Kolumni: "Vältän tyttö- ja poikasanojen käyttöä hiekkalaatikolla"

Antakaa normaalien tyttöjen olla tyttöjä ja normaalien poikien olla poikia. Miksi te sukupuolihulluttelijat, pieni vähemmistö, yritätte pakottaa enemmistöä teidän muotteihinne, miksi syrjitte vallitsevaa sukupuolijakoa? Hulluttelisitte nyt vaan keskenänne ja jättäkää meidät normaalit ihmiset rauhaan hullutuksiltanne. Hirveä haloo asiasta "jolla ei ole mitään väliä". Niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti äiti, henkilö heittää hiekkaa

Onko susta "äiti äiti, poika heittää hiekkaa" jotenkin luontevampi?

Ei saa sanoa "äiti", se on sukupuolisidonnainen sana. Kunnioittakaamme sateenkaaria. Siis: "Huoltaja, huoltaja, ihminen heittää maa-ainesta."

Ei, ei ole välttämättä huoltaja, on parempi sanoa: " Oma henkilö, vieras henkilö heittää maa-ainesta". Ihminen sanakin on hyvä jättää pois, joku kun voi kokea olevansa vaikkapa aasi. Ja meillä kaikilla on henkilötunnus niin puhutaan henkilöistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten tulee lapsia ja nuoria ja aikuisia, jotka eivät tiedä, kumpaa sukupuolta ovat. Äärimmäisen rasittavia.

Niitä tulee joka tapauksessa. Tämä on osa yritystä tehdä heidän elämästään vähemmän vaikeaa, ja opettaa muut hyväksymään heidän olemassaolonsa ja läsnäolonsa yhteiskunnassa. Susta olisi parempi pakottaa heidät sellaiseksi, mitä he eivät ole, välittämättä siitä, miten se heitä vahingoittaa. En ymmärrä miksi joku ajattelee näin.

Auttakaa joku mua ymmärtämään, mitä tuo "ei tiedä kumpaa sukupuolta on" käytännössä tarkoittaa. Miten se ilmenee? Mä ymmärrän jotenkuten sen, että kokee olevansa toista sukupuolta, koska siinä kuitenkin identifioituu tytöksi tai pojaksi.

Tästä asiasta on hirveen vaikea keskustella, kun ei ymmärrä mikä se ongelma pohjimmiltaan on.

Olen tuo jolle vastasit. Olen sukupuoleton. Ne jotka haluavat pitää kiinni binääriin pakottamisesta sanovat munlaisistani ja muunsukupuolisista, että olemme mielisairaita ja/tai emme vaan tiedä kumpaa sukupuolta oikeasti olemme. Meidän olemassaolomme on heille ongelma, ja he haluavat pakottaa meidät kaappiin.

Käytännössä se tarkoittaa, että emme koe olevamme miehiä emmekä naisia, emmekä halua että meitä puhutellaan tai kohdellaan miehinä tai naisina.

En ole koskaan ollut kovin kiintynyt tyttö- ja poika-sanoihin, enkä ole kokenut niitä kovin käytännöllisiksi ainakaan arjen menoissa ja leikeissä. Ehkä jossain yhteiskunnallisissa keskusteluissa niistä on iloa, esim. "pojilla on suurempi syrjäytymisen riski kuin tytöillä".

Siellä hiekkalaatikolla tyttö- ja poikasanoja käytetään muutenkin hassusti vähän samalla tavalla kuin demonstratiivipronomineja ("tuo", "nuo") niin, että rajataan lapset varsinaisen kohtaamisen ulkopuolelle.

Kannustaisin lasta ensisijaisesti selvittämään leikkikaverin etunimen. Ehkä empatiataidotkin kehittyvät, kun vieraat ihmiset saavat nimen, eivätkä jää sormella osoiteltaviksi "tytöiksi" tai "pojiksi."

Itse kallistun myös enemmän sille puolelle, että käytän mieluiten sanaa "hän" puhuessani ihmisistä, joita en tunne. Joskus lapselle myös tuota kaveri tai leikkikaveri-sanaa. Hän on kaikkein helpoin sana, ja taittuu minusta luontevasti puheessa. "Annetaan lapio takaisin hänelle, Hän menee nyt ensin liukumäkeen, ja sitten on sinun vuoro". Suomen kieli on myös tässä valmiiksi mukavan sukupuolineutraali, kun hän-pronominissa ei ole feminiiniä tai maskuliinia.

Tämä sen vuoksi, että olen pari kertaa vahingossa olettanut ihmisen (lapsen tai aikuisen) sukupuolen väärin hänen kuultensa, ja ne olivat kyllä noloja tilanteita. Noloja siis pelkästään minulle, koin olevani sosiaalisesti ihan törppö, ja ihan oikeutetusti. Opin näiden kertojen jälkeen vähentämään oletuksia, ja yritän muutenkin olla lokeroimatta.

Mitä ihmeen väliä sillä muka on siinä leikkipuistotilanteessa (tai missään muussakaan), mitä sukupuolta tuntematon ihminen on. Miksi sen tulisi olla minun oikeuteni olettaa? Jos tutustumme, se varmaan selviää minulle.

Miksi kolumnin kirjoittajan valinta käyttää sanaa kaveri aiheuttaa joissain kommentoijissa niin voimakkaita tunteita?

Minusta sukupuoli on pysyvämpi ominaisuus kuin mikään luonne tai harrastus tai muu sellainen.

Joten ihan hyvin sillä voi määritellä lasta. Paremmin sukupuoli pysyy paikallaan.

Introvertistakin voi ajan myötä tulla enemmän ekstrovertti tai päin vastoin ja harrastuksiakin tulee ja menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä33400 kirjoitti:

Tämän ketjun kommentit kertovat ennen kaikkea siitä, miten ahtaat sukupuoliroolit meillä on ja miten tiukasti niistä haluavat jotkut pitää kiinni. 

Eihän kukaan ole tuossa jutussa eikä muutenkaan kiistänyt sukupuolen olemassaoloa.  Sen sijaan korostettiin, että sukupuoli ei määrää ihmisen ominaisuuksia. Sehän on totta, vaikka meidät yritetään tunkea ahtaisiin miehen ja naisen malleihin.

Ihmiset ovat sukupuolesta riippumatta monin tavoin erilaisia: herkkiä ja vähemmän herkkiä, rajuja tai varovaisia, hiljaisia tai puheliaita, harkitsevia tai nopeasti toimivia, feminiinisiä tai maskuliinisia, temperamenttisia tai rauhallisia jne. 

Onko teillä tiukkojen rooliodotusten vastustajilla oikeasti sellainen elämänkokemus, että naiset ovat sellaisia ja tällaisia ja miehet sellaisia ja tällaisia? Olen tosi surullinen, jos näin on. 

Olen aikuiskoulutuksessa opettajana ja tapaan valtavan määrän uusia ihmisiä päivittäin, sekä miehiä että naisia. Ihmiset ovat kyllä kovin erilaisia monessa suhteessa, mutta se ei liity sukupuoleen mitenkään.

Puhutaanko tässä ketjussa nyt sukupuolesta vai sukupuolirooleista? Mun mielestä vastauksien perusteella sukupuolesta ja siitä, saako tyttöä sanoa tytöksi ja pikaa pojaksi.

Mun mielestä me ollaan yhteiskuntana menty myös paljon eteenpäin tuossa tiukkoihin malleihin ahtamisessa. Etenkin naisten kohdalla, miesten kohdalla tullaan ehkä enemmän jäljessä. Ollaan menty jopa niinkin pitkälle, että perinteisen naisen roolia haluaville tytöille/naisille annetaan palautetta siitä, että he eivät muka veisi tasa-arvoa eteenpäin. Onko niin, että halutaan hämärtää sukupuoliroolit/sukupuoli kokonaan, vai pyrkiä siihen, että hyväksymme itsestäänselvyytenä sen, että osa naisista/miehistä/tytöistä/pojista poikkeaa tuosta perinteisestä muotista?

Nuo ovat sama asia. Jos sosiaalinen sukupuoli hämärretään kokonaan, hyväksymme itsestäänselvyytenä sen, että synnynnäinen fyysinen sukupuoli ei määrittele ihmistä tai hänen rooliaan yhteiskunnassa. Mutta myös toisin päin! Jos hyväksymme itsestäänselvyytenä sen, että synnynnäinen fyysinen sukupuoli ei määrittele ihmistä tai hänen rooliaan yhteiskunnassa, sosiaalinen sukupuoli lakkaa olemasta. Sukupuoliroolit ovat luonteeltaan normatiivisia, eli jos sukupuoliroolit ovat olemassa, niihin painostetaan ja niistä poikkeamisesta rangaistaan sosiaalisesti tavalla tai toisella. Ei ole olemassa mitään sellaista tilannetta, että on joku normaali, oikea tapa olla, mutta muut tavat olla on yhtä hyviä. Normit eivät toimi niin.

Jos oikeasti täysin hyväksytään, että jokainen saa olla sellainen kuin haluaa, sukupuoliroolit eli perinteinen sosiaalinen sukupuoli häviää sillä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa normista poikkeaminen sallitaan, mutta sitä arvotetaan edelleen negatiivisesti. Tämä ei tietenkään ole eikä voi olla hyväksyttävää, ei ole mitään mahdollista oikeutusta sille, että ihmisiä kohdellaan eriarvoisesti identiteetin vuoksi.

Jos tämä arvottaminen loppuu, ja poika voi olla "tyttömäinen" yhtä hyvin kuin "poikamainen", silloin "poika" ja "tyttö" eivät enää tarkoita mitään eikä kukaan enää ajattele tai puhu ihmisistä poikina tai tyttöinä.

Tämä koko jaottelu on aina ollut olemassa nimenomaan siksi, että ihmiset voitaisiin laittaa eriarvoiseen asemaan. Sillä ei ole muuta tarkoitusta eikä funktiota, eikä se voi selvitä tasa-arvosta.

Mun mielestä asia ei ole aivan noin. Itse näen ihmisillä olevan tarpeen jakaa ihmisiä ryhmiin jo pelkästään sen vuoksi, että se auttaa hahmottamaan ympäröivää maailmaa ja omaa paikkaa siinä maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän kyllä opettaa kovasti kuka on tyttö ja kuka poika.

En ymmärrä mitä pahaa siinä on jos joku on poika tai joku tyttö.

Niin miksi ihan pienelle lapselle pitää opettaa, että lapset eivät ole vain lapsia, vaan tiettyä sukupuolta? En näe muuta syytä kuin, että samalla opetetaan, että se mitä housuista löytyy vaikuttaa muutenkin, miten pukeudutaan, millä leikitään, mitä saa tehdä jne. Eli opetetaan tiettyyn sukupuolen mukaisen rooliin, vaikka muuta väitätte.

Anteeksi, mutta mulle ei tule poika-sanasta mieleen ensimmäiseksi alushousujen sisältö. Jos tulisi, hakeutuisin hoitoon. Enkä ymmärrä miten poika-sanan käyttö pakottaa leikkimään vain autoilla, pukeutumaan vain siniseen ja opiskelemaan rakennusmieheksi.

Mitä sulle tulee mieleen poika-sanasta? Miksi haluat nimenomaan korostaa sukupuolta?

No onhan se sukupuoli osa identiteettiä.

On nyt kai, kun siitä ulkoapäin tehdään sellainen ja se määrittelee ihmisen toisten silmissä niin vahvasti jo lapsesta lähtien. Mutta kaikille se identiteetti ei sovi, ja sen heille pakottaminen heille oon todella julmaa.

Sukupuoli on vain osa sitä identiteettiä, eikä kaikille yhtä tärkeä osa. Ja tässä tullaan taas siihen, että sanotaanko poikalapselle, että olet poika. Vai sanotaanko, että olet poika JA siitä syystä sinun tulee tehdä näin, etkä voi tehdä näin.

Määritteleehän sukupuoli jo esimerkiksi sen, millä tavalla voit tuoda maailmaan jälkikasvua. Sanoisin, että aika merkittävä asia ihmiselämässä.

Se on jo ihmisen identiteetin määrittelemistä häneltä kysymättä, että sanotaan että olet poika, samoin kuin se, että nostetaan se keskeiseksi ihmistä määritteleväksi asiaksi, millä tavalla hän voi lisääntyä. Toivottavasti et sentään ajattele hedelmättömyyden määrittelevän jotenkin siitä kärsiviä, tai että adoptoiminen jotenkin määrittelisi vanhemman suhteen hänen lapseensa. Sellainenkin on todella julmaa.

Olen eri, mutta ymmärrätkö lukemaasi ollenkaan?

Tyhmää välttää erottamasta sukupuolia. Viimeistään koulussa tytöt haluavat kuulua tyttöihin ja pojat poikien porukkaan. Ja pukeutumiseen sellasen sen haluavat osoittaa.

Kyllä enemmistöllä pitää demokratiassa olla päätösvaltaa. Jos jossain joku transu lapsi onkin niin sen takia ei valtaväestön tarvitse korvissa hetkauttaa.

Demokratiaan kuuluu että enemmistön ehdoilla mennään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti äiti, henkilö heittää hiekkaa

Onko susta "äiti äiti, poika heittää hiekkaa" jotenkin luontevampi?

Ei saa sanoa "äiti", se on sukupuolisidonnainen sana. Kunnioittakaamme sateenkaaria. Siis: "Huoltaja, huoltaja, ihminen heittää maa-ainesta."

Ei kyllä kukaan ole pyytämässä, että lakattaisiin puhuttelemasta sukupuolittuneesti niitä ihmisiä, joille sen tiedetään olevan ok. Valtaosa äideistä haluaa tulla sanotuksi äidiksi. Se, mitä toivotaan, on että sukupuolittunutta kieltä vähitellen poistettaisiin siellä, missä se kohdistuu moniin yleisesti. Että vähennettäisiin olettamista silloin kun oikeasti ei tiedetä, ja että vähennettäisiin sen vahvistamista, kuinka paljon sukupuoli ihmisen määrittelee. Kun ihmistä puhutellaan jatkuvasti tyttönä tai poikana, tai kun ihmiselle viitataan muihin jatkuvasti tyttönä tai poikana, sillä on väistämättä sellainen vaikutus, että hän alkaa nähdä tyttöyden tai poikuuden ihmistä määrittelevänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän kyllä opettaa kovasti kuka on tyttö ja kuka poika.

En ymmärrä mitä pahaa siinä on jos joku on poika tai joku tyttö.

Niin miksi ihan pienelle lapselle pitää opettaa, että lapset eivät ole vain lapsia, vaan tiettyä sukupuolta? En näe muuta syytä kuin, että samalla opetetaan, että se mitä housuista löytyy vaikuttaa muutenkin, miten pukeudutaan, millä leikitään, mitä saa tehdä jne. Eli opetetaan tiettyyn sukupuolen mukaisen rooliin, vaikka muuta väitätte.

Anteeksi, mutta mulle ei tule poika-sanasta mieleen ensimmäiseksi alushousujen sisältö. Jos tulisi, hakeutuisin hoitoon. Enkä ymmärrä miten poika-sanan käyttö pakottaa leikkimään vain autoilla, pukeutumaan vain siniseen ja opiskelemaan rakennusmieheksi.

Mitä sulle tulee mieleen poika-sanasta? Miksi haluat nimenomaan korostaa sukupuolta?

No onhan se sukupuoli osa identiteettiä.

On nyt kai, kun siitä ulkoapäin tehdään sellainen ja se määrittelee ihmisen toisten silmissä niin vahvasti jo lapsesta lähtien. Mutta kaikille se identiteetti ei sovi, ja sen heille pakottaminen heille oon todella julmaa.

Sukupuoli on vain osa sitä identiteettiä, eikä kaikille yhtä tärkeä osa. Ja tässä tullaan taas siihen, että sanotaanko poikalapselle, että olet poika. Vai sanotaanko, että olet poika JA siitä syystä sinun tulee tehdä näin, etkä voi tehdä näin.

Määritteleehän sukupuoli jo esimerkiksi sen, millä tavalla voit tuoda maailmaan jälkikasvua. Sanoisin, että aika merkittävä asia ihmiselämässä.

Se on jo ihmisen identiteetin määrittelemistä häneltä kysymättä, että sanotaan että olet poika, samoin kuin se, että nostetaan se keskeiseksi ihmistä määritteleväksi asiaksi, millä tavalla hän voi lisääntyä. Toivottavasti et sentään ajattele hedelmättömyyden määrittelevän jotenkin siitä kärsiviä, tai että adoptoiminen jotenkin määrittelisi vanhemman suhteen hänen lapseensa. Sellainenkin on todella julmaa.

Olen eri, mutta ymmärrätkö lukemaasi ollenkaan?

Ymmärrän hyvin. Jos mun kirjoittamassani on sen sijaan jotain epäselvää, niin voit esittää kysymyksen ja mielelläni koitan selventää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tuo jolle vastasit. Olen sukupuoleton. Ne jotka haluavat pitää kiinni binääriin pakottamisesta sanovat munlaisistani ja muunsukupuolisista, että olemme mielisairaita ja/tai emme vaan tiedä kumpaa sukupuolta oikeasti olemme. Meidän olemassaolomme on heille ongelma, ja he haluavat pakottaa meidät kaappiin.

Käytännössä se tarkoittaa, että emme koe olevamme miehiä emmekä naisia, emmekä halua että meitä puhutellaan tai kohdellaan miehinä tai naisina.

Avaa suusi ja kerro tilanteesi kun sellainen tilanne tulee josta et tykkää - kun sinua puhutellaan miehenä tai naisena, äläkä yritä pakottaa enemmistöä mukautumaan sinun erityisyyteesi. Ei ketään kiinnosta missä kaapissa olet tai et ole, kunhan elät ja annat muidenkin elää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten tulee lapsia ja nuoria ja aikuisia, jotka eivät tiedä, kumpaa sukupuolta ovat. Äärimmäisen rasittavia.

Niitä tulee joka tapauksessa. Tämä on osa yritystä tehdä heidän elämästään vähemmän vaikeaa, ja opettaa muut hyväksymään heidän olemassaolonsa ja läsnäolonsa yhteiskunnassa. Susta olisi parempi pakottaa heidät sellaiseksi, mitä he eivät ole, välittämättä siitä, miten se heitä vahingoittaa. En ymmärrä miksi joku ajattelee näin.

Auttakaa joku mua ymmärtämään, mitä tuo "ei tiedä kumpaa sukupuolta on" käytännössä tarkoittaa. Miten se ilmenee? Mä ymmärrän jotenkuten sen, että kokee olevansa toista sukupuolta, koska siinä kuitenkin identifioituu tytöksi tai pojaksi.

Tästä asiasta on hirveen vaikea keskustella, kun ei ymmärrä mikä se ongelma pohjimmiltaan on.

Olen tuo jolle vastasit. Olen sukupuoleton. Ne jotka haluavat pitää kiinni binääriin pakottamisesta sanovat munlaisistani ja muunsukupuolisista, että olemme mielisairaita ja/tai emme vaan tiedä kumpaa sukupuolta oikeasti olemme. Meidän olemassaolomme on heille ongelma, ja he haluavat pakottaa meidät kaappiin.

Käytännössä se tarkoittaa, että emme koe olevamme miehiä emmekä naisia, emmekä halua että meitä puhutellaan tai kohdellaan miehinä tai naisina.

Olen eri kuin tuo jolle vastasit, mutta minä en pidä sinua mielisairaana, sinun olemassaolosi ei ole minulle ongelma, enkä halua pakottaa sinua kaappiin. Minäkään en vain ymmärrä mikä se ongelma oikeasti on. Esimerkiksi itse tiedän, että olen biologinen nainen. Se on biologinen fakta. Ei siinä minun "kokemuksella" ole mitään merkitystä. Aivan eri asia sitten on, sopeudunko erilaisiin naisen rooleihin tai malleihin, joita yhteiskunta tai kulttuuri naiselle asettavat. 

Vierailija kirjoitti:

Antakaa normaalien tyttöjen olla tyttöjä ja normaalien poikien olla poikia. Miksi te sukupuolihulluttelijat, pieni vähemmistö, yritätte pakottaa enemmistöä teidän muotteihinne, miksi syrjitte vallitsevaa sukupuolijakoa? Hulluttelisitte nyt vaan keskenänne ja jättäkää meidät normaalit ihmiset rauhaan hullutuksiltanne. Hirveä haloo asiasta "jolla ei ole mitään väliä". Niin.

Ei olla puuttumassa "normaalien" olla sitä mitä ovat, vaan toivotaan, että huomioitaisiin myös meidän olemassaolomme.

"Voisinpa tällä yksinkertaisella valinnalla vähitellen iskostaa lapseni päähän ajatuksen muista ihmisistä ystävällisinä sieluina, jotka lähtökohtaisesti ovat hänen puolellaan, Raisa Mattila kirjoittaa."

Ja tosielämässä sitten lapselle aikanaan selviää, että tämä ei pidä paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten tulee lapsia ja nuoria ja aikuisia, jotka eivät tiedä, kumpaa sukupuolta ovat. Äärimmäisen rasittavia.

Niitä tulee joka tapauksessa. Tämä on osa yritystä tehdä heidän elämästään vähemmän vaikeaa, ja opettaa muut hyväksymään heidän olemassaolonsa ja läsnäolonsa yhteiskunnassa. Susta olisi parempi pakottaa heidät sellaiseksi, mitä he eivät ole, välittämättä siitä, miten se heitä vahingoittaa. En ymmärrä miksi joku ajattelee näin.

Auttakaa joku mua ymmärtämään, mitä tuo "ei tiedä kumpaa sukupuolta on" käytännössä tarkoittaa. Miten se ilmenee? Mä ymmärrän jotenkuten sen, että kokee olevansa toista sukupuolta, koska siinä kuitenkin identifioituu tytöksi tai pojaksi.

Tästä asiasta on hirveen vaikea keskustella, kun ei ymmärrä mikä se ongelma pohjimmiltaan on.

Olen tuo jolle vastasit. Olen sukupuoleton. Ne jotka haluavat pitää kiinni binääriin pakottamisesta sanovat munlaisistani ja muunsukupuolisista, että olemme mielisairaita ja/tai emme vaan tiedä kumpaa sukupuolta oikeasti olemme. Meidän olemassaolomme on heille ongelma, ja he haluavat pakottaa meidät kaappiin.

Käytännössä se tarkoittaa, että emme koe olevamme miehiä emmekä naisia, emmekä halua että meitä puhutellaan tai kohdellaan miehinä tai naisina.

Joo, okei, ymmärrän tuon. Mutta miten se ilmenee? Miksi et koe olevasi nainen tai mies? Miten olet tähän lopputulokseen päätynyt? Jonkinlainen identiteettikriisi ja ajatusprosessihan siihen on kai liittynyt? Kuvittelen, ettet kuitenkaan ole vain yksi päivä herännyt ja todennut, etten halua olla mies enkä nainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän kyllä opettaa kovasti kuka on tyttö ja kuka poika.

En ymmärrä mitä pahaa siinä on jos joku on poika tai joku tyttö.

Niin miksi ihan pienelle lapselle pitää opettaa, että lapset eivät ole vain lapsia, vaan tiettyä sukupuolta? En näe muuta syytä kuin, että samalla opetetaan, että se mitä housuista löytyy vaikuttaa muutenkin, miten pukeudutaan, millä leikitään, mitä saa tehdä jne. Eli opetetaan tiettyyn sukupuolen mukaisen rooliin, vaikka muuta väitätte.

Anteeksi, mutta mulle ei tule poika-sanasta mieleen ensimmäiseksi alushousujen sisältö. Jos tulisi, hakeutuisin hoitoon. Enkä ymmärrä miten poika-sanan käyttö pakottaa leikkimään vain autoilla, pukeutumaan vain siniseen ja opiskelemaan rakennusmieheksi.

Mitä sulle tulee mieleen poika-sanasta? Miksi haluat nimenomaan korostaa sukupuolta?

No onhan se sukupuoli osa identiteettiä.

On nyt kai, kun siitä ulkoapäin tehdään sellainen ja se määrittelee ihmisen toisten silmissä niin vahvasti jo lapsesta lähtien. Mutta kaikille se identiteetti ei sovi, ja sen heille pakottaminen heille oon todella julmaa.

Sukupuoli on vain osa sitä identiteettiä, eikä kaikille yhtä tärkeä osa. Ja tässä tullaan taas siihen, että sanotaanko poikalapselle, että olet poika. Vai sanotaanko, että olet poika JA siitä syystä sinun tulee tehdä näin, etkä voi tehdä näin.

Määritteleehän sukupuoli jo esimerkiksi sen, millä tavalla voit tuoda maailmaan jälkikasvua. Sanoisin, että aika merkittävä asia ihmiselämässä.

Se on jo ihmisen identiteetin määrittelemistä häneltä kysymättä, että sanotaan että olet poika, samoin kuin se, että nostetaan se keskeiseksi ihmistä määritteleväksi asiaksi, millä tavalla hän voi lisääntyä. Toivottavasti et sentään ajattele hedelmättömyyden määrittelevän jotenkin siitä kärsiviä, tai että adoptoiminen jotenkin määrittelisi vanhemman suhteen hänen lapseensa. Sellainenkin on todella julmaa.

Olen eri, mutta ymmärrätkö lukemaasi ollenkaan?

Ymmärrän hyvin. Jos mun kirjoittamassani on sen sijaan jotain epäselvää, niin voit esittää kysymyksen ja mielelläni koitan selventää.

Kaikki sinun kirjoittamasi on epäselvää. Kirjoitat aivan eri asioista kuin ne kommentit, joita kommentoit. Sinun vastauksesi vääristelevät niitä kommentteja, joihin vastaat, ja teet muiden kommenteista täysin epäloogisia johtopäätöksiä. Siksi ihmettelen, onko sinulla kenties vaikeuksia luetun ymmärtämisessä.

Tulee väkisin mieleen se Ex-Onnelliset-sarjan lapsi... Hämmentyi selvästi, kun ei osannut sanoa, kumpi sukupuoli on. Minäkin olen sitä mieltä että on tyttöjä ja poikia. Kuitenkin jos joku lapsi sanoo minulle, että olen tyttö, mutta koen itseni myös vähän pojaksi, niin sehän on tietysti okei jos hän itse kokee niin. Tarkoitan että oikeasti kokee eikä siksi että vanhempi käskee sanomaan niin.

Vierailija kirjoitti:

Ei olla puuttumassa "normaalien" olla sitä mitä ovat, vaan toivotaan, että huomioitaisiin myös meidän olemassaolomme.

Niin just. Ihan vaan vähän loukkaannutaan kun kutsutaan tyttöjä tytöiksi ja poikia pojiksi. Ja ihan vaan pitäs vähän kieltää näitä sukupuoleen viittaavia ilmaisuja sieltä sun täältä. Tai itseasiassa lopettaa sukupuolen huomioiminen noin niinku kokonaan. Koska tekin, pieni äänekäs vähemmistö, olette olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten tulee lapsia ja nuoria ja aikuisia, jotka eivät tiedä, kumpaa sukupuolta ovat. Äärimmäisen rasittavia.

Niitä tulee joka tapauksessa. Tämä on osa yritystä tehdä heidän elämästään vähemmän vaikeaa, ja opettaa muut hyväksymään heidän olemassaolonsa ja läsnäolonsa yhteiskunnassa. Susta olisi parempi pakottaa heidät sellaiseksi, mitä he eivät ole, välittämättä siitä, miten se heitä vahingoittaa. En ymmärrä miksi joku ajattelee näin.

Auttakaa joku mua ymmärtämään, mitä tuo "ei tiedä kumpaa sukupuolta on" käytännössä tarkoittaa. Miten se ilmenee? Mä ymmärrän jotenkuten sen, että kokee olevansa toista sukupuolta, koska siinä kuitenkin identifioituu tytöksi tai pojaksi.

Tästä asiasta on hirveen vaikea keskustella, kun ei ymmärrä mikä se ongelma pohjimmiltaan on.

Olen tuo jolle vastasit. Olen sukupuoleton. Ne jotka haluavat pitää kiinni binääriin pakottamisesta sanovat munlaisistani ja muunsukupuolisista, että olemme mielisairaita ja/tai emme vaan tiedä kumpaa sukupuolta oikeasti olemme. Meidän olemassaolomme on heille ongelma, ja he haluavat pakottaa meidät kaappiin.

Käytännössä se tarkoittaa, että emme koe olevamme miehiä emmekä naisia, emmekä halua että meitä puhutellaan tai kohdellaan miehinä tai naisina.

Olen eri kuin tuo jolle vastasit, mutta minä en pidä sinua mielisairaana, sinun olemassaolosi ei ole minulle ongelma, enkä halua pakottaa sinua kaappiin. Minäkään en vain ymmärrä mikä se ongelma oikeasti on. Esimerkiksi itse tiedän, että olen biologinen nainen. Se on biologinen fakta. Ei siinä minun "kokemuksella" ole mitään merkitystä. Aivan eri asia sitten on, sopeudunko erilaisiin naisen rooleihin tai malleihin, joita yhteiskunta tai kulttuuri naiselle asettavat. 

Tämä. Itse tiedän olevani nainen, kun katson omaa kehoani. Se, että omaanko naisellisia piirteitä muuten ja sopeudunko naisellisiin rooleihin on aivan eri keskustelu, mutta se ei poista naiseuttani mitenkään. Enkä koe, että miehisiä piirteitä minussa arvotettaisiin negatiivisesti. Ainakaan niissä ympyröissä, jossa itse elän.