Onko noloa jos en osaa hommata vuokra kämppää?
Olen asunut äitini kanssa aikuisikään saakka enkä ole koskaan joutunut sitä tekemään. Lisäksi kärsin erilaisista mt ongelmista. Jos haen vuokra asuntoa, epäilen osaisinko ja pystynkö hoitamaan kaikki tarvittavat asiat liittyen siihen yksin. Vanhemmistani ei ole apua sillä äitini on sairas ja isäni asuu toisella paikkakunnalla. Voiko kukaan auttaa tälläisessä tilanteessa?
Kommentit (43)
Ennen kuin olet työelämässä, silloin mahdollisuus saada työmarkkinatukea ja toimeentulotukea ja asumistukea.
Näitä ihmisiä on paljon. Se on aivan normaalia. Se on hyvä jos sinulla on ammatti niin suuri mahdollisuus työllistyä myöhemmin.
Tästä se lähtee käyntiin. Sinun oma uusi elämäsi!
Ei ole noloa. Vuokra asunto opitaan vuokraamalla.
Ne joiden vanhemmat hoitaa homman ei juuri opi mitään, eli hyvä kun joudut itse vuokraamaan.
Monta kertaa vuokraamalla alat oppia, mitkä on niitä asioita mihin tulee kiinnittää huomiota.
Jos kaikki mene epäilen ja asunto kamala, siinä on kuukauden irtisanomisaika, eli eroon pääsee kyllä melko helposti. Toki pitää uusi löytää tilalle,tai asua halvan hostellin yhteisrahoituksessa muutama viikko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä asioita varten saa apua sosiaalivirastosta, sinne voi varata ajan. Sosiaalineuvoja auttaa kaikessa tällaiseen liittyvissä.
Ei näitä tarvitse nolostella, ovat ongelmina todella normaaleja nykyään. Tämä maailma ei ole "normaali", ihmiset ovat aina olleet samanlaisia ja heitä on mahtunut pienempirakenteiseen yhteiskuntaan ihan eri tavalla kuin nykyään vaikka muuta väitetään.
Tsemppiä teille ♡
Kiitos. Ajattelinkin ett joku sosiaalineuvoja voisi auttaa mutta vähän jännittää ottaa yhteyttä häneen..
Hänet on koulutettu näihin tilanteisiin. Se on hänen työtään.
Voisit kysyä, onko sinulla mahdollisuutta tukiasuntoon tai edulliseen kunnan omistamaan. Pyydä myös selvittämään asumistuki.
Jos asioiden hoitaminen on hankalaa, voit saada edunvalvojan esim. vuokran maksuun. Tiedän ihan perheellisiä, työssäkäyviä ihmisiä, joilla on sellainen. Näin ei tarvitse pelätä, että asunto menee alta.
Tsemppiä, myös sille toiselle kyselijälle. Asumisen systeemit oppii vähitellen. En tiennyt niitä nuorena itsekään, koska kotini oli vähän erityinen.
Muutto ei siis tuolloin onnistunut, kun sain sitä etsivän nuorisotyöntekijän "apua". Tuosta ehkä kolme vuotta aikaa.
Ehkä pitäisi vain saada rohkeutta ja sopivaa hälläväliä-asennetta riskien (tai jotka omassa päässä tuntuvat riskeiltä) ottamista kohtaan. Mutta miten...
- nro 21
Vierailija kirjoitti:
Niin ja minulla ei ole tällä hetkellä työpaikkaa. Olen vasta valmistunut. Nauretaanko minulle jos etsin asuntoa työttömänä?
Täyttämätkin asuvat jossain. Olen vuokrannut työttömänä 5 asuntoa kenenkään nauramatta.
Uuteen kuntaan muuttaessa olen voinut saada asunnon jopa helpommin, koska kunta on halunnut kasvattaa väkilukuaan.
Katsot ilmoituksia, ja sovit näytön/ menet näyttöön mieleistä asuntoa katsomaan.
Jo siinä oppii paljon, mitä tulee huomioida.
Mietit mikä on sinulle mahdollinen hinta ja millä alueella haluat asua, ole kuitenkin avoin myös muiden alueiden suhteen, niissä voi olla helmiä.
Kun mieleinen löytyy, kerro että olet kiinnostunut. Ota selvää vuokran suuruudesta, takuuvuokralla, kuuluuko sähkö- vesi yms vuokraan, mitä muita maksuja tulee netti/ sauna/ pesutupa jne.
Kysele onko asuntoon tulossa remonttia. Onko asunto hyvässä kunnossa?
Vanhoissa asunnoissa missä on sähköpatterit sähkölasku voi talvella olla huima, tätä ei ensikertalaisena osaa katsoa välttämättä. Samoin, jos suihkussa on erillinen vesiboileri, lisää sähkölaskun hintaa. Eli kaikki kuluja, jotka kenties tule vuokran päälle.
Kotivakuutus on vuokralaisen otettava. Takuuvuokra vaaditaan yleensä muutaman kuukauden ajalta.
Tässä on paljon tietoa, mutta askel kerrallaan- käy näytöissä, inspiroituu unelmoi, niin löydät rohkeuden vuokrata asunto!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja minulla ei ole tällä hetkellä työpaikkaa. Olen vasta valmistunut. Nauretaanko minulle jos etsin asuntoa työttömänä?
Täyttämätkin asuvat jossain. Olen vuokrannut työttömänä 5 asuntoa kenenkään nauramatta.
Uuteen kuntaan muuttaessa olen voinut saada asunnon jopa helpommin, koska kunta on halunnut kasvattaa väkilukuaan.
Siis työttömät asuvat.
Kyllä sitä talvea kohden syksyllä oppii, jos ei muuta peräkammaria ole tarjolla...
Oli mt tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Muutto ei siis tuolloin onnistunut, kun sain sitä etsivän nuorisotyöntekijän "apua". Tuosta ehkä kolme vuotta aikaa.
Ehkä pitäisi vain saada rohkeutta ja sopivaa hälläväliä-asennetta riskien (tai jotka omassa päässä tuntuvat riskeiltä) ottamista kohtaan. Mutta miten...
- nro 21
Ottamalla uudelleen yhteyttä sosiaalipuolelle. Tilanteesi pitäisi kartoittaa uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja minulla ei ole tällä hetkellä työpaikkaa. Olen vasta valmistunut. Nauretaanko minulle jos etsin asuntoa työttömänä?
Täyttämätkin asuvat jossain. Olen vuokrannut työttömänä 5 asuntoa kenenkään nauramatta.
Uuteen kuntaan muuttaessa olen voinut saada asunnon jopa helpommin, koska kunta on halunnut kasvattaa väkilukuaan.
Monet ottaa nimenomaan työttömän mielellään vuokralle.
On varma vuokra ja aina ajallaan ku kela maksaa sen asumis -ja toimeentulotukina vuokrasopimukseen sovittuna suoraan vuokranantajalle.
Onko sinulla ap nyt pakottava tarve saada se vuokra-asunto juuri nyt? Mietin vaan että kun töitä ei ole. Vuokra-asuntoihin tarvitaan yleensä parin kuukauden vuokra, tosin jollain vuokranantajilla se voi olla pienempi, mutta tarkoittaa samalla riistohintaista vuokraa.
Kun muuttaa vanhempien luota omaan asuntoon, sinne pitää hankkia yhtä sun toista kodin tarviketta ja vaikka kuinka ostaisi käytettynä, tässä puhutaan helposti tuhansista euroista. Ihan kaikkea ei tietenkään tarvitse kerralla hankkia, mutta se kodin varustaminen vie rahaa vaikka sen toteuttaisi ajan kanssa.
Vai onko sinulla ap säästöjä? Ihan minimissään arvelisin että joku 5000€ pitäisi olla pohjakassaa ennen kuin lähtee omilleen muuttamaan. Että saa maksettua takuuvuokran, muuton ja hankittua sinne uuteen kotiin edes kattovalaisimen ja patjan.
Netistä varmaan löytyy jotain oppaita liittyen vuokralla asumiseen ja erilaisiin vuokrasopimuksiin. Näihin kannattaa perehtyä. Vuokra-asuntoon pitää lisäksi tehdä sähkösopimus ja hankkia kotivakuutus. Pitää selvittää onko taloyhtiössä joku taloyhtiön yhteinen laajakaista vai pitääkö tehdä oma nettisopimus. Sitten tarvitaan joku, joka ymmärtää tukiasemien ja sellaisten päälle, että saa laitettua kotiin wifin.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ensimmäisellä kerralla osannut, kivan kämpän löydettyäni soitin kyseiselle vuokranantajalle ja pyysin päästä katsomaan asuntoa. Sovimme näytön, ja sitä seuraavana päivänä soitin vuokranantajalle, että otan asunnon. Hän kuulosti hieman hämmentyneeltä mutta paperit tehtiin ja sain avaimet käteen.
Minulle hieman nolosti valkeni vasta seuraavaa asuntoa etsiessäni, että kyseisellä alueella asunnoista on melko kova kilpailu ja samaan kämppään tulee yleensä kymmeniä hakemuksia, mutta ilmeisesti itsevarmuuteni siitä, että minä nyt vain otan tämän asunnon oli tietämättömyydessäni ihan toimiva strategia...
Heh, tää oli hyvä. Pitäis kokeilla tota samaa työnhaussa 😀
Tekiessä sitä oppii!
Eikö vuokra-asuntoa voi hakea ihan netin kautta lomakkeella (kunta). Yksityiseltä jos vuokraa, niin sitten vaan ottaa yhteyttä ilmoittajaan.
Itse olen asunnon hankkinut myös "halutaan vuokrata" - ilmoituksella varsin onnistuneesti pari kertaa.
Ap:n ikä taitaa vielä riittää "nuorisoasuntoihin", vai mikä se virallinen nimi onkaan.
Nyt reippaasti netistä katsomaan ensinnäkin kunnan asuntojen hakutapaa. Varmaan kikilla kunnilla on nettilomake, jonka voi täyttää. Sitten etsit kunnan sivuilta sosiaalipalveluista jonkun palvelunumeron, joka on sinulle sopiva.
Jos olet mielenterveyskuntoutuja, voit ottaa asian puheeksi omahoitajan kanssa, joka ohjaa terveyskeskuksen sosiaalityöntekijälle. Hän auttaa myös asuntoasioissa.
Jos et usko selviäväsi paperiviidakossa, ota sossun kanssa puheeksi edunvalvonta. Se on monelle todella isoksi avuksi, ja ei tule mokattua asumista sitten rahajuttujen takia. Edunvalvonta myös huolehtii, että tukiasiat tulevat hoidetuksi.
Vierailija kirjoitti:
Katsot ilmoituksia, ja sovit näytön/ menet näyttöön mieleistä asuntoa katsomaan.
Jo siinä oppii paljon, mitä tulee huomioida.
Mietit mikä on sinulle mahdollinen hinta ja millä alueella haluat asua, ole kuitenkin avoin myös muiden alueiden suhteen, niissä voi olla helmiä.
Kun mieleinen löytyy, kerro että olet kiinnostunut. Ota selvää vuokran suuruudesta, takuuvuokralla, kuuluuko sähkö- vesi yms vuokraan, mitä muita maksuja tulee netti/ sauna/ pesutupa jne.
Kysele onko asuntoon tulossa remonttia. Onko asunto hyvässä kunnossa?
Vanhoissa asunnoissa missä on sähköpatterit sähkölasku voi talvella olla huima, tätä ei ensikertalaisena osaa katsoa välttämättä. Samoin, jos suihkussa on erillinen vesiboileri, lisää sähkölaskun hintaa. Eli kaikki kuluja, jotka kenties tule vuokran päälle.
Kotivakuutus on vuokralaisen otettava. Takuuvuokra vaaditaan yleensä muutaman kuukauden ajalta.
Tässä on paljon tietoa, mutta askel kerrallaan- käy näytöissä, inspiroituu unelmoi, niin löydät rohkeuden vuokrata asunto!
Kyllä minä ap:nä hakisin ensin kunnan asuntoa, niin saisin muutakin apua. Yksityiselle kannattaa mennä sitten, kun on oppinut asumaan itsekseen.
Nykyisessä kotikunnassani nuoret saavat kunnan asunnon kotoa muuttamista varten ja tarvittaessa toimeentulotukea sossusta.
Työskentelen naapurikaupungissa, jossa on varattu oma kerrostalo itsenäistymisen tukea tarvitseville nuorille.
Aloittaa jostain tällaisesta.
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla ap nyt pakottava tarve saada se vuokra-asunto juuri nyt? Mietin vaan että kun töitä ei ole. Vuokra-asuntoihin tarvitaan yleensä parin kuukauden vuokra, tosin jollain vuokranantajilla se voi olla pienempi, mutta tarkoittaa samalla riistohintaista vuokraa.
Kun muuttaa vanhempien luota omaan asuntoon, sinne pitää hankkia yhtä sun toista kodin tarviketta ja vaikka kuinka ostaisi käytettynä, tässä puhutaan helposti tuhansista euroista. Ihan kaikkea ei tietenkään tarvitse kerralla hankkia, mutta se kodin varustaminen vie rahaa vaikka sen toteuttaisi ajan kanssa.
Vai onko sinulla ap säästöjä? Ihan minimissään arvelisin että joku 5000€ pitäisi olla pohjakassaa ennen kuin lähtee omilleen muuttamaan. Että saa maksettua takuuvuokran, muuton ja hankittua sinne uuteen kotiin edes kattovalaisimen ja patjan.
Netistä varmaan löytyy jotain oppaita liittyen vuokralla asumiseen ja erilaisiin vuokrasopimuksiin. Näihin kannattaa perehtyä. Vuokra-asuntoon pitää lisäksi tehdä sähkösopimus ja hankkia kotivakuutus. Pitää selvittää onko taloyhtiössä joku taloyhtiön yhteinen laajakaista vai pitääkö tehdä oma nettisopimus. Sitten tarvitaan joku, joka ymmärtää tukiasemien ja sellaisten päälle, että saa laitettua kotiin wifin.
No tuntuu jos en nyt ala itsenäistyä jossain vaiheessa piän jämähdän tänne äitini luokse loppuelämäkseni. Ja lähestyn jo 30 vuotta. Minulla on rahaa säästösässä jonkin verran, että pystyisin ostaan jotain huonekaluja esim. Ei ole kiire sinänsä mutta olen halunnut aloittaa jo " oman elämäni" kauan sitten ja sivuuttanut tämän muuttoasian jo monta kertaa koska jännittää ja pelottaa.
Kiitos todellakin kaikille rohkaisevista ja neuvovista vastauksista:) Kyllä se tästä
Ei ole noloa! Otat vaan selvää. Rohkeasti eteenpäin virheitä pelkäämättä. Moni voi olla elänyt elämänsä kokonaan asumatta vuokralla.
Sama. Tähän mennessä olen saanut aina apua muilta. Katselin kerran netistä asuntoja etsivän nuorisotyöntekijän kanssa, mutta hän ei tukenut tarpeeksi "henkisesti" eikä saanut asioita etenemään, vaan vastuu oli mulla. Eli sama asia kuin että olisin katsonut kämppiä itsekseni kotona. Nyt taidan olla jo liian vanha nuorisotyöntekijälle. Vanhemmat kuolleet.
En tiedä missä vika, epävarmuus, tyhmyys? Ei vikaa ÄO:ssä, mutta jotain muunlaista tyhmyyttä.
Ehkä tietäisin mitä tehdä, jos vain uskaltaisin epävarmuudesta huolimatta. Pelkään että jotain "kamalaa" voi tapahtua, jos kaikki ei mene juuri oikein. Jännittää myös asioiden hoitaminen ihmisten kanssa.
Hassua kyllä, tuntuu että saattaisin pystyä auttamaan toista ihmistä muutossa, tai ainakin helpommin kuin itseäni.