Kun mieheni sanoi, että on toinen nainen, minä kysyin vain, että aikooko hän jäädä perheensä luo vai lähteä
Olin tiennyt tavallaan asian jo kuukausia. Mieheni oli muuttunut oudoksi, vetäytynyt jollain tavalla kuoreensa, vaikka arki sujuikin. Olin alkanut pelätä, että hänellä on jokin vakava sairaus tai muuta salattavaa, esim. peliriippuvuus. Kun kysyin asiasta, miksi on niin muuttunut, sain vastaukseksi käden heilautuksia ja väitteitä, että liioittelen.
Yhtenä iltana hän sitten päätti avautua. Oli suhde toiseen naiseen. Ei mitään vakavaa kuitenkaan. Olin tavallaan helpottunut, koska muutoksessa ei ollutkaan kyse vakavasta sairaudesta tai jostain riippuvuudesta. Halusin vain tietää, aikooko hän jatkaa perheen kanssa yhdessä elämäänsä vai jättääkö meidät. En tiedä, miten edes osasin olla niin tyyni. Hän päätti, että ei aio lähteä. Tavallaan löysässä hirressä olen ollut jo kuukausia, mutta ei tässä muutakaan voi kuin uskoa, että hän on lupauksensa kanssa tosissaan. Jonkun mielestä olen ehkä täysi lammas. Yritän vain ajatella järkevästi.
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
Lapsille paras lapsuus olisi ollut sellainen, että isä ja äiti vetävät yhtä köyttä, pystyvät puhumaan kaikista asioista, myös vaikeista ja esimerkiksi siitå, että miehellä on aikanaan alkanut tulemaan kiinnostus toista naista kohtaan. Hyvän isän olisi pitänyt ottaa asia puheeksi heti, eikä nussia toista naista kuukausitolkulla ennen kuin asia paljastuu toista kautta. Hyvään vanhemmuuteen kuuluu kohdata yhdessä vaikeat asiat ja ne tulee hoitaa oman parhaansa mukaan niin, että kaikkien mielestä asia on selkeä ja kysymysmerkkejä ei ole.
Tässä tapauksessa miehen vieraan nussiminen on ollut ilmeisesti jo pitkäaikaista, joten paluuta vanhaan ei ole enää ikinä. Ei miehellä, ei naisella, eikä perheellä. Isä on omalla päätöksellään aiheuttanut tilanteen, vaikka hänellä on ollut hyvin tiedossa mitä tuleman pitää aikanaan. Hän on siis muna edellä halunnut mennä pilaamaan perheensä yhteisen hyvän tulevaisuuden. En usko, että hän katuu nussimistaan ollenkaan, vaan päinvastoin tekisi kaiken uudelleen vaikka tänään. Tulevat teot kuitenkin saattavat hieman pelastaa lasten elämän ja heidän omat tulevat parisuhdekuviot. Jos isästä tulisi nyt suoraselkäinen, niin hän kantaisi vastuunsa ihan kaikesta ja tekisi kaikkensa perheensä hyvän tulevaisuuden eteen. Mutta enpä usko, että tämä mies tekee. Antaisin tuollaisen miehen suosiolla sille toiselle naiselle ikiomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä kävisi noin, sanoisin miehelle että valitse kumman otat, jos minuun päädyt, ei seksiä ole tällaisen jälkeen enää ikinä.
Täh? En ymmärtänyt miksi sinä annat miehen valita mitä tekee ja sitä miksi sinä olisit yhtenä vaihtoehdoista? Eikö sinulla naisrukka ole mitään itsekunnioitusta? En minä ainakaan antaisi miehelle mitään valintamahdollisuuksia pitkäaikaisen pettämisen jälkeen, sillä vaihtoehdot olisivat vähissä ja minä/perhe emme olisi mukana ollenkaan niissä vaihtoehdoissa, mistä mies saisi valita. Vaihtoehtoja olisi suurinpiirtein ne, että muutttaako mies nyt vai heti pois kotoa ja ottaako hän nyt vai heti romunsa mukaan. Vaihtoehtoja olisi myös siinä kertoisiko mies lapsille asian nyt vai heti.
En todellakaan alkaisi nöyristelemään miehen edessä, vaan tekisin täysin selväksi, että avioliittomme oli siinä ja mies saa hoitaa perheestään vastuun tästä eteenpäinkin, mutta eri tavalla. Lapsemme ovat jo isoja, joten he saisivat itse päättää kumman luokse menisivät, mutta aika monta muuta asiaa pyörähtäisi käyntiin sillä seisomalla, kun asian saisin tietää ja muutoksia tulisi paljon.
Jos mies pettää tai lyö, on se kerrasta poikki. Silloin on rikottu jotain pyhää parisuhteesta, jota ei saa takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies pettää tai lyö, on se kerrasta poikki. Silloin on rikottu jotain pyhää parisuhteesta, jota ei saa takaisin.
Jos nainen pettää tai lyö, on se kerrasta poikki. Silloin on rikottu jotain pyhää parisuhteesta, jota ei saa takaisin.
Elin itse tuon läpi jokunen vuosi sitten. Se päättyi eroon. Ei miehen puolelta vaan minun. En kestänyt sitä millaiseksi tilanne teki minut. Olin ahdistunut, koko ajan epäileväinen ja sain itkukohtauksia. Oma elämäni olisi mennyt ohi sellaisessa tilanteessa. Ei kaduta ero. Mutta miestä kaduttaa että tuhosi ydinperheensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies pettää tai lyö, on se kerrasta poikki. Silloin on rikottu jotain pyhää parisuhteesta, jota ei saa takaisin.
Jos nainen pettää tai lyö, on se kerrasta poikki. Silloin on rikottu jotain pyhää parisuhteesta, jota ei saa takaisin.
Niin? Ei kai parisuhteessa pelata kaksilla säännöillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä kävisi noin, sanoisin miehelle että valitse kumman otat, jos minuun päädyt, ei seksiä ole tällaisen jälkeen enää ikinä.
Täh? En ymmärtänyt miksi sinä annat miehen valita mitä tekee ja sitä miksi sinä olisit yhtenä vaihtoehdoista? Eikö sinulla naisrukka ole mitään itsekunnioitusta? En minä ainakaan antaisi miehelle mitään valintamahdollisuuksia pitkäaikaisen pettämisen jälkeen, sillä vaihtoehdot olisivat vähissä ja minä/perhe emme olisi mukana ollenkaan niissä vaihtoehdoissa, mistä mies saisi valita. Vaihtoehtoja olisi suurinpiirtein ne, että muutttaako mies nyt vai heti pois kotoa ja ottaako hän nyt vai heti romunsa mukaan. Vaihtoehtoja olisi myös siinä kertoisiko mies lapsille asian nyt vai heti.
En todellakaan alkaisi nöyristelemään miehen edessä, vaan tekisin täysin selväksi, että avioliittomme oli siinä ja mies saa hoitaa perheestään vastuun tästä eteenpäinkin, mutta eri tavalla. Lapsemme ovat jo isoja, joten he saisivat itse päättää kumman luokse menisivät, mutta aika monta muuta asiaa pyörähtäisi käyntiin sillä seisomalla, kun asian saisin tietää ja muutoksia tulisi paljon.
Ihmettelen ihan samaa! Jos mies on päättänyt pitää sivusuhdetta vaimonsa selän takana, niin mikä tuossa on näille petetyille naisille epäselvää? En tajua, että mies on tehnyt valinnan pettää ja nainen jää kyselemään, että mitäs nyt? Mitä ihmeen lapasia te olette?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä kävisi noin, sanoisin miehelle että valitse kumman otat, jos minuun päädyt, ei seksiä ole tällaisen jälkeen enää ikinä.
Täh? En ymmärtänyt miksi sinä annat miehen valita mitä tekee ja sitä miksi sinä olisit yhtenä vaihtoehdoista? Eikö sinulla naisrukka ole mitään itsekunnioitusta? En minä ainakaan antaisi miehelle mitään valintamahdollisuuksia pitkäaikaisen pettämisen jälkeen, sillä vaihtoehdot olisivat vähissä ja minä/perhe emme olisi mukana ollenkaan niissä vaihtoehdoissa, mistä mies saisi valita. Vaihtoehtoja olisi suurinpiirtein ne, että muutttaako mies nyt vai heti pois kotoa ja ottaako hän nyt vai heti romunsa mukaan. Vaihtoehtoja olisi myös siinä kertoisiko mies lapsille asian nyt vai heti.
En todellakaan alkaisi nöyristelemään miehen edessä, vaan tekisin täysin selväksi, että avioliittomme oli siinä ja mies saa hoitaa perheestään vastuun tästä eteenpäinkin, mutta eri tavalla. Lapsemme ovat jo isoja, joten he saisivat itse päättää kumman luokse menisivät, mutta aika monta muuta asiaa pyörähtäisi käyntiin sillä seisomalla, kun asian saisin tietää ja muutoksia tulisi paljon.
Ihmettelen ihan samaa! Jos mies on päättänyt pitää sivusuhdetta vaimonsa selän takana, niin mikä tuossa on näille petetyille naisille epäselvää? En tajua, että mies on tehnyt valinnan pettää ja nainen jää kyselemään, että mitäs nyt? Mitä ihmeen lapasia te olette?!
Samaa ihmettelin. En jossittelisi enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
Lapsille paras lapsuus olisi ollut sellainen, että isä ja äiti vetävät yhtä köyttä, pystyvät puhumaan kaikista asioista, myös vaikeista ja esimerkiksi siitå, että miehellä on aikanaan alkanut tulemaan kiinnostus toista naista kohtaan. Hyvän isän olisi pitänyt ottaa asia puheeksi heti, eikä nussia toista naista kuukausitolkulla ennen kuin asia paljastuu toista kautta. Hyvään vanhemmuuteen kuuluu kohdata yhdessä vaikeat asiat ja ne tulee hoitaa oman parhaansa mukaan niin, että kaikkien mielestä asia on selkeä ja kysymysmerkkejä ei ole.
Tässä tapauksessa miehen vieraan nussiminen on ollut ilmeisesti jo pitkäaikaista, joten paluuta vanhaan ei ole enää ikinä. Ei miehellä, ei naisella, eikä perheellä. Isä on omalla päätöksellään aiheuttanut tilanteen, vaikka hänellä on ollut hyvin tiedossa mitä tuleman pitää aikanaan. Hän on siis muna edellä halunnut mennä pilaamaan perheensä yhteisen hyvän tulevaisuuden. En usko, että hän katuu nussimistaan ollenkaan, vaan päinvastoin tekisi kaiken uudelleen vaikka tänään. Tulevat teot kuitenkin saattavat hieman pelastaa lasten elämän ja heidän omat tulevat parisuhdekuviot. Jos isästä tulisi nyt suoraselkäinen, niin hän kantaisi vastuunsa ihan kaikesta ja tekisi kaikkensa perheensä hyvän tulevaisuuden eteen. Mutta enpä usko, että tämä mies tekee. Antaisin tuollaisen miehen suosiolla sille toiselle naiselle ikiomaksi.
Sellaiset projisoinnit siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
Lapsille on parasta saada nähdä kotonaan normaalin sitoutuneen, rakastavan ja toisiaan kunnioittavan parisuhteen malli.
Näin varmasti, mutta jos se ei ole mahdollista, en usko että katkeroituneen yh:n kanssa kasvaminen on automattisesti se toiseksi paras vaihtoehto lapsille.
-eri
Miten niin katkeroitunut yh? Vieraissa juoksevan petturin kanssa sitä vasta katkeroituukin! Saa kaiken paskan, mutta ei mitään tilalle. Mies nauttii edelleen täyshoidosta (kotona ja vieraissa), naiselle jää vastuu ja passaajan rooli.
Minun exäni petti toistuvasti luottamukseni (liittyi addiktioon, ei sivusuhteeseen). Olin todella masentuntut ja ahdistunut. Lopulta erosin, koska en enää kestänyt jatkuvaa syöksykierrettä. Lapset muistavat noista ajoissa jatkuvat riidat, kylmän ilmapiirin ja itkevän äidin. Ainoa, joka on katkera, on exäni. Hän ei ymmärrä miksi halusin erota, vaikka yritin puhua asiasta pitkään. Jälkikäteen minulle paljastui, että miehen suvussa ainoa syy eroon on fyysinen väkivalta. Koska mies ei hakannut minua, ero oli aivan käsittämätön. No, katkeria ydinperheilijöitä on siinä suvussa enemmän kuin laki sallii.
No niin, kuten jo aiemmin kirjoitin:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
Valitettavasti sanon näin, että nyt kun otit noin miedosti tuon asian, miehellä ei jatkossa ole enää juurikaan kynnystä tehdä samaa uusiksi toisen tai saman tai useamman kanssa. Tietää että otat kuitenkin takaisin.
Tässä taitaa olla joku sosiaaliluokkien välinen ero asenteissa? Meillä on mieheni kanssa kolme lasta, vanhin jo aikuinen. Tiedän varmasti, että mieheni oli prostituoidun kanssa toistakymmentä vuotta sitten. Kuulemma syynä oli ryhmäpaine, muutkin porukan miehet menivät niin hän mukana.
Olemme erittäin varakkaita, ja matkustelemme paljon, usen yhdessä mutta myös erikseen. Joten miehelläni on ainakin tilaisuuksia ollut olla uskoton, en tiedä onko hänellä ollut muita naisia. Miksi siitä pitäisi vetää niin pahasti herne nenään että heti hajottaa perheen? On minulla itsellänikin ollut aikanaan seikkailuni, joten moraalisestikaan en voi tuomita.
Ja lapsemme ovat erittäin tasapainoisia, onnellisia ja saaneet todella hyvät eväät elämään. En keksi mitään asiaa, mikä heillä voisi nyt olla paremmin, jos olisin eronnut heti silloin kun tuo lipsahdus miehelläni oli.
N49
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
Lapsille on parasta saada nähdä kotonaan normaalin sitoutuneen, rakastavan ja toisiaan kunnioittavan parisuhteen malli.
Näin varmasti, mutta jos se ei ole mahdollista, en usko että katkeroituneen yh:n kanssa kasvaminen on automattisesti se toiseksi paras vaihtoehto lapsille.
-eri
Miten niin katkeroitunut yh? Vieraissa juoksevan petturin kanssa sitä vasta katkeroituukin! Saa kaiken paskan, mutta ei mitään tilalle. Mies nauttii edelleen täyshoidosta (kotona ja vieraissa), naiselle jää vastuu ja passaajan rooli.
Minun exäni petti toistuvasti luottamukseni (liittyi addiktioon, ei sivusuhteeseen). Olin todella masentuntut ja ahdistunut. Lopulta erosin, koska en enää kestänyt jatkuvaa syöksykierrettä. Lapset muistavat noista ajoissa jatkuvat riidat, kylmän ilmapiirin ja itkevän äidin. Ainoa, joka on katkera, on exäni. Hän ei ymmärrä miksi halusin erota, vaikka yritin puhua asiasta pitkään. Jälkikäteen minulle paljastui, että miehen suvussa ainoa syy eroon on fyysinen väkivalta. Koska mies ei hakannut minua, ero oli aivan käsittämätön. No, katkeria ydinperheilijöitä on siinä suvussa enemmän kuin laki sallii.
No niin, kuten jo aiemmin kirjoitin:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
En tiennyt, että tämä onkin koulutuskysymys. Olen suorittanut akateemisen loppututkinnon, jos sillä nyt jotain merkitystä on. Edelleen olen sitä mieltä, että vastuu on pettäjällä eikä petetyn pidä jäädä kädet ristissä odottamaan mitä pettäjä päättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä kävisi noin, sanoisin miehelle että valitse kumman otat, jos minuun päädyt, ei seksiä ole tällaisen jälkeen enää ikinä.
Täh? En ymmärtänyt miksi sinä annat miehen valita mitä tekee ja sitä miksi sinä olisit yhtenä vaihtoehdoista? Eikö sinulla naisrukka ole mitään itsekunnioitusta? En minä ainakaan antaisi miehelle mitään valintamahdollisuuksia pitkäaikaisen pettämisen jälkeen, sillä vaihtoehdot olisivat vähissä ja minä/perhe emme olisi mukana ollenkaan niissä vaihtoehdoissa, mistä mies saisi valita. Vaihtoehtoja olisi suurinpiirtein ne, että muutttaako mies nyt vai heti pois kotoa ja ottaako hän nyt vai heti romunsa mukaan. Vaihtoehtoja olisi myös siinä kertoisiko mies lapsille asian nyt vai heti.
En todellakaan alkaisi nöyristelemään miehen edessä, vaan tekisin täysin selväksi, että avioliittomme oli siinä ja mies saa hoitaa perheestään vastuun tästä eteenpäinkin, mutta eri tavalla. Lapsemme ovat jo isoja, joten he saisivat itse päättää kumman luokse menisivät, mutta aika monta muuta asiaa pyörähtäisi käyntiin sillä seisomalla, kun asian saisin tietää ja muutoksia tulisi paljon.
Sellaiset voimafantasiat siellä. Ei todellakaan ole sinun vallassasi päättää, mitä mies kertoo tai ei kerro lapsille. Hän kertoo jos haluaa, etkä sinä voi sille mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
Lapsille on parasta saada nähdä kotonaan normaalin sitoutuneen, rakastavan ja toisiaan kunnioittavan parisuhteen malli.
Aivan oikein ja lapset kärsivät vanhempien välisestä vihasta ja katkeruudesta.
En ikinä näyttäisi mallia lapsilleni, varsinkaan tytölleni, että näin naista kuuluu kohdella parisuhteessa.
Myrkyllisen parisuhdemallin opettaminen lapsille kostautuu heidän tulevaisuudessaan.
Joskus vanhempien on parempi olla erillään niin että he voivat rakastaa lapsiaan enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
Lapsille on parasta saada nähdä kotonaan normaalin sitoutuneen, rakastavan ja toisiaan kunnioittavan parisuhteen malli.
Näin varmasti, mutta jos se ei ole mahdollista, en usko että katkeroituneen yh:n kanssa kasvaminen on automattisesti se toiseksi paras vaihtoehto lapsille.
-eri
Miten niin katkeroitunut yh? Vieraissa juoksevan petturin kanssa sitä vasta katkeroituukin! Saa kaiken paskan, mutta ei mitään tilalle. Mies nauttii edelleen täyshoidosta (kotona ja vieraissa), naiselle jää vastuu ja passaajan rooli.
Minun exäni petti toistuvasti luottamukseni (liittyi addiktioon, ei sivusuhteeseen). Olin todella masentuntut ja ahdistunut. Lopulta erosin, koska en enää kestänyt jatkuvaa syöksykierrettä. Lapset muistavat noista ajoissa jatkuvat riidat, kylmän ilmapiirin ja itkevän äidin. Ainoa, joka on katkera, on exäni. Hän ei ymmärrä miksi halusin erota, vaikka yritin puhua asiasta pitkään. Jälkikäteen minulle paljastui, että miehen suvussa ainoa syy eroon on fyysinen väkivalta. Koska mies ei hakannut minua, ero oli aivan käsittämätön. No, katkeria ydinperheilijöitä on siinä suvussa enemmän kuin laki sallii.
No niin, kuten jo aiemmin kirjoitin:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
En tiennyt, että tämä onkin koulutuskysymys. Olen suorittanut akateemisen loppututkinnon, jos sillä nyt jotain merkitystä on. Edelleen olen sitä mieltä, että vastuu on pettäjällä eikä petetyn pidä jäädä kädet ristissä odottamaan mitä pettäjä päättää.
Mutta jos joku haluaa antaa pettäjälle mahdollisuuden päättää, sekin tulisi sallia.
Tosi kiihottavaa kun muutkin naiset haluavat miestä mutta eivät saa häntä. Miksi tämä on ongelma joillekkin naisille?
Vierailija kirjoitti:
Tässä taitaa olla joku sosiaaliluokkien välinen ero asenteissa? Meillä on mieheni kanssa kolme lasta, vanhin jo aikuinen. Tiedän varmasti, että mieheni oli prostituoidun kanssa toistakymmentä vuotta sitten. Kuulemma syynä oli ryhmäpaine, muutkin porukan miehet menivät niin hän mukana.
Olemme erittäin varakkaita, ja matkustelemme paljon, usen yhdessä mutta myös erikseen. Joten miehelläni on ainakin tilaisuuksia ollut olla uskoton, en tiedä onko hänellä ollut muita naisia. Miksi siitä pitäisi vetää niin pahasti herne nenään että heti hajottaa perheen? On minulla itsellänikin ollut aikanaan seikkailuni, joten moraalisestikaan en voi tuomita.
Ja lapsemme ovat erittäin tasapainoisia, onnellisia ja saaneet todella hyvät eväät elämään. En keksi mitään asiaa, mikä heillä voisi nyt olla paremmin, jos olisin eronnut heti silloin kun tuo lipsahdus miehelläni oli.
N49
Tuo on eri asia siinä mielessä, että molemmat olette pettäjiä. Monille muille uskollisuus ja luottamus on suhteen peruspilareita.
Terapiaa, kummankin takia.
Tsemppiä, jos haluatte molemmat niin selviätte <3
Miten niin katkeroitunut yh? Vieraissa juoksevan petturin kanssa sitä vasta katkeroituukin! Saa kaiken paskan, mutta ei mitään tilalle. Mies nauttii edelleen täyshoidosta (kotona ja vieraissa), naiselle jää vastuu ja passaajan rooli.
Minun exäni petti toistuvasti luottamukseni (liittyi addiktioon, ei sivusuhteeseen). Olin todella masentuntut ja ahdistunut. Lopulta erosin, koska en enää kestänyt jatkuvaa syöksykierrettä. Lapset muistavat noista ajoissa jatkuvat riidat, kylmän ilmapiirin ja itkevän äidin. Ainoa, joka on katkera, on exäni. Hän ei ymmärrä miksi halusin erota, vaikka yritin puhua asiasta pitkään. Jälkikäteen minulle paljastui, että miehen suvussa ainoa syy eroon on fyysinen väkivalta. Koska mies ei hakannut minua, ero oli aivan käsittämätön. No, katkeria ydinperheilijöitä on siinä suvussa enemmän kuin laki sallii.