Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kun ei muuta tekemistä, niin asianajaja vastaa sohvan nurkasta.... (rikos, perintö, avioliitto, lapset, velka lähinnä)

Vierailija
26.04.2020 |

Eipä tässä muutakaan tekemistä ole.

Kommentit (192)

Vierailija
61/192 |
27.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tekee testamentin, siihen tarvitaan todistajat, mutta pitääkö se lisäksi toimittaa jonnekin viranomaiselle, maistraattiin tmv. ja maksaako se?

Suomessa ei testamentteja rekisteröidä. Se pitää jotenkin säilyttää, että löytyy kuoleman jälkeen. 

Itse teen monesti 3 alkuperäistä (HUOM: kopiot eivät ole juridisesti päteviä) ja kaksi asiakkaalle ja yksi jää minun toimistoon. Asiakasta neuvon, että niitä kahta ei saa laittaa saman kirjan väliin tai piilottaa samaan paikkaan. Erilleen säilytys.

AA

Sanoisin, että huono ohje. Laki ei tosiaan kiellä useamman alkuperäisen kappaleen laatimista. Merkitystä asialla on kuitenkin silloin, jos testamentin haluaa hävittää. Nykyisen oikeuskäytännön mukaan merkitystä on silloin sillä testamentilla, joka on testaattorin hallussa. Jos yksi tai useampi kappale on annettu asiakkeelle ja yksi tai useampi on asianajajalla säilytyksessä, ei välttämättä jälkimmäisellä ole merkitystä, jos asiakkaan kuollessa ei löydetä niitä asiakkaalla hallussa olleita kappaleita. Tällöin testamentinsaajalle jää todistustaakka siitä, että vaikka testaattorin kappaleet on hävitetty, olisi toisella säilytyksessä oleva kappale kuitenkin testaattorin tahdon mukainen. Itse suositan aina, että testamenttia on vain yksi alkuperäinen kappale ja se säilytetään paloturvallisessa paikassa kuten pankin säilytyslokeroissa.

Vierailija
62/192 |
27.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon seksuaalirikoksesta syytettyä puolustavalle asianajajalle maksetaan ekstraa, että hän suostuu puolustamaan rikoksen tekijää? Esim. lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.

Olen itse ollut asianomistajana, meitä oli samassa oikeudenkäynnissä viisi, ja tiedämme, että uhreja oli enemmänkin, mutta moni ei halunnut tehdä rikosilmoitusta. Meidän tarinamme olivat todella samankaltaisia, vaikka emme tunteneet toisiamme. Asianajajan jutut olivat todella typeriä, esim. kun joku miestä sanoi, että oli puolustautunut lyömällä miestä kyynärpäällä silmään tai mäjäyttämällä lakaisuharjalla naamaan, niin hän vain jankkasi "Miksi et puolustautunut mitenkään?". Ja loppupuheenvuorossakin hän selitti "yksikään uhreista ei kertaakaan yrittänyt millään tavalla puolustautua tekijää kohtaan".

Ja kun tietää, että asianomistajien pitää ehdottomasti puhua totta, ja syytetty saa valehdella niin paljon kuin haluaa, niin eikö se ole päivänselvää, että syytetty valehtelee ja asianomistajat puhuvat totta?

Kuinka paljon siis pitää maksaa ekstraa, että asianajaja suostuu puolustamaan lapsenraiskaajia ja muita hyväksikäyttäjiä? Kahta alaikäistä oli yrittänyt raiskatakin.

Ja jos joku syytetyn puolesta todistamaan kutsuttu todistaakin lopulta syytettyä vastaan, eli todistaa että syytetty on syyllinen, niin miksi tuo lausunto sitten poistetaan tiedoista ja lausunnoista? Siitä on siis papereissa merkintä "kutsuttu todistamaan Minna Möttönen", mutta oikeudenkäynnistä kirjoitetuissa papereissa ei ole sanallakaan mainintaa tuosta todistajanlausunnosta ja siitä, että hän todistikin syytettyä vastaan.

Miksi noin olennainen lausunto poistetaan kokonaan, vaikka se on avainasemassa todisteiden suhteen?

Mikä se on se oikeusvaltio, jossa syytetty tuomitaan? Tuokin selvisi kolmen kuukauden ehdollisella, eikä maksanut oikeudenkäyntikuluja, kun oli ehtinyt siirtää autot ja hevoset veljensä nimiin ja talonsa äitinsä nimiin.

Tämä on vaikea asia vastata. Tiedän, että paljon miinuksia tulee. 

En ensinnäkään voi sinulle vastata sinun yksittäiseen tuomioon. Minun pitäisi lukea paperit (tuomion, esitutkintapöytäkirjat, mahdolliset lääkärinlausunnot).

Mutta yleisesti.

Ei meille asianajajille makseta mitään erityistä ylimääräistä siitä, että puolustetaan syytettyä. Sama liksa on. Aivan sama meille asianajajille, onko asiakas syytetty vai väitetty uhri.

Meidän tehtävä on puolustaa asiakasta.

Tällä hetkellä minulla on 3 lasta, jotka ovat uhreja väitetyssä seksuaalirikoksessa ja 1 joka on syytettynä.

Me teemme työtämme. Ei meillä asianajajilla ole tunteet asioissa mukana. Jos olisi, emme voisi tehdä tätä työtä. Ei myöskään syyttäjät, ei poliisit, ei käräjätuomarit.

Me teemme työmme.

ap=aa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/192 |
28.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä eroa on asianajajalla ja lakimiehellä?

Tämä on klassinen kysymys. Tähän joudun vastaamaan aina. Eli vedetään uudestaan. 

Oikeustieteellisestä valmistuva on OTM (oikeustieteen maisteri, aikaisemmin OTK oikeustieteen kandidaatti). Hän on lakimies. Ilman mitään työkokemustakaan, mutta valmis lakimies.

Jos menee auskultoimaan käräjäoikeuteen, saa hovioikeudelta arvon VT (varatuomari). Jos haluaa asianajajaksi, pitää työskennellä valmistumisen jälkeen 4 vuotta ja tuosta 4 vuodesta pitää 2 olla asianajollisissa tehtävissä. Eli jos olet ollut vakuutuslakimiehenä 10 vuotta, et täytä kriteeriä.

Tuon 4 vuoden jälkeen haet Suomen Asianajoliitolta lupaa osallistua asianajokokeeseen. Tarkistetaan työhistoria, rikosrekisteri, ulosottorekisteri. Sitten luet lisää. Kirjatolkulla. Menet Asianajoliiton kirjalliseen kokeeseen ja sitten vielä suulliseen kokeeseen, jossa sinua tentataan.

Sen jälkeen olet asianajaja. Sinua valvotaan. Esiinnyt oikeudessa automaattisesti. Lakimies on hieman villiä areenaa.... Valvontaa ja laskutusta ei siten seurata. Kun asiakas ottaa asianajajan, niin on "paremmassa turvassa"

Tosin me asianajajat monesti naureskellaan, että Liiton kortin suurin merkitys on siinä, että päästään jonojen ohi ilman turvatarkastusta kun mennään oikeuteen. Lakimiehet jonottaa :D :D (tämä tyhmä sisäpiirivitsi)

AA[/Tuota... mitään lupaa osallistua aa-tutkinnon suorittamiseen ei kyllä tarvita. Kannattaisiko edes tarkistaa speksit ennen virheellisten tietojen antamista. Aa-tutkinnon voi suorittaa kun on suorittanut oikeusnotaarin tutkinnon. Asianajajaksi hyväksymiseksi vaaditaan lisäksi neljän vuoden työkokemus lakimiestehtävistä, joista kaksi vuotta asianajoalalla, ja henkilön tulee toimia asianajoalalla plus täyttää kaikki muut jäsenyysehdot.

Tutkinto on kolmiosaisen: kirjallinen koe, eettinen osa ja oikeudenkäyntiosa. Mitään suullista koetta ei ole.

Lisäksi jossain kohtaa mainitsit, että olit auskultoimassa käräjätuomarina. Auskultoivat eivät ole käräjätuomareita, vaan käräjänotaareita (ennen notaareja). Käräjätuomarina voi työskennellä vasta auskultoinnin jälkeen.

Vierailija
64/192 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Noniin. Takaisin maisemissa. 

Oli pitkä tauko, kun tänne vastailin. Itselläni oli tilanne, että oli viimeisin oikeus 10.3 ja sitten meni pari kuukautta, että ei oikeutta. Nyt rävähti. Eilen viimeksi oikeudessa 10,5 tuntia. Voisi sitä perjantai-iltaa paremminkin viettää. Riideltiin lapsen tapaamisoikeuksista.... Mutta oikeudet ovat auenneet. Ensi viikolla 3 oikeutta.

Mutta se siitä. Yritän vastailla, minkä ehdin ja minkä osaan. 

Ap (se asianajaja)

Vierailija
65/192 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tekee testamentin, siihen tarvitaan todistajat, mutta pitääkö se lisäksi toimittaa jonnekin viranomaiselle, maistraattiin tmv. ja maksaako se?

Suomessa ei testamentteja rekisteröidä. Se pitää jotenkin säilyttää, että löytyy kuoleman jälkeen. 

Itse teen monesti 3 alkuperäistä (HUOM: kopiot eivät ole juridisesti päteviä) ja kaksi asiakkaalle ja yksi jää minun toimistoon. Asiakasta neuvon, että niitä kahta ei saa laittaa saman kirjan väliin tai piilottaa samaan paikkaan. Erilleen säilytys.

AA

Sanoisin, että huono ohje. Laki ei tosiaan kiellä useamman alkuperäisen kappaleen laatimista. Merkitystä asialla on kuitenkin silloin, jos testamentin haluaa hävittää. Nykyisen oikeuskäytännön mukaan merkitystä on silloin sillä testamentilla, joka on testaattorin hallussa. Jos yksi tai useampi kappale on annettu asiakkeelle ja yksi tai useampi on asianajajalla säilytyksessä, ei välttämättä jälkimmäisellä ole merkitystä, jos asiakkaan kuollessa ei löydetä niitä asiakkaalla hallussa olleita kappaleita. Tällöin testamentinsaajalle jää todistustaakka siitä, että vaikka testaattorin kappaleet on hävitetty, olisi toisella säilytyksessä oleva kappale kuitenkin testaattorin tahdon mukainen. Itse suositan aina, että testamenttia on vain yksi alkuperäinen kappale ja se säilytetään paloturvallisessa paikassa kuten pankin säilytyslokeroissa.

Olen täysin eri mieltä kuin sinä. Teen yleensä 3 alkuperäistä. Kaksi annan asiakkaalle ja yhden otan itselleni (jos se käy asiakkaalle). Kehoitan asiakasta antamaan toisen itselleen saaman testamentin lapselleen/naapurilleen/tutulleen. Tämä sen vuoksi, että se varmasti löytyy. 

Jos asiakkaalla pankin tallelokero, niin tietenkin sinne. Nykyään vaan ongelmana se, että pankeista ei enää saa uusia tallelokeroita. Oma pankkini Hakaniemessä lopetti, tallelokero meni, uusi piti hankkia Tuusulasta. Pankkien vähentymisen myötä, lokeroita ei tuosta vaan oteta.

3 kappaletta myös sen vuoksi, että varmasti testamentti löytyy. Kopioilla ei ole juridista merkitystä. Jos 1 testamentti ja päämies sen saa, sitten sairastuu muistisairauteen, ei hän enää muista koko testamenttia. Asiakkaan oikeusturvan vuoksi on välttämätöntä, että vähintään kaksi alkuperäistä, mitkä säilytetään eri paikoissa. Varmistetaan testamentin löytyminen.

Yhden kirjan väliin piilotettu testamentti on suuremmassa vaarassa kadota kuin jos 1 on annettu muualle ja kolmas mahdollisesti asianajajalle. 

ap

Vierailija
66/192 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kohtaan huomattavan usein tilanteita, joissa edellytetään hyväksyttävän virke: "Olen lukenut ja hyväksyn ehdot." Ehdot, joihin viitataan, ovat usein sivukaupalla hirvittävän tylsää tekstiä, ja ne pitäisi lukea myös varsin pienissä ja vähäpätöisissä asioissa.

Onko lait laadittu niin, että yritysten on käytännössä pakko simputtaa asiakkaita lukemaan sivukaupalla typeriä ehtoja tai vaihtoehtoisesti valehtelemaan lukeneensa ne, vai voisiko tuon korvata ilmauksella "Ymmärrän, että palvelun käyttöön sovelletaan ehtoja, jotka voin halutessani lukea täältä (linkki ehtoihin)"?

Olisiko jälkimmäinen ilmaus siis niin paljon vähemmän asiakasta sitova, ettei sitä siksi voida käytännössä käyttää?

Juuri näin. Ne pikkupräntit on nimenomaan siksi, että yritys vapautuu kaikesta vastuusta ja asiakkaan velvollisuus lukea ne. EI niitä kukaan jaksa lukea. En edes minä. Olen laittanut nimeni johonkin pankkitiliin (siis omaan, ei asiakkaan) ja jälkikäteen huomannut, että esim tiliveloitus on iso. Tarkoitus on juuri että vastuu siirtyy asiakkaalle. Kusetusta (anteeksi kielenkäyttöni) se on. 

Onneksi en hoida yritysten asioita enkä raha-asioita suuressa määrin, joten työssäni näitä ei tule minulle eteen.

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/192 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voiko siitä, että jotkut asiantuntijat Suomessa vaativat koronan levittämistä väestöön, tehdä rikosilmoituksen? Johtaako se mihinkään?

Tyhmiin kysymyksiin en ala vastaamaan laajamittaisesti.

Voit tehdä rikosilmoituksen. Yksilöi tekijät. Ei johda mihinkään.

Ap

Vierailija
68/192 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Myyjä lähettää laskun työstä, josta on tehty reklamaatio. Työn korjaus kestää viikkoja, jolloin laskun on erääntynyt ja myyjä on lähettänyt huomautuslaskun, vaikka työ on edelleen kesken. Kuukauden päästä alkuperäisestä laskun eräpäivästä myyjä siirtää laskun perintätoimistoon, korjaustyöt jatkuvat. Millä perusteella perintätoimisto ottaa riitaisan laskun perimisen, kun lasku ei vastaa siihen asti tehtyä työtä? Ymmärtääkseni perintätoimisto ei saisi ottaa riitaista laskua?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/192 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä eroa on asianajajalla ja lakimiehellä?

Tämä on klassinen kysymys. Tähän joudun vastaamaan aina. Eli vedetään uudestaan. 

Oikeustieteellisestä valmistuva on OTM (oikeustieteen maisteri, aikaisemmin OTK oikeustieteen kandidaatti). Hän on lakimies. Ilman mitään työkokemustakaan, mutta valmis lakimies.

Jos menee auskultoimaan käräjäoikeuteen, saa hovioikeudelta arvon VT (varatuomari). Jos haluaa asianajajaksi, pitää työskennellä valmistumisen jälkeen 4 vuotta ja tuosta 4 vuodesta pitää 2 olla asianajollisissa tehtävissä. Eli jos olet ollut vakuutuslakimiehenä 10 vuotta, et täytä kriteeriä.

Tuon 4 vuoden jälkeen haet Suomen Asianajoliitolta lupaa osallistua asianajokokeeseen. Tarkistetaan työhistoria, rikosrekisteri, ulosottorekisteri. Sitten luet lisää. Kirjatolkulla. Menet Asianajoliiton kirjalliseen kokeeseen ja sitten vielä suulliseen kokeeseen, jossa sinua tentataan.

Sen jälkeen olet asianajaja. Sinua valvotaan. Esiinnyt oikeudessa automaattisesti. Lakimies on hieman villiä areenaa.... Valvontaa ja laskutusta ei siten seurata. Kun asiakas ottaa asianajajan, niin on "paremmassa turvassa"

Tosin me asianajajat monesti naureskellaan, että Liiton kortin suurin merkitys on siinä, että päästään jonojen ohi ilman turvatarkastusta kun mennään oikeuteen. Lakimiehet jonottaa :D :D (tämä tyhmä sisäpiirivitsi)

AA[/Tuota... mitään lupaa osallistua aa-tutkinnon suorittamiseen ei kyllä tarvita. Kannattaisiko edes tarkistaa speksit ennen virheellisten tietojen antamista. Aa-tutkinnon voi suorittaa kun on suorittanut oikeusnotaarin tutkinnon. Asianajajaksi hyväksymiseksi vaaditaan lisäksi neljän vuoden työkokemus lakimiestehtävistä, joista kaksi vuotta asianajoalalla, ja henkilön tulee toimia asianajoalalla plus täyttää kaikki muut jäsenyysehdot.

Tutkinto on kolmiosaisen: kirjallinen koe, eettinen osa ja oikeudenkäyntiosa. Mitään suullista koetta ei ole.

Lisäksi jossain kohtaa mainitsit, että olit auskultoimassa käräjätuomarina. Auskultoivat eivät ole käräjätuomareita, vaan käräjänotaareita (ennen notaareja). Käräjätuomarina voi työskennellä vasta auskultoinnin jälkeen.

Minä en tiedä, koska minun ei tarvitse tietää, miten tänään tuo asia. 

Olet ilmeisesti ihan vasta (nyt tai pari vuotta sitten selvitellyt asiaa), joten sinulla varmaan siitä asiasta parempi tieto. Jos asia on noin nykyään, niin selvä.

Minä olen valmistunut 97 (oikikseen menin 91) ja työskennellyt tällä alalla vuodesta 95 lähtien. 

Luottamukseni omaan ammattitaitoon on niin vahva, että voin myöntää jos olen väärässä. En oikeasti tiedä, miten nykyään (ei kiinnosta enkä tarvitse tietoa). Silloin kuin minä kyseiset hommat tein, mistä puhut, asiat oli noin kuten kerroin.

Asianajollisissa tehtävissä olen ollut Kotkassa, Loimaalla ja nyt Helsingissä omassa firmassa vuodesta 2006. Jos jotain väärin sanon nykyisestä tilanteesta, myönnän virheeni. 

Eli itse sain asianajajatutkinnon suoritettua (olikohan vuonna 2010). En pitänyt sitä aluksi tärkeänä, mutta sitten työn kautta huomasin, että asianajajaa kunnioitetaan piireissä enemmän kuin varatuomaria. Siksi sitten kävin sen homman hoitamassa pois alta.

ap

Vierailija
70/192 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Perunkirjoitus on tehty puoli vuotta sitten, mutta nyt vainaja saakin veronpalautusta. Pitääkö pitää uusi tilaisuus vai riittääkö pelkkä täydennysperukirjan lähetys verottajalle. Palautus tulee muistaaksen elokuussa, mutta pitääkö asialle heti tehdä jotain. Perittävien osuus olisi vain alle 300€.

Tästä olisin itsekkin kiinnostunut. Sukulaisellani on sama tilanne ja mietti juuri viime viikolla, että mitä tällaisen pikkusumman kanssa tekee

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/192 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkyykö näpistys rikosrekisteriotteessa?

Ei näy. Rikosrekisteriotteessa ei näy sakkorangaistukset. Ne näkyy poliisin tiedostoissa.

Mikäs tämä tämmöinen asianajaja on, joka kirjoittaa kuin Matti Nykänen?

Mitenkähän minun olisi pitänyt esitettyyn kysymykseen vastata, jotta en olisi kirjoittanut kuin Matti Nykänen? Kysyttiin rikosrekisteriotteesta ja siihen vastasin.

Mitenkähän muutin Matti Nykänen kirjoitti.... En ole nähnyt hänen kirjoituksiaan..... 

AA

En ole tuo kirjoitustaidoista huomauttanut, sillä asia tuli tuosta ihan selväksi, mutta onhan tuo yksiköiden ja monikoiden käyttäminen sekaisin samassa lauseessa aika alkeellinen kielioppivirhe. Pitäisi siis olla "Se näkyy" tai "Ne näkyvät", mutta "Ne näkyy" on kirjakielisessä yksiselitteisesti väärin.

Joku assi siellä ei tajua että:

1) kieli muuttuu. Some on tehnyt puhekielisistä ilmaisuista hyväksyttyjä kirjoitettuna. Ellei kyse ole äärimmäisen virallisista yhteyksistä kuten tentti tai vastaava.

2) puhelimella nopeasti näpytellessä ja kolmea muuta asiaa samaan aikaan tehdessä ei kiinnosta olla pilkunnussija.

Ps. Jos haluat olla takakireä ammattivalittaja, opettele edes termit, ettei sun tarvi selittää tuollaista epämääräistä litanniaa kun voisit vaan viitata lukukongruenssin virheeseen. Mikä amatööri kielioppivalittajaksi.

Ohis

Vierailija
72/192 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perunkirjoitus on tehty puoli vuotta sitten, mutta nyt vainaja saakin veronpalautusta. Pitääkö pitää uusi tilaisuus vai riittääkö pelkkä täydennysperukirjan lähetys verottajalle. Palautus tulee muistaaksen elokuussa, mutta pitääkö asialle heti tehdä jotain. Perittävien osuus olisi vain alle 300€.

Tästä olisin itsekkin kiinnostunut. Sukulaisellani on sama tilanne ja mietti juuri viime viikolla, että mitä tällaisen pikkusumman kanssa tekee

Tämä on vähän itselleni uusi tilanne. Työssäni olen tunnollisesti tehnyt täydennysperunkirjoituksen, mutta jatkossa, jos vastaava tilanne ilmenee soittaisin vain verotoimistoon. 

Tämä pelkkä soitto saattaa riittää. Isäni kuoli toukokuussa 2019 ja minä en tietenkään tehnyt perunkirjoitusta, koska halusin, että ei tule epäilystä "kotiinpäin vedosta". Kemissä toimiva asianajaja soitti vain verotoimistoon ja ilmoitti tämmöisestä pikku summa muutoksesta. Se kelpasi verottajalle. 

Eli tuon perusteella kehoittaisin soittamaan verottajalle ja kysymään tarviiko täydennyspk tehdä vai riittääkö pelkkä ilmoistus. Luulen että puhelu riittää ja minä olen liian tunnollinen lakipykälien seuraaja... :D

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/192 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkyykö näpistys rikosrekisteriotteessa?

Ei näy. Rikosrekisteriotteessa ei näy sakkorangaistukset. Ne näkyy poliisin tiedostoissa.

Mikäs tämä tämmöinen asianajaja on, joka kirjoittaa kuin Matti Nykänen?

Mitenkähän minun olisi pitänyt esitettyyn kysymykseen vastata, jotta en olisi kirjoittanut kuin Matti Nykänen? Kysyttiin rikosrekisteriotteesta ja siihen vastasin.

Mitenkähän muutin Matti Nykänen kirjoitti.... En ole nähnyt hänen kirjoituksiaan..... 

AA

En ole tuo kirjoitustaidoista huomauttanut, sillä asia tuli tuosta ihan selväksi, mutta onhan tuo yksiköiden ja monikoiden käyttäminen sekaisin samassa lauseessa aika alkeellinen kielioppivirhe. Pitäisi siis olla "Se näkyy" tai "Ne näkyvät", mutta "Ne näkyy" on kirjakielisessä yksiselitteisesti väärin.

Joku assi siellä ei tajua että:

1) kieli muuttuu. Some on tehnyt puhekielisistä ilmaisuista hyväksyttyjä kirjoitettuna. Ellei kyse ole äärimmäisen virallisista yhteyksistä kuten tentti tai vastaava.

2) puhelimella nopeasti näpytellessä ja kolmea muuta asiaa samaan aikaan tehdessä ei kiinnosta olla pilkunnussija.

Ps. Jos haluat olla takakireä ammattivalittaja, opettele edes termit, ettei sun tarvi selittää tuollaista epämääräistä litanniaa kun voisit vaan viitata lukukongruenssin virheeseen. Mikä amatööri kielioppivalittajaksi.

Ohis

Kiitos kuitista :D Tosin kielioppivirheitä varmasti tulee jatkossakin, kun tässä sohvan nurkassa kirjoittelee.... 

Se, että on asianajaja, ei todellakaan tarkoita sitä, että vapaalla alkaisi oikolukemaan ennen viestin lähetystä.

Viimeisimmässä oikeuteen lähettämässäni haastehakemuksessa käytin näköjään sanaan "lasti" kun piti olla lapsi. No, ihmisiä mekin ollaan (lähetin kyllä uuden korjatun version).

aa

Vierailija
74/192 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/192 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi omaisuuden erottelun yhteydessä tarvitsee maksaa kiinteistöstä, joka avioehdolla määritelty henkilölle eron tapahtuessa jääväksi - varainsiirtovero - sehän on jo kertaalleen maksettu.

Vierailija
76/192 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ok. Kaikki ovat viettämässä lauantai-iltaa. 

Toivottavasti henkilöt, joiden viesteihin olen vastannut, ovat saaneet edes hieman apua.

ap

Vierailija
77/192 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jääkö rikoksen uhri ilman korvauksia, jos rikoksesta tuomittu ei aio maksaa?

Vierailija
78/192 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vasemmasta vai oikeasta nurkasta? Eikö puolisosi annan sinun vastata asunnossasi mistään muusta?

Vierailija
79/192 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi omaisuuden erottelun yhteydessä tarvitsee maksaa kiinteistöstä, joka avioehdolla määritelty henkilölle eron tapahtuessa jääväksi - varainsiirtovero - sehän on jo kertaalleen maksettu.

Nyt täytyy myöntää, että en ymmärrä kysymystä.

Eli avioero, avioehto, ja kiinteistö, ja varainsiirtovero, jää toiselle puolisolle?

Ymmärsinkö oikein?

Nyt täytyy myöntää, että en ymmärrä kysymystä.

Ei tarvi maksaa varainsiirtoveroa, jos erottelusta kyse. Se vastaa omasta omaisuudesta kenen on, myös kustannuksista. Avioehto---> erotellaan omaisuus.

En osaa vastata tähän, koska en ymmärtänyt kysymystä. Jos näkisin paperit, antaisin vastauksen 30 minuutissa ja juttelisen+selittäisin tilanteen asiakkaalle.

Nyt en osaa vastata näillä tiedoilla.

ap

Vierailija
80/192 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten voi kieltäytyä perinnöstä siten ettei perittävä kohde jää riesaksi omille lapsille? Kyseessä siis omalta vanhemmalta perintö, joka aiheuttaisi itselle niin suuren taloudellisen riesan ettei siitä selviäisi ottamatta velkaa. Enkä haluaisi siirtää ongelmaa eteenpäin omille lapsille.