Kun mieheni sanoi, että on toinen nainen, minä kysyin vain, että aikooko hän jäädä perheensä luo vai lähteä
Olin tiennyt tavallaan asian jo kuukausia. Mieheni oli muuttunut oudoksi, vetäytynyt jollain tavalla kuoreensa, vaikka arki sujuikin. Olin alkanut pelätä, että hänellä on jokin vakava sairaus tai muuta salattavaa, esim. peliriippuvuus. Kun kysyin asiasta, miksi on niin muuttunut, sain vastaukseksi käden heilautuksia ja väitteitä, että liioittelen.
Yhtenä iltana hän sitten päätti avautua. Oli suhde toiseen naiseen. Ei mitään vakavaa kuitenkaan. Olin tavallaan helpottunut, koska muutoksessa ei ollutkaan kyse vakavasta sairaudesta tai jostain riippuvuudesta. Halusin vain tietää, aikooko hän jatkaa perheen kanssa yhdessä elämäänsä vai jättääkö meidät. En tiedä, miten edes osasin olla niin tyyni. Hän päätti, että ei aio lähteä. Tavallaan löysässä hirressä olen ollut jo kuukausia, mutta ei tässä muutakaan voi kuin uskoa, että hän on lupauksensa kanssa tosissaan. Jonkun mielestä olen ehkä täysi lammas. Yritän vain ajatella järkevästi.
Kommentit (130)
Koska miehellä on toinen nainen, sanoisin että jätä se sika. Jos sinulla olisi toinen mies, kysyisin, että miksi ensimmäinen miehesi ei ole huomioinut sinua ja korostaisin myös sitä, miten hienoa tuollainen polyamoria on :)
Miten oikein alistut tuohon. Lähde heti
Vierailija kirjoitti:
Miten oikein alistut tuohon. Lähde heti
Ihmissuhteet on monimutkaisia, voi olla että Ap rakastaa vielä miestään. Heillä on ilmeisesti myös yhteisiä lapsia.
Anteeksi voi myös pettämisen antaa, eri asia on sitten se pysyykö mies jatkossa uskollisena.
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
Vierailija kirjoitti:
Miten oikein alistut tuohon. Lähde heti
Mitä sä höpötät. Mieshän lentää noissa tilanteissa kotoa ulos kuin leppäkeihäs.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
Lapsille on parasta saada nähdä kotonaan normaalin sitoutuneen, rakastavan ja toisiaan kunnioittavan parisuhteen malli.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
Lasten paras on se, että isä juoksee vieraissa ja parhaassa tapauksessa saa vahinkolapsia sivusuhteen kanssa? Vaikea kuvitella ettei perheen ilmapiiristä voisi aistia sen, ettei vanhempien välit ole kunnossa. Vai sekö on parisuhteen malli, että hampaat irvessä ollaan yhdessä, jotta voidaan keulia sillä, että eletään ydinperheessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
Lapsille on parasta saada nähdä kotonaan normaalin sitoutuneen, rakastavan ja toisiaan kunnioittavan parisuhteen malli.
Kyllä myös vanhempien ero voi jättää lapseen pysyviäkin traumoja, ja eroa usein seuraavat uudet kumppanit tai uusperhekuviot. Nekään ei ole aina helppoja lapselle.
Ap ja miehensä voivat yhä edelleen antaa hyvän mallin lapsilleen, mutta heidän pitäisi nyt ruveta kunnolla hoitamaan ja työstämään parisuhdettaan, jos haluavat jatkaa yhdessä. Mennä vaikka pariterapiaan.
Kai keskustelitte myös siitä, miten tästä jatketaan? Ja sopiihan miehelle, että myös sinä toimit samoin, koska myös sinulla on tarvetta olla rakastettu ja haluttu. Käykö miehelle se, että esim. joka toinen viikonloppu olet oman salarakkaasi luona vai toimiiko systeemi vain niin, että miehellä on kaikki oikeudet.
Harva mies nimittäin hyväksyy sen, että puolisolla on yhtä kivaa kuin hänellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
Lasten paras on se, että isä juoksee vieraissa ja parhaassa tapauksessa saa vahinkolapsia sivusuhteen kanssa? Vaikea kuvitella ettei perheen ilmapiiristä voisi aistia sen, ettei vanhempien välit ole kunnossa. Vai sekö on parisuhteen malli, että hampaat irvessä ollaan yhdessä, jotta voidaan keulia sillä, että eletään ydinperheessä?
Ei, vaan miehen täytyy heti lopettaa sivusuhde jos haluaa, että perhe pysyy kasassa. Mutta ei ero ole tällaisessa tapauksessa välttämättä se ainoa oikea ratkaisu. ERI
Minä pyysin vastaavassa tilanteessa miestä kutsumaan salarakkaansa keskustelemaan yhteisestä tulevaisuudesta ja aika lailla rationaalisen viileästi kävin läpi koko asiaa. Toiselle naiselle oli kauhistus, että olin tunkemassa lapsia hänen ja miehen vastuulle yhtä usein kuin heillä oli yhteistä aikaa eli 2-3 kertaa viikossa sekä usein viikonloppuisin lauantai-iltapäivinä. Ilmoitin, että minulla on samat oikeudet kuin miehellä ja jos avioliitto jatkuu, niin ilman muuta lapsilla on oikeus tietää, kenen kanssa isä aikaansa viettää. Jaetaan arki kunnolla! En aio jatkaa suhteessa, jossa arki jää minulle, pelkät hyvät hetket miehelle.
Mies tajusi, että olen tosissani, toinen nainen ei. Hänelle oli yllätys, että osasin poistua kotoa ja jättää lapset miehelle, vaikka tiesin, että miehen piti mennä uuden ihastuksensa luokse.
Erohan siitä tuli. Mies ei edes 3 vuoden jälkeen ole ymmärtänyt, miksi minä olin niin hankala, kun hän oli avoin.
En tuhlaisi omaa aikaani ihmiseen, joka ei halua olla juuri minun kanssani.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
Ihmettelen erästä pariskuntaa, joka on ilmeisesti päättänyt olla yhdessä lasten takia. Miehellä on ollut vieraita naisia ja omia menoja pitkin suhdetta. Ero meinasi tulla, kun mies jäi toisen lapsen vauva-aikana kiinni sivusuhteesta. Kuitenkin ovat edelleen "onnellisina" yhdessä. Miehellä on omat jutut, on kotona kun on, vaimo hoitaa täysipäiväisen työnsä lisäksi lapset ja kodin. Koska mies ei omia lapsiaan hoida, isovanhemmat on nakitettu hoitovastuuseen. Perheen tyttölapset saavat hyvin erikoisen kuvan parisuhteesta. Vanhempi on jo teini-iässä ja hänellä on jo kontakti nuorisopsykiatriaan ja takana osastojaksokin. Tietenkään perhetilanteella ei ole mitään tekemistä tämänkään asian kanssa.
Onkohan sulla tunteet nyt jumissa sisällä, kun voit olla noin rauhallinen? Siis on ok olla järkevä, mutta hyvä jos saisit jonkun kanssa purkaa kunnolla pettymystä.
Itse kun sain tietää sivusuhteesta, reagoin kovaa. En yrittänyt draamaa, sitä tuli silmistä ja suusta.
Päätin myös, että minä en ala kynnysmatoksi. Siis tuohon mistä täällä pelotellaan että "hoidat sitten lapset ja kodin kun mies käy huvittelemassa". En tiedä käykö huvittelemassa tai onko virityksiä, väittää että ei. Mutta ruuanlaiton on saanut kokonaan hommakseen ja myös kauppaostokset kustantaa. Jos on ollut varaa lahjoa perheen ulkopuolista, on yhtä perusteltua lahjoa meidän jääkaappia. Minä säästän palkkani pahan päivän varalle. Tuetaan lasten lapsuus loppuun nyt näissä olosuhteissa.
Niin ja vasektomia hoidettiin myös miehelle. Vähintä mitä hän voi tehdä, kun rikkoi luottamuksen, ja olen siitä tosi kiitollinen.
On hienoa, jos joillakin voi suhde palata entiselleen. Itse en huolisi enää mieheltä mitään, minkä hän on tahrannut toisen naisen kanssa. Ei ole enää silmissäni mies vaan mikkihiiri. Isyys ja kokkaustaidot onneksi jäivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
Lapsille on parasta saada nähdä kotonaan normaalin sitoutuneen, rakastavan ja toisiaan kunnioittavan parisuhteen malli.
Näin varmasti, mutta jos se ei ole mahdollista, en usko että katkeroituneen yh:n kanssa kasvaminen on automattisesti se toiseksi paras vaihtoehto lapsille.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Minunkin miehelläni oli joskus nainen. Kun asia varmistui minäkin pysyin tyynenä ja sanoin hänelle että saat viikon miettimisaikaa kummanko valitset, mutta jakosuhteeseen en ala. Mies ei jäänyt miettimään vaan sanoi heti että ottaa minut ja toinen nainen sai mennä, jos olisi valinnut toisin niin se siitä sitten, turha yrittää vastentahtoista miestä väkisin pitää. Mielestäni ei ole mitään mieltä ruveta draamaa tekemään tai yrittää pakolla taivuttaa ketään, antaa itsensä ottaa vastuu ja päättää.
Miksi halusit pitää tuollaisen miehen? Jos et välitä siitä, ettei hän rakasta sinua, miksi välität siitä että kävisi panemassa muita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
Lasten paras on se, että isä juoksee vieraissa ja parhaassa tapauksessa saa vahinkolapsia sivusuhteen kanssa? Vaikea kuvitella ettei perheen ilmapiiristä voisi aistia sen, ettei vanhempien välit ole kunnossa. Vai sekö on parisuhteen malli, että hampaat irvessä ollaan yhdessä, jotta voidaan keulia sillä, että eletään ydinperheessä?
Ei, vaan miehen täytyy heti lopettaa sivusuhde jos haluaa, että perhe pysyy kasassa. Mutta ei ero ole tällaisessa tapauksessa välttämättä se ainoa oikea ratkaisu. ERI
Jos on sivusuhteesta jäänyt kiinni, tuskin on kauheasti motivaatiota yrittää pitää perhettä kasassa. Satunnainen kännipano voisi mennäkin läpi.
Jos meillä kävisi noin, sanoisin miehelle että valitse kumman otat, jos minuun päädyt, ei seksiä ole tällaisen jälkeen enää ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa ap, että pidät harkinnan mukanasi myös tässä tilanteessa! Täällä elämäm koululaiset hysteerisinä kirkuu eroa, mutta kun on yhteisiä lapsia, täytyisi pystyä miettimään mikä heille on parasta.
Lasten paras on se, että isä juoksee vieraissa ja parhaassa tapauksessa saa vahinkolapsia sivusuhteen kanssa? Vaikea kuvitella ettei perheen ilmapiiristä voisi aistia sen, ettei vanhempien välit ole kunnossa. Vai sekö on parisuhteen malli, että hampaat irvessä ollaan yhdessä, jotta voidaan keulia sillä, että eletään ydinperheessä?
Ei, vaan miehen täytyy heti lopettaa sivusuhde jos haluaa, että perhe pysyy kasassa. Mutta ei ero ole tällaisessa tapauksessa välttämättä se ainoa oikea ratkaisu. ERI
Jos on sivusuhteesta jäänyt kiinni, tuskin on kauheasti motivaatiota yrittää pitää perhettä kasassa. Satunnainen kännipano voisi mennäkin läpi.
FYI kaikissa pettämisissä on motivaationa pitää perhe kasassa. Siksi sitä kutsutaan pettämiseksi, siksi siitä ei kerrota puolisolle.
Ei se olemitään polyamoriaa vaan toinen on alistettu ja henkisesti pahoinpidelty. Itse olen traumaoireista eläkkeellä tuollaisesta "polyamorisesta" suhteesta ja se ei ollut muuta kuin mitätöintiä, alistamista ja piinaa päivittäin, vaikka harvemmin käsi kohosi. Ikinä ei tiennyt minkä taudin ukko saattoi kantaa kotiin tai mihin seksuaaliseen nöyryyttämiseen oli pakko suostua jonkun vieraan naisen kanssa ja esittää että olen ok sen tilanteen suhteen, vaikka olin kirjaimellisesti raiskattavana niissä tilanteissa.