Lue keskustelun säännöt.
Tyttäreni ei arvosta apuani
23.04.2020 |
Olen eläkkeellä oleva nainen, asun yksin. Tyttärelläni on kaksi ihanaa lasta. Asuin heistä ennen noin 300 kilometrin päässä, alkuvuodesta muutin heitä lähemmäksi (30 kilometrin päähän). Pidin itsestään selvänä sitä, että nyt kun asun lähempänä, osallistuisin enemmän perheen arkeen. Mutta näin ei tapahtunutkaan!
Toinen lapsista on esikoulussa ja päivien jälkeen hoidossa. Sanoin tyttärelle, että lapsen voi ottaa pois hoidosta, minä haen hänet, vien kotiin ja siivoilen siellä samalla. Tyttärelle tämä ei käynyt, sanoi, että lapsi haluaa olla hoidossa. Sanoin painokkaasti, että olen eri mieltä asiasta. Odotin myös, että viettäisimme viikonloput ja muut vapaat yhdessä, mutta en pääsekään heille joka kerta. Kova pettymys, haluaisin nähdä lapsenlapsiani viikottain, mutta se ei onnistu.
Tytär ja vävy käyvät molemmat töissä, ovat vaativissa ammateissa. Senkin takia haluaisin auttaa heitä, voisin käydä heillä siivoamassa ja laittamassa ruokaa.
Ja tämä siis ennen koronakriisiä, nyt käyn tapaamassa lapsenlapsia pihalla, välimatkan päässä. Nyt on vielä kesä tulossa, tulevatkohan käymään mökillä (tästä mökille 100 kilometria, sama maakunta) lainkaan?
Miten te muut näette lapsenlapsianne?
Kommentit (55)
Provo tai ei, omassa äidissä vähän samaa. Ei nyt onneksi ole jatkuvasti änkeämässä. Toki arvostan auttamista, mutta en koe avuksi sitä, että kun esim. siisteyskäsityksemme eivät kohtaa (äidistä kaikki pitää olla tiptop ja kiiltää puhtautta, itselle pikkulapsiperheessä ei kaiken tarvitse olla niin viimesen päälle), niin äiti yrittää tuputtaa siivousapua. Itse en todellakaan sitä kaipaa ja halua. Osaan ihan itse siivota. Omassa lapsuudessa äidillä ei ollut aikaa olla läsnäoleva vanhempi, kun aina piti olla rätti kourassa puunaamassa ja piti vaan siivota. Itse haluan olla läsnäoleva ja siivota ehtii, kun jaksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti hei, mä oon jo aikuinen ja mulla on oma elämä ja lapset.
Oisko sinkin aika aikuistua ja lentää pesästä pois?
Tai jos taloudenhoitajaksi haluat, niin jotkut maksavat ihan palkkaakin.
Kiitos kuitenkin, olet rakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan pitänyt keskustella tuosta muutosta ennen kuin toteutit sen? Selkeästi omat ajatuksesi ja tyttären perheen toiveet eivät nyt käy yksiin. He eivät halua sinun ottavan sellaista roolia, jota olet itsellesi kaavaillut. Heillä on oma kiireinen elämä, jossa ei ole sinulle niin paljon tilaa kuin toivoisit, ja he haluavat pitää oman kodin itsellään eikä päästää sinne ulkopuolisia huseeraamaan.
Kannattaa nyt vain hyväksyä se, että ne omat toiveet eivät toteudu ainakaan siinä muodossa kun olet toivonut. Voit kuitenkin kertoa tyttärellesi, että haluaisit nähdä lapsenlapsia hieman useammin ja kysyä miten ja millä ehdoilla tämä onnistuisi. Jos vanhemmat ovat kiireisiä, he luultavasti haluavat viettää viikonloput lastensa kanssa ilman ulkopuolisia. Sen sijaan että tunkeutuisit heidän kotiinsa siivoamaan, voisit tarjoutua olemaan lasten seurana ulkosalla viikonloppuisin, että vanhemmat saavat siivottua tai käytyä kaupassa.
Sinulla voi olla tärkeä rooli lasten elämässä vaikket olisikaan hoitaja. Kun lapset kasvavat, voit opettaa heille leipomista tai neulomista, kertoa tarinoita omasta nuoruudestasi, opettaa heitä tunnistamaan kukkia tai lintuja tai vaikkapa tekemään pajupillin. Kannattaa pitää se oma rooli sellaisena, ettei yritä tunkeutua vanhempien reviirille.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. En ihan ymmärrä näitä kaikkia kommentteja.
Kasvatin tyttäreni yksin, joten tiedän, että lapsiperhearki on rankkaa. Juuri tämän takia haluaisin heitä auttaa. Itse en saanut apua mistään, joten sen takia tuntuu oudolta, että tyttäreni ei ota apua minulta vastaan.
Se on hienoa että haluat auttaa, mutta mitä jos tyttäresi ei tarvitse apua? Auttajan ei myöskään kannata sanella miten hän aikoo auttaa, vaan kysyä minkälaista apua kaivataan. Ja jos lapsi haluaa olla hoidossa, miksi häntä sieltä otettaisiin pois vain jotta sinä saisit "auttaa" asiassa jossa ei apua tarvita?
Eskarilaisen on ensiarvoisen tärkeää olla siellä vapaan leikin oäivähoidossa myös.
Minun isosiskoni haluaa myös auttaa.de vsin tarkoittaa sitä että hän kaappaa koko komennon ja alkaa säätää ja päsmäröidä ksikkea.
En tod halua häntä tänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vanhemmille on kauhistus, kun lapseni ovat teinejä eikä mitään lastenhoitoapua enää tarvita. Vinkki: siirry sinäkin elämässä eteenpäin.
Tää on niin väsynyttä vääntöä, yhtä inspiroivaa kun katsella maalin kuivumista ☹
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän enemmän yritystä. Nyt aivan liian läpinäkyvä yritys ja pisteitä 0.
Ennen muuttoa juttelu tyttären kanssa olisi kertonut kannattaako muuttaa. Toisekseen jo ilmaisu miten vähän siivoilisit iltapäivisin kertoo, että ongelmia odotettavissa. En minä haluaisi äitiäni kotiini siivoamaan. Asioilla on paikkansa ja ne paikat ovat sen mukaan, mitä olen itse valinnut. Ei sen mukaan mitä hän näkee parhaana.
Viikottain näkeminen on helposti rasittavaa. Perhe haluaa tehdä asioita omalla porukalla tai olla vain kotona tekemättä mitään. Vieraiden viihdytys tuo tähän oman lisänsä.
Lapset näkevät isoäitiään normaalioloissa 1-2 kertaa kuukaudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen muuttoa juttelu tyttären kanssa olisi kertonut kannattaako muuttaa. Toisekseen jo ilmaisu miten vähän siivoilisit iltapäivisin kertoo, että ongelmia odotettavissa. En minä haluaisi äitiäni kotiini siivoamaan. Asioilla on paikkansa ja ne paikat ovat sen mukaan, mitä olen itse valinnut. Ei sen mukaan mitä hän näkee parhaana.
Viikottain näkeminen on helposti rasittavaa. Perhe haluaa tehdä asioita omalla porukalla tai olla vain kotona tekemättä mitään. Vieraiden viihdytys tuo tähän oman lisänsä.
Lapset näkevät isoäitiään normaalioloissa 1-2 kertaa kuukaudessa.
Olen yrittänyt sanoa, että en ole vieras, minua varten ei tarvitse leipoa tms. Kun haluan nimenomaan auttaa. Heillä käy siivooja, jota ihmettelen, koska voisin tehdä saman työn ilmaiseksi.
Tämä on todella kova paikka minulle, välillä iltaisin itkettää.
Huono provo, voit mennä viihdyttämään itseäsi vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä? -ketjuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huono provo, voit mennä viihdyttämään itseäsi vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä? -ketjuun.
Lapsenlapseni ovat 4- ja 6-vuotiaita. Eivät siis vauvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan pitänyt keskustella tuosta muutosta ennen kuin toteutit sen? Selkeästi omat ajatuksesi ja tyttären perheen toiveet eivät nyt käy yksiin. He eivät halua sinun ottavan sellaista roolia, jota olet itsellesi kaavaillut. Heillä on oma kiireinen elämä, jossa ei ole sinulle niin paljon tilaa kuin toivoisit, ja he haluavat pitää oman kodin itsellään eikä päästää sinne ulkopuolisia huseeraamaan.
Kannattaa nyt vain hyväksyä se, että ne omat toiveet eivät toteudu ainakaan siinä muodossa kun olet toivonut. Voit kuitenkin kertoa tyttärellesi, että haluaisit nähdä lapsenlapsia hieman useammin ja kysyä miten ja millä ehdoilla tämä onnistuisi. Jos vanhemmat ovat kiireisiä, he luultavasti haluavat viettää viikonloput lastensa kanssa ilman ulkopuolisia. Sen sijaan että tunkeutuisit heidän kotiinsa siivoamaan, voisit tarjoutua olemaan lasten seurana ulkosalla viikonloppuisin, että vanhemmat saavat siivottua tai käytyä kaupassa.
Sinulla voi olla tärkeä rooli lasten elämässä vaikket olisikaan hoitaja. Kun lapset kasvavat, voit opettaa heille leipomista tai neulomista, kertoa tarinoita omasta nuoruudestasi, opettaa heitä tunnistamaan kukkia tai lintuja tai vaikkapa tekemään pajupillin. Kannattaa pitää se oma rooli sellaisena, ettei yritä tunkeutua vanhempien reviirille.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. En ihan ymmärrä näitä kaikkia kommentteja.
Kasvatin tyttäreni yksin, joten tiedän, että lapsiperhearki on rankkaa. Juuri tämän takia haluaisin heitä auttaa. Itse en saanut apua mistään, joten sen takia tuntuu oudolta, että tyttäreni ei ota apua minulta vastaan.
Huomaatko. SINÄ haluat auttaa. Tytär ei apuasi tarvitse. Nyt ei ole kyse sinun tarpeesi tyydyttämisestä. Lapsiperhearki on rankkaa, eikä se helpotu, kun siihen joku minäminä-mummeli tulee sotkemaan kuviot "auttamalla".
Mua on mun "anoppi" auttanut, ja se oli ihan kauheaa. Ikinä ei saanut olla rauhassa, kun yksi MINÄMINÄ oli siinä ihan jatkuvasti pätemässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen muuttoa juttelu tyttären kanssa olisi kertonut kannattaako muuttaa. Toisekseen jo ilmaisu miten vähän siivoilisit iltapäivisin kertoo, että ongelmia odotettavissa. En minä haluaisi äitiäni kotiini siivoamaan. Asioilla on paikkansa ja ne paikat ovat sen mukaan, mitä olen itse valinnut. Ei sen mukaan mitä hän näkee parhaana.
Viikottain näkeminen on helposti rasittavaa. Perhe haluaa tehdä asioita omalla porukalla tai olla vain kotona tekemättä mitään. Vieraiden viihdytys tuo tähän oman lisänsä.
Lapset näkevät isoäitiään normaalioloissa 1-2 kertaa kuukaudessa.
Olen yrittänyt sanoa, että en ole vieras, minua varten ei tarvitse leipoa tms. Kun haluan nimenomaan auttaa. Heillä käy siivooja, jota ihmettelen, koska voisin tehdä saman työn ilmaiseksi.
Tämä on todella kova paikka minulle, välillä iltaisin itkettää.
Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi kotipaikkakuntasi järjestöihin. Noita kanavia on vaikka kuinka paljon, joissa voi vapaaehtoisesti auttaa siivoiluissa, vanhusten ulkoiluttamisessa, kauppa-avussa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen muuttoa juttelu tyttären kanssa olisi kertonut kannattaako muuttaa. Toisekseen jo ilmaisu miten vähän siivoilisit iltapäivisin kertoo, että ongelmia odotettavissa. En minä haluaisi äitiäni kotiini siivoamaan. Asioilla on paikkansa ja ne paikat ovat sen mukaan, mitä olen itse valinnut. Ei sen mukaan mitä hän näkee parhaana.
Viikottain näkeminen on helposti rasittavaa. Perhe haluaa tehdä asioita omalla porukalla tai olla vain kotona tekemättä mitään. Vieraiden viihdytys tuo tähän oman lisänsä.
Lapset näkevät isoäitiään normaalioloissa 1-2 kertaa kuukaudessa.
Olen yrittänyt sanoa, että en ole vieras, minua varten ei tarvitse leipoa tms. Kun haluan nimenomaan auttaa. Heillä käy siivooja, jota ihmettelen, koska voisin tehdä saman työn ilmaiseksi.
Tämä on todella kova paikka minulle, välillä iltaisin itkettää.
Miten sinä et nyt ymmärrä että et sinä voi toisen ihmisen puolesta päättää, kuka hänen kodissaan on vieras ja kuka ei ja ketä hän sinne kutsuu ja ketä ei ja kuinka usein.
Sinä olet itse sössinyt asiasi kun olet jyrämäisesti lähtenyt päättämään toistenkin asioita.
Kuka sitä lasta hoitais ja veis puistoon leikkimään ikäistensä kanssa jos se pitäis ottaa pois sieltä hoidosta? Jos mummo vain siivoilisi ja laittaisi ruokaa.
Tuon ikäiset yleensäkin on jo hoidossa niin sen ikäisiä voisi olla vaikea edes löytää keskellä päivää.
Kiva kuitenkin, että mummo sallisi sen neljäveen olevan hoidossa. Vissiin mummo tietää että se neljävee, toisin kuin isosisarus, haluaa olla hoidossa 😏
Minä taas en ymmärrä miten pääsääntöisesti kaikki sanovat etteivät halua apua tms, ja aloittajaa syytellään. Toisaalta ”kaikki” kirjoittavat yleisesti ottaen, että tukiverkkoja ei ole.
Ettei vaan olisi yhteyttä näillä asioilla...
Itse olen ikionnellinen, että vanhempani ja mieheni äiti auttavat meillä lasten kanssa ja puutarhassa! Ovat tervetulleita joka viikko monta kertaa. Ei haittaa yhtään, osataan antaa heidän olla omia itsejään ja iloita siitä avusta, mitä antavat.
Provo tai ei, niin kuvailtu tilanne on todellinen monelle.
Mummille (ap) haluisin sanoa että monelle nuorelle on tärkeää saada rakentaa oma elämänsä ja tehdä asiat omalla lailla. Vanhemman tai isovanhemman tontille tunkeminen tuntuu hyvin helposti päsmäröinniltä. Uskon että teidän välinne ovat ihan hyvät, mutta näin ne kannattaa pitääkin. Kuten tässä ketjussa moni ehdotti, suosittelen minäkin avointa keskustelua tyttäresi kanssa: kerro että haluisit tavata lastenlastasi hieman useammin - miten se onnistuisi parhaiten? Tämän lisäksi kehoitan että mietit perimmäisiä syitä tyttäresi lähelle muutossa: koitko olosi yksinäiseksi vanhalla paikkakunnalla, vai haluatko kenties osaksi lapsiperhearkea uudestaan? Uskon että vaikket itse sitä tiedosta, perustuvat auttamishalusi hyvin paljon myös omiin tyydyttämättömiin tarpeisiisi. Nämä selvittämällä, pystyt tekemään parannuksia arkeesi ilman että se kuormittaa tyttäresi perhettä tarpeettomasti.
Oma äitini on tilaavievä persoona joka helposti ottaa ohjakset tilanteessa kuin tilanteessa. Pelkään jo etukäteen mahdollsita raskautta, sillä sen varjolla äitinikin voi keksiä muuttaa naapuriin; tulla auttelemaan kuukaudeksi; soitella päivittäin; tms. Äitini on rakas, mutta ei ymmärrä järkipuhetta tai rajoja.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas en ymmärrä miten pääsääntöisesti kaikki sanovat etteivät halua apua tms, ja aloittajaa syytellään. Toisaalta ”kaikki” kirjoittavat yleisesti ottaen, että tukiverkkoja ei ole.
Ettei vaan olisi yhteyttä näillä asioilla...
Itse olen ikionnellinen, että vanhempani ja mieheni äiti auttavat meillä lasten kanssa ja puutarhassa! Ovat tervetulleita joka viikko monta kertaa. Ei haittaa yhtään, osataan antaa heidän olla omia itsejään ja iloita siitä avusta, mitä antavat.
No kiva.
No tyttärelläsihän on mies jakamassa arkea, joten elää täysin eri tilanteessa kuin sinä aikoinasi.