Lue keskustelun säännöt.
Koulut tasojen mukaan. Älykkyystestit, jaottelu. Mitä mieltä?
03.05.2020 |
Minusta se toimisi. Fiksut saisivat opiskella keskenään, keskiverrot keskenään ja apua tarvitsevat keskenään. Sitten vielä erikseen koulut käytöshäiriöisille.
Kommentit (122)
Ihan vaan käytöstasojen mukaan voisi jaotella ryhmiin. Olisin ollut iloinen jos ne luokan viisi häirikköä olisi viety pois kaltaistensa luokse.
Ei niin paljon väliä onko joku vähemmän kuin normaaliälyinen mukana kunhan ei häiritse opetusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No SYK Helsinki toimii melkein noin🤔
Sisäänpääsykokeet kakkosella ja oppilasaines sen mukaista. Melkein kaikki lapseni kaverit kirjoittivat vähintään 2 laudaturia eli jo se kertoo jotain.
Loistava koulu, suosittelen.
Tasot tulisi ennemmin jakaa koulumenestyksen mukaan. Osa kun kykenee kompensoimaan hyvillä opiskelutekniikoilla ja vaivannäöllä. Osa taas hukkaa potentiaalinsa perseilyyn tai muuhun laiskotteluun. Älykkyystesti olisi siis huono tasoryhmien jaotteluun.
Vierailija kirjoitti:
Minusta se toimisi. Fiksut saisivat opiskella keskenään, keskiverrot keskenään ja apua tarvitsevat keskenään. Sitten vielä erikseen koulut käytöshäiriöisille.
Tuo viimeinen riittäisi yksinään ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
No SYK Helsinki toimii melkein noin🤔
Sisäänpääsykokeet kakkosella ja oppilasaines sen mukaista. Melkein kaikki lapseni kaverit kirjoittivat vähintään 2 laudaturia eli jo se kertoo jotain.
Loistava koulu, suosittelen.
Hiukan naurattaa, miten sykkiläiset AINA kehuvat kouluaan. No, se heille suotakoon.
Terveisin erään toisen eliittikoulun käynyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No
SYK Helsinki toimii melkein noin🤔
Sisäänpääsykokeet kakkosella ja oppilasaines sen mukaista. Melkein kaikki lapseni kaverit kirjoittivat vähintään 2 laudaturia eli jo se kertoo jotain.No kun koulu on niin loistava😊
Loistava koulu, suosittelen.Hiukan naurattaa, miten sykkiläiset AINA kehuvat kouluaan. No, se heille suotakoon.
Terveisin erään toisen eliittikoulun käynyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tällainen systeemi useissa Saksan osavaltioissa, eivätkä ne ole mitään yksityiskouluja.
Ero Suomeen on se, että lapset ovat tuolla ylemmällä tasolla selkeästi edellä suomalaisia ikätovereitaan. Jaoittelu 4. luokan jälkeen oli aika vaivaton ja tarpeen tullessa tasoa voi vaihtaa. Koulut on usein lähellä toisiaan joten kaverukset eivät ole kaukana toisistaan jos eri tasoille menevät. Eli 5. luokalta on aineenopet. Mutta kyllä yhteisessä koulussakin on etunsa.
Saksan mallin ongelma on se, että jo hyvin nuorella iällä tehdään valinta joka vaikuttaa siihen pääseekö esimerkiksi yliopistoon opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykytietämyksen mukaan ympäristötekijät vaikuttavat älykkyyteen siinä missä perinöllisyyskin. Suomen koulujärjestelmä on tehnyt hyvää työtä nimenomaan tarjoten jokaiselle mahdollisuuden hyödyntää potentiaalinsa.
Vierailija kirjoitti:
Aiheuttaisi liikaa kiusallisia kysymyksiä.
Niinpä. Jotkut koulut olis ihan mustia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään olen sitä mieltä, että kaksi eri tasoa voisi olla. Mielellään ainekohtaisesti. Tavallinen ja edistyneet.
Kolmanneksi jälkeen jääneet tai suomea osaamattomat.
Mistä opettajat niihin kouluihin ja luokkiin joissa on ne pelkät tosi "tyhmät" ja käytökseltään kamalat? Minulle pitäisi ainakin maksaa huomattavasti enemmän, että jaksaisin luokkaa ihan täynnä niitä pahimpia tapauksia.
Ja olisihan se nyt muutenkin ihan hölmöä kun ne häiriköt ruokkisi vain toistensa negatiivisia puolia loputtomiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No SYK Helsinki toimii melkein noin🤔
Sisäänpääsykokeet kakkosella ja oppilasaines sen mukaista. Melkein kaikki lapseni kaverit kirjoittivat vähintään 2 laudaturia eli jo se kertoo jotain.
Loistava koulu, suosittelen.
Oikeasti loistavia kouluja ovat minun nähdäkseni ne lukiot, joilla ei ole lainkaan sisäänpääsyrajoja, ja joista silti kirjoitetaan hyvin arvosanoin.
Vierailija kirjoitti:
Mistä opettajat niihin kouluihin ja luokkiin joissa on ne pelkät tosi "tyhmät" ja käytökseltään kamalat? Minulle pitäisi ainakin maksaa huomattavasti enemmän, että jaksaisin luokkaa ihan täynnä niitä pahimpia tapauksia.
Ja olisihan se nyt muutenkin ihan hölmöä kun ne häiriköt ruokkisi vain toistensa negatiivisia puolia loputtomiin.
Puhumattakaan siitä kotkotuksesta, kun segregaatiota kannattavan palstamamman kullannuppu joutuisikin sinne ”tyhmien” ryhmään.
Enemmän hyödyttäisi joustava koulun aloittaminen 6-8-vuotiaana. Valtaosa tulisi edelleen varmaankin aloittamaan sinä vuonna kun täyttää 7, mutta muut eivät jäisi niin marginaaliryhmiksi kuin nyt.
Tällä palstalla esim. suhtaudutaan todella kielteisesti koulun aloittamiseen vuotta säädettyä aiemmin, ja myöhemmin aloittamisella taas on aina oma stigmansa.
Suomen menestys on perustunut aika lailla siihen, että tällaisia tasoeroja ei tehdä, vaan lähdetään siitä, että pienen köyhän kansan kannattaa panostaa saman verran kaikkiin yksilöihin. Tämän vuoksi suomalainen koulu on ollut aikamoinen menestystarina ja ollaan muutenkin pieneksi maaksi pärjätty aivan älyttömän hyvin.
Suomessa on ollut käytössä myös älykkyystestejä kuvaamallasi tavalla, niistä on luovuttu, koska niistä oli enemmän hyötyä kuin haittaa. Isäni, joka myöhemmin testautti äo:nsa mensan tasoiseksi luokiteltiin toivottamaksi tapaukseksi kouluaikaisessa älykkyystestissä, ja hän joutui vaihtamaan toiselle paikkakunnalle päästäkseen lukioon.
Yleisesti ottaen "älykkyystestit" (myös Mensan) ovat aika avuttomia mittareita tällaisessa väestön seulonnassa. Jos joku saa siitä iloa, että johonkin Mensaan kuuluu, niin siitä vaan, mutta ns. "heikompaa ainesta" näillä testeillä ei saa lähteä karsimaan, koska siinä tapahtuu oikeusmurhia.
Väestön jakamisesta älykkäisiin ja vähemmän älykkäisiin tulee myös äkkiä mieleen parikin juttua, joita esim. Saksassa tapahtui tuossa 30-40 -luvuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No SYK Helsinki toimii melkein noin🤔
Sisäänpääsykokeet kakkosella ja oppilasaines sen mukaista. Melkein kaikki lapseni kaverit kirjoittivat vähintään 2 laudaturia eli jo se kertoo jotain.
Loistava koulu, suosittelen.Oikeasti loistavia kouluja ovat minun nähdäkseni ne lukiot, joilla ei ole lainkaan sisäänpääsyrajoja, ja joista silti kirjoitetaan hyvin arvosanoin.
Sellainen ei kerro itse asiassa lukiosta mitään. Eniten vaikuttaa oppilas itse. Lahjakas oppilas saa yhtä hyvät tulokset "huonommassakin" lukiossa ja toisinpäin: jos kuka vaan pääsisi ns. eliittilukioon, oppimistulokset koulussa laskisivat. Hyvät saisivat edelleen hyvät arvosanat, mutta huonommalla todistuksella tullut ei taianomaisesti alkaisi saada parempia numeroita, ellei alkaisi merkittävästi enemmän panostaa koulunäyntiin.
Kyse ei ole koulusta, vaan yksilöstä. Kaikki suomalaiset lukiot ovat opettajien rittävän korkean koulutuksen vuoksi tarpeeksi laadukkaita kouluja. Oppilaiden hakeutuminen kouluihin muodostaa ne maine- ja tasoerot.
Vierailija kirjoitti:
Suomen menestys on perustunut aika lailla siihen, että tällaisia tasoeroja ei tehdä, vaan lähdetään siitä, että pienen köyhän kansan kannattaa panostaa saman verran kaikkiin yksilöihin. Tämän vuoksi suomalainen koulu on ollut aikamoinen menestystarina ja ollaan muutenkin pieneksi maaksi pärjätty aivan älyttömän hyvin.
Suomessa on ollut käytössä myös älykkyystestejä kuvaamallasi tavalla, niistä on luovuttu, koska niistä oli enemmän hyötyä kuin haittaa. Isäni, joka myöhemmin testautti äo:nsa mensan tasoiseksi luokiteltiin toivottamaksi tapaukseksi kouluaikaisessa älykkyystestissä, ja hän joutui vaihtamaan toiselle paikkakunnalle päästäkseen lukioon.
Yleisesti ottaen "älykkyystestit" (myös Mensan) ovat aika avuttomia mittareita tällaisessa väestön seulonnassa. Jos joku saa siitä iloa, että johonkin Mensaan kuuluu, niin siitä vaan, mutta ns. "heikompaa ainesta" näillä testeillä ei saa lähteä karsimaan, koska siinä tapahtuu oikeusmurhia.
Väestön jakamisesta älykkäisiin ja vähemmän älykkäisiin tulee myös äkkiä mieleen parikin juttua, joita esim. Saksassa tapahtui tuossa 30-40 -luvuilla.
Siis enemmän haittaa kuin hyötyä! Korjaan :D Mihinkähän kouluun mut laitettaisiin?
Hän ei ole opettaja. Katso nyt hänen kommenttiaan. Todettu täällä jo.