Koulut tasojen mukaan. Älykkyystestit, jaottelu. Mitä mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tällainen systeemi useissa Saksan osavaltioissa, eivätkä ne ole mitään yksityiskouluja.

Ero Suomeen on se, että lapset ovat tuolla ylemmällä tasolla selkeästi edellä suomalaisia ikätovereitaan. Jaoittelu 4. luokan jälkeen oli aika vaivaton ja tarpeen tullessa tasoa voi vaihtaa. Koulut on usein lähellä toisiaan joten kaverukset eivät ole kaukana toisistaan jos eri tasoille menevät. Eli 5. luokalta on aineenopet. Mutta kyllä yhteisessä koulussakin on etunsa.

Mielenkiintoista.

Peruskoulun yläasteella oli tasokurssit 70-80 -luvuilla. Tasokursseja oli mstematiikassa ja kielissä, toimisi nykyäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aiheuttaisi liikaa kiusallisia kysymyksiä.

Ai keneltä, naapureilta ja sukulaisiltako? Että missä koulussa on? Mitä väliä?

Ei, vaan sitä, että miksi esim. kympin oppilas ja hikipinko sai 105 mutta se häröilevä tyttö/poika joka vaan lukee jotain sarjakuvia sai 120.

ÄO on perinnöllinen ominaisuus eikä esim. korkea ÄO aina tarkoita että henkilö pänttää vimmatusti tai on kympin oppilas, tai edes ysin. Einsteinkin haukuttiin koulussa pataluhaksi imbesilliksi.

Vierailija kirjoitti:

Opettajana totetan, että oppimistulokset mitataan kokeilla ja todistuksen arvosanat kertoo aika paljon älykkyydestä.

Tasoerot tulee kyllä arjessa näkyväksi lasten ja nuorten kanssa. Ei ole mahdollisuutta olla eri kouluja ja oppilaitoksia mainitsemillesi ryhmille, tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Mietipä miten paljon tarvittaisiin lisää opetustiloja ja opettajia.

Kannatan kyllä pienryhmiä erityistä tukea tarvitseville ja jopa joissain tapauksissa erityiskouluja. Häiriökäyttäytyjät - osoitan syyttävän sormen kotien suuntaan, kasvatus on unohdettu.

Mihin kategoriaan katsot itsesi kuuluvan avauksesi perusteella?

Ei kai kukaan opettaja luule, että todistuksen numerot kertovat jotain lasten älykkyydestä?

Nykyään olen sitä mieltä, että kaksi eri tasoa voisi olla. Mielellään ainekohtaisesti. Tavallinen ja edistyneet.

Vierailija kirjoitti:

Ei, vaan sitä, että miksi esim. kympin oppilas ja hikipinko sai 105 mutta se häröilevä tyttö/poika joka vaan lukee jotain sarjakuvia sai 120.

ÄO on perinnöllinen ominaisuus eikä esim. korkea ÄO aina tarkoita että henkilö pänttää vimmatusti tai on kympin oppilas, tai edes ysin. Einsteinkin haukuttiin koulussa pataluhaksi imbesilliksi.

Nykytiedon valossa ÄO on osittain perinnöllinen ominaisuus. Siihen vaikuttaa kuitenkin myös elinympäristö. 

Tässä pieni lainaus ja yksi linkki. Tutkimusta aiheesta on hakukone pullollaan.

"Intelligence is also strongly influenced by the environment. Factors related to a child’s home environment and parenting, education and availability of learning resources, and nutrition, among others, all contribute to intelligence. A person’s environment and genes influence each other, and it can be challenging to tease apart the effects of the environment from those of genetics."

https://ghr.nlm.nih.gov/primer/traits/intelligence

Kyse ei siis ole yksioikoisesta asiasta ja ÄO-ryhmittämisen hyödyt olisivat kyseenalaisia monestakin syystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se edistää työrauhaa että eri “tasot” laitetaan samoihin porukoihin? Voin kertoa että ainakaan älykkyys ei ole sama kuin rauhallisuus, tai erityisyys yhtä kuin häirikkö. Älykkyyttäkin on montaa eri lajia ja harvoin ne kaikki on samassa päässä.

Ja mitä lapset oppii siitä jos ei näe tai opi toimimaan erilaisten ihmisten kanssa?

Kyllähän esim. yksityiskouluissa voidaan tehdä älykkyystestit pienille lapsille ja sitten valikoidut opiskelevat keskenään ja loput heitetään pois koulusta. Opetus on laadukasta ja oppiminen tehokasta.

Älykkyys ei korreloi tunneälyn tai käytöksen kanssa. Myöskin add-lapset esim. voivat olla hyvinkin älykkäitä. Opiskelurauhaa tai laadukasta opetusta/oppimista ei tuolla keinoin saa.

Vierailija kirjoitti:

Huono idea ja sellaiseksi todistettu. Ensinnäkin älykkyystestit eivät ennusta tarpeeksi hyvin ihmisen potentiaalia tulevaisuudessa. Olen itse hyvä esimerkki siitä, että alakouluikäisenä keskinkertainen voi tulevaisuudessa hyvinkin osoittautua poikkeuksellisen älykkääksi (sillai akateemisessa ja matemaattisessa mielessä). Mulla oli alakoulussa seiskan keskiarvo. Nykyään olen professori. Ihan tosi. Kollegoina on myös ihmisiä, jotka ei koskaan käyneet lukiota tai pääsivät sinne vasta kymppiluokan jälkeen.

Samassa yhteydessä voi myös päätellä, että älykästäkään opiskelu ei aina kiiinnosta, eikä älykkyys kerro mitään siitä, miten innokas on antamaan mille työrauhaa.pikemminkin monet meistä olivat häiriköitä. Eikä vain siksi, että koulussa oli ”liian helppoa” vaan ylipäänsä levottoman luonteen, adhd-piirteiden, ja jotkut ihan k-päisyyden vuoksi.

Ihmisten teitä eteenpäin ei koskaan pitäisi sulkea. Se on väärin ja kansantaloudellisesti kannattamatonta.

Juuri näin. Tutustu ap edes aiheeseen liittyvään perustutkimuksiin, ja tule sitten kysymään uudestaan (vaikka luulen, että et sitten enää kysyisi).

Ei niitä tasoja tarvitsisi äo:n perusteella tehdä vaan esim. ala-asteen koulumenestyksen.

Olen itse syntynyt 1960-luvun lopulla ja käyny kouluni tasokurssien aikaan. Eli matematiikassa ja kielissä oli suppear, keskilaajat ja laajat kurssit. Suppealta ei voinut hakea lukiopon.

Käytännössä moni fiksu poika syrjäytyi sen takia jo yläasteella opintieltä, koska ei vielä siinä vaiheessa suhtautunut opiskeluun tosissaan.

Ei siis ole kovinkaan hyvä asia.

Ja kuten tässä ketjussa on jo sanottukin, älykkyysosamäärätestit eivät ole kulttuurineutraaleja, niissä saavuttaa kansakunnat sitä parempia tuloksia, mitä paremmin koulutettuja ihmiset ovat. Eli esimerkiksi matematiikan opiskelu kehittää sellaista loogista ajattelia, josta on hyötyä myös äo-testeissä! Näin siitä huolimatta, että testeistä on nimenomaan YRITETTY tehdä neutraaleja. Jos joku ei usko, niin googlettakoon Flynnin ilmiön. Älykkyysosamäärätestejä on jouduttu vuosikymmenien mittaan moneen kertaan kalibroimaan vaikeammiksi, koska väestön ravitsemuksen ja koulutustason kohentuessa keskiarvo on noussut sadasta noin 120-130:een.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tällainen systeemi useissa Saksan osavaltioissa, eivätkä ne ole mitään yksityiskouluja.

Ero Suomeen on se, että lapset ovat tuolla ylemmällä tasolla selkeästi edellä suomalaisia ikätovereitaan. Jaoittelu 4. luokan jälkeen oli aika vaivaton ja tarpeen tullessa tasoa voi vaihtaa. Koulut on usein lähellä toisiaan joten kaverukset eivät ole kaukana toisistaan jos eri tasoille menevät. Eli 5. luokalta on aineenopet. Mutta kyllä yhteisessä koulussakin on etunsa.

Systeemi on täynnä ongelmia (esim. tason vaihtaminen ei todellakaan ole helppoa) ja eivät ole mitenkään edellä suomalaisia ikätovereita.

Sori typot, kännykän näytöltä näkee tekstin huonosti oikolukeakseen.

31

Kannatan ehdottomasti. Hullua tämä tasapäistäminen, ihmiset eivät ole yhtä älykkäitä ja yhtä kyvykkäitä jokaiseen tehtävään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono idea ja sellaiseksi todistettu. Ensinnäkin älykkyystestit eivät ennusta tarpeeksi hyvin ihmisen potentiaalia tulevaisuudessa. Olen itse hyvä esimerkki siitä, että alakouluikäisenä keskinkertainen voi tulevaisuudessa hyvinkin osoittautua poikkeuksellisen älykkääksi (sillai akateemisessa ja matemaattisessa mielessä). Mulla oli alakoulussa seiskan keskiarvo. Nykyään olen professori. Ihan tosi. Kollegoina on myös ihmisiä, jotka ei koskaan käyneet lukiota tai pääsivät sinne vasta kymppiluokan jälkeen.

Samassa yhteydessä voi myös päätellä, että älykästäkään opiskelu ei aina kiiinnosta, eikä älykkyys kerro mitään siitä, miten innokas on antamaan mille työrauhaa.pikemminkin monet meistä olivat häiriköitä. Eikä vain siksi, että koulussa oli ”liian helppoa” vaan ylipäänsä levottoman luonteen, adhd-piirteiden, ja jotkut ihan k-päisyyden vuoksi.

Ihmisten teitä eteenpäin ei koskaan pitäisi sulkea. Se on väärin ja kansantaloudellisesti kannattamatonta.

Juuri näin. Tutustu ap edes aiheeseen liittyvään perustutkimuksiin, ja tule sitten kysymään uudestaan (vaikka luulen, että et sitten enää kysyisi).

Ei ihmisten teitä eriyttävällä koulusysteemillä ole tarkoitus sulkea. Tarvittaessa pitää voida vaihtaa tasoa. Mutta monien teitä voi sulkea tai ainakin häiritä se, että koko luokka laahaa heikoimpien ehdoilla tai että luokassa ei ole oppimisrauhaa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tällainen systeemi useissa Saksan osavaltioissa, eivätkä ne ole mitään yksityiskouluja.

Ero Suomeen on se, että lapset ovat tuolla ylemmällä tasolla selkeästi edellä suomalaisia ikätovereitaan. Jaoittelu 4. luokan jälkeen oli aika vaivaton ja tarpeen tullessa tasoa voi vaihtaa. Koulut on usein lähellä toisiaan joten kaverukset eivät ole kaukana toisistaan jos eri tasoille menevät. Eli 5. luokalta on aineenopet. Mutta kyllä yhteisessä koulussakin on etunsa.

Oon opettanut Saksassa yliopistossa, eli niitä ”ylemmäntasoisia” sitttenn kun ovat koulusta selvinneet. Eivät ole suomalaisia opiskelijoita mitenkään edellä, päinvastoin. Vähän kuuliaisempia ja hierarkiaymmärtäväisempiä ovat, mutta sekin ero vaatii opettajankin käytöksen muutosta.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin omana kouluaikanani 70- ja 80-luvulla oli tasokurssit matikassa ja kielissä (taisi olla fysikassakin) ja häiriköille oli erikseen tarkkailuluokka.

Tuota tarkkailuluokka-ajatusta voisi jalostaa niin, että häiriköille ja eritystukea tarvitseville (huono kielitaito yms.) voisi perustaa pääkaupunkiseudulle pari omaa koulua. Tuo ns. huonomman aineksen keskittämisellä valtaosa oppilaista saisi paremman oppimisympäristön ja tämä näkyisi tuloksissa.

Samalla nämä erityiskoulut toimisivat pelotteena häirikköoppilaille ja heidän vanhemmilleen, "ole kunnolla, jos et halua siirtoa kouluun xx". Ei se voi niin olla, että kiusatut joutuvat vaihtamaan koulua, kun taas kiusaajat jatkavat riehumistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tällainen systeemi useissa Saksan osavaltioissa, eivätkä ne ole mitään yksityiskouluja.

Ero Suomeen on se, että lapset ovat tuolla ylemmällä tasolla selkeästi edellä suomalaisia ikätovereitaan. Jaoittelu 4. luokan jälkeen oli aika vaivaton ja tarpeen tullessa tasoa voi vaihtaa. Koulut on usein lähellä toisiaan joten kaverukset eivät ole kaukana toisistaan jos eri tasoille menevät. Eli 5. luokalta on aineenopet. Mutta kyllä yhteisessä koulussakin on etunsa.

Systeemi on täynnä ongelmia (esim. tason vaihtaminen ei todellakaan ole helppoa) ja eivät ole mitenkään edellä suomalaisia ikätovereita.

No en tiedä mistä osavaltiosta kirjoitat mutta meillä ollaan todellakin selkeästi pidemmällä esim matikassa. Koulu huomattavasti vaativampaa kuin Suomessa.

Minä olen toiseksi viimeinen ikäluokka oppikoulun käyneitä.

Oppikouluun päästiin neljänneen luokan keskiarvon perusteella ja jos ei sillä päässyt haluamaansa, oli kesällä vielä mahdollisuus päästä pääsykokeen kautta. Lusäksi vaikutti opettajan lausunto. (siinä oli noin 2 kysymystä ja rasti ruutuun, miten arvelee pärjäävän oppikoulussa)

Pääsin rimaa hipoen kaupungin yhteen parhaista kouluista. Väitän, että en olisi jaksanut tsempatka itseäni muuten kuin tuossa erittäin kilpiluhenkisessä ja hyviin arvosanoihin pyrkivässä porukassa.

Lapseni on melko huono tasoisessa lukiossa ja laiskottelee, kuten kaveritkin.

On siellä varmaan hyviäkin oppilaita, mutta hakeutui rennosti ottavien joukkoon. Sellaisia ei minun oppikoulussani ollut.

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä tasoja tarvitsisi äo:n perusteella tehdä vaan esim. ala-asteen koulumenestyksen.

Miksi jo silloin tukittaisiin osan tie?

Kannattaa muistaa, että ihminen ei ole pelkästäänälyä. Ja että älykkyydessä on monia osa-alueita. Mihin kouluun ap esim. laittaisi sellaisenlapsen, jolla selvästi matemaattista lahjakkuutta, mutt ei minkäänlaista kielipäätä. Tai päin vastoin. Entäs sitten lapsi, joka on testien mukaan kyllä älykäs, mutta jolla on neurologisia ongelmia ja diagnooseja. Huippuälykkäät eivät useinkaan ole kovin sosiaalisia. Heille tekee tosi hyvää olla ihan "tavallisten" lasten kanssa samassa luokassa. On hyvä oppia olemaan kaikenlaisten ihmisten kanssa, ei vain samanlaisten kuin itse.