Koulut tasojen mukaan. Älykkyystestit, jaottelu. Mitä mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestit on kyseenalaistettu jo niin monella tavalla. Todisteiden valossa siihen vaikuttaa mm. elinympäristö. Esimerkiksi maaseudun porukka saa vähemmän apua elinympäristöstään kuin kaupunkilaiset. Tekeekö tämä maaseudun ihmisistä vähemmän älykkäitä? Testin perusasetelma suosii esim. Eurooppaa vrt. Afrikkaan. Siitä jo joku intoili edellä. Toisaalta kova työnteko parantaa tuloksia. Aasian monesti kehutuissa paikoissa on ihan järkyttävä työtahti lapsilla. Koulupäivä saattaa helposti alkaa 06:00 ja loppua 21:00 tai jopa myöhemmin sis. valmistelutunnit, koulutunnit ja yksityiset lisätunnit jos vaikka missä. Älykkyysosamäärä voi myös muuttua ajan myötä riippuen monesta eri tekijästä. 

Tasoista puhuttaessa: eiko jo ole erilaisia tasoja nimeltään pitkä-/lyhyt- matikka, kielet jne?

Nuo tuosta nyt ei liene sanaakaan totta. Mikä ihme laittaa ihmiset kirjoittamaan tällaista puppua?

Kaupunkien asukkaat ovat älykkäämpiä koska niissä ne monimutkaiset työtkin on ja opiskelupaikatkin.

Älykkyystestit itse asiassa ennustavat menestystä paremmin kuin mikään ja itse asiassa alunperin ne olivat juuri vasemmiston suojeluksessa koska siten huono-osaiset voisivat ilmentää kyvykkyytensä ja näin totta kai kävikin. Samalla ne myös paljastivat että tietyt ihmiset pärjäsivät testeissä huomattavasti ja toisia huonommin ja se sitten sopi vihervasemmistolle jo selvästi huonommin.

Sen jälkeen testeissä alkoi olla vikaa.

Tässä ei ole kyse vihervasemmistosta. Tämä ei ole poliittinen kysymys.  Psykologia on tieteenala, joka on itsekriittinen, kuten kaikkien alojen kuuluu ollakin. Tatu Vanhasella ei ollut koulutusta tehdä älykkyystestejä, eikä tulkita niiden tuloksia.

Älykkyystestit eivät ole kulttuurivapaita. Ne mittaavat eri populaatioissa eri asioita, ja vaikka niitä toki pyritään standardoimaan, se ei lopultakaan ole täysin mahdolllista. Jos älykkyyttä mittaavat testit olisivat masai-heimon kehittämiä, me kaikki länsimaalaiset olisimme täysin idiootteja.

Älykkyystestin tulos ja älykkyys eivät ole sama asia. Toki älykkyystestissä pärjääminen mittaa pärjäämistä siinä ympäristössä, jossa testi on kehitetty. On kuitenkin erittäin alkeellinen ajatteluvirhe, jos päättelee eri kulttuurista tulevan huonon tuloksen omassa testissään viittaavaan alempaan älykkyyteen.

Yksi ihan klassinen moka näissä vanhaslaisten tekemissä testeissä on esim. mitata älykkyyttä näyttämällä kuvia esineistä, joita jonkun populaation asuinalueilla ei tunneta ja päätellä sitten siitä, että idiootteja ovat, kun eivät hehkulamppua tunne.

Samoin kulttuuriset tavat ja esimerkiksi visuaalinen hahmottaminen vaihtelevat suuresti populaatioittain. On ihan turha vetää johtopäätöksiä siitä, ettei joku ymmärrä mitä kuvassa on, jos siihen on piirretty elefantti ylhäältäpäin, jos piirtäminen ei kuulu kyseisen kansan perinteiseen, eikä kuvien katselu laukaise samoja johtopäätelmiä kuin länsimaalaisessa ihmisessä. Sen lisäksi jos asuu puuttomalla tasangolla, ei voi tietenkään olla mitään käsitystä siitä, miltä asiat ylipäänsä näyttävät ylhäältäpäin. Tämä henkilö saattaa silti olla äärimmäisen älykäs omassa ympäristössään, ja jokaikinen meistä voisi olla hänen kontekstissaan täysin avuton idiootti.

Älykkyys ei ole yleismaailmallinen mitattavissa oleva asia, vaan ihmislajin aivojen plastisiteetista johtuva kyky sopeutua vallitseviin olosuhteisiin. Millään testillä ei voida arvioida jotain kansaa toista tyhmemmäksi. On äärimmäisen vaarallista  ja virheellistä myös nostaa itsensä sillä tavalla jalustalle, että kun on ollut mahdollisuus elää etuoikeutetussa ympäristössä, jossa on tarjolla koulutusta ja riittävää ravintoa, olisi lähtökohtaisesti rotunsa puolesta toisia älykkäämpi.

Älykkyys ei ole objektiivinen asia, se on aina kulttuurisidonnaista, ja meidän kaikkien aivot mukautuvat siihen ympäristöön, jossa elämme. On todella alkeellinen virhe mennä mittaamaan älykkyyttä omilla kriteereillä ja metodeilla täysin toisenlaiseen ympäristöön. On myös alhaista olla tajuamatta omaa etuoikeutustaan ja selittää se henkilökohtaiseksi paremmuudekseen.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa systeemissä olisin ollut vielä enemmän väliinputoaja kuin nykyisessä. Olin älykäs häirikkö, ja olisin opettajan päätöksestä ollut erityisluokalla, jos vanhempani olisivat sen sallineet. Jonkinlaisesta pitkästymisestä häiriköintini varmaan kumpusi, mutta en tiedä, olisiko sitä voinut lääkitä antamalla lisää kehittävää tekemistä. Tuskin, enemmän se oli sellaista auktoriteettipitkästymistä ja halua testata rajoja.

En totellut ohjeita, jos ei huvittanut. Saatoin esimerkiksi hyppiä roskiksissa ja pistää kaverit vetämään niitä pitkin käytäviä, kun istuin roskiksen sisällä, maalata vessan nestesaippualla tai penkoa opettajan tavaroita, kun hän oli poissa. Testein todettu äo 145. Tämä on itse annettu titteli, mutta olen melko varma, että olin opettajille jopa rasittavampi tapaus kuin eritysluokkalaiset sosiaalitapaukset, jotka keskittyivät lähinnä mukiloimaan toisiaan, mutta olivat kyllä tottelevaisia opettajia kohtaan, kun oikea ihminen käski. Minulla ei ollut ongelmia tulla toimeen muiden kanssa, päin vastoin yleensä sain porukan yllytettyä tyhmyyksiin ja olin yleinen luokan pelle.

Et sinä ollut älykäs häirikkö, vaan ihan pelkkä huomionkipeä typerys.