Kun ei muuta tekemistä, niin asianajaja vastaa sohvan nurkasta.... (rikos, perintö, avioliitto, lapset, velka lähinnä)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ongelmia voi seurata siitä, että ositusta ei avioeron yhteydessä tehty? Omaisuutta ei ollut erohetkellä mainittavasti, toiselle osapuolelle on eron jälkeen kertynyt paljonkin (erosta 10 vuotta). Yhteisiä lapsia on ja toisella uusi puoliso.

Ositusperuste on tapauksessanne avioerohakemuksen oikeuden vireilletulopäivä. Se määrittää ositettavan omaisuuden. Jos toinen vireilletulon jälkeen hankkinut/perinyt omaisuutta sillä ei merkitystä. 

Perunkirjoituksissa ja myös vanhoissa avioeroissa joudun usein pyytämään leskeltä/ex-puolisolta kirjallisen allekirjoituksen, että ositus tehtiin, vaikka ei kirjallista ositussopimusta ole. Näin olen aina saanut. 

Jos leskikin /ex-puoliso kuollut, se vaan täytyy päätellä asiakirjoista. Eli perusteen jälkeen kertyneestä omaisuudesta ei hyödy, ellei se ole ositettavan omaisuuden arvon nousua/laskua.

ap

Kannattaisi kuitenkin tehdä osituksesta paperi, niin pääsee paljon helpommalla siinä vaiheessa, kun toinen kuolee. Ei tarvita välttämättä lakimiestä, vaan riittää ihan yksinkertainen paperi, jossa toteatte, että olette omaisuutenne jakaneet eikä kummallakaan ole siihen huomauttamista. En tiedä, tarvitaanko todistajien allekirjoitukset omienne lisäksi.

Ei ap

Kyllä, tällaisen neuvon olen saanutkin. Pelkään vain pahoin ettei eksä suostu, kiusan vuoksi tai siksi että kuvittelee hyötyvänsä jotenkin. Harmittaisi maksaa pesänselvittäjälle kun omaisuutta ei tosiaan ollut. Siksi kyselin, seuraako jotain ongelmia jos vain annan olla ja ositus jää tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitäpaitsi, tietääkseni asianajajat eivät saa jakaa lakineuvoa nimettömänä randomeilla palstoilla. Tämähän on ihan perus lakimiesten tietoa.

Kyllä ihmetyttääkin, että joku "oikea" asianajaja vastailisi kansan kysymyksiin sohvan nurkalta. Ilmaiseksi. Myös on eettisesti kummalllista, että "AA" kertoo mitä juttuja hänellä on ollut ja on meneillään. Vaikka hän ei nimiä onneksi kerrokaan (!!) eikä muita tietoja niin ajattelen , että asianajajilla, juristeilla on vaitiolovelvollisuus. Samalla tavalla kuin lääketieteen puolella on lääkäreillä, hoitajilla , kaikilla alalla työskentelevillä. Asiakkaista ei esim. vauva.fi palstalla puhuttaisi, kirjoitettaisi yhtään mitään.

No tämä asianajaja vastailee sohvan nurkasta. Elämässäni ei ole muuta kuin työ ja ratsastus. 

Minulla on vaitiolovelvollisuus. Se ei estä puhumasta tapauksista, joita olen hoitanut jossakin. En edes kertonut missä käräjäoikeudessa. Lääkäri myös saa kertoa, että oli jokin tapaus ja se ei ole vaitiolovelvollisuuden rikkomista.

Oliko jotain muuta?

ap

Sama jamppa. Uusi typerä päivän "kysy mitä vaan"-ketju. 0/5. Outoa, että menee läpi joillekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ongelmia voi seurata siitä, että ositusta ei avioeron yhteydessä tehty? Omaisuutta ei ollut erohetkellä mainittavasti, toiselle osapuolelle on eron jälkeen kertynyt paljonkin (erosta 10 vuotta). Yhteisiä lapsia on ja toisella uusi puoliso.

Ositusperuste on tapauksessanne avioerohakemuksen oikeuden vireilletulopäivä. Se määrittää ositettavan omaisuuden. Jos toinen vireilletulon jälkeen hankkinut/perinyt omaisuutta sillä ei merkitystä. 

Perunkirjoituksissa ja myös vanhoissa avioeroissa joudun usein pyytämään leskeltä/ex-puolisolta kirjallisen allekirjoituksen, että ositus tehtiin, vaikka ei kirjallista ositussopimusta ole. Näin olen aina saanut. 

Jos leskikin /ex-puoliso kuollut, se vaan täytyy päätellä asiakirjoista. Eli perusteen jälkeen kertyneestä omaisuudesta ei hyödy, ellei se ole ositettavan omaisuuden arvon nousua/laskua.

ap

Kannattaisi kuitenkin tehdä osituksesta paperi, niin pääsee paljon helpommalla siinä vaiheessa, kun toinen kuolee. Ei tarvita välttämättä lakimiestä, vaan riittää ihan yksinkertainen paperi, jossa toteatte, että olette omaisuutenne jakaneet eikä kummallakaan ole siihen huomauttamista. En tiedä, tarvitaanko todistajien allekirjoitukset omienne lisäksi.

Ei ap

Kyllä, tällaisen neuvon olen saanutkin. Pelkään vain pahoin ettei eksä suostu, kiusan vuoksi tai siksi että kuvittelee hyötyvänsä jotenkin. Harmittaisi maksaa pesänselvittäjälle kun omaisuutta ei tosiaan ollut. Siksi kyselin, seuraako jotain ongelmia jos vain annan olla ja ositus jää tekemättä.

Riippuu aika paljon siitä, kuinka helppo sinun kuoltuasi perillistesi on osoittaa, että omaisuutesi on karttunut vasta eronne jälkeen. Joskus monen kymmenen vuoden päästä voi ollakin vaikea todistaa, että esim. asuntoasi ei ole maksettu sellaisilla rahoilla, jotka olivat tililläsi jo erohetkenä.

Ei ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ongelmia voi seurata siitä, että ositusta ei avioeron yhteydessä tehty? Omaisuutta ei ollut erohetkellä mainittavasti, toiselle osapuolelle on eron jälkeen kertynyt paljonkin (erosta 10 vuotta). Yhteisiä lapsia on ja toisella uusi puoliso.

Ositusperuste on tapauksessanne avioerohakemuksen oikeuden vireilletulopäivä. Se määrittää ositettavan omaisuuden. Jos toinen vireilletulon jälkeen hankkinut/perinyt omaisuutta sillä ei merkitystä. 

Perunkirjoituksissa ja myös vanhoissa avioeroissa joudun usein pyytämään leskeltä/ex-puolisolta kirjallisen allekirjoituksen, että ositus tehtiin, vaikka ei kirjallista ositussopimusta ole. Näin olen aina saanut. 

Jos leskikin /ex-puoliso kuollut, se vaan täytyy päätellä asiakirjoista. Eli perusteen jälkeen kertyneestä omaisuudesta ei hyödy, ellei se ole ositettavan omaisuuden arvon nousua/laskua.

ap

Kiitos kun vastasit! Olen itse tuo vaurastunut, huolestuttaa joutuvatko lapset hankalaan tilanteeseen jos kuolen ennen ex-puolisoa ja hän yrittää hyötyä omaisuudestani. Hän ei ole suostunut tekemään ositusta. Mutta ilmeisesti ei ole vaaraa että hän pääsisi jättämääni perintöön käsiksi?

Kuten viestissäni sanoin. Jos on ositettavan omaisuuden arvon nousua, se huomioidaan. Jos perittyä tai itse hankittua perusteen syntymisen jälkeen eikä ole kytköksissä ositettavaan omaisuuteen, ei mitään huolta. 

Mies saattaa yrittää, mutta ei onnistu edellä kertomani mukaisesti.

ap

Vierailija kirjoitti:

Hei,

perinnöksi tulleesta asunnosta paljastui kosteusvaurio. Olen siis myymässä asuntoa. Ostajat ovat samasta talosta ja sopimus on vain suullinen. Annoin heille sähköpostissa luvan hallita asuntoa alkaen 1.5. koska he maksoivat toukokuun vastikkeen. Kauppoja ei ole vielä tehty.

Jos haluan MYYJÄNÄ purkaa suullisesti sovitun kaupan, jossa ei ole sovittu mistään ehdoista kaupan purkautumiselle, niin mitä joutuisin korvaamaan? Voinko myös vain yksipuolisesti irtisanoa tämän hallintaoikeuden?

Hei, tämä kysymys edelleen kiinnostaa, meni ehkä ohi? Tai on liian vaikea. Tosi ilkeitä kommentteja olet saanut, näyttää sille, että nämä ihmiset eivät ole koskaan palkanneet asianajajaa 😬 Ei hekään aina tiedä laista heti tai ulkoa kaikkea.

Tuo ylläoleva tilanne on jo ratkottu, olen varmaan Suomen ainoa asunnon myyjä, jolle ostaja maksoi korvausta, kun asunnosta paljastui kosteusvaurio ennen maksua 😆

Ostaja oli jo laittanut huonokuntoisen asunnon saneerauskuntoon, vaikka kauppojakaan ei oltu vielä tehty 🙄

Sen hallintaoikeuden nojalla.

He saavat asuntoon kolmannen osapuolen maksaman remontin kylppäriin ja lattioihin. Nosti asunnon arvoa, niin neuvottelin siitä itselleni siivun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ongelmia voi seurata siitä, että ositusta ei avioeron yhteydessä tehty? Omaisuutta ei ollut erohetkellä mainittavasti, toiselle osapuolelle on eron jälkeen kertynyt paljonkin (erosta 10 vuotta). Yhteisiä lapsia on ja toisella uusi puoliso.

Ositusperuste on tapauksessanne avioerohakemuksen oikeuden vireilletulopäivä. Se määrittää ositettavan omaisuuden. Jos toinen vireilletulon jälkeen hankkinut/perinyt omaisuutta sillä ei merkitystä. 

Perunkirjoituksissa ja myös vanhoissa avioeroissa joudun usein pyytämään leskeltä/ex-puolisolta kirjallisen allekirjoituksen, että ositus tehtiin, vaikka ei kirjallista ositussopimusta ole. Näin olen aina saanut. 

Jos leskikin /ex-puoliso kuollut, se vaan täytyy päätellä asiakirjoista. Eli perusteen jälkeen kertyneestä omaisuudesta ei hyödy, ellei se ole ositettavan omaisuuden arvon nousua/laskua.

ap

Kannattaisi kuitenkin tehdä osituksesta paperi, niin pääsee paljon helpommalla siinä vaiheessa, kun toinen kuolee. Ei tarvita välttämättä lakimiestä, vaan riittää ihan yksinkertainen paperi, jossa toteatte, että olette omaisuutenne jakaneet eikä kummallakaan ole siihen huomauttamista. En tiedä, tarvitaanko todistajien allekirjoitukset omienne lisäksi.

Ei ap

Kyllä, tällaisen neuvon olen saanutkin. Pelkään vain pahoin ettei eksä suostu, kiusan vuoksi tai siksi että kuvittelee hyötyvänsä jotenkin. Harmittaisi maksaa pesänselvittäjälle kun omaisuutta ei tosiaan ollut. Siksi kyselin, seuraako jotain ongelmia jos vain annan olla ja ositus jää tekemättä.

Riippuu aika paljon siitä, kuinka helppo sinun kuoltuasi perillistesi on osoittaa, että omaisuutesi on karttunut vasta eronne jälkeen. Joskus monen kymmenen vuoden päästä voi ollakin vaikea todistaa, että esim. asuntoasi ei ole maksettu sellaisilla rahoilla, jotka olivat tililläsi jo erohetkenä.

Ei ap

Juuri näin, mitä edellinen kommentoija jo vastasi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ongelmia voi seurata siitä, että ositusta ei avioeron yhteydessä tehty? Omaisuutta ei ollut erohetkellä mainittavasti, toiselle osapuolelle on eron jälkeen kertynyt paljonkin (erosta 10 vuotta). Yhteisiä lapsia on ja toisella uusi puoliso.

Ositusperuste on tapauksessanne avioerohakemuksen oikeuden vireilletulopäivä. Se määrittää ositettavan omaisuuden. Jos toinen vireilletulon jälkeen hankkinut/perinyt omaisuutta sillä ei merkitystä. 

Perunkirjoituksissa ja myös vanhoissa avioeroissa joudun usein pyytämään leskeltä/ex-puolisolta kirjallisen allekirjoituksen, että ositus tehtiin, vaikka ei kirjallista ositussopimusta ole. Näin olen aina saanut. 

Jos leskikin /ex-puoliso kuollut, se vaan täytyy päätellä asiakirjoista. Eli perusteen jälkeen kertyneestä omaisuudesta ei hyödy, ellei se ole ositettavan omaisuuden arvon nousua/laskua.

ap

Kiitos kun vastasit! Olen itse tuo vaurastunut, huolestuttaa joutuvatko lapset hankalaan tilanteeseen jos kuolen ennen ex-puolisoa ja hän yrittää hyötyä omaisuudestani. Hän ei ole suostunut tekemään ositusta. Mutta ilmeisesti ei ole vaaraa että hän pääsisi jättämääni perintöön käsiksi?

Kuten viestissäni sanoin. Jos on ositettavan omaisuuden arvon nousua, se huomioidaan. Jos perittyä tai itse hankittua perusteen syntymisen jälkeen eikä ole kytköksissä ositettavaan omaisuuteen, ei mitään huolta. 

Mies saattaa yrittää, mutta ei onnistu edellä kertomani mukaisesti.

ap

Ok, kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitäpaitsi, tietääkseni asianajajat eivät saa jakaa lakineuvoa nimettömänä randomeilla palstoilla. Tämähän on ihan perus lakimiesten tietoa.

Kyllä ihmetyttääkin, että joku "oikea" asianajaja vastailisi kansan kysymyksiin sohvan nurkalta. Ilmaiseksi. Myös on eettisesti kummalllista, että "AA" kertoo mitä juttuja hänellä on ollut ja on meneillään. Vaikka hän ei nimiä onneksi kerrokaan (!!) eikä muita tietoja niin ajattelen , että asianajajilla, juristeilla on vaitiolovelvollisuus. Samalla tavalla kuin lääketieteen puolella on lääkäreillä, hoitajilla , kaikilla alalla työskentelevillä. Asiakkaista ei esim. vauva.fi palstalla puhuttaisi, kirjoitettaisi yhtään mitään.

No tämä asianajaja vastailee sohvan nurkasta. Elämässäni ei ole muuta kuin työ ja ratsastus. 

Minulla on vaitiolovelvollisuus. Se ei estä puhumasta tapauksista, joita olen hoitanut jossakin. En edes kertonut missä käräjäoikeudessa. Lääkäri myös saa kertoa, että oli jokin tapaus ja se ei ole vaitiolovelvollisuuden rikkomista.

Oliko jotain muuta?

ap

Täysin totta mitä ap kirjoitti. Eihän koronatietojakaan olisi, jos tietoja ei julkaistaisi. Eli yksilöinti kielletty, mutta yleisellä tasolla saa kertoa. Mistähän me tiedettäisiin kuinka monta kuollutta Suomessa tai esim Ruotsissa???

ei ap

Vanhempani ovat antaneet sisarukselleni 90-luvulla asunto-osakkeen lahjana. Otetaanko se huomioon vielä perunkirjoituksessa7perinnönjaossa (viittaan 10 vuoden oletukseen huomioimisajasta)? Otetaanko sisarusteni ilmaiset vuosikausien ilmaiset asumiset vanhempieni omistamassa asunnossa huomioon perinnönjaossa? Entä voinko vaatia lakiosuuttani ensin kuolleen vanhempani leskeltä, koska tiedän, ettei hän tule jättämään minulle perintöä kuoltuaan? Leskellä hallintaoikeus koko omaisuuteen. Ja jos leskellä hallintaoikeus, joutuvatko perilliset maksamaan perintöveron kuitenkin heti?

Kylläpä on ap saanut kateellisen luonteen omaavan henkilön vastustustajakseen. Vai onko tässä kyse  työhaastattelusta? Mikä olikaan haastattelijan nimi ja työpaikka? Haastateltava kun onkin jo esittäytynyt ihan kiitettävästi.

Tää ketju on mielenkiintoista luettavaa. 

 

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17343343/asianajotoimisto-heikkila--co-…