Lue keskustelun säännöt.
Kun mieheni sanoi, että on toinen nainen, minä kysyin vain, että aikooko hän jäädä perheensä luo vai lähteä
30.04.2020 |
Olin tiennyt tavallaan asian jo kuukausia. Mieheni oli muuttunut oudoksi, vetäytynyt jollain tavalla kuoreensa, vaikka arki sujuikin. Olin alkanut pelätä, että hänellä on jokin vakava sairaus tai muuta salattavaa, esim. peliriippuvuus. Kun kysyin asiasta, miksi on niin muuttunut, sain vastaukseksi käden heilautuksia ja väitteitä, että liioittelen.
Yhtenä iltana hän sitten päätti avautua. Oli suhde toiseen naiseen. Ei mitään vakavaa kuitenkaan. Olin tavallaan helpottunut, koska muutoksessa ei ollutkaan kyse vakavasta sairaudesta tai jostain riippuvuudesta. Halusin vain tietää, aikooko hän jatkaa perheen kanssa yhdessä elämäänsä vai jättääkö meidät. En tiedä, miten edes osasin olla niin tyyni. Hän päätti, että ei aio lähteä. Tavallaan löysässä hirressä olen ollut jo kuukausia, mutta ei tässä muutakaan voi kuin uskoa, että hän on lupauksensa kanssa tosissaan. Jonkun mielestä olen ehkä täysi lammas. Yritän vain ajatella järkevästi.
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Jokin nyt puuttuu ap:n kertomuksesta. Jokin syy sille on miksi mies oli päätynyt toisen seuraan. Oletko ap muistanut kehua miestä joka päivä? Tehdä kotityöt, kun hän on töistä väsynyt. Kai ole pitänyt huolta siitä että seksielämä on aktiivista ja vaihtelevaa sekä tehnyt aina välillä arkea piristäviä yllätyksiä ja sopinut edelleen treffejä miehesi kanssa? Oletko pysynyt myös samoissa mitoissa kuin suhteen alussa ja laittautunut niin, että näytät hyvältä?
Unohdit kysyä myös, onko mies muistanut kehua aloittajaa joka päivä? Onko mies tehnyt kotityöt, kun ap on väsynyt? Kai mies on pitänyt huolta seksielämästä ja varmistanut, että aloittajakin nauttii ja saa orgasmin ja sopinut edelleen treffejä ap:n kanssa? Onko mies pysynyt myös samoissa mitoissa kuin suhteen alussa ja laittautunut niin, että näyttää komealta?
Parisuhde on kahden kauppa. Ei sitä kumpikaan pysty hoitamaan vain yksipuolisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä on miehen yksipuolisella päätöksellä siirrytty avoimeen suhteeseen. Uutinen on siinä mielessä kiva sulle, että sinäkin voit heittäyä uuden ihastuksen pauloihin, kun sellainen tulee vastaa. Ja tuleehan se. Nauti. Mukavaa kesää 2020.
Aika lapsellinen ajatusmaailma sinulla, ei ihme jos perheet hajoavat.
Ei se, että on oikeus tehdä jotain, tarkoita sitä, että on pakko tehdä. Jos mies on halunnut avoimen suhteen, niin tottakai se koskee sitten naistakin.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahinta tuossa olisi, että mies menisi lisääntymään tuon toisen lapsen kanssa ja näin pienentäisi nykyisten lasten perintöä.
Naisen. Mutta osasitte varmaan sujuvasti oikolukea.
Tahallisesti väärin ymmärtävät ovat ikäviä ihmisiä. Jos taas aivot eivät oikeasti osaa tulkita ja oikaista kirjoituksen virheitä, pitää olla huolissaan ja hakea apua neurologilta. Normaalit aivot osaavat oikoa pahojakin tekstin virheitä tulkinnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
Ihmettelen erästä pariskuntaa, joka on ilmeisesti päättänyt olla yhdessä lasten takia. Miehellä on ollut vieraita naisia ja omia menoja pitkin suhdetta. Ero meinasi tulla, kun mies jäi toisen lapsen vauva-aikana kiinni sivusuhteesta. Kuitenkin ovat edelleen "onnellisina" yhdessä. Miehellä on omat jutut, on kotona kun on, vaimo hoitaa täysipäiväisen työnsä lisäksi lapset ja kodin. Koska mies ei omia lapsiaan hoida, isovanhemmat on nakitettu hoitovastuuseen. Perheen tyttölapset saavat hyvin erikoisen kuvan parisuhteesta. Vanhempi on jo teini-iässä ja hänellä on jo kontakti nuorisopsykiatriaan ja takana osastojaksokin. Tietenkään perhetilanteella ei ole mitään tekemistä tämänkään asian kanssa.
Tuo perhetilanne ja sen vaikutus lapsen mielenterveyteen on monitahoinen juttu. Monet nepsy -tekijät vaikuttavat henkilön käytökseen ja voivat tehdä siitä oudon, mutta myös periytyvät. Eli vanhempi saattaa itsekin olla outo ja siksi toimii perheessä oudosti.
Vierailija kirjoitti:
Minä pyysin vastaavassa tilanteessa miestä kutsumaan salarakkaansa keskustelemaan yhteisestä tulevaisuudesta ja aika lailla rationaalisen viileästi kävin läpi koko asiaa. Toiselle naiselle oli kauhistus, että olin tunkemassa lapsia hänen ja miehen vastuulle yhtä usein kuin heillä oli yhteistä aikaa eli 2-3 kertaa viikossa sekä usein viikonloppuisin lauantai-iltapäivinä. Ilmoitin, että minulla on samat oikeudet kuin miehellä ja jos avioliitto jatkuu, niin ilman muuta lapsilla on oikeus tietää, kenen kanssa isä aikaansa viettää. Jaetaan arki kunnolla! En aio jatkaa suhteessa, jossa arki jää minulle, pelkät hyvät hetket miehelle.
Mies tajusi, että olen tosissani, toinen nainen ei. Hänelle oli yllätys, että osasin poistua kotoa ja jättää lapset miehelle, vaikka tiesin, että miehen piti mennä uuden ihastuksensa luokse.
Erohan siitä tuli. Mies ei edes 3 vuoden jälkeen ole ymmärtänyt, miksi minä olin niin hankala, kun hän oli avoin.
Tämä. Olen itse ihmetellyt samaa, miksi erityisesti naiset ovat niin mustasukkaisia lapsistaan. Kun mies löytää uuden onnen, niin sinne vaan koko pakettina kakkapyllyjen, räkänokkien ja sänkyyn pissimisten sekä lasten vahtimisen ja heidän ADHD-autismien kanssa. Yhtä juhlaahan se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onkohan sulla tunteet nyt jumissa sisällä, kun voit olla noin rauhallinen? Siis on ok olla järkevä, mutta hyvä jos saisit jonkun kanssa purkaa kunnolla pettymystä.
Itse kun sain tietää sivusuhteesta, reagoin kovaa. En yrittänyt draamaa, sitä tuli silmistä ja suusta.
Päätin myös, että minä en ala kynnysmatoksi. Siis tuohon mistä täällä pelotellaan että "hoidat sitten lapset ja kodin kun mies käy huvittelemassa". En tiedä käykö huvittelemassa tai onko virityksiä, väittää että ei. Mutta ruuanlaiton on saanut kokonaan hommakseen ja myös kauppaostokset kustantaa. Jos on ollut varaa lahjoa perheen ulkopuolista, on yhtä perusteltua lahjoa meidän jääkaappia. Minä säästän palkkani pahan päivän varalle. Tuetaan lasten lapsuus loppuun nyt näissä olosuhteissa.
Niin ja vasektomia hoidettiin myös miehelle. Vähintä mitä hän voi tehdä, kun rikkoi luottamuksen, ja olen siitä tosi kiitollinen.On hienoa, jos joillakin voi suhde palata entiselleen. Itse en huolisi enää mieheltä mitään, minkä hän on tahrannut toisen naisen kanssa. Ei ole enää silmissäni mies vaan mikkihiiri. Isyys ja kokkaustaidot onneksi jäivät.
Kuulostaa oksettavalta. Lapsista varmaan kasvaa tasapainoisia kodissa, jossa isää nöyryytetään jopa viemällä hedelmällisyys. Hyi s*tana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pyysin vastaavassa tilanteessa miestä kutsumaan salarakkaansa keskustelemaan yhteisestä tulevaisuudesta ja aika lailla rationaalisen viileästi kävin läpi koko asiaa. Toiselle naiselle oli kauhistus, että olin tunkemassa lapsia hänen ja miehen vastuulle yhtä usein kuin heillä oli yhteistä aikaa eli 2-3 kertaa viikossa sekä usein viikonloppuisin lauantai-iltapäivinä. Ilmoitin, että minulla on samat oikeudet kuin miehellä ja jos avioliitto jatkuu, niin ilman muuta lapsilla on oikeus tietää, kenen kanssa isä aikaansa viettää. Jaetaan arki kunnolla! En aio jatkaa suhteessa, jossa arki jää minulle, pelkät hyvät hetket miehelle.
Mies tajusi, että olen tosissani, toinen nainen ei. Hänelle oli yllätys, että osasin poistua kotoa ja jättää lapset miehelle, vaikka tiesin, että miehen piti mennä uuden ihastuksensa luokse.
Erohan siitä tuli. Mies ei edes 3 vuoden jälkeen ole ymmärtänyt, miksi minä olin niin hankala, kun hän oli avoin.Tämä. Olen itse ihmetellyt samaa, miksi erityisesti naiset ovat niin mustasukkaisia lapsistaan. Kun mies löytää uuden onnen, niin sinne vaan koko pakettina kakkapyllyjen, räkänokkien ja sänkyyn pissimisten sekä lasten vahtimisen ja heidän ADHD-autismien kanssa. Yhtä juhlaahan se.
Tämä minunkin mielestä! Jos meillä olisi lasten ollessa nuorempia paljastunut, että miehellä on suhde jonkun sutturan kanssa, niin tehtyä ei saa enää tekemättömäksi, mutta mies olisi saanut kyllä tuta arjen. Ja tuo suttura myös. Arkea ei kuitenkaan leikittäisi meidän kotona, sillä minä olen sen paikan Justiina, joten olisin siirtänyt välillä ihan mielelläni arkiset puuhat toisen naisen ja lasten isukin hoidettavaksi. Itse olisin ottanut omaa aikaa ja vapaana naisena olisi ollut ihanaa kuunnella hiljaisuutta, tehdä ruokaa vain itselle, istua sohvalla vaikka koko illan työpäivän jälkeen ja pestä vain omat pyykit. Veikkaan, että uuden sutturan ja miehen pahin kiima-aika olisi hieman lässähtänyt, mutta elämä on sellaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan sulla tunteet nyt jumissa sisällä, kun voit olla noin rauhallinen? Siis on ok olla järkevä, mutta hyvä jos saisit jonkun kanssa purkaa kunnolla pettymystä.
Itse kun sain tietää sivusuhteesta, reagoin kovaa. En yrittänyt draamaa, sitä tuli silmistä ja suusta.
Päätin myös, että minä en ala kynnysmatoksi. Siis tuohon mistä täällä pelotellaan että "hoidat sitten lapset ja kodin kun mies käy huvittelemassa". En tiedä käykö huvittelemassa tai onko virityksiä, väittää että ei. Mutta ruuanlaiton on saanut kokonaan hommakseen ja myös kauppaostokset kustantaa. Jos on ollut varaa lahjoa perheen ulkopuolista, on yhtä perusteltua lahjoa meidän jääkaappia. Minä säästän palkkani pahan päivän varalle. Tuetaan lasten lapsuus loppuun nyt näissä olosuhteissa.
Niin ja vasektomia hoidettiin myös miehelle. Vähintä mitä hän voi tehdä, kun rikkoi luottamuksen, ja olen siitä tosi kiitollinen.On hienoa, jos joillakin voi suhde palata entiselleen. Itse en huolisi enää mieheltä mitään, minkä hän on tahrannut toisen naisen kanssa. Ei ole enää silmissäni mies vaan mikkihiiri. Isyys ja kokkaustaidot onneksi jäivät.
Kuulostaa oksettavalta. Lapsista varmaan kasvaa tasapainoisia kodissa, jossa isää nöyryytetään jopa viemällä hedelmällisyys. Hyi s*tana.
Miten se lapsille kuuluu, onko isillä vielä siemenjohtimet ehjät vai ei? Eihän se ulospäin näy ja isi tuskin siitä koko maailmalle kai lottaa, joten tuskinpa lapsetkaan sitä tietoa tarvitsevat. Tsiisus taas näitä joidenkin lapsellisia aivoituksia! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä kävisi noin, sanoisin miehelle että valitse kumman otat, jos minuun päädyt, ei seksiä ole tällaisen jälkeen enää ikinä.
Täh? En ymmärtänyt miksi sinä annat miehen valita mitä tekee ja sitä miksi sinä olisit yhtenä vaihtoehdoista? Eikö sinulla naisrukka ole mitään itsekunnioitusta? En minä ainakaan antaisi miehelle mitään valintamahdollisuuksia pitkäaikaisen pettämisen jälkeen, sillä vaihtoehdot olisivat vähissä ja minä/perhe emme olisi mukana ollenkaan niissä vaihtoehdoissa, mistä mies saisi valita. Vaihtoehtoja olisi suurinpiirtein ne, että muutttaako mies nyt vai heti pois kotoa ja ottaako hän nyt vai heti romunsa mukaan. Vaihtoehtoja olisi myös siinä kertoisiko mies lapsille asian nyt vai heti.
En todellakaan alkaisi nöyristelemään miehen edessä, vaan tekisin täysin selväksi, että avioliittomme oli siinä ja mies saa hoitaa perheestään vastuun tästä eteenpäinkin, mutta eri tavalla. Lapsemme ovat jo isoja, joten he saisivat itse päättää kumman luokse menisivät, mutta aika monta muuta asiaa pyörähtäisi käyntiin sillä seisomalla, kun asian saisin tietää ja muutoksia tulisi paljon.
Sellaiset voimafantasiat siellä. Ei todellakaan ole sinun vallassasi päättää, mitä mies kertoo tai ei kerro lapsille. Hän kertoo jos haluaa, etkä sinä voi sille mitään.
Voisinpa hyvinkin, sillä istua napottaisin siinä miehen takana kuuntelemassa ja oikomassa kaikki vähänkin väärin päin menevät valheet ja sepitelmät, syyttelyäkään en kuuntelisi sekuntiakaan, sillä mieshän se on ihan ypöyksin munaansa uittanut. Sitä paitsi lapsemme ovat jo teinejä ja ei heille menisi ihan mikään lässytys läpi, sen tietäisi mieskin.
Alkoiko sinua raukkaa pelottamaan ja puntti tutisemaan? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä on miehen yksipuolisella päätöksellä siirrytty avoimeen suhteeseen. Uutinen on siinä mielessä kiva sulle, että sinäkin voit heittäyä uuden ihastuksen pauloihin, kun sellainen tulee vastaa. Ja tuleehan se. Nauti. Mukavaa kesää 2020.
Ei ei. Moniavioisuus on sallittu vain miehelle.
T: Aavikkokansojen pyhät kirjat kautta aikain.
On se sallittu myös naiselle, jos toinenkin osapuoli on nainen. Katsoin minäkin jakson, jossa oli ns. polyamorinen perhe, ja vain miehellä lupa olla toista sukupuolta edustavien kanssa.
Ei se olemitään polyamoriaa vaan toinen on alistettu ja henkisesti pahoinpidelty. Itse olen traumaoireista eläkkeellä tuollaisesta "polyamorisesta" suhteesta ja se ei ollut muuta kuin mitätöintiä, alistamista ja piinaa päivittäin, vaikka harvemmin käsi kohosi. Ikinä ei tiennyt minkä taudin ukko saattoi kantaa kotiin tai mihin seksuaaliseen nöyryyttämiseen oli pakko suostua jonkun vieraan naisen kanssa ja esittää että olen ok sen tilanteen suhteen, vaikka olin kirjaimellisesti raiskattavana niissä tilanteissa.
Mikä sai sut kuitenkin jäämään ja alistumaan? Kun käytännössä aikuisen ihmisen ei tarvitse tuollaiseen suostua? Kuulostaa tosi sairaalta mieheltä. Menitkö terapiaan tuon jälkeen?
Minulla on ollut 3 vuotta suhde mieheen, joka on ollut vaimonsa kanssa naimisissa n. 25 vuotta. Jos mies jäisi kiinni, minusta tuntuu että hänen vaimonsa käyttäytyisi kuten ap - antaisi "anteeksi" ja elämä jatkuisi "entisellään".
Välillä mietin että vaimon on PAKKO tietää mitä hänen selkänsä takana tapahtuu tai sitten hän ei yksinkertaisesti välitä. Meillä ei miehen kanssa pitkään aikaan ole ollut pelkkä seksisuhde (eikä se siitä edes alun perin lähtenyt liikkeelle) vaan ennen kaikkea olemme hyviä ystäviä ja jaamme toistemme ilot ja surut. Tiedän miehen asioista 3 vuoden ajalta ehkä enemmän kuin hänen vaimonsa. Minua ehkä henkilökohtaisesti loukkaisi eniten juurikin tuo henkinen puoli, jos olisin miehen vaimo.
Ja ei, en kertonut tätä siksi että saisitte arvostella minua, vierasta naista. Kerroin vaan yhden näkökulman. Ja kyllä, olen yrittänyt irrottautua tästä suhteesta monia kertoja vuosien varrella siinä onnistumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan sulla tunteet nyt jumissa sisällä, kun voit olla noin rauhallinen? Siis on ok olla järkevä, mutta hyvä jos saisit jonkun kanssa purkaa kunnolla pettymystä.
Itse kun sain tietää sivusuhteesta, reagoin kovaa. En yrittänyt draamaa, sitä tuli silmistä ja suusta.
Päätin myös, että minä en ala kynnysmatoksi. Siis tuohon mistä täällä pelotellaan että "hoidat sitten lapset ja kodin kun mies käy huvittelemassa". En tiedä käykö huvittelemassa tai onko virityksiä, väittää että ei. Mutta ruuanlaiton on saanut kokonaan hommakseen ja myös kauppaostokset kustantaa. Jos on ollut varaa lahjoa perheen ulkopuolista, on yhtä perusteltua lahjoa meidän jääkaappia. Minä säästän palkkani pahan päivän varalle. Tuetaan lasten lapsuus loppuun nyt näissä olosuhteissa.
Niin ja vasektomia hoidettiin myös miehelle. Vähintä mitä hän voi tehdä, kun rikkoi luottamuksen, ja olen siitä tosi kiitollinen.On hienoa, jos joillakin voi suhde palata entiselleen. Itse en huolisi enää mieheltä mitään, minkä hän on tahrannut toisen naisen kanssa. Ei ole enää silmissäni mies vaan mikkihiiri. Isyys ja kokkaustaidot onneksi jäivät.
Kuulostaa oksettavalta. Lapsista varmaan kasvaa tasapainoisia kodissa, jossa isää nöyryytetään jopa viemällä hedelmällisyys. Hyi s*tana.
Miten se lapsille kuuluu, onko isillä vielä siemenjohtimet ehjät vai ei? Eihän se ulospäin näy ja isi tuskin siitä koko maailmalle kai lottaa, joten tuskinpa lapsetkaan sitä tietoa tarvitsevat. Tsiisus taas näitä joidenkin lapsellisia aivoituksia! :D
Tässähän on kyse toisen ihmisen nöyryyttämisestä. Kyllä varmasti näkyy toisen olemuksesta. Lapset ovat tarkkoja aistimaan. Sairasta sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä kävisi noin, sanoisin miehelle että valitse kumman otat, jos minuun päädyt, ei seksiä ole tällaisen jälkeen enää ikinä.
Täh? En ymmärtänyt miksi sinä annat miehen valita mitä tekee ja sitä miksi sinä olisit yhtenä vaihtoehdoista? Eikö sinulla naisrukka ole mitään itsekunnioitusta? En minä ainakaan antaisi miehelle mitään valintamahdollisuuksia pitkäaikaisen pettämisen jälkeen, sillä vaihtoehdot olisivat vähissä ja minä/perhe emme olisi mukana ollenkaan niissä vaihtoehdoissa, mistä mies saisi valita. Vaihtoehtoja olisi suurinpiirtein ne, että muutttaako mies nyt vai heti pois kotoa ja ottaako hän nyt vai heti romunsa mukaan. Vaihtoehtoja olisi myös siinä kertoisiko mies lapsille asian nyt vai heti.
En todellakaan alkaisi nöyristelemään miehen edessä, vaan tekisin täysin selväksi, että avioliittomme oli siinä ja mies saa hoitaa perheestään vastuun tästä eteenpäinkin, mutta eri tavalla. Lapsemme ovat jo isoja, joten he saisivat itse päättää kumman luokse menisivät, mutta aika monta muuta asiaa pyörähtäisi käyntiin sillä seisomalla, kun asian saisin tietää ja muutoksia tulisi paljon.
Sellaiset voimafantasiat siellä. Ei todellakaan ole sinun vallassasi päättää, mitä mies kertoo tai ei kerro lapsille. Hän kertoo jos haluaa, etkä sinä voi sille mitään.
Voisinpa hyvinkin, sillä istua napottaisin siinä miehen takana kuuntelemassa ja oikomassa kaikki vähänkin väärin päin menevät valheet ja sepitelmät, syyttelyäkään en kuuntelisi sekuntiakaan, sillä mieshän se on ihan ypöyksin munaansa uittanut. Sitä paitsi lapsemme ovat jo teinejä ja ei heille menisi ihan mikään lässytys läpi, sen tietäisi mieskin.
Alkoiko sinua raukkaa pelottamaan ja puntti tutisemaan? :)
Jos olisin miehenä tuollaisessa tilanteessa, sanoisin luultavasti: "lapset, äitinne ilmeisesti tahtoo jutella teidän kanssanne. Minulla on nyt tapaaminen, heido".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut 3 vuotta suhde mieheen, joka on ollut vaimonsa kanssa naimisissa n. 25 vuotta. Jos mies jäisi kiinni, minusta tuntuu että hänen vaimonsa käyttäytyisi kuten ap - antaisi "anteeksi" ja elämä jatkuisi "entisellään".
Välillä mietin että vaimon on PAKKO tietää mitä hänen selkänsä takana tapahtuu tai sitten hän ei yksinkertaisesti välitä. Meillä ei miehen kanssa pitkään aikaan ole ollut pelkkä seksisuhde (eikä se siitä edes alun perin lähtenyt liikkeelle) vaan ennen kaikkea olemme hyviä ystäviä ja jaamme toistemme ilot ja surut. Tiedän miehen asioista 3 vuoden ajalta ehkä enemmän kuin hänen vaimonsa. Minua ehkä henkilökohtaisesti loukkaisi eniten juurikin tuo henkinen puoli, jos olisin miehen vaimo.
Ja ei, en kertonut tätä siksi että saisitte arvostella minua, vierasta naista. Kerroin vaan yhden näkökulman. Ja kyllä, olen yrittänyt irrottautua tästä suhteesta monia kertoja vuosien varrella siinä onnistumatta.
Minulla oli myös pari vuotta kestänyt sivusuhde perheellisen miehen kanssa, mutta ei tullut mieleenikään, että olisin tosissani miettinyt miehen kanssa jotan sen enempää. En ikinä huolisi pettäjämiestä itselleni. En suhtautunut missään vaiheessa liian sinisilmäisesti mieheen ja sainkin selville, että miehellä oli muitakin sivusuhteiluja, vaikka ei niistä minulle kertonut ja aluksi sovittiin, ettei muita suhteita pidetä samaan aikaan. Jos valehtelee vaimolleen, on helppo valehdella myös rakastajattarilleen.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut 3 vuotta suhde mieheen, joka on ollut vaimonsa kanssa naimisissa n. 25 vuotta. Jos mies jäisi kiinni, minusta tuntuu että hänen vaimonsa käyttäytyisi kuten ap - antaisi "anteeksi" ja elämä jatkuisi "entisellään".
Välillä mietin että vaimon on PAKKO tietää mitä hänen selkänsä takana tapahtuu tai sitten hän ei yksinkertaisesti välitä. Meillä ei miehen kanssa pitkään aikaan ole ollut pelkkä seksisuhde (eikä se siitä edes alun perin lähtenyt liikkeelle) vaan ennen kaikkea olemme hyviä ystäviä ja jaamme toistemme ilot ja surut. Tiedän miehen asioista 3 vuoden ajalta ehkä enemmän kuin hänen vaimonsa. Minua ehkä henkilökohtaisesti loukkaisi eniten juurikin tuo henkinen puoli, jos olisin miehen vaimo.
Ja ei, en kertonut tätä siksi että saisitte arvostella minua, vierasta naista. Kerroin vaan yhden näkökulman. Ja kyllä, olen yrittänyt irrottautua tästä suhteesta monia kertoja vuosien varrella siinä onnistumatta.
Ihan vaan sivusta, mutta jos sä et itse pääse miehestä irti vaikka oot yrittänyt, niin eiköhän se ole sille vaimolle kahta vaikeampaa.
Kysyn siis vaan.
Ei mulla muuta.
Vierailija kirjoitti:
.
Ja ei, en kertonut tätä siksi että saisitte arvostella minua, vierasta naista. Kerroin vaan yhden näkökulman. Ja kyllä, olen yrittänyt irrottautua tästä suhteesta monia kertoja vuosien varrella siinä onnistumatta.
Kun pääset vauvapalstalle, pääset varmaan myös poliisin sivulle tekemään ilmoituksen vapaudenriistosta. Olet ilmeisesti johonkin kellariin lukittuna? Voit myös tähän laittaa tiedot niin joku meistä hoitaa apua paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä kävisi noin, sanoisin miehelle että valitse kumman otat, jos minuun päädyt, ei seksiä ole tällaisen jälkeen enää ikinä.
Täh? En ymmärtänyt miksi sinä annat miehen valita mitä tekee ja sitä miksi sinä olisit yhtenä vaihtoehdoista? Eikö sinulla naisrukka ole mitään itsekunnioitusta? En minä ainakaan antaisi miehelle mitään valintamahdollisuuksia pitkäaikaisen pettämisen jälkeen, sillä vaihtoehdot olisivat vähissä ja minä/perhe emme olisi mukana ollenkaan niissä vaihtoehdoissa, mistä mies saisi valita. Vaihtoehtoja olisi suurinpiirtein ne, että muutttaako mies nyt vai heti pois kotoa ja ottaako hän nyt vai heti romunsa mukaan. Vaihtoehtoja olisi myös siinä kertoisiko mies lapsille asian nyt vai heti.
En todellakaan alkaisi nöyristelemään miehen edessä, vaan tekisin täysin selväksi, että avioliittomme oli siinä ja mies saa hoitaa perheestään vastuun tästä eteenpäinkin, mutta eri tavalla. Lapsemme ovat jo isoja, joten he saisivat itse päättää kumman luokse menisivät, mutta aika monta muuta asiaa pyörähtäisi käyntiin sillä seisomalla, kun asian saisin tietää ja muutoksia tulisi paljon.
Sellaiset voimafantasiat siellä. Ei todellakaan ole sinun vallassasi päättää, mitä mies kertoo tai ei kerro lapsille. Hän kertoo jos haluaa, etkä sinä voi sille mitään.
Voisinpa hyvinkin, sillä istua napottaisin siinä miehen takana kuuntelemassa ja oikomassa kaikki vähänkin väärin päin menevät valheet ja sepitelmät, syyttelyäkään en kuuntelisi sekuntiakaan, sillä mieshän se on ihan ypöyksin munaansa uittanut. Sitä paitsi lapsemme ovat jo teinejä ja ei heille menisi ihan mikään lässytys läpi, sen tietäisi mieskin.
Alkoiko sinua raukkaa pelottamaan ja puntti tutisemaan? :)
Jos olisin miehenä tuollaisessa tilanteessa, sanoisin luultavasti: "lapset, äitinne ilmeisesti tahtoo jutella teidän kanssanne. Minulla on nyt tapaaminen, heido".
Miksi et kerro asiaa omalta kannaltasi vaan jätät senkin vaimon tehtäväksi? Et kai vaan ole kaikesta muustakin luistanut samalla tyylillä? Sitten nämä samat sankerit itkevät, kun naiselle annetaan lasten lähihuoltajuus.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut 3 vuotta suhde mieheen, joka on ollut vaimonsa kanssa naimisissa n. 25 vuotta. Jos mies jäisi kiinni, minusta tuntuu että hänen vaimonsa käyttäytyisi kuten ap - antaisi "anteeksi" ja elämä jatkuisi "entisellään".
Välillä mietin että vaimon on PAKKO tietää mitä hänen selkänsä takana tapahtuu tai sitten hän ei yksinkertaisesti välitä. Meillä ei miehen kanssa pitkään aikaan ole ollut pelkkä seksisuhde (eikä se siitä edes alun perin lähtenyt liikkeelle) vaan ennen kaikkea olemme hyviä ystäviä ja jaamme toistemme ilot ja surut. Tiedän miehen asioista 3 vuoden ajalta ehkä enemmän kuin hänen vaimonsa. Minua ehkä henkilökohtaisesti loukkaisi eniten juurikin tuo henkinen puoli, jos olisin miehen vaimo.
Ja ei, en kertonut tätä siksi että saisitte arvostella minua, vierasta naista. Kerroin vaan yhden näkökulman. Ja kyllä, olen yrittänyt irrottautua tästä suhteesta monia kertoja vuosien varrella siinä onnistumatta.
En oikein ymmärrä miestä. Miksi hän pitää kahta naista? Onko miehellä joku identiteettihäiriö, jonka takia hänellä on tuollainen kahtiajakautunut persoonallisuus ja sen takia hän pystyy hiippaamaan teidän naisten ja perheensä välissä ihan muina miehinä? Minkälainen miehen lapsuus on ollut? En oikein usko, että se on ollut kovin normaali ja vakaa, vaan luulen, että sieltä löytyy aika karmeita tarinoita ja yksityiskohtia, joiden takia miehestä on tullut tuollainen eläin.
Ja miksi sinä et muka pääse hänestä eroon? Mikä sen estää? Oletko sinäkin jotenkin henkisesti sairas, kun et pääse toisesta ressukasta eroon? En ainakaan pidä teitä yhtäkään kovin normaaleina tasapainoisina ihmisinä, vaan lähinnä säälittää. Mutta mitäs tuosta, jokainen tekee niin kuin parhaakseen katsoo ja jos kovin paljoa ei ole annettu, niin eihän siinä osaa enempää elämältään vaatia, vaan sitä tyytyy siihen mitä onnistuu saamaan. Onnea matkaan vain!
Kohta on lisää isovanhempia pikemmin kuin arvaammekaan.