Pojan 17 v tyttöystävä on täysin tunteilla käyvä tuuliviiri
Sivusta seuraan kauhunsekaisella mielenkiinnolla vaihtuvia tilanteita. Tyttö vaatii joka asiassa tahtoaan läpi. Minä minä minä haluan. Toisen mielipiteitä hän ei juuri kuuntele. Kiukkua ja draamaa sekä erilaisia vaatimuksia.
Nyt vuoden seurustelun jälkeen tytön estottomuus on lisäänynyt ja yrittää meillä sanella poikamme kautta vaatimuksia minulle ja miehellenikin. Tulee turhia jännitteitä ja eripuraa. Asustaa meillä 3-4 päivää viikosta. Päätyykö tämä täyteen sotaan ja riitaan vielä?
En jaksaisi tyttöä enää yhtään, mutta pojan takia on kai pakko.
Kommentit (334)
en ole koskaan tavannut naista, joka ei olisi täysin tunteilla käyvä tuuliviiri, joten en ymmärrä, miten tuo tyttöystävä olisi poikkeus.
Vierailija kirjoitti:
Muistuta poikaasi ehkäisystä.
Tässä tapauksessa selibaatti olisi paras ehkäisykeino.
Muutamassa päivässä poika tajuaisi, että ei ole mitään syytä pitää tuollaista tyttöystävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä samanikäiselle pojalle ja tyttöystävälle oli pakko laittaa rajat. Kouluaikana ei yökyläillä
ja viikonloppunakin vain 1 yö kerrallaan, jos meille muille sopii.
Meillä riittää ruokaa muutamalle satunnaiselle kyläilijälle, mutta EN ALA TEKEMÄÄN VEGERUOKAA
tyttöystävälle erikseen, vaikka kasvispainotteisesti pääosin syömmekin.
Kerroimme asiallisesti tämän molemmille. Toki varoitin poikaa, että tulen mm.
ottamaan tämän ruoka-asian esiin. Tytsy tuli edelleen ruokapöytään ja närppi leipää
ilman päällystettä, koska ei ollut vegemargariiniä. Isä hermostui täysin käytöksestä ja kertoi
meidän perheessä vegerasvoja käytettävän fillarin ketjujen rasvaamiseen.
Osoitti selvästi mieltään, koska pöydässä oli myös salaattia, johon lisäkkeeksi keitin kvinoaa.
Ehdotin, että hän voi tuoda mukanaan vegeruokaaa, niin voidaan lämmittää hänelle ja saa mieleistä.
Pari kuukautta vielä kävi vielä loukkaantuneen oloisena ja ero tuli 6 kk seurustelun jälkeen.
Poikakaan ei näyttänyt olevan pahoillaan, kun paine myös häntä kohtaan loppui.
Nyt 19 vee ikäiseksi varttuneen pojan vuotta nuorempi tyttöystävä on toista maata. Kysyy, miten hän voi auttaa ja tekee salaatin sekä
kattaa meidän nuorimmaisen kanssa pöydän. Käyvät pojan kanssa kaupassa ja ostavat naposteltavaa,
josta riittää aina myös pikkusiskolle. Todellakin kaksi erilaista nuorta naista, vaikka ikäeroa vain vuosi.
Luonteesta ja kotikasvatuksesta kiinni.
Ihanaa, että teillä kävi noin hyvin. Perusasioita että toisten kotona ei käydä sanelemaan sääntöjä tai puuttumaan asioihin jotka ei vieraille kuulu. Perusasioita, jotka toiset tajuaa sanomattakin ja toisille saa vääntää rautalangasta. Meillä pojan tyttöystävä ottaa kärkkäästi kantaa myös perheen sisäisiin asioihin/ mahdollisiin erimielisyyksiin.T. Ap
kuulostaa aika narsistiselta käytökseltä. tytöllä on ollut joko liian ankara ja alistava kasvatus jossa hänet on jätetty tunnetasolla yksin tai sitten hänen vanhemmat ovat olleet curling-vanhempia.
Narsisti toimii juuri noin. Hän valitsee "uhreikseen" kilttejä, kohteliaita helposti hallittavia tyyppejä.
Hän pitää poikaystäväänsä ja tämän perhettä "omana jatkeenaan" jota hän voi kohdella miten vain.
Narsisti on "rajaton". Hän ei kunnioita muiden rajoja koska hän ei tunnista, mihin hänen omat rajansa päättyvät ja muiden alkavat.
Hän on se, joka soittaa sulle klo3.00 yöllä, kun nukut ja käskee sinut noutamaan autolla sinun omaan laskuusi grillisafkaa ja tulemaan hänen luokseen kuuntelemaan hänen ongelmiaan ja lopuksi hän haukkuu sinut, koska tuomasi ruoka oli pahaa ja olit törppöä seuraa... Jos et suostu lähtemään koska aamulla on aikainen herätys, hän saa raivarin.
Narsisti on tutustumisen alussa mitä herttaisin ja suloisin olio, mutta hän ei jaksa näytellä rooliaan kovin kauaa, sillä näytelmäähän se on ja vie valtavasti voimavaroja. Siksi hän yrittää "vakinaistaa" suhteensa mahdollisimman pian esim. hankkiutumalla raskaaksi tai muuten kietoutumalla uhrin elämään.
Sitä aluksi niin ihanaa tyttöä, mihin poika rakastui, ei ole olemassakaan mutta poika ei tajua sitä vaan miettii, mitä hän teki väärin ja mitä hänen pitäisi tehdä, että se "enkeli" palaisi takaisin. Poika luulee muutoksen johtuvan omasta käytöksestään ja että jos hän (poika) vaan jaksaisi olla entistä nöyrempi ja "rakastavampi" niin tyttökin muuttuisi. Todellisuudessa tyttö muuttuu entistä hallitsevammaksi ja ilkeämmäksi.
Jos otat tytön puhutteluun, hän muuttaa ehkä hetkeksi käytöstään mutta se on vain manipulointia ja hän ehkä jopa tekee kaikkensa manipuloidakseen poikasi sinua vastaan. Hän on "hajoita ja hallitse"-tekniikan mestari.
Ainoa konsti on kasvattaa selkärankaa ja löytää terve itsetunto.
Termit oikein kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kotona asustelee asunnon haltijoilta = vanhemmilta lupaa kyselemättä joku ns. ulkopuolinen päiväkausia jatkuvasti ja vielä olettaa, että hänelle tehdään ruuat, pestään pyykit, siivotaan ilman ettähän osallistuu edes taloudellisesti jne, häneltä voi silloin vaatia rahallista korvausta ylläpidosta. Ei kenenkään koti ole hotelli.
Eikös hotellin määritelmä nimenomaan ole, että rahaa vastaan saa yöpyä ja muitakin palveluita?
Jos nämä samat palvelut saa ilmaiseksi, kyse on vieraanvaraisuudesta.
Vähän sama kuin, jos ei jaksaisi koko ajan kuskata kavereitaan ilmaiseksi ja vaatisi siitä rahaa vetoamalla, ettei ole mikään taksi. Mutta taksithan nimenomaan kuljettavat ihmisiä rahallista korvausta vastaan.
Vieraanvaraisuuttahan tuossa juuri käytetään hyväksi. Miksi ap tarjoaa ruokaa, pyykkäystä ja siivousta jollekulle vieraalle alaikäiselle lapselle? Jollei täysikäisyyden määritelmä ole muuttunut, tuon ikäinen on vanhempiensa vastuulla. Jos on muuttunut, hän on omalla vastuullaan. Ei ainakaan jonkun nuoruusaikaisen 99% todennäköisyydellä vaihtuvan poikkiksen vanhempien nurkissa ylläpidosta nauttiminen ole vanhempien velvollisuus. Toki jos sitä tarjotaan ja käyttäydytään kuin palveluskunta, on paljon niitä jotka käyttävät sitä hyväkseen ymmärtämättä/haluamatta ymmärtää, että itsekin voisi tehdä jotakin ja/tai osallistua kustannuksiin ihan rahallisesti, koska ei kuitenkaan ole kyse omasta kodista.
Vierailija kirjoitti:
Termit oikein kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kotona asustelee asunnon haltijoilta = vanhemmilta lupaa kyselemättä joku ns. ulkopuolinen päiväkausia jatkuvasti ja vielä olettaa, että hänelle tehdään ruuat, pestään pyykit, siivotaan ilman ettähän osallistuu edes taloudellisesti jne, häneltä voi silloin vaatia rahallista korvausta ylläpidosta. Ei kenenkään koti ole hotelli.
Eikös hotellin määritelmä nimenomaan ole, että rahaa vastaan saa yöpyä ja muitakin palveluita?
Jos nämä samat palvelut saa ilmaiseksi, kyse on vieraanvaraisuudesta.
Vähän sama kuin, jos ei jaksaisi koko ajan kuskata kavereitaan ilmaiseksi ja vaatisi siitä rahaa vetoamalla, ettei ole mikään taksi. Mutta taksithan nimenomaan kuljettavat ihmisiä rahallista korvausta vastaan.
Vieraanvaraisuuttahan tuossa juuri käytetään hyväksi. Miksi ap tarjoaa ruokaa, pyykkäystä ja siivousta jollekulle vieraalle alaikäiselle lapselle? Jollei täysikäisyyden määritelmä ole muuttunut, tuon ikäinen on vanhempiensa vastuulla. Jos on muuttunut, hän on omalla vastuullaan. Ei ainakaan jonkun nuoruusaikaisen 99% todennäköisyydellä vaihtuvan poikkiksen vanhempien nurkissa ylläpidosta nauttiminen ole vanhempien velvollisuus. Toki jos sitä tarjotaan ja käyttäydytään kuin palveluskunta, on paljon niitä jotka käyttävät sitä hyväkseen ymmärtämättä/haluamatta ymmärtää, että itsekin voisi tehdä jotakin ja/tai osallistua kustannuksiin ihan rahallisesti, koska ei kuitenkaan ole kyse omasta kodista.
Niin harjoittaakin vieraanvaraisuutta. Edellä kuitenkin väitettiin, että vieraanvaraisuuden harjoittaminen ilman maksun vaatimista ei käy, vaan siitä pitäisi vaatia korvaus, koska koti ei ole hotelli.
Paradoksaalisesti maksun jälkeen koti olisikin hotelli, koska siellä harjoitettaisiin maksunvaraista majoitus ja muonitustoimintaa.
Vierailija kirjoitti:
en ole koskaan tavannut naista, joka ei olisi täysin tunteilla käyvä tuuliviiri, joten en ymmärrä, miten tuo tyttöystävä olisi poikkeus.
Tämä :D
Voin sanoa että olet ihan oikeassa,naisena voin tämän hieman huvittuneena allekirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Tyttöystävä kuulostaa klassisesta mt-tapaukselta.
Sitten kaikki hankalat teinit pitäisi lukita mielisairaalaan,,, monesti nämä kiukuttelevat teinit hakee rajoja ja rakkautta. Muistan kun mulle tytön hankala ystävätär sano aikanaan että olin ainoa joka häntä kuunteli
Mutta en ole itse vielä yhtään teiniä kohdannut jota ei saisi aisoihin kun vähän näkee vaivaa , se että esim koittaa tutustua ihmiseen joka sun lapsen kanssa seurustelee on hyvä alku,en tarkoita nyt mitään pinnallista jutustelua että kyselee koulusta,vanhemmista tai lempiväristä, keskustelee päivittäin vaikka tän teinin kanssa . Sekin voi toimia että kysyy että tulisiko tyttö auttamaan keittiöön ruuanlaitossa ja siinä sitten juttelee hänelle , Ja voihan sitä vaikka tän tytön kanssa käydä kahdestaan ruokaostoksilla ilman ukkoja siis :D Ja voi ideoida että tämä nuoripari tekisi vaikka kerran tai kaksi viikossa koko teidän perheelle illallisen ,he voisivat siitä innostua hyvinkin...ja tehkää lista että kaikki tekee kotitöitä viikon aikana, Teinien kanssa pitää olla hieman ovela . Ja miksei vaikka leikkimielisiä kisoja siitä että tekee viikon parhaan illallisen,sinä ja miehesi vs poikasi ja hänen tyttöystävänsä, minä aikoinaan käytin paljon teineihin tälläisiä pikku kikkoja ja sain heidät hommiin :D Muistan kun piha raivattiin muksujen kavereiden kanssa aikoinaan kun sait heidät innostumaan,kivoja muistoja tulee mieleen :) Tämä voi teilläkin vielä muuttua iloksi ja nauruksi.
Vierailija kirjoitti:
En ole lukenut kuin puolet ketjusta, mutta voisin itse sanoa että perheitä ja tilanteita on niin erilaisia.
Itse aloin seurustelemaan mieheni kanssa ollessani 17v, ja nyt ollaan onnellisesti naimisissa (eli kyllä teini-ikäisenä aloitettu suhde voi kestää). Kyseessä ainut elämäni vakava suhde, eli en todellakaan tiennyt miten poikaystävän perheen kanssa kuuluu käyttäytyä ja minua ujostutti heidän seuransa aivan älyttömästi.
Niinpä olin vähän yliasiallinenkin ja aivan liian jäykkä ja kohtelias, puhuttelin hänen vanhempiaan kuin he olisivat opettajiani tai työnantajiani tms. :D Hänen vanhemmistaan tuo oli kummallista ja vähän hassuakin, ja heidän toiveensa olikin että kohtelisin heitä kuin toisia vanhempiani. He antoivat minulle kyytejä mm. kauppaan tai kotiini, toivat minulle kaupasta ruokaa ja valmistivat minulle aina erikseen ruoan (noudatan erikoisruokavaliota) kun olin kylässä. Kaikki tämä ilman, että edes pyysin.
Jos olisin sattunut pitkän suhteen jälkeen eroamaan poikaystävästäni/nykyisestä miehestäni, niin olisin saattanut olla tottumuksesta vähän samankaltainen kuin tuo poikasi tyttöystävä. Tietenkin olen aina peruskohtelias ja siivoan omat jälkeni, mutta en kyllä itse pitäisi mitenkään hirveän hävyttömänä toimintana sitä, että pyytää esim. kyydin johonkin tai tuomaan kaupasta jotain.
Sinähän käyttäydyit ihan toisin kuin ap:n pojan tyttöystävä.
Vieras ei kyllä pyydä kyytejä yhtään mihinkään eikä tuomaan ruokaa, etenkään kun ei ole paikalla perheen aikuisten kutsumana.
Taitaa kilttipoika saada hyvää keksiä.
Missä on edelleen pojan isä?
Eikö kaikki naiset muka ole tuollaisia?
Ap?? Oliko tää provo vai mikset vastaa onko asia edistynyt?
Vierailija kirjoitti:
Ap?? Oliko tää provo vai mikset vastaa onko asia edistynyt?
Suhde on päättynyt. Tytsä etsii uutta höynäytettävää
T. Ap.
Tyttöystävä kuulostaa klassisesta mt-tapaukselta.