Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Riittämättömyyden tunne (vauva ja koirat)

Vierailija
28.04.2020 |

Meillä on pieni vauva ja koiria. Ennen vauvaa koirien kanssa patikoitiin ja harrastettiin ja ehdittiin antaa hellyyttä paljon. Nyt kun vauva on tullut niin koirien saama huomio on vähentynyt radikaalisti.

Huomaan välillä etten edes rapsuttanut koiria vaikka hereillä ollaan oltu monta tuntia. Kun vauva on hereillä niin huomio kohdistuu tietenkin siihen. On jatkuvasti huono omatunto koirien "hylkäämisestä".

Enää ei juurikaan metsässä patikoida kun vaunujen kanssa hankalaa. Lenkitetään kuitenkin viitisen kertaa päivässä, aamulla ja illalla pikalenkit, yksi noin tunnin lenkki ja pari puolen tunnin lenkkiä. Pari kertaa viikossa käydään koirapuistossa. Luulisin että koirat saavat siis ihan hyvin liikuntaa mutta emotionaalinen puoli on rappiolla. Lisäksi virikkeellistäminen on jäänyt tosi vähiin, pari muutaman minuutin settiä viikossa per koira.. hävettää välillä omat ajatukset kun toivon ettei koiria olisi (ainakaan enempää kuin yksi, jos sitäkään) kun tuntuu etten pysty antamaan niille tarpeeksi. Olen miettinyt että miten jotkut yh:t selviää, kun pitäisi vauvan kanssa tehdä jokaikinen lenkki, nyt sentään itse tarvitsee vain kerran päivässä.

Kommentit (27)

Vierailija
21/27 |
28.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Selkeä trolli. 12-vuotias koira, jota ulkoilutetaan "vain" viisi kertaa päivässä, ja koirat pääsevät pari kertaa viikossa koirapuistoonkin. Siinä lienee iäkkäille koirille riittävästi liikuntaa. Ap haluaa selvästi lisää vettä myllyyn tähän "naiset kokevat riittämättömyyden tunnetta, vaikka tekvät miljoona asiaa"-keskusteluun.

Vierailija
22/27 |
28.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Selkeä trolli. 12-vuotias koira, jota ulkoilutetaan "vain" viisi kertaa päivässä, ja koirat pääsevät pari kertaa viikossa koirapuistoonkin. Siinä lienee iäkkäille koirille riittävästi liikuntaa. Ap haluaa selvästi lisää vettä myllyyn tähän "naiset kokevat riittämättömyyden tunnetta, vaikka tekvät miljoona asiaa"-keskusteluun.

Vanhin koira 12v. Toinen 9v ja kolmas 5v. Ja yllättäen tuo 12v on ihan pirteä tapaus mutta 9v jää välillä kotiin kun siinä alkaa vanhuus eniten näkyä.

Nuorimman koiran kanssa ollaan harrastettu mm agilityä, mutta siitäkin tulee helposti huono omatunto kun "hylkään" vanhemmat koirat ja vain nuorin saa touhuta. Tiedostan ettei vanhukset enää tarvitse yhtä paljon tekemistä mutta silti tuntuu välillä pahalta. Nose work sopii onneksi kaikille mutta sitä ehdin tehdä vain pari hakua viikossa (eli muutaman minuutin per koira).

Tuo ruuan etsiminen nurmikolta oli hyvä vinkki, sitä alan tehdä. Kantoreppukin on hankittu mutta vauva inhoaa olla siinä, tykkäisi olla selkä mun mahaa vasten mutta siihen on vielä liian pieni. Ei siedä ollenkaan maha mahaa vasten -asentoa.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/27 |
28.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jätä välillä vauva kotiin isän kanssa ja lähde koirien kanssa metsään. Siis ei siksi, että koirat olisi nyt jotain vailla mutta pääset itse irti kotoa ja saat hetken omaa aikaa. Vauvan on hyvä oppia olemaan myös isän kanssa ja isän vauvan kanssa.

Ja ei, et todellakaan hoida koiria huonosti tai anna niille liian vähän aikaa. Ja todellakin vika on vain omien korvien välissä. Kuulostaa siltä, että koirilla on kaikki hyvin ja niillä on kuitenkin koko ajan toisensa seuranaan ja kohta myös lapsi kaverina.

Vierailija
24/27 |
28.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinä inhimillistät liikaa niitä koiriasi. 

Vierailija
25/27 |
29.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pikkulapsiaika voi välillä sumentaa ajattelun, eikä ideoita tule niin hyvin mieleen. Tosiaan rinkka/kantoreppu lapselle ja metsään. Yleensä pienet lapset viihtyvät liikkeessä pitkänkin aikaa. Isomman lapsen kanssa voi ottaa jo retkieväät mukaan ja keksiä muuta mielenkiintoa, kuten kiipeilyyn sopivaa maastoa yms.

Netistä voi ostaa koirille uusia aktivointi-/älypelejä.

Yksi helppo ja meillä käytetty on herkkujen piilotus eli eläimet laitetaan yhteen huoneeseen ja tällä välin heille piilotetaan herkkuja muualle asuntoon. Lapsen voi ottaa myös mukaan herkkupiilojen keksimiseen ja koirien etsintätyötä on myös mukava pienen seurata.

Koirat kyllä kestävät hetken vähän vähemmällä huomiolla. Onneksi huomio yleensä palautuu sen rankimman vauva-ajan jälkeen. Tsemppiä!

Vierailija
26/27 |
29.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, kuulostat ihan minulta! Mulla on aivan täsmälleen samat ajatukset omien koirien kanssa!

4kk ikäinen vauva vie aika paljon huomiota ja enää en huomioi kahta koiraa yhtä paljon kuin ennen. Kauhean huono omatunto, koska koirat jääneet kakkoseksi ja varsinkin nuorempi koirista onkin muuttunut vauvan myötä (varmaan just vähentyneen huomion takia) jotenkin tosi rasittavaksi arjessa, esim haukkuu ja komentelee ihmisiä.

Aikaisemmin tehtiin pitkiä metsälenkkejä ja treenasin joka päivä, koirat tottuneet aktiiviseen elämään. Koirapuistoissa ei käyty, mutta harrastuksiin kuuluivat melkein kaikki mahdolliset koiraurheilulajit metsästystä ja suojelua lukuunottamatta.

Mä luulen että sä olet ihan liian ankara itsellesi. Mä olen yrittänyt itselleni tolkuttaa, että olen kuitenkin kotona lähes 24/7, kun ennen saatoin tehdä 10h työpäiviä. Vauva on iso muutos kaikkien elämässä, myös koirien. Uusi koti ei varmasti olisi yhtään parempi vaihtoehto, kun ovat eläneet ikänsä meidän perheessä.

Mä olen nyt tehnyt niin, että miehen kanssa ollaan sovittu päivä, että menen ihan vaan koirien kanssa treenaamaan (hakua) ilman vauvaa. Sen lisäksi osan vaunulenkeistä kohdistuu treenikentälle, jossa treenataan tokoa, agilityä, rallitokoa, mitä nyt milloinkin. Vauva onneksi nukkuu hyvin. Kotona, kun vauva nukkuu saatan muuten vaan aktivoida niitä, tehdä temppuja jne.

Ihan tosissaan olen myös miettinyt lainaohjaaja esim agilityyn, lainaohjaajan kanssa koira pääsisi edes sen kerran viikossa ohjattuihin treeneihin väsyttämään itsensä kunnolla. Kunhan korona menee ohi, ajon myös jatkaa kilpailemista taas ja jättää vauva toisinaan miehelle vaikka koko päiväksi.

Mä olen myös omaa suhtautumista yrittänyt muuttaa ja vähän höllentää, jos koirat esim haluaa haistella ja katsella vauvaa, aikaisemmin olin kauhean tarkka ja heti komentamassa. Jospa ne edes vähän saisi tuntea olevan osa kokonaisuutta eikä niin, että olisivat kokonaan ulkopuolisia. Koirattonat varmaan pitää tätä hulluutena, mutta pitäkööt.

Ei-koiraihmisten on vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että mulle koirat on myös perheenjäseniä eikä koiria voi syrjäyttää vauvan tullessa. Tuntuu oudolta, että joku voi edes tosissaan kysyä, aijotteko pitää koirat nyt ku syntyy vauva (isäni kysyi tätä ihan tosissaan).

Höllennä siis vähäsen ja mieti, miten voisit toisinaan järjestää myös kahdenkeskistä aikaa koirien kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/27 |
29.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anna se vauva pois tai myy se. Pääset sitten leikkisästi ja hellitellen sössöttämään koirillesi ja keräämään sen ulosteita muovipusseihin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kahdeksan kahdeksan