Kun mieheni sanoi, että on toinen nainen, minä kysyin vain, että aikooko hän jäädä perheensä luo vai lähteä

Vierailija kirjoitti:

Selkärangaton nössö. Jätä nyt vaan se sika.

Eihän nämä ole niin yksiselitteisiä asioita.

Ei se välttämättä ole sit niin kiva olla selkärankansa kanssa yksinhuoltajana puolta pienemmässä kämpässä elintaso romahtaneena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos meillä kävisi noin, sanoisin miehelle että valitse kumman otat, jos minuun päädyt, ei seksiä ole tällaisen jälkeen enää ikinä.

Täh? En ymmärtänyt miksi sinä annat miehen valita mitä tekee ja sitä miksi sinä olisit yhtenä vaihtoehdoista? Eikö sinulla naisrukka ole mitään itsekunnioitusta? En minä ainakaan antaisi miehelle mitään valintamahdollisuuksia pitkäaikaisen pettämisen jälkeen, sillä vaihtoehdot olisivat vähissä ja minä/perhe emme olisi mukana ollenkaan niissä vaihtoehdoissa, mistä mies saisi valita. Vaihtoehtoja olisi suurinpiirtein ne, että muutttaako mies nyt vai heti pois kotoa ja ottaako hän nyt vai heti romunsa mukaan. Vaihtoehtoja olisi myös siinä kertoisiko mies lapsille asian nyt vai heti.

En todellakaan alkaisi nöyristelemään miehen edessä, vaan tekisin täysin selväksi, että avioliittomme oli siinä ja mies saa hoitaa perheestään vastuun tästä eteenpäinkin, mutta eri tavalla. Lapsemme ovat jo isoja, joten he saisivat itse päättää kumman luokse menisivät, mutta aika monta muuta asiaa pyörähtäisi käyntiin sillä seisomalla, kun asian saisin tietää ja muutoksia tulisi paljon.

Sellaiset voimafantasiat siellä. Ei todellakaan ole sinun vallassasi päättää, mitä mies kertoo tai ei kerro lapsille. Hän kertoo jos haluaa, etkä sinä voi sille mitään.

Voisinpa hyvinkin, sillä istua napottaisin siinä miehen takana kuuntelemassa ja oikomassa kaikki vähänkin väärin päin menevät valheet ja sepitelmät, syyttelyäkään en kuuntelisi sekuntiakaan, sillä mieshän se on ihan ypöyksin munaansa uittanut. Sitä paitsi lapsemme ovat jo teinejä ja ei heille menisi ihan mikään lässytys läpi, sen tietäisi mieskin.

Alkoiko sinua raukkaa pelottamaan ja puntti tutisemaan? :)

Jos olisin miehenä tuollaisessa tilanteessa, sanoisin luultavasti: "lapset, äitinne ilmeisesti tahtoo jutella teidän kanssanne. Minulla on nyt tapaaminen, heido".

Miksi et kerro asiaa omalta kannaltasi vaan jätät senkin vaimon tehtäväksi? Et kai vaan ole kaikesta muustakin luistanut samalla tyylillä? Sitten nämä samat sankerit itkevät, kun naiselle annetaan lasten lähihuoltajuus.

Lapsille on parasta, että tuollainen isä katoaa kuvioista kokonaan. Toivottavasti he saavat kuitenkin terveen miehenmallin jostakin muualta, vaikka ystävän kautta, äidin veljeltä tai isovanhemmalta.

Tällaisissa jutuissa tulee muuten mieleen, että miten pettäjämiehen vanhemmat suhtautuvat poikaansa, kun kuulevat, että tämä on pettänyt? Luultavasti miehen perhe on kuitenkin ollut hajalla jo miehen lapsuudessa, joten historia toistaa itseään ja lapsillekin valitettavasti asia jää omaksi painolastiksi omiin tuleviin parisuhteisiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä taitaa olla joku sosiaaliluokkien välinen ero asenteissa? Meillä on mieheni kanssa kolme lasta, vanhin jo aikuinen. Tiedän varmasti, että mieheni oli prostituoidun kanssa toistakymmentä vuotta sitten. Kuulemma syynä oli ryhmäpaine, muutkin porukan miehet menivät niin hän mukana. 

Olemme erittäin varakkaita, ja matkustelemme paljon, usen yhdessä mutta myös erikseen. Joten miehelläni on ainakin tilaisuuksia ollut olla uskoton, en tiedä onko hänellä ollut muita naisia. Miksi siitä pitäisi vetää niin pahasti herne nenään että heti hajottaa perheen? On minulla itsellänikin ollut aikanaan seikkailuni, joten moraalisestikaan en voi tuomita. 

Ja lapsemme ovat erittäin tasapainoisia, onnellisia ja saaneet todella hyvät eväät elämään. En keksi mitään asiaa, mikä heillä voisi nyt olla paremmin, jos olisin eronnut heti silloin kun tuo lipsahdus miehelläni oli.

N49

Se on ihan sinun asiasi miten olet elämäsi päättänyt elää ja mitä siinä siedät, saatikka mitä omatuntosi sallii sinun tehdä. Sinun elämäsi ei kuitenkaan ole mikään malli jonka mukaan sinä voit kulkea tuomitsemassa muita ja pitää itseäsi jotenkin parempana.

Minä olisin sanonut että:Ai sulla vai?

Mullakin on ollut toinen jo pitkään, eipä sillä. Mukavaa että peitto heiluu sullakin. Ota lähtiessäs tuo kakkavaippapussi ja kysy siltä uudelta saatko olla kahdeksaan asti, mulle tulee vieras, you know.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selkärangaton nössö. Jätä nyt vaan se sika.

Eihän nämä ole niin yksiselitteisiä asioita.

Ei se välttämättä ole sit niin kiva olla selkärankansa kanssa yksinhuoltajana puolta pienemmässä kämpässä elintaso romahtaneena.

Ei se elintaso kato niin romahda, paranee useimmiten kun on elarit ja korotukset ja muut jutut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selkärangaton nössö. Jätä nyt vaan se sika.

Eihän nämä ole niin yksiselitteisiä asioita.

Ei se välttämättä ole sit niin kiva olla selkärankansa kanssa yksinhuoltajana puolta pienemmässä kämpässä elintaso romahtaneena.

Miksi naisesta tulisi yksinhuoltaja? Ei se lasten isyyttä pois vie, että on pettänyt, vaan päinvastoin mieshän on silloin elämänsä kunnossa hoitaakseen rakkautensa hedelmiä.

Minä muuten asuisin ihan mielelläni pienemmässä kodissa kuin asumme nyt, sillä en tarvitse näitä kaikkia 255 neliötä ollakseni onnellinen.

Vierailija kirjoitti:

Minä olisin sanonut että:Ai sulla vai?

Mullakin on ollut toinen jo pitkään, eipä sillä. Mukavaa että peitto heiluu sullakin. Ota lähtiessäs tuo kakkavaippapussi ja kysy siltä uudelta saatko olla kahdeksaan asti, mulle tulee vieras, you know.

Ah niin lapsellista!

Kuinkahan moni näistä vaahtoajista, joiden mielestä pitää ukko heittää heti pihalle, tajuaa, että todennäköisesti heidänkin miehensä on pettänyt. Ei vain ole jäänyt kiinni.

Silloin kun olin vielä nuori ja villi 30 vuotta sitten, harrastin irtosuhteita ja oli monta ukkomiestäkin. Tietääkseni kukaan heistä ei jäänyt kiinni, koska minulla ei ollut mitään halua sekoittaa kenenkään parisuhteita. Yksi kännipano oli jopa tuttavan miehen kanssa. Ovat edelleen yhdessä ja vaimo vakuuttaa, että heillä on niin uskollinen suhde ja heidän periaate on, että ero heti ekasta pettämisestä.

Siksi en ole koskaan omassa parisuhteessani miettinyt sen kummemmin tätä pettämisasiaa, koska en voi ikinä tietää varmasti, onko toinen käynyt joskus vieraissa, koska ei se minun korviini tule.

Vierailija kirjoitti:

Siksi en ole koskaan omassa parisuhteessani miettinyt sen kummemmin tätä pettämisasiaa, koska en voi ikinä tietää varmasti, onko toinen käynyt joskus vieraissa, koska ei se minun korviini tule.

Totta osittain.. mutta jos pettäminen on inhoittavaa, esim. ihan suhde, niin kyllä ne vaan tuppaa vahingossa paljastumaan. Itse en haluaisi jostain satunnaisesta yksittäisestä panosta tietää, etenkin jos mies sitä itsekseen katuisi. Tietenkin olisi parempi, ettei olisi sitä pettämistä ollenkaan ja itse aion kyllä olla pettämättä.

Mutta ei siis ihan naiivi pidä olla, koska ikävä kyllä pettämistä on paljon. Ja ihan liikaa. Mut ehkä luottamus on parasta parisuhteessa. Se on pettäjän teko pettäminen ja hänen kuuluu siitä vastuu ottaa.

#108:lle 109 lisää sukupuolitauti pettämisen seuraksena jo jotain karseeta. Tiedän tällaisenkin tapauksen.

Vierailija kirjoitti:

Tässä taitaa olla joku sosiaaliluokkien välinen ero asenteissa? Meillä on mieheni kanssa kolme lasta, vanhin jo aikuinen. Tiedän varmasti, että mieheni oli prostituoidun kanssa toistakymmentä vuotta sitten. Kuulemma syynä oli ryhmäpaine, muutkin porukan miehet menivät niin hän mukana. 

Olemme erittäin varakkaita, ja matkustelemme paljon, usen yhdessä mutta myös erikseen. Joten miehelläni on ainakin tilaisuuksia ollut olla uskoton, en tiedä onko hänellä ollut muita naisia. Miksi siitä pitäisi vetää niin pahasti herne nenään että heti hajottaa perheen? On minulla itsellänikin ollut aikanaan seikkailuni, joten moraalisestikaan en voi tuomita. 

Ja lapsemme ovat erittäin tasapainoisia, onnellisia ja saaneet todella hyvät eväät elämään. En keksi mitään asiaa, mikä heillä voisi nyt olla paremmin, jos olisin eronnut heti silloin kun tuo lipsahdus miehelläni oli.

N49

Kuulostaa siltä, että olet pysynyt kiltisti suhteessa pettävän miehen kanssa, koska _miehellä_ on sosiaalista statusta ja rahaa.

Minulla on sosiaalista statusta ja rahaa, miehelläni ei. En hetkeäkään jäisi katsomaan mieheni pettämistä. En menettäisi erossa yhtään mitään, mutta hän menettäisi paljon.

N48

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta. 

Lapsille paras lapsuus olisi ollut sellainen, että isä ja äiti vetävät yhtä köyttä, pystyvät puhumaan kaikista asioista, myös vaikeista ja esimerkiksi siitå, että miehellä on aikanaan alkanut tulemaan kiinnostus toista naista kohtaan. Hyvän isän olisi pitänyt ottaa asia puheeksi heti, eikä nussia toista naista kuukausitolkulla ennen kuin asia paljastuu toista kautta. Hyvään vanhemmuuteen kuuluu kohdata yhdessä vaikeat asiat ja ne tulee hoitaa oman parhaansa mukaan niin, että kaikkien mielestä asia on selkeä ja kysymysmerkkejä ei ole.

Tässä tapauksessa miehen vieraan nussiminen on ollut ilmeisesti jo pitkäaikaista, joten paluuta vanhaan ei ole enää ikinä. Ei miehellä, ei naisella, eikä perheellä. Isä on omalla päätöksellään aiheuttanut tilanteen, vaikka hänellä on ollut hyvin tiedossa mitä tuleman pitää aikanaan. Hän on siis muna edellä halunnut mennä pilaamaan perheensä yhteisen hyvän tulevaisuuden. En usko, että hän katuu nussimistaan ollenkaan, vaan päinvastoin tekisi kaiken uudelleen vaikka tänään. Tulevat teot kuitenkin saattavat hieman pelastaa lasten elämän ja heidän omat tulevat parisuhdekuviot. Jos isästä tulisi nyt suoraselkäinen, niin hän kantaisi vastuunsa ihan kaikesta ja tekisi kaikkensa perheensä hyvän tulevaisuuden eteen. Mutta enpä usko, että tämä mies tekee. Antaisin tuollaisen miehen suosiolla sille toiselle naiselle ikiomaksi.

Ei, vaan mies ei saanut enää kotoa huomiota ja hellyyttä. Nainen ei välittänyt pitää huolta itsestään eikä osoittanut enää välittävänsä miehestään. Miehellä ei ollut mitään tarkoitusta pettää, mutta kaipasi valtavasti hellyyttä ja rakkautta. Yksi asia vain johti toiseen ja se oli miehellekin järkytys, että näin kävi. Nainen olisi suhteen ilmi tultua voinut nähdä tämän miehen hätähuutona siitä, ettei hän ole liitossa enää onnellinen. Tämä oli naisen mahdollisuus ottaa itseään niskasta kiinni ja pelastaa avioliitto ja perhe ennen kuin on myöhäistä. Jos mies näissä tapauksissa suostuu vielä yrittämään uudestaan, naisen pitäisi olla kiitollinen siitä, että mies jaksoi kaiken vaikean yli eikä lopulta lähtenyt sen toisen perään, joka olisi ollut täysin ymmärrettävää.

Tässä on totuuden siemen kyllä. Monet ei sitä ymmärrä, mutta pettäminen on aina tapahtumaketjun loppu-, ei alkupiste. Pettäminen ei koskaan tapahdu ilman syytä. 

Niin, pettämiseen on aina syy.

Useimmiten syy on se, että pettäjä on itsekeskeinen ja epäkypsä ihminen.

En luottaisi. Tiedän tälläkin hetkellä pari miestä, jotka päättivät jatkaa vaimon kanssa. Silti näille toisille naisille pukkaa viestiä, miten ikävöi jne.

Itse en olis sekuntiakaan suhteessa missä petetään. Voihan sitä itteään kusettaa vaikka millä ajatuksilla, mutta kiistämätön tosiasia on että suhde on pilalla kun petetään.

Lapsienkin etu on että oppivat mitä pettämisestä seuraa, eikä se että oppivat että naisen tulee katsoa pettäminen läpi sormien ja jäädä suhteeseen. Mietipä sitä seuraavaksi kun perustelet itsellesi ettei perhe vaan hajoa nyt. Lapsesi saa kuitenkin selville asiat jonain päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan sulla tunteet nyt jumissa sisällä, kun voit olla noin rauhallinen? Siis on ok olla järkevä, mutta hyvä jos saisit jonkun kanssa purkaa kunnolla pettymystä.

Itse kun sain tietää sivusuhteesta, reagoin kovaa. En yrittänyt draamaa, sitä tuli silmistä ja suusta.

Päätin myös, että minä en ala kynnysmatoksi. Siis tuohon mistä täällä pelotellaan että "hoidat sitten lapset ja kodin kun mies käy huvittelemassa". En tiedä käykö huvittelemassa tai onko virityksiä, väittää että ei. Mutta ruuanlaiton on saanut kokonaan hommakseen ja myös kauppaostokset kustantaa. Jos on ollut varaa lahjoa perheen ulkopuolista, on yhtä perusteltua lahjoa meidän jääkaappia. Minä säästän palkkani pahan päivän varalle. Tuetaan lasten lapsuus loppuun nyt näissä olosuhteissa.

Niin ja vasektomia hoidettiin myös miehelle. Vähintä mitä hän voi tehdä, kun rikkoi luottamuksen, ja olen siitä tosi kiitollinen.

On hienoa, jos joillakin voi suhde palata entiselleen. Itse en huolisi enää mieheltä mitään, minkä hän on tahrannut toisen naisen kanssa. Ei ole enää silmissäni mies vaan mikkihiiri. Isyys ja kokkaustaidot onneksi jäivät.

Kuulostaa oksettavalta. Lapsista varmaan kasvaa tasapainoisia kodissa, jossa isää nöyryytetään jopa viemällä hedelmällisyys. Hyi s*tana.

Miten se lapsille kuuluu, onko isillä vielä siemenjohtimet ehjät vai ei? Eihän se ulospäin näy ja isi tuskin siitä koko maailmalle kai lottaa, joten tuskinpa lapsetkaan sitä tietoa tarvitsevat. Tsiisus taas näitä joidenkin lapsellisia aivoituksia! :D

Tässähän on kyse toisen ihmisen nöyryyttämisestä. Kyllä varmasti näkyy toisen olemuksesta. Lapset ovat tarkkoja aistimaan. Sairasta sairasta.

Nöyryyttävää, että mies tekee ruokaa vai että ostaa ruokaa? Minusta ne ovat ihan selkärankaisen tekoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut 3 vuotta suhde mieheen, joka on ollut vaimonsa kanssa naimisissa n. 25 vuotta. Jos mies jäisi kiinni, minusta tuntuu että hänen vaimonsa käyttäytyisi kuten ap - antaisi "anteeksi" ja elämä jatkuisi "entisellään".

Välillä mietin että vaimon on PAKKO tietää mitä hänen selkänsä takana tapahtuu tai sitten hän ei yksinkertaisesti välitä. Meillä ei miehen kanssa pitkään aikaan ole ollut pelkkä seksisuhde (eikä se siitä edes alun perin lähtenyt liikkeelle) vaan ennen kaikkea olemme hyviä ystäviä ja jaamme toistemme ilot ja surut. Tiedän miehen asioista 3 vuoden ajalta ehkä enemmän kuin hänen vaimonsa. Minua ehkä henkilökohtaisesti loukkaisi eniten juurikin tuo henkinen puoli, jos olisin miehen vaimo.

Ja ei, en kertonut tätä siksi että saisitte arvostella minua, vierasta naista. Kerroin vaan yhden näkökulman. Ja kyllä, olen yrittänyt irrottautua tästä suhteesta monia kertoja vuosien varrella siinä onnistumatta.

En oikein ymmärrä miestä. Miksi hän pitää kahta naista? Onko miehellä joku identiteettihäiriö, jonka takia hänellä on tuollainen kahtiajakautunut persoonallisuus ja sen takia hän pystyy hiippaamaan teidän naisten ja perheensä välissä ihan muina miehinä? Minkälainen miehen lapsuus on ollut? En oikein usko, että se on ollut kovin normaali ja vakaa, vaan luulen, että sieltä löytyy aika karmeita tarinoita ja yksityiskohtia, joiden takia miehestä on tullut tuollainen eläin.

Ja miksi sinä et muka pääse hänestä eroon? Mikä sen estää? Oletko sinäkin jotenkin henkisesti sairas, kun et pääse toisesta ressukasta eroon? En ainakaan pidä teitä yhtäkään kovin normaaleina tasapainoisina ihmisinä, vaan lähinnä säälittää. Mutta mitäs tuosta, jokainen tekee niin kuin parhaakseen katsoo ja jos kovin paljoa ei ole annettu, niin eihän siinä osaa enempää elämältään vaatia, vaan sitä tyytyy siihen mitä onnistuu saamaan. Onnea matkaan vain!

En oo yhtään katkera. En 😂

Olen pahoillani, ap. Toivottavasti teillä menee asiat hyvin.

Silläkin tavalla on joillekin käynyt, että "rehellinen" mies kertoo sivusuhteesta. Vannoo sitten rakastavansa ja jäävänsä perheen luo. Samalla kuitenkin valmistelee taloudellisesti avioeroa ja muutaman kuukauden päästä muuttaa ykskaks yhteen ystävättärensä kanssa. Tässä vaiheessa vaimo hajoaa. Mies muuttuu täysin kylmäksi ja julmaksi. Tuttaville tarina on, että hänhän kertoi jo kuukausia sitten, että haluaa erota, mutta vaimo jäi roikkumaan.

Niin että kannattaisiko ap kuitenkin laittaa avioerohakemus vireille heti. Ei pidä aliarvioida naista, joka lähtee suhteeseen perheellisen miehen kanssa. Saatat vielä saada jotain siitä, mikä sinulle kuuluu, jos onnistut yllättämään miehen. Pistä mies valitsemaan. Erohan raukeaa, jos kumpikaan ei hae toista vaihetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selkärangaton nössö. Jätä nyt vaan se sika.

Eihän nämä ole niin yksiselitteisiä asioita.

Ei se välttämättä ole sit niin kiva olla selkärankansa kanssa yksinhuoltajana puolta pienemmässä kämpässä elintaso romahtaneena.

Erotessa yleensä kummankin osapuolen elintaso nyykähtää. Hullua kuvitella, että mies porskuttaa kuten ennenkin eikä ero tunnu mitenkään elintasossa. Hulppeat puitteet ei tee huonosta parisuhteesta hyvää parisuhdetta, mutta pienessä asunnossa ilman pettävää puolisoa voi elää ihan hyvää elämää. Sinä ilmeisesti arvotat kaiken neliöiden perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Kuinkahan moni näistä vaahtoajista, joiden mielestä pitää ukko heittää heti pihalle, tajuaa, että todennäköisesti heidänkin miehensä on pettänyt. Ei vain ole jäänyt kiinni.

Silloin kun olin vielä nuori ja villi 30 vuotta sitten, harrastin irtosuhteita ja oli monta ukkomiestäkin. Tietääkseni kukaan heistä ei jäänyt kiinni, koska minulla ei ollut mitään halua sekoittaa kenenkään parisuhteita. Yksi kännipano oli jopa tuttavan miehen kanssa. Ovat edelleen yhdessä ja vaimo vakuuttaa, että heillä on niin uskollinen suhde ja heidän periaate on, että ero heti ekasta pettämisestä.

Siksi en ole koskaan omassa parisuhteessani miettinyt sen kummemmin tätä pettämisasiaa, koska en voi ikinä tietää varmasti, onko toinen käynyt joskus vieraissa, koska ei se minun korviini tule.

Eli petät itse minkä ehdit ja kun rakastat vain itseäsi, niin toisen tekemiset eivät kiinnosta. Otan osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut 3 vuotta suhde mieheen, joka on ollut vaimonsa kanssa naimisissa n. 25 vuotta. Jos mies jäisi kiinni, minusta tuntuu että hänen vaimonsa käyttäytyisi kuten ap - antaisi "anteeksi" ja elämä jatkuisi "entisellään".

Välillä mietin että vaimon on PAKKO tietää mitä hänen selkänsä takana tapahtuu tai sitten hän ei yksinkertaisesti välitä. Meillä ei miehen kanssa pitkään aikaan ole ollut pelkkä seksisuhde (eikä se siitä edes alun perin lähtenyt liikkeelle) vaan ennen kaikkea olemme hyviä ystäviä ja jaamme toistemme ilot ja surut. Tiedän miehen asioista 3 vuoden ajalta ehkä enemmän kuin hänen vaimonsa. Minua ehkä henkilökohtaisesti loukkaisi eniten juurikin tuo henkinen puoli, jos olisin miehen vaimo.

Ja ei, en kertonut tätä siksi että saisitte arvostella minua, vierasta naista. Kerroin vaan yhden näkökulman. Ja kyllä, olen yrittänyt irrottautua tästä suhteesta monia kertoja vuosien varrella siinä onnistumatta.

En oikein ymmärrä miestä. Miksi hän pitää kahta naista? Onko miehellä joku identiteettihäiriö, jonka takia hänellä on tuollainen kahtiajakautunut persoonallisuus ja sen takia hän pystyy hiippaamaan teidän naisten ja perheensä välissä ihan muina miehinä? Minkälainen miehen lapsuus on ollut? En oikein usko, että se on ollut kovin normaali ja vakaa, vaan luulen, että sieltä löytyy aika karmeita tarinoita ja yksityiskohtia, joiden takia miehestä on tullut tuollainen eläin.

Ja miksi sinä et muka pääse hänestä eroon? Mikä sen estää? Oletko sinäkin jotenkin henkisesti sairas, kun et pääse toisesta ressukasta eroon? En ainakaan pidä teitä yhtäkään kovin normaaleina tasapainoisina ihmisinä, vaan lähinnä säälittää. Mutta mitäs tuosta, jokainen tekee niin kuin parhaakseen katsoo ja jos kovin paljoa ei ole annettu, niin eihän siinä osaa enempää elämältään vaatia, vaan sitä tyytyy siihen mitä onnistuu saamaan. Onnea matkaan vain!

En oo yhtään katkera. En 😂

Mistä olisin katkera? Sorry, mutta en oikein ymmärtänyt viestiäsi.

Minulle on oikeastaan ihan sama mitä muut tekevät, mutta tottakai mahdollisten lasten elämä perheessä, jossa vanhempien välillä ei ole yhtään kunnioitusta ja rakkautta on varmasti aika masentavaa ja arvottoman tuntuista. Se tunne pysyy heidän sisällään aina ja tekee heidän omista ratkaisuista huonoja. Tällaisista lapsista tulee aikuisena myös juuri tuollaisia vamppaamasi miehen tapaisia munattomia tyyppejä, joilla ei ole muiden silmissä juuri arvoa. Toki heitäkin tarvitaan, varmaan.