentiaalista. Persoonallisuus ratkaisee enemmän. Vaikka olisi älynsä puolesta täysin keskinkertainen, jopa alle, voi menestyä elämässään upeasti jos on riittävästi pitkäjänteisyyttä ja kunnianhimoa. 

Vierailija
17/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

No, itse olin älykäs lapsi, joka ei osannut käyttäytyä. Olisiko meille ollut oma luokka? Ei hyvä.

Vierailija
18/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No, itse olin älykäs lapsi, joka ei osannut käyttäytyä. Olisiko meille ollut oma luokka? Ei hyvä.

Kyllä, häiriökäyttäytyjät.

Vierailija
19/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älykkyystestit on kyseenalaistettu jo niin monella tavalla. Todisteiden valossa siihen vaikuttaa mm. elinympäristö. Esimerkiksi maaseudun porukka saa vähemmän apua elinympäristöstään kuin kaupunkilaiset. Tekeekö tämä maaseudun ihmisistä vähemmän älykkäitä? Testin perusasetelma suosii esim. Eurooppaa vrt. Afrikkaan. Siitä jo joku intoili edellä. Toisaalta kova työnteko parantaa tuloksia. Aasian monesti kehutuissa paikoissa on ihan järkyttävä työtahti lapsilla. Koulupäivä saattaa helposti alkaa 06:00 ja loppua 21:00 tai jopa myöhemmin sis. valmistelutunnit, koulutunnit ja yksityiset lisätunnit jos vaikka missä. Älykkyysosamäärä voi myös muuttua ajan myötä riippuen monesta eri tekijästä. 

Tasoista puhuttaessa: eiko jo ole erilaisia tasoja nimeltään pitkä-/lyhyt- matikka, kielet jne?

Vierailija
20/122 |
03.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on tällainen systeemi useissa Saksan osavaltioissa, eivätkä ne ole mitään yksityiskouluja.

Ero Suomeen on se, että lapset ovat tuolla ylemmällä tasolla selkeästi edellä suomalaisia ikätovereitaan. Jaoittelu 4. luokan jälkeen oli aika vaivaton ja tarpeen tullessa tasoa voi vaihtaa. Koulut on usein lähellä toisiaan joten kaverukset eivät ole kaukana toisistaan jos eri tasoille menevät. Eli 5. luokalta on aineenopet. Mutta kyllä yhteisessä koulussakin on etunsa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi yksi